PÄÄTÖKSET

Langettava 6646/SL/17
Iltalehti

Totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkastaminen, lähdekriittisyys, olennainen asiavirhe

Lehti kertoi verkkosivuillaan tarinan pastorista, joka joutui krokotiilien syömäksi yritettyään kävellä veden päällä. Juttu perustui verkossa levinneeseen sepitteelliseen kertomukseen. Lehti ei oikaissut virhettään asianmukaisesti, kun se poisti jutun verkkosivuiltaan kertomatta siitä yleisölle. 

 

Langettava 6630/YLE/17
Yle

Journalistinen päätösvalta, piilomainonta

Ylen paikallistoimituksen Instagram-tilillä vieraili viikonloppuisin toimituksen ulkopuolisia henkilöitä. He saivat julkaista sisältöjä täysin itsenäisesti Ylen paikallistoimituksen tilillä. Tämä oli journalistisen päätösvallan luovuttamista. Vieraiden julkaisemat sisällöt eivät kuitenkaan olleet mainosmaisia.

Langettava 6623/AL/17
Kaksplus

Totuudenmukainen tiedonvälitys, lähdekritiikki, tietojen tarkistaminen

Lehti julkaisi Facebook-tilillään blogitekstin, jossa esitettiin lähdekritiikittömiä ja tarkistamattomia väitteitä rokottamisesta. Kirjoittaja toi tekstissä esille, ettei hän ollut pyrkinyt lähdekritiikkiin tai totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen, eikä tarkistanut tietoja. Yleisö ei voinut erottaa tosiasioita sepitteestä. 

Vapauttava 6604/SL/17
Savon Sanomat

Kielteinen julkisuus, samanaikainen kuuleminen.

Kantelija joutui Savon Sanomien jutussa kielteiseen julkisuuteen. Julkisuus ei kuitenkaan ollut erittäin kielteistä eikä lehdellä ollut velvollisuutta kuulla häntä samanaikaisesti. 

Langettava 6599/MTV/17
MTV

Virheen korjaus, olennainen asiavirhe, kielteinen julkisuus, samanaikainen kuuleminen, totuudenmukainen tiedonvälitys

MTV kertoi jutussa käräjäoikeuden tuomiosta. Jutusta sai käsityksen, että kantelija oli osallistunut erittäin epäasiallisiin keskusteluihin Whatsapp-viestiryhmässä. Tämä oli olennainen asiavirhe, eikä kantelijaa ollut yritetty kuulla samassa yhteydessä. Tiedotusväline ei korjannut juttuaan kantelijan oikaisupyynnön jälkeen. Julkisuus oli niin kielteistä, ettei edes oma kannanotto olisi sitä korjannut.

Langettava 6598/SL/17
Ilta-Sanomat

Virheen korjaus, olennainen asiavirhe, kielteinen julkisuus, samanaikainen kuuleminen, totuudenmukainen tiedonvälitys

Lehti kertoi jutussa käräjäoikeuden tuomiosta. Jutusta sai käsityksen, että kantelija oli osallistunut erittäin epäasiallisiin keskusteluihin Whatsapp-viestiryhmässä. Tämä oli olennainen asiavirhe, eikä kantelijaa ollut yritetty kuulla samassa yhteydessä. Lehti poisti kantelijan nimen jutusta, mutta ei kertonut korjauksesta Journalistin ohjeiden mukaisesti yleisölle. Julkisuus oli niin kielteistä, ettei edes oma kannanotto olisi sitä korjannut.

Langettava 6597/SL/17
Iltalehti

Virheen korjaus, olennainen asiavirhe, kielteinen julkisuus, samanaikainen kuuleminen, totuudenmukainen tiedonvälitys

Lehti kertoi kahdessa jutussa käräjäoikeuden tuomiosta. Jutuista sai käsityksen, että kantelija oli osallistunut erittäin epäasiallisiin keskusteluihin Whatsapp-viestiryhmässä. Tämä oli olennainen asiavirhe, eikä kantelijaa ollut yritetty kuulla samassa yhteydessä. Lehti korjasi virheensä asianmukaisesti, mutta se ei riittänyt poistamaan juttujen perusteella syntynyttä erittäin kielteistä julkisuutta. Julkisuus oli niin kielteistä, ettei edes oma kannanotto olisi sitä korjannut.

Langettava 6593/YLE/17
Yle

Totuudenmukainen tiedonvälitys, virheen korjaus, tietojen tarkistaminen

Ylen verkkojutussa tulkittiin virheellisesti kantelijan tekstiä, joka oli julkaistu nimettömänä kansanedustajan Facebook-sivulla. Yle ei oikaissut juttuaan kantelijan pyynnöstä huolimatta. Langettava äänin 8-2. Lopussa eriävä mielipide.

Vapauttava 6581/SL/17
Savon Sanomat

Kielteinen julkisuus, samanaikainen kuuleminen, oma kannanotto, olennainen asiavirhe, yksityisyyden suoja

Lehti kertoi eläinlääkärin saaneen sakot poliisin vastustamisesta. Häntä epäiltiin myös eläinsuojelurikoksesta, mutta tämä syyte hylättiin. Eläinlääkäri saattoi olla tunnistettavissa jutusta, mutta hän ei joutunut erittäin kielteisen julkisuuden kohteeksi. Jutussa ei ollut asiavirheitä eikä se loukannut yksityisyyden suojaa.

Vapauttava 6569/PL/17
Lauttasaari-Lehti

Virheen korjaus

Lehti lyhensi puolueen nimen kuntavaaligallupista julkaisemassaan taulukossa. Puolueen nimi oli kuitenkin oikein jutussa, johon taulukko liittyi. Kyseessä ei ollut olennainen asiavirhe. 

Langettava 6548/SL/17
Satakunnan Kansa

Erittäin kielteinen julkisuus, samanaikainen kuuleminen, oma kannanotto, totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkastaminen, lähdekritiikki, otsikko

Lehti kertoi viidessä laajassa jutussa noin kolmen viikon aikana lääkärin määränneen holtittomasti päihdekäyttöön soveltuvia lääkkeitä. Julkisuus oli erittäin kielteistä ja lääkäri oli selvästi tunnistettavissa jutuista. Häntä ei siitä huolimatta kuultu yhdessäkään jutussa, eikä edes pyritty uskottavasti tavoittelemaan. Kantelija sai julkaista oman kannanoton juttusarjan päättymisen jälkeen. Hän joutui kuitenkin niin kielteisen julkisuuden kohteeksi, ettei oma kannanotto riittänyt sitä korjaamaan.

 

Langettava 6547/YLE/17
Yle

Virheen korjaus, olennainen asiavirhe

Yle julkaisi verkkosivuillaan uutisen, jossa oli olennainen asiavirhe. Virheestä oli tehty kaksi oikaisupyyntöä, mutta Yle korjasi virheen vasta saatuaan tiedon kantelusta.

Vapauttava 6538/SL/17
Helsingin Sanomat

Kielteinen julkisuus, samanaikainen kuuleminen, oma kannanotto

Lehti kertoi kuntavaaliehdokkaan juutalais- ja maahanmuuttovastaisuudesta. Koska ehdokas oli esittänyt julkisuudessa hyvin kärjekkäitä mielipiteitä, hän oli altistanut omankin persoonansa kärkevälle kritiikille. Julkisuus oli kielteistä, mutta ei erittäin kielteistä. Lisäksi lehti toi jutussa esille kantelijan oman näkemyksen hänen tiedotteensa perusteella.

Vapauttava 6514/SL/17
Satakunnan Kansa

Yksityisyyden suoja, rikosepäillyn tunnistaminen, syyllisyyden ennakoiminen

Lehti kertoi kuntavaaliehdokkaan rikostaustasta ja valehtelusta. Ehdokkaan nimen kertominen oli perusteltua. Lehti käytti huolimatonta ilmaisua käsitellessään ehdokkaan tulevaa oikeudenkäyntiä, mutta juttu kokonaisuudessaan ei ennakoinut hänen syyllisyyttään. Julkisuus oli erittäin kielteistä, mutta ehdokkaalla olisi ollut mahdollisuus oman kannanoton julkaisemiseen.

Vapauttava 6513/SL/17
Helsingin Sanomat

Piilomainonta, konserniyhteys

Lehti käsitteli laajasti samaan konserniin kuuluvaa sarjakuvalehteä ja sen hahmoja. Jutut eivät olleet mainosmaisia. Konserniyhteydestä ei ollut erillisiä mainintoja, mutta lehtien yhteinen historia tuli selvästi esiin juttujen sisällössä. Lasten sivujen jutuissa konserniyhteyden mainitseminen olisi ollut suositeltavaa. Vapauttava äänin 11 – 1. Päätöksen lopussa eriävä mielipide.

Langettava 6512/PL/17
Satakunnan Viikko

Toimittajan asema, konserniyhteys

Lehti otti pääkirjoituksessaan kantaa puhelinyhtiöön liittyvään valtataisteluun. Päätoimittajalla oli asiassa ilmeinen kaksoisrooli ja lehtiyhtiö omisti osakkeita kiistaan liittyvästä yhtiöstä. Sidonnaisuuksista ei kerrottu lukijoille ja tämä oli omiaan heikentämään journalismin uskottavuutta.

Vapauttava 6511/AL/17
Kotiliesi

Lainaaminen

Lehti käsitteli jutussaan aihetta, josta oli julkaistu uusi tietokirja. Juttu perustui omaan tiedonhankintaan. Kirjasta otettujen lainausten lähde oli merkitty vasta jutun lopussa, mutta se täytti Journalistin ohjeiden perusvaatimukset.

Vapauttava 6508/SL/17
Satakunnan Kansa

Yksityisyyden suoja, rikosepäillyn tunnistaminen

Lehti kertoi entiseen toimitusjohtajaan kohdistuvista rikosepäilyistä. Se oli perusteltua toimitusjohtajan aseman ja asian yhteiskunnallisen merkityksen takia.

Vapauttava 6506/SL/17
Savon Sanomat

Yksityisyyden suoja, rikosepäillyn tunnistaminen

Lehti kertoi entiseen toimitusjohtajaan kohdistuvista rikosepäilyistä. Se oli perusteltua toimitusjohtajan aseman ja asian yhteiskunnallisen merkityksen takia.

Vapauttava 6500/YLE/17
Yle

Totuudenmukainen tiedonvälitys, ihmisarvon kunnioittaminen

Yle haastatteli uutislähetyksessä julkisuuden henkilöä, joka vaikutti päihtyneeltä. Haastattelu ei loukannut kenenkään ihmisarvoa eikä sekoittanut tosiasioita ja sepitettä.

<< 1 2 3 4 5 6 7 8  ... >> 

Vapauttava 6538/SL/17

Vastaaja: Helsingin Sanomat

Asia: Kielteinen julkisuus, samanaikainen kuuleminen, oma kannanotto

Ratkaistu: 20.9.2017

Lehti kertoi kuntavaaliehdokkaan juutalais- ja maahanmuuttovastaisuudesta. Koska ehdokas oli esittänyt julkisuudessa hyvin kärjekkäitä mielipiteitä, hän oli altistanut omankin persoonansa kärkevälle kritiikille. Julkisuus oli kielteistä, mutta ei erittäin kielteistä. Lisäksi lehti toi jutussa esille kantelijan oman näkemyksen hänen tiedotteensa perusteella.

Kantelu 24.3.2017

Kantelu kohdistuu Helsingin Sanomien verkkosivuillaan 11.3.2017 julkaisemaan juttuun ”Väyrysen Terve Helsinki -liikkeen kuviot hämmentävät ryhmän sisällä – ”Paavon konepistoolijengi on mulle vähän vieras”.

http://www.hs.fi/kaupunki/art-2000005123071.html


Kantelija pyytää, että Julkisen sanan neuvosto ottaa kantaa siihen, toimiko Helsingin Sanomat hyvän journalistisen tavan mukaisesti, kun se ei varannut hänelle tilaisuutta esittää omaa näkemystä samassa yhteydessä, kun se esitti tietoja, jotka asettivat hänet erittäin kielteiseen julkisuuteen. (Journalistin ohjeet kohta 21).
Kantelija pyytää myös kannanottoa siihen, rikkoiko Helsingin Sanomat ohjeiden kohtaa 22, kun se kieltäytyi jälkikäteen julkaisemasta vastineen muodossa kantelijan esittämää kannanottoa. Kantelijan 11.3. lähettämä teksti on seuraava:
”En ole rasisti enkä juutalaisvastainen
Helsingin Sanomien 2.3. ja 3.3. julkaisemissa uutisjutuissa minua kohtaan esitettiin kovia syytöksiä, joihin en saanut tilaisuutta vastata. Nämä väitteet ovat sittemmin levinneet laajalle tiedotusvälineissä ja sosiaalisessa mediassa.
Lauantain 11.3. HS:ssa syytöksiä toistettiin ja kovennettiin, mutta perjantaina julkisuuteen saattamani tiedotteen sisältöä ei uutisoitu ollenkaan.
En ole juutalaisvastainen enkä suhtaudu kielteisesti juutalaisvaltioon. Sen sijaan olen tuonut esiin äärijuutalaisuuteen liittyneitä kielteisiä ilmiöitä. Yhtälailla tuomitsen fasismiin, ääri-islamilaisuuteen ja muihin ääriliikkeisiin liittyneet väkivallanteot.
Olen viime vuosina esiintynyt sosiaalisessa mediassa aika jyrkästi sen vuoksi, että maahanmuutto ei ole ollut hallinnassa ja Suomi on huolestuttavalla tavalla poikennut puolueettomuuspolitiikan tieltä.
Valtamedia on ääriliberaalisuudessaan toiminut hyvin yksipuolisesti. On ollut se tunne, että on huudettava saadakseen äänensä kuuluville.
Ryhdyin Kansalaispuolueen kannattajaksi ja lopulta sen piirissä syntyneen ”Terve Helsinki” –liikkeen kuntavaaliehdokkaaksi siitä syystä, että vihdoinkin on tullut tarjolle kanava, jonka kautta voin maltillisesti ja tehokkaasti ajaa tärkeimmiksi pitämiäni asioita: Suomen itsenäisyyttä, puolueettomuutta ja hallittua maahanmuuttopolitiikkaa. Myös ”Terve Helsinki”-liikkeen aluepoliittinen linja on minulle läheinen.”


Päätoimittajan vastaus 27.6.2017

Päätoimittaja Kaius Niemen mukaan Helsingin Sanomien 11.3.2017 julkaistu uutinen oli osa uutisjatkumoa, joka käsitteli Paavo Väyrysen perustaman Terve Helsinki –liikkeen ympärille kehkeytynyttä jupakkaa. Jupakkaa käsiteltiin HS:ssä useassa yhteydessä maaliskuun alkupuolella ja myöhemmin keväällä 2017. Väyrysen perustaman Kansalaispuolueen ehdokkaat pyrkivät Helsingissä kevään 2017 kuntavaaleihin vaaliliitossa kristillisdemokraattien kanssa. Maaliskuussa hanke mutkistui, kun kristillisdemokraatit poistivat nettisivujensa ehdokaslistoilta neljä ehdokasta. Syynä olivat puoluesihteeri Asmo Maanselän mukaan ehdokkaiden rasistiset kommentit.  Kaikki kristillisdemokraattien ehdokaslistoilta poistetut ehdokkaat olivat Väyrysen mukana listoille tulleita, sitoutumattomia ehdokkaita. Kantelija oli itse yksi listoilta tiputetuista ehdokkaista. HS:n haastattelussa kristillisdemokraattien puoluesihteeri myönsi, että ehdokkaiden taustojen tarkastaminen oli pettänyt.


Päätoimittajan mukaan Helsingin Sanomat kertoi 4.3.2017, kuinka puoluesihteeri sanoutui irti näistä ehdokkaista, ja mainitsi esimerkkinä rasistisesta kirjoittelusta Karoliina Topeliuksen Facebook-seinälleen kirjoittamat tekstit ”matuvyörystä” ja juutalaisten tekemästä kansanmurhasta: ”Osa juutalaisista kansanmurhasivat lähes sata miljoonaa valkoista kristittyä pelkästään Venäjällä ja Euroopassa 1900-luvun aikana”. Vaikka kantelija oli Facebook-sivuilleen kirjoittanut kyseiset kohdat, hän oli sittemmin poistanut tekstinsä. Tällä välin kantelijan Facebook -kirjoituksesta oli kuitenkin otettu kuvakaappaus, joka levisi julkisuuteen. Tämän HS kertoi lukijoilleen.

Päätoimittajan mukaan uutisessa haastateltiin laajasti europarlamentaarikko Väyrystä, joka sysäsi vastuun asiasta kristillisdemokraateille itselleen. Väyrysen mukaan Terve Helsinki –liike ei hyväksy juutalaisvastaisuutta tai rasismia.

Päätoimittajan mukaan myöhemmin nämä ehdokkaat peitettiin myös kristillisdemokraattien varsinaisista vaalimainoksista. Kantelijan verkkokommenttien ohella heidän rasitteikseen nousivat kuuluminen kansallismieliseen, jyrkän maahanmuuttovastaiseen Suomi ensin –ryhmittymään, eikä ehdokkaiden arvomaailma sopinut yhteen kristillisdemokraattien kanssa. Yksi ehdokkaista oli mukana Rautatientorin välikohtauksessa, jonka päätteeksi ulkomaalaista, hieman yli 20 vuotiasta miestä suihkutettiin kaasusumutteella kasvoihin.

Päätoimittajan mukaan myöhemmin Helsingin Sanomat (1.4.2017) selvitti, että Terve Helsinki -liikkeen listoilla oleva kunnallisvaaliehdokas (Sami Salonen) oli aiemmin tuomittu tapon yrityksestä ja laittomasta uhkauksesta kolmeksi ja puoleksi vuodeksi vankilaan. Sami Salonen oli yrittänyt tappaa tuttavansa viidellä kääntöveitsen iskulla. Puukotuksen jälkeen hän uhkasi toista tuttavaansa tappamisella, mistä hän on saanut tuomion   laittomasta uhkauksesta. Kyseessä oli raskain rikos, jonka HS:n selvitys kykeni löytämään Suomen laajan kunnallisvaaliehdokasjoukon taustoista.
Päätoimittajan mukaan kuten JSN myös omassa harkinnassaan totesi, HS:n 2.3.2017 ja 3.3.2017 julkaisemat uutiset edellä kuvatuista tapahtumista olivat JO:n mukaisia. Pelkkää kantelijan omien päivitysten siteeraamista ei voida pitää erittäin kielteisenä julkisuutena.  Uutisissa oli kyse tavanomaisesta poliittisesta arvioinnista, joka ei myöskään synnytä oikeutta omaan kannanottoon.

Päätoimittaja toteaa Helsingin Sanomien toimineensa kantelun kohteena olevassa asiassa hyvän journalistisen tavan ja JO:n mukaisesti jäljempänä tarkemmin kuvatuilla perusteilla. Vastaukset kantelijan väitteisiin yksittäisten JO kohtien 21 ja 22 rikkomisesta ovat kirjattu alla.
II.3. HS:n vastaus ja perustelut – JO 21

Päätoimittajan mukaan Helsingin Sanomat käsitteli jupakkaa 11.3.2017 julkaistussa uutisessa, jossa näkökulmaa laajennettiin jupakan aiemmasta käsittelystä. Jutussa haastatellut kaksi kuntavaaliehdokasta kertoivat, kuinka tunsivat itsensä petetyiksi, kun he luulivat liittyneensä epäpoliittiseen Terve Helsinki –ryhmään, mutta löysivätkin itsensä kristillisdemokraattien listoilta. Samalla listalla on heidän mukaansa ”omaan ideologiaansa soveltumatonta porukkaa”. 

Päätoimittajan mukaan kuntavaaliehdokas Seppo Honkanen kertoo HS:n haastattelussa, kuinka ”viimeinen käänne oli tämä, että se (Väyrynen) pitää nämä natsit mukana”. Tällä haastateltu viittaa nimenomaan neljään ongelmallisiksi koettuun ehdokkaaseen. Ehdokas Tapani Launis viittaa samaan ryhmään toteamalla: ”Paavon konepistoolijengi, se on mulle vähän vieras.”

Päätoimittajan mukaan uutisessa haastateltiin laajasti Paavo Väyrystä, joka puolusti suojattejaan. Väyrysen mielestä ”on väärin syyttää heitä rasisteiksi tai jopa natseiksi”. Tällä hän viittasi nimenomaan Seppo Honkasen lausumaan. Väyrysen mukaan eritoten Topelius on saanut osakseen ”kohtuutonta ryöpytystä julkisuudessa, kun häntä on mustamaalattu ja syytetty ”antisemitismistä ja rasismista”.

Päätoimittajan mukaan uutisessa kerrottiin selkeästi myös kantelijan oma kanta siteeraamalla hänen edellispäivänä laajalla jakelulla eri tiedotusvälineisiin lähettämäänsä tiedotetta, jossa hän kiistää olevansa rasisti tai juutalaisvastainen.

Päätoimittajan mukaan kantelijan 10.3.2017 julkaisema tiedote oli otsikoitu ”vastineeksi”, ja Helsingin Sanomien ohella se oli osoitettu Ylen, Nykypäivän sekä Kirkko ja Kaupungin päätoimittajille. Tiedote ei HS:n toimituksen harkinnan mukaan täytä vastinevaatimuksen tunnusmerkkejä, eikä esimerkiksi Helsingin Sanomien sisältöön ole yhtään viittausta. Asiasisältönsä puolesta tiedote on suunnattu kristillisdemokraatteja vastaan, ja sitä on pidettävissä osana kuntavaalien alla käytävää poliittista väittelyä.

Päätoimittajan mukaan HS:n toimitus piti tästä huolimatta perusteltuna, että kantelijan näkemys siitä, ettei hän ole rasisti tai juutalaisvastainen, tulee kuulluksi seuraavan päivän uutisessa. Näin myös tapahtui, ja kantelijalle kerrottiin tästä etukäteen (10.3.2017) HS:n toimittajan lähettämässä sähköpostissa.

Päätoimittajan mukaan toisin kuin kantelija väittää, kantelun kohteena olevassa uutisessa siis kuultiin kantelijan omaa näkemystä. Lisäksi Terve Helsinki –ryhmän keulahahmo Paavo Väyrynen on puolustanut uutisessa varsin painokkaasti kantelijan mainetta. HS on ottanut nämä molemmat toisiaan täydentävät näkemykset mukaan uutiseen.

Päätoimittajan mukaan HS katsoo, että kantelija on saanut oman näkemyksensä mukaan uutiseen JO:n 21 kohdan tarkoittamalla tavalla. Uutisessa viitataan myös kantelijan omiin Facebook-kirjoituksiin.  Niiden siteeraamista JSN ei ole pitänyt jupakasta kertoneiden aiempien juttujen osalta kantelijan kannalta erittäin kielteisenä julkisuutena. Uutisessa haastateltavien käyttämät ilmaisut ”natsi” ja ”konepistoolijengi” viittaavat yleisen elämänkokemuksen perusteella juutalaisvastaisiin henkilöihin. Kantelijan Facebook-seinällään esittämiä väitteitä juutalaisten suorittamista kansanmurhista voidaan yleisen elämänkokemuksen valossa pitää juutalaisvastaisina. 

Päätoimittajan mukaan kahden kuntavaaliehdokkaan HS:n uutisessa käyttämät ilmaukset neljästä Terve Helsinki –ryhmän ehdokkaasta ovat kärkeviä, mutta ne kuvaavat vaalien alla kärjistynyttä tilannetta, jossa saman vaaliehdokaslistan ehdokkaiden taustalta paljastuu ääriajattelua ja osallisuutta jopa väkivallantekoihin. Kokonaisarvioinnin kannalta merkityksellistä on huomioida, että samaan aikaan keväällä 2017 jännite maahanmuuton vastaisen liikehdinnän ympärillä oli ennätyskireä. Juuri Suomi ensin –liike, johon kyseiset ehdokkaat oli liitetty, oli osallisena Rautatientorin tapahtumissa. Samassa 11.3.2017 lehdessä Helsingin Sanomat raportoi, kuinka tilanne Rautatientorilla oli kiristynyt. Paikalla pelättiin tapahtuvan ”puhdistus”, jossa aktivistit häätäisivät viikkoja mieltään osoittaneet turvapaikanhakijat. Lain omiin käsiin ottamiseen oli kannustanut muun muassa Pohjoismainen vastarintaliike –niminen uusnatsijärjestö. HS:n uutisessa Suomi ensin –yhdistyksen varapuheenjohtaja kiistää, että heillä olisi mitään tekemistä pelätyn puhdistuksen kanssa. Yhdistyksen teltta seisoi Rautatientorilla koko ajan.

Päätoimittajan mukaan tässä yhteiskunnallisessa, jopa militantteja piirteitä saaneessa ilmapiirissä kuntavaaliehdokkaiden lausunnot kertovat ensi sijassa tilanteen herkkyydestä. Heidän lausumansa kohdistuvat Väyrysen ryhmään kollektiivina, eivätkä täsmällisesti viittaa yksittäisten henkilöiden rooliin. Käytetyt kielikuvat ovat enemmänkin kuvaannollisia, Terve Helsinki –ryhmän nelikon äärimielipiteitä ja ääriyhteyksiä alleviivaavia kuin kirjaimellisesti otettavia.  Kantelijasta henkilönä ei jutussa esitetä kielteisiä luonnehdintoja. Kuitenkin kantelija ja Väyrynen saavat siitä huolimatta uutisessa omat näkemyksensä esiin. Uutisessa tulee selkeästi ilmi että heidän mielestään ”ongelmaehdokkaat” eivät ole rasisteja tai antisemitistejä. Kantelijan Facebook-kirjoitusta siteerataan kuten aiemmissakin jupakkaa käsitelleissä jutuissa. 

Päätoimittajan mukaan todistettavasti edellä viitattuihin ääriliikkeisiin lukeutuu väkeä, jota voidaan perustellusti kutsua natseiksi tai uusnatseiksi. Ilmaus ”konepistoolijengi” viittaa sekin yleisen elämänkokemuksen perusteella nimenomaan natseihin. Rajanveto sen osalta, kuka on natsi ja kuka ainoastaan sinne päin kallellaan, on maallikolle työlästä. Erityisesti kun kyse on nettikirjoittelusta, jossa mielipiteet helposti kärjistyvät. Olennaista on tietenkin myös se tosiasia, että Terve Helsinki –ryhmän jäseniä on ollut osallisena väkivaltaisissa tapahtumissa.

Päätoimittajan mukaan uutisessa esitetyt luonnehdinnat olivat kuvaannollisia, eivätkä ne henkilöityneet kehenkään uutisessa mainituista henkilöistä. Uutisen fokuksessa oli Terve Helsinki –ryhmä, ei yksittäinen vaaliehdokas. Yllättävistä käänteistä hämmentyneiden kuntavaaliehdokkaiden kilpakumppaneistaan käyttämien luonnehdintojen kovuutta on lisäksi arvioitava kyseisen ajankohdan, kevään 2017 yhteiskunnallisessa ja journalistisessa kontekstissa, ei osana jokapäiväistä kielenkäyttöä. Ehdokkaiden rasismista ja antisemitismistä noussut kohu oli lähtökohtaisesti poliitikkojen keskenään synnyttämä, ja Helsingin Sanomat oli asiassa neutraali raportoija, vailla omaa motiivia minkään ehdokasryhmittymän suosimiseen tai syrjimiseen.

Päätoimittajan mukaan HS viittaa myös edellä kohdassa II.2. esitettyyn. HS katsoo toimineensa kantelun kohteena olevassa asiassa JO:n kohdan 21 mukaisesti.  


II.4. HS:n vastaus ja perustelut – JO 22

Päätoimittajan mukaan kantelija lähetti Helsingin Sanomille 11.3.2017 julkaistun uutisen jälkeen niin ikään ”vastineeksi” nimeämänsä oman kannanoton. Tässä tekstissä kantelija viittaa HS:n aiempaan, Terve Helsinki –ryhmää koskevaan uutisointiin, ja kritisoi sitä, että edellispäivänä lähetetyn tiedotteen sisältöä ei uutisoitu lainkaan.
Päätoimittajan mukaan ”vastineen” muu asiasisältö vastasi pitkälti kantelijan aiemmin lähettämän tiedotteen sisältöä. Näytti ilmeiseltä, että tavoitteena ei ollut niinkään kantelijan journalistinen oma kannanotto, vaan poliittinen kannanotto osana poikkeukselliset piirteet saanutta vaalikampanjaa.

Päätoimittajan mukaan toimituksessa kantelija vaatimus oman kannanoton julkaisuksi otettiin asianmukaisen vakavaan harkintaan. Päätoimittaja Antero Mukka vastasi samana päivänä kantelijalle, ettei vastineelle ollut riittäviä toimituksellisia perusteita. Kantelijan näkemykset, ”rasismin” tai ”juutalaisvastaisuuden” kiistäminen oli huomioitu ja kerrottu HS:n lukijoille 11.3.2017 julkaistussa uutisessa. Päätoimittaja Mukka korosti, että kantelijan roolia oli käsitelty osana Paavo Väyrysen Terve Helsinki –ryhmään liittyvää keskustelua, eikä hän henkilönä ollut uutisen polttopisteessä. Kuntavaaliehdokkaan käsittely tämänkaltaisessa politiikan uutisessa täytti lehden mukaan hyvin JSN:n tarkoittaman tavanomaisen yhteiskunnallisen arvioinnin määritteet, eikä kantelija tässä kontekstissa joutunut erityisen kielteisen julkisuuden kohteeksi.

Päätoimittajan mukaan Helsingin Sanomat katsoo edelleen, että kantelun kohteena olevassa asiassa on toimittu hyvän journalistisen tavan ja Journalistin ohjeiden mukaisesti. Toisin kuin kantelija väittää, hänen näkemyksensä on tullut uutisoiduksi jo alkuperäisen uutisen yhteydessä. Toimituksen harkinnan mukaan oman kannanoton julkaisu ei ollut välttämätöntä enää jälkikäteen, eikä se olisi tuonut merkittävää lisäarvoa jo julkaistuun uutiseen nähden. Uutinen oli kokonaisuudessaan tasapuolinen, ja siinä kuultiin kiistan eri osapuolten näkemyksiä. Se miltä osin ja kuinka laajasti kantelijan tiedotetta lainattiin, on toimituksen omassa päätösvallassa. HS:n käsityksen mukaan lainaus kattoi asian ja myös kantelijan kannalta oleellisen asiasisällön.

Päätoimittajan mukaan kokonaisuutta arvioitaessa on muistettava, että tapahtumat ajoittuivat aivan kevään 2017 kuntavaalien edelle. Vaalien alla kuntavaaliehdokkaat pyrkivät kaikin keinoin hyödyntämään mahdollisuuksia saada tiedotusvälineiden kautta ilmaista julkisuutta itselleen ja näkemyksilleen. Kantelijan vastineen nimellä lähettämä tiedote kuvaa tätä pyrkimystä hyvin. 

Päätoimittajan mukaan Helsingin Sanomien näkemyksen mukaan toimituksen tulee olla tässä suhteessa vaalien alla erityisen valppaana, jotta lehteä ei käytetä välikappaleena poliittisten intressien edistämiseksi, ohi tavanomaisen journalistisen harkinnan. Tämä koskee luonnollisesti myös muita tiedotusvälineitä. HS:n katsoo, että asiassa on ollut tärkeää suojella JO:n kohdan 2 mukaista luovuttamatonta toimituksellista päätösvaltaa ulkopuolista vaikuttamisyritystä vastaan. 
Päätoimittajan mukaan HS:n näkemyksen mukaan on ilmeistä, että kantelija pyrki tiedotteensa vastineeksi nimeämällä kiertämään eri tiedotusvälineiden yleisön osastojen vaalikaranteenia. Kantelija edustaa myös sellaista yhteiskunnallista äärisuuntaa, jonka pyrkimyksenä on tietoisesti ja tarkoitushakuisesti synnyttää epäluottamusta valtamediaksi kutsumaansa vakiintuneiden, riippumattomien ja luotettavien tiedotusvälineiden suuntaan. Tiedotteessaan hän muun muassa toteaa, että ”valtamedia on ääriliberaaliudessaan toiminut hyvin yksipuolisesti. On ollut se tunne, että on huudettava saadakseen äänensä kuuluville”.

Päätoimittajan mukaan kantelijan 11.3.2017 lähettämässään ”vastineessa” kantelija kertoo, että kohua aiheuttanut Facebook-päivitys oli ”huonosti harkittu”. Kantelija synnyttää vaikutelman, jossa kyse olisi ollut yksittäistapauksesta. Tämä ei Helsingin Sanomien käsityksen mukaan vastaa totuutta. Useiden matkan varrella kuultujen lausuntojen perusteella kantelijan kärkevät, muun muassa etniseen alkuperään liittyvät kommentit ovat olleet häneltä hyvinkin tavanomaisia ja toistuvia. Kyse ei ole siten asiayhteydestä irrotetusta, yhdestä lapsuksesta.

Päätoimittajan mukaan Helsingin Sanomat katsoo toimineensa asiassa kaikilta osin hyvän journalistisen tavan mukaisesti. Toisin kuin kantelija väittää, häntä on tosiasiallisesti kuultu alkuperäisessä uutisessa, eikä omalle kannanotolle enää ollut riittäviä perusteita – varsinkin kun tarjottu ”vastine” oli pitkälti edellispäivänä laajassa jaossa tiedotusvälineille olleen tiedotteen versio. Kaiken lisäksi tarjottu teksti sisälsi harhaanjohtavaa tietoa sekä Helsingin Sanomien toiminnasta osana ns. valtamediaa että kantelijan sosiaalisessa mediassa matkan varrella esittämistä poliittisista näkemyksistä.

Kuntavaalien alla Helsingin Sanomilla oli erityinen syy pidättyvyyteen, jotta lehti ei joudu välikappaleeksi ehdokkaiden julkisuuspyrkimyksille.

Päätoimittajan mukaan HS viittaa myös edellä kohdassa II.3. esitettyyn. HS katsoo toimineensa kantelun kohteena olevassa asiassa JO:n kohdan 22 mukaisesti.  

III Päätoimittajan johtopäätökset

Päätoimittajan mukaan Helsingin Sanomat katsoo, että se on toiminut käsiteltävässä asiassa Journalistin ohjeiden ja hyvän journalistisen tavan mukaisesti. HS katsoo, että kantelijaa on riittävällä tavalla kuultu jo alkuperäisen uutisen yhteydessä. Lehdellä ei ole ollut tarjotun tekstin luonteen, käsillä olleen tilanteen ja vaalien edelle sijoittuvan ajankohdan vuoksi riittäviä toimituksellisia perusteita kantelijan tarjoaman oman kannanoton julkaisuun.
HS katsoo, että kantelu on kokonaisuudessaan hylättävä.


Ratkaisu

JO 21: Jos selvästi tunnistettavissa olevan henkilön tai tahon toiminnasta aiotaan esittää tietoja, jotka asettavat tämän erittäin kielteiseen julkisuuteen, kritiikin kohteelle tulee varata tilaisuus esittää oma näkemyksensä jo samassa yhteydessä.

JO 22: Ellei samanaikainen kuuleminen ole mahdollista, voi erittäin kielteisen julkisuuden kohteeksi joutunutta olla tarpeen kuulla jälkeen päin. Jos näin ei tehdä, hyvään tapaan kuuluu julkaista hänen oma kannanottonsa.

JO 24: Tavanomainen kulttuurikritiikki, poliittinen, taloudellinen tai yhteiskunnallinen arviointi sekä vastaavan muun mielipiteen esittäminen ei kuitenkaan synnytä oikeutta kannanottoon.

Helsingin Sanomat kertoi verkkosivuillaan kuntavaalien ehdokasasetteluun liittyvästä kiistasta. Jutussa oli puhekielisiä haastattelulausumia, joissa neljää kuntavaaliehdokasta luonnehdittiin ”natseiksi” ja ”konepistoolijengiläisiksi”. Kantelija mainittiin jutussa nimeltä ja hänen kerrottiin esittäneen sosiaalisessa mediassa maahanmuuttaja- ja juutalaisvastaisia kommentteja. 

Neuvosto toteaa, että vaaleissa ehdokkaana olevien henkilöiden mielipiteet ja toiminta ovat yhteiskunnallisesti merkittävä asioita, joista yleisöllä on oikeus tietää.

Neuvoston mukaan kantelija on esittänyt julkisuudessa runsaasti kärjistettyjä, halventavia ja asiaankuulumattomia kommentteja kansanryhmistä. Näin toimiessaan hän on altistanut persoonansa kärkevällekin kritiikille. Neuvoston mukaan kantelijaan kohdistunut julkisuus oli kielteistä, mutta hänen näkemyksensä tulivat riittävästi esiin jutussa, kun siinä siteerattiin hänen lähettämäänsä tiedotetta. Lisäksi kyse oli Journalistin ohjeiden kohdan 24 mukaisesta tavanomaisesta poliittisesta tai yhteiskunnallisesta arvioinnista, joka ei synnytä oikeutta omaan kannanottoon.

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Helsingin Sanomat ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.

 

Ratkaisun tekivät:
Elina Grundström (pj), Pirjo Auvinen, Riikka Mäntyneva, Hannu Helineva, Jyrki Huotari, Pasi Kivioja, Antti Kokkonen, Heikki Kuutti, Venla Mäntysalo, Tapio Nykänen, Paula Paloranta, Maria Swanljung ja Juha Honkonen.
 

Tämä päätös on avattu 430 kertaa