2017 PÄÄTÖKSET

Vapauttava 6654/AL/17
Seiska

Lainaaminen

Lehti kertoi verkkosivuillaan julkisuuden henkilöiden erosta sekä sen mahdollisesta syystä eli toisen puolison mahdollisesta kumppanista. Erosta oli kerrottu toisessa tiedotusvälineessä 42 minuuttia aikaisemmin. Lehti mainitsi ensin asiasta kertoneen tiedotusvälineen leipätekstissä, mutta ei otsikossa. Tämä oli riittävää, sillä jutussa oli eri näkökulma, uusia tietoja ja se perustui lehden omaan tiedonhankintaan.

Vapauttava 6653/AL/17
Seiska

Lainaaminen

Lehti kertoi verkkosivuillaan presidentin hautajaisohjelmassa olleesta virheestä. Sama tieto oli kerrottu toisessa tiedotusvälineessä 25 minuuttia aikaisemmin. Lehti mainitsi ensin asiasta kertoneen tiedotusvälineen leipätekstissä, mutta ei otsikossa. Tämä oli riittävää, sillä juttu perustui lehden omaan tiedonhankintaan hautajaisissa.

Vapauttava 6652/AL/17
Seiska

Lainaaminen

Lehti kertoi verkkosivuillaan julkisuuden henkilön yhteistyösopimuksen päättymisestä. Sama tieto oli kerrottu toisessa tiedotusvälineessä kaksi ja puoli tuntia aikaisemmin. Lehti mainitsi ensin asiasta kertoneen tiedotusvälineen leipätekstissä, mutta ei otsikossa. Tämä oli riittävää, sillä juttu perustui lehden itsenäiseen tiedonhankintaan.

Langettava 6650/Yle/17
Yle

Lainaaminen, totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkastaminen, lähdekritiikki, kuvan harhaanjohtava käyttö, olennainen asiavirhe

Yle kertoi verkkosivuillaan ja pääuutislähetyksessään puna-armeijan kouluttaneen hirviä taistelutarkoituksiin. Jutuissa oli olennaisia asiavirheitä. Tiedot oli saatu uudesta turisteille suunnatusta museosta, mutta niiden alkuperäisenä lähteenä oli venäläisen lehden aprillipila. Yle korjasi noin kuukautta myöhemmin tv-uutisten virheitä pääuutislähetyksessään, mutta korjausta ei tehty Journalistin ohjeiden mukaisesti viipymättä. Lisäksi Yle teki aiheesta verkkosivuilleen jatkojutun, jossa alkuperäisen jutun tiedot todettiin kiistanalaisiksi. Verkkosivuilla julkaistun alkuperäisen jutun virheitä ei kuitenkaan korjattu Journalistin ohjeiden mukaisesti ja korjausten jälkeenkin Yle käytti jutussa manipuloitua kuvaa kertomatta siitä yleisölle. Jatkojuttu perustui kuitenkin Ylen omaan tiedonhankintaan, joten siinä ei ollut tarpeen mainita muita lähteitä.

Langettava 6649/SL/17
Iltalehti

Lainaaminen, totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkastaminen, lähdekritiikki, kuvan harhaanjohtava käyttö, olennainen asiavirhe

Lehti kertoi printtilehdessä ja kahdessa verkkosivuillaan julkaistussa puna-armeijan kouluttaneen hirviä taistelutarkoituksiin. Jutuissa oli olennaisia asiavirheitä. Tiedot oli saatu uudesta turisteille suunnatusta museosta, mutta niiden alkuperäisenä lähteenä oli venäläisen lehden aprillipila. Lehti teki aiheesta printtilehteen ja verkkosivuilleen jatkojutut, mutta ei korjannut alkuperäisten juttujen virheitä Journalistin ohjeiden mukaisesti. Jatkojutut perustuivat lehden omaan tiedonhankintaan, joten niissä ei ollut tarpeen mainita muita lähteitä. Lisäksi lehti käytti jutuissa manipuloituja kuvia kertomatta siitä yleisölle. 

Langettava 6648/SL/17
Iltalehti

Lainaaminen

Iltalehti kertoi lööpissä, lehden kannessa ja jutussa julkisuuden henkilön elämäntapahtumista. Juttu perustui kokonaan toisessa tiedotusvälineessä julkaistuun blogiin. Lähde mainittiin ensimmäisen kerran jutun alussa. Juttu perustui niin selvästi toisen tiedotusvälineen aineistoon, että lähteenä ollut tiedotusväline olisi pitänyt mainita jo lööpissä, kannessa sekä jutun otsikossa.

Langettava 6646/SL/17
Iltalehti

Totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkastaminen, lähdekriittisyys, olennainen asiavirhe

Lehti kertoi verkkosivuillaan tarinan pastorista, joka joutui krokotiilien syömäksi yritettyään kävellä veden päällä. Juttu perustui verkossa levinneeseen sepitteelliseen kertomukseen. Lehti ei oikaissut virhettään asianmukaisesti, kun se poisti jutun verkkosivuiltaan kertomatta siitä yleisölle. 

 

Langettava 6630/YLE/17
Yle

Journalistinen päätösvalta, piilomainonta

Ylen paikallistoimituksen Instagram-tilillä vieraili viikonloppuisin toimituksen ulkopuolisia henkilöitä. He saivat julkaista sisältöjä täysin itsenäisesti Ylen paikallistoimituksen tilillä. Tämä oli journalistisen päätösvallan luovuttamista. Vieraiden julkaisemat sisällöt eivät kuitenkaan olleet mainosmaisia.

Langettava 6623/AL/17
Kaksplus

Totuudenmukainen tiedonvälitys, lähdekritiikki, tietojen tarkistaminen

Lehti julkaisi Facebook-tilillään blogitekstin, jossa esitettiin lähdekritiikittömiä ja tarkistamattomia väitteitä rokottamisesta. Kirjoittaja toi tekstissä esille, ettei hän ollut pyrkinyt lähdekritiikkiin tai totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen, eikä tarkistanut tietoja. Yleisö ei voinut erottaa tosiasioita sepitteestä. 

Langettava 6615/SL/17
Iltalehti

Piilomainonta, konserniyhteys

Lehti julkaisi verkkosivuillaan jutun erikoisesta ajoneuvosta. Juttu oli tehty journalistisin perustein ja konserniyhteys jutun lopussa mainittuun automyyntipalveluun oli merkitty asianmukaisesti. Jutun sisällä oleva linkki ja kehotus siirtyä automyyntipalveluun oli kuitenkin piilomainontaa.

Vapauttava 6604/SL/17
Savon Sanomat

Kielteinen julkisuus, samanaikainen kuuleminen.

Kantelija joutui Savon Sanomien jutussa kielteiseen julkisuuteen. Julkisuus ei kuitenkaan ollut erittäin kielteistä eikä lehdellä ollut velvollisuutta kuulla häntä samanaikaisesti. 

Langettava 6599/MTV/17
MTV

Virheen korjaus, olennainen asiavirhe, kielteinen julkisuus, samanaikainen kuuleminen, totuudenmukainen tiedonvälitys

MTV kertoi jutussa käräjäoikeuden tuomiosta. Jutusta sai käsityksen, että kantelija oli osallistunut erittäin epäasiallisiin keskusteluihin Whatsapp-viestiryhmässä. Tämä oli olennainen asiavirhe, eikä kantelijaa ollut yritetty kuulla samassa yhteydessä. Tiedotusväline ei korjannut juttuaan kantelijan oikaisupyynnön jälkeen. Julkisuus oli niin kielteistä, ettei edes oma kannanotto olisi sitä korjannut.

Langettava 6598/SL/17
Ilta-Sanomat

Virheen korjaus, olennainen asiavirhe, kielteinen julkisuus, samanaikainen kuuleminen, totuudenmukainen tiedonvälitys

Lehti kertoi jutussa käräjäoikeuden tuomiosta. Jutusta sai käsityksen, että kantelija oli osallistunut erittäin epäasiallisiin keskusteluihin Whatsapp-viestiryhmässä. Tämä oli olennainen asiavirhe, eikä kantelijaa ollut yritetty kuulla samassa yhteydessä. Lehti poisti kantelijan nimen jutusta, mutta ei kertonut korjauksesta Journalistin ohjeiden mukaisesti yleisölle. Julkisuus oli niin kielteistä, ettei edes oma kannanotto olisi sitä korjannut.

Langettava 6597/SL/17
Iltalehti

Virheen korjaus, olennainen asiavirhe, kielteinen julkisuus, samanaikainen kuuleminen, totuudenmukainen tiedonvälitys

Lehti kertoi kahdessa jutussa käräjäoikeuden tuomiosta. Jutuista sai käsityksen, että kantelija oli osallistunut erittäin epäasiallisiin keskusteluihin Whatsapp-viestiryhmässä. Tämä oli olennainen asiavirhe, eikä kantelijaa ollut yritetty kuulla samassa yhteydessä. Lehti korjasi virheensä asianmukaisesti, mutta se ei riittänyt poistamaan juttujen perusteella syntynyttä erittäin kielteistä julkisuutta. Julkisuus oli niin kielteistä, ettei edes oma kannanotto olisi sitä korjannut.

Langettava 6593/YLE/17
Yle

Totuudenmukainen tiedonvälitys, virheen korjaus, tietojen tarkistaminen

Ylen verkkojutussa tulkittiin virheellisesti kantelijan tekstiä, joka oli julkaistu nimettömänä kansanedustajan Facebook-sivulla. Yle ei oikaissut juttuaan kantelijan pyynnöstä huolimatta. Langettava äänin 8-2. Lopussa eriävä mielipide.

Vapauttava 6581/SL/17
Savon Sanomat

Kielteinen julkisuus, samanaikainen kuuleminen, oma kannanotto, olennainen asiavirhe, yksityisyyden suoja

Lehti kertoi eläinlääkärin saaneen sakot poliisin vastustamisesta. Häntä epäiltiin myös eläinsuojelurikoksesta, mutta tämä syyte hylättiin. Eläinlääkäri saattoi olla tunnistettavissa jutusta, mutta hän ei joutunut erittäin kielteisen julkisuuden kohteeksi. Jutussa ei ollut asiavirheitä eikä se loukannut yksityisyyden suojaa.

Vapauttava 6569/PL/17
Lauttasaari-Lehti

Virheen korjaus

Lehti lyhensi puolueen nimen kuntavaaligallupista julkaisemassaan taulukossa. Puolueen nimi oli kuitenkin oikein jutussa, johon taulukko liittyi. Kyseessä ei ollut olennainen asiavirhe. 

Vapauttava 6565/SL/17
Iltalehti

Piilomainonta, konserniyhteys

Iltalehti julkaisi verkkosivuillaan asuntojen hintatasoa käsittelevän jutun. Jutun kuvat ja tiedot olivat peräisin samaan konserniin kuuluvasta asuntoilmoituspalvelusta ja juttu sisälsi linkkejä palvelussa oleviin myyntikohteisiin. Juttu täytti kuitenkin Journalistin ohjeiden minimivaatimukset, koska siihen oli valittu asumissivustolle sopiva journalistinen näkökulma. Lehti mainitsi konserniyhteyden asianmukaisesti.

Langettava 6548/SL/17
Satakunnan Kansa

Erittäin kielteinen julkisuus, samanaikainen kuuleminen, oma kannanotto, totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkastaminen, lähdekritiikki, otsikko

Lehti kertoi viidessä laajassa jutussa noin kolmen viikon aikana lääkärin määränneen holtittomasti päihdekäyttöön soveltuvia lääkkeitä. Julkisuus oli erittäin kielteistä ja lääkäri oli selvästi tunnistettavissa jutuista. Häntä ei siitä huolimatta kuultu yhdessäkään jutussa, eikä edes pyritty uskottavasti tavoittelemaan. Kantelija sai julkaista oman kannanoton juttusarjan päättymisen jälkeen. Hän joutui kuitenkin niin kielteisen julkisuuden kohteeksi, ettei oma kannanotto riittänyt sitä korjaamaan.

 

Langettava 6547/YLE/17
Yle

Virheen korjaus, olennainen asiavirhe

Yle julkaisi verkkosivuillaan uutisen, jossa oli olennainen asiavirhe. Virheestä oli tehty kaksi oikaisupyyntöä, mutta Yle korjasi virheen vasta saatuaan tiedon kantelusta.

<< 1 2 3 4 >> 

Vapauttava 6514/SL/17

Vastaaja: Satakunnan Kansa

Asia: Yksityisyyden suoja, rikosepäillyn tunnistaminen, syyllisyyden ennakoiminen

Ratkaistu: 23.8.2017

Lehti kertoi kuntavaaliehdokkaan rikostaustasta ja valehtelusta. Ehdokkaan nimen kertominen oli perusteltua. Lehti käytti huolimatonta ilmaisua käsitellessään ehdokkaan tulevaa oikeudenkäyntiä, mutta juttu kokonaisuudessaan ei ennakoinut hänen syyllisyyttään. Julkisuus oli erittäin kielteistä, mutta ehdokkaalla olisi ollut mahdollisuus oman kannanoton julkaisemiseen.

Kantelu 2.3. 2017

Kantelu kohdistuu Satakunnan Kansan 2.3.2017 printtilehdessään julkaisemaan juttuun ”Perusssuomalaisille emämöhläys – Porin listoille rikollinen”.

Kantelija vetoaa Journalistin ohjeiden kohtiin 21, 30 ja 31. Käsittelyynottovaiheessa kantelu tulkittiin koskemaan myös JO-kohtia 32 ja 35.

Kantelu on kokonaisuudessaan seuraava: ”On esitetty nimeni lehdessä ja syyte nimenomaisessa Perussuomalaisten puolelta on VALEHTELUSTA. Asiaan on liitetty jo aiemmin tuomitut rikokset ja sitten on kirjoitettu, että tuorein juttu laittomasta uhkauksesta on Satakunna Käräjäoikeudessa viikolla 10:n. On kirjotettu nimeni kaiken kansan tietoisuuteen, ennen oikeudenkäyntiä, koska yleisesti koskaan syytetyn nimeä ei julkaista ennen rikosoikeudenkäyntiä!”

Päätoimittajan vastaus 16.5.2017

Päätoimittajan mukaan Satakunnan Kansa uutisoi 2.3., että Porin perussuomalaisten ehdokkaaksi oli päätynyt henkilö, jolla oli kontollaan pitkä rikosrekisteri. Uutisoinnissa Porin perussuomalaisten puheenjohtaja, hallituksen jäsen, Satakunnan piirin vaalitoimikunnan puheenjohtaja ja Satakunnan piirisihteeri sekä piirin vaaliasiamies vetivät julkisesti tukensa kantelijalta. Uutisointia jatkettiin 9.3., jolloin kantelija tuomittiin jälleen uudesta rikoksesta.

Päätoimittajan mukaan kuntavaaliehdokkaaksi lähtevän pitää ymmärtää, että laskee samalla omaa julkisuuden suojaansa. Jos ehdokkaan asettama puolue julkisesti vetää tukensa omalta ehdokkaaltaan ja kertoo syyn löytyvän taustalla olevista rikostuomioista, on nimen mainitseminen välttämätöntä. Tällä vältetään se, että leima rikollisesta toiminnasta lankeaisi syyttömien ehdokkaiden päälle. Nimen julkaisemattomuus olisi ollut kohtuutonta muille ehdokkaille, aiheuttanut epätietoisuutta äänestäjissä ja osin vaarantanut vaalijärjestelmän uskottavuuden. 

Päätoimittajan mukaan asialla on iso yhteiskunnallinen merkitys, sillä vaalit ovat demokraattisen yhteiskuntajärjestelmämme ydin. Äänestäjien on oleellista tietää ehdokkaan/kantelijan tausta ja myös se, että rikollinen toiminta on ollut säännöllistä ja jatkuvaa. Samanaikaisen kuulemisen vaade ei täyty kyseisessä tapauksessa, sillä uutinen perustuu julkisiin asiakirjoihin eli tuomioistuimen aiempiin päätöksiin ja uusiin rikostietoihin. 

Käsittelyynottopäätöksessä JSN:n puheenjohtaja on kiinnittänyt huomiota erityisesti jutun kohtaan ”Rikollinen toiminta on jatkunut, sillä tuorein juttu laittomasta uhkauksesta on Satakunnan käräjäoikeudessa ensi viikolla.”

Päätoimittaja myöntää, että kyseinen kohta on epätarkka, mutta on oleellista ymmärtää, että yksittäinen lause ei muuta tai anna väärää kuvaa kokonaisuudesta. Toimittajan tarkoitus oli kertoa, että rikollisen toiminnan jatkuvuudesta kertovat useat jo annetut tuomiot. Osana tätä todistelua oli myös viittaus siihen, että jälleen yksi uusi syyte on käsittelyssä käräjäoikeudessa seuraavalla viikolla. On myös tärkeää huomata, että kantelija ei tätä asiaa pyytänyt oikaistavaksi, eikä toimitus huomannut epätarkkuutta ennen JSN:n puheenjohtajan huomiota. Uutisointi uudesta tuomiosta korjasi epätarkkuuden ja osoitti, että uutisointi oli paikkansa pitävää.

Päätoimittajan mukaan on lisäksi huomattavaa, että kantelija ei ole millään tavalla pyrkinyt salaamaan rikollista menneisyyttään. Päinvastoin, sillä hän lähetti omatoimisesti viime syksynä toimitukselle käräjäoikeuden tuomionsa ja ihmetteli sittemminkin, miksemme lainkaan uutisoi hänen tuomiostaan. Toimituksen pitkäaikaisen rikostoimittajan muistin mukaan tämä on SK:n historian ensimmäinen ja toistaiseksi ainoa kerta, kun tuomittu on itse pyytänyt uutisoimaan tuomiostaan.

Päätoimittajan mukaan kantelija ei ole osannut nimetä virheitä uutisessa, vaikka hän toisin väittää kantelussaan. Kantelija ei ole myöskään jättänyt mitään vastinetta uutisoinnista, vaikka hän toisin väittää. Sen sijaan hän on lähettänyt ala-arvoisia sähköposteja, joiden julkaiseminen on ollut mahdotonta.

Päätoimittaja katsoo edellä olevilla perusteilla, että kantelu on aiheeton.


Ratkaisu

JO 21: Jos selvästi tunnistettavissa olevan henkilön tai tahon toiminnasta aiotaan esittää tietoja, jotka asettavat tämän erittäin kielteiseen julkisuuteen, kritiikin kohteelle tulee varata tilaisuus esittää oma näkemyksensä jo samassa yhteydessä. 

JO 30: Julkistakin aineistoa julkaistaessa pitää ottaa huomioon yksityiselämän suoja. Kaikki julkinen ei välttämättä ole julkaistavissa. Erityistä varovaisuutta on noudatettava, kun käsitellään alaikäisiä koskevia asioita.

JO 31: Rikoksesta tuomitun nimen, kuvan tai muita tunnistetietoja voi julkaista, ellei se tuomitun asemaan tai tekoon nähden ole selvästi kohtuutonta. Alaikäisen tai syyntakeettomana tuomitun henkilöllisyyden paljastamisessa on oltava erityisen pidättyväinen.

JO 35: Jos tutkintapyynnöstä, syytteestä tai tuomiosta on julkaistu uutinen, asiaa on mahdollisuuksien mukaan seurattava loppuun saakka. Oikeudenkäynnin aikana ei pidä asiattomasti pyrkiä vaikuttamaan tuomioistuimen ratkaisuihin eikä ottaa ennakolta kantaa syyllisyyteen.

Lehti kertoi jutussaan, että kuntavaaliehdokas oli valehdellut rikostaustastaan. Lehti julkaisi ehdokkaan nimen sekä totesi: ”Rikollinen toiminta on jatkunut, sillä tuorein juttu laittomasta uhkauksesta on Satakunnan käräjäoikeudessa ensi viikolla.”

Julkisen sanan neuvoston mukaan vaaleissa ehdokkaina olevien rikostausta on yhteiskunnallisesti merkittävä asia, josta yleisöllä on oikeus saada tietää. Kantelija oli kuntavaaliehdokas, jonka yksityiselämän suoja on tavallista kansalaista matalampi. Neuvoston mukaan kantelijaan kohdistuvien rikosepäilyjen uutisoiminen ja kantelijan nimen sekä rikostaustan kertominen olivat sen vuoksi perusteltuja.

Lehti käytti huolimatonta ilmaisua kirjoittaessaan rikollisen toiminnan jatkumisesta. Neuvosto kuitenkin tulkitsee lehden maininnan siten, että tarkoitus oli tuoda ilmi rikollisen toiminnan toistuvuus yleisellä tasolla, eikä ennakoida tulevaa käräjäoikeuden päätöstä. Vaikka lause on epätarkka, jutun kokonaisuudesta käy riittävästi ilmi, että asiasta ei ole vielä annettu tuomiota.

Julkisuus oli erittäin kielteistä, eikä ehdokasta ollut kuultu samassa yhteydessä. Hänellä olisi kuitenkin ollut mahdollisuus oman kannanoton julkaisemiseen, mutta hänen lähettämänsä kannanotot eivät olisi olleet korjattuinakaan julkaisukelpoisia.

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Satakunnan Kansa ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.

 

Ratkaisun tekivät:
Elina Grundström (pj), Pirjo Auvinen, Lauri Haapanen, Katariina Anttila, Liina Matveinen, Pasi Kivioja Antti Kokkonen, Riitta Korhonen, Niklas Vainio, Venla Mäntysalo, Ulla Virranniemi, Arja Lerssi- Lahdenvesi, Juha Honkonen.

Tämä päätös on avattu 1393 kertaa