2017 PÄÄTÖKSET

Langettava 6547/YLE/17
Yle

Virheen korjaus, olennainen asiavirhe

Yle julkaisi verkkosivuillaan uutisen, jossa oli olennainen asiavirhe. Virheestä oli tehty kaksi oikaisupyyntöä, mutta Yle korjasi virheen vasta saatuaan tiedon kantelusta.

Vapauttava 6514/SL/17
Satakunnan Kansa

Yksityisyyden suoja, rikosepäillyn tunnistaminen, syyllisyyden ennakoiminen

Lehti kertoi kuntavaaliehdokkaan rikostaustasta ja valehtelusta. Ehdokkaan nimen kertominen oli perusteltua. Lehti käytti huolimatonta ilmaisua käsitellessään ehdokkaan tulevaa oikeudenkäyntiä, mutta juttu kokonaisuudessaan ei ennakoinut hänen syyllisyyttään. Julkisuus oli erittäin kielteistä, mutta ehdokkaalla olisi ollut mahdollisuus oman kannanoton julkaisemiseen.

Vapauttava 6513/SL/17
Helsingin Sanomat

Piilomainonta, konserniyhteys

Lehti käsitteli laajasti samaan konserniin kuuluvaa sarjakuvalehteä ja sen hahmoja. Jutut eivät olleet mainosmaisia. Konserniyhteydestä ei ollut erillisiä mainintoja, mutta lehtien yhteinen historia tuli selvästi esiin juttujen sisällössä. Lasten sivujen jutuissa konserniyhteyden mainitseminen olisi ollut suositeltavaa. Vapauttava äänin 11 – 1. Päätöksen lopussa eriävä mielipide.

Langettava 6512/PL/17
Satakunnan Viikko

Toimittajan asema, konserniyhteys

Lehti otti pääkirjoituksessaan kantaa puhelinyhtiöön liittyvään valtataisteluun. Päätoimittajalla oli asiassa ilmeinen kaksoisrooli ja lehtiyhtiö omisti osakkeita kiistaan liittyvästä yhtiöstä. Sidonnaisuuksista ei kerrottu lukijoille ja tämä oli omiaan heikentämään journalismin uskottavuutta.

Vapauttava 6511/AL/17
Kotiliesi

Lainaaminen

Lehti käsitteli jutussaan aihetta, josta oli julkaistu uusi tietokirja. Juttu perustui omaan tiedonhankintaan. Kirjasta otettujen lainausten lähde oli merkitty vasta jutun lopussa, mutta se täytti Journalistin ohjeiden perusvaatimukset.

Vapauttava 6508/SL/17
Satakunnan Kansa

Yksityisyyden suoja, rikosepäillyn tunnistaminen

Lehti kertoi entiseen toimitusjohtajaan kohdistuvista rikosepäilyistä. Se oli perusteltua toimitusjohtajan aseman ja asian yhteiskunnallisen merkityksen takia.

Vapauttava 6506/SL/17
Savon Sanomat

Yksityisyyden suoja, rikosepäillyn tunnistaminen

Lehti kertoi entiseen toimitusjohtajaan kohdistuvista rikosepäilyistä. Se oli perusteltua toimitusjohtajan aseman ja asian yhteiskunnallisen merkityksen takia.

Vapauttava 6500/YLE/17
Yle

Totuudenmukainen tiedonvälitys, ihmisarvon kunnioittaminen

Yle haastatteli uutislähetyksessä julkisuuden henkilöä, joka vaikutti päihtyneeltä. Haastattelu ei loukannut kenenkään ihmisarvoa eikä sekoittanut tosiasioita ja sepitettä.

Vapauttava 6498/SL/17
Iltalehti

Piilomainonta, journalistinen päätösvalta

Lehti kertoi verkkosivuillaan yhden valmistajan pakastepizzoista ja niiden saapumisesta Suomeen. Juttu perustui valmistajan tiedotteeseen, mutta se oli luonteeltaan ruoka-aiheinen ilmiöjuttu. Vapauttava äänin 8-3.

Langettava 6484/SL/17
Kauppalehti

Tietojen tarkistaminen, lainaaminen, otsikko, virheen korjaus

Talouslehti kertoi tutkijoiden olevan varmoja, että äskettäin havaitut radiosignaalit olisivat avaruusolentojen lähettämiä. Tiedot perustuivat toisen käden lähteeseen, jota oli referoitu virheellisesti ja harhaanjohtavasti, ja jota ei ollut merkitty selvästi lähteeksi.

Langettava 6480/AL/17
Urheilulehti

Lähdekritiikki, kielteinen julkisuus

Lehti haastatteli henkilöä, joka kertoi poikansa joutuneen rikoksen uhriksi urheiluleirillä. Rikoksesta epäilty oli jutussa ainakin lajiyhteisön tunnistettavissa, mutta häntä ei ollut kuultu samassa yhteydessä. Juttu oli yksipuolinen ja kritiikitön, ja lähdekritiikin puuttuminen vahvisti jutun aiheuttamaa erittäin kielteistä julkisuutta

Vapauttava 6476/AL/17, 6521/AL/17
Seura

Totuudenmukainen tiedonvälitys, olennainen asiavirhe, lähdekritiikki, kielteinen julkisuus, yksityisyyden suoja, samanaikainen kuuleminen, oma kannanotto

Lehti kertoi Viipurissa toimivasta koiratarhasta ja sen toimintaan liittyvistä väärinkäytösepäilyistä. Koiratarhan pitäjä ja koiratarhaa tukeva suomalainen yhdistys joutuivat erittäin kielteisen julkisuuden kohteeksi. Osapuolet kuitenkin saivat esittää näkemyksensä laajasti jo jutussa, eikä juttu sisältänyt olennaisia asiavirheitä. Juttu ei loukannut koiratarhan pitäjän yksityisyyden suojaa.

Langettava 6475/SL/17
Iltalehti

Lainaaminen

Lehti kertoi kannessaan ja jutussaan julkisuuden henkilön perheenjäsenen sairastumisesta. Juttu perustui niin selvästi toisen tiedotusvälineen skuuppiin, että lähde olisi pitänyt mainita jo kannessa sekä jutun otsikossa tai sen alussa. Langettava äänin 11–1. Päätöksen lopussa eriävä mielipide.

Langettava 6474/SL/17
Ilta-Sanomat

Lainaaminen

Lehti kertoi kannessaan ja jutussaan julkisuuden henkilön perheenjäsenen sairastumisesta. Juttu perustui niin selvästi toisen tiedotusvälineen skuuppiin, että lähde olisi pitänyt mainita jo kannessa sekä jutun otsikossa tai sen alussa. Langettava äänin 11–1. Päätöksen lopussa eriävä mielipide.

Langettava 6473/SL/17
Ilta-Sanomat

Lainaaminen

Lehti kertoi kannessaan ja jutussaan julkisuuden henkilöön kohdistuvasta rikosepäilystä. Juttu perustui niin selvästi toisen tiedotusvälineen skuuppiin, että lähde olisi pitänyt mainita jo kannessa. Langettava äänin 11–1. Päätöksen lopussa eriävä mielipide.

Vapauttava 6467/PL/17
Nivala-lehti

Yksityisyyden suoja

Lehti kertoi oikeuden päätöstä käsittelevässä jutussa yksityiselämään liittyviä tietoja. Tiedot eivät kuitenkaan olleet erityisen arkaluonteisia.

Vapauttava 6461/PL/17
Lapuan Sanomat

Haastattelu, kielteinen julkisuus, rikosepäillyn tunnistaminen

Paikallislehti haastatteli mökkikylän asukasta välikohtauksesta, jonka tämä oli itse tuonut julkisuuteen aiemmassa mielipidekirjoituksessaan. Haastateltavalle oli kerrottu, missä asiayhteydessä hänen lausumiaan käytetään. Haastateltavan asumisjärjestelyn luvallisuuden käsitteleminen oli asiayhteyden takia perusteltua, ja hän sai esittää oman näkemyksensä aiheesta jo samassa yhteydessä.

Vapauttava 6455/SL/17
Iltalehti

Lainaaminen

Lehti kertoi epäillystä rikoksesta, josta oli levinnyt videoita sosiaalisessa mediassa. Juttu perustui omaan tiedonhankintaan, ja siinä oli mainittu asiasta aiemmin kertonut tiedotusväline. Lehden ei tarvinnut mainita, että video oli jaettu myös sivustolla, joka ei ollut tehnyt omaa journalistista työtä.

Vapauttava 6452/YLE/16
YLE

Virheen korjaus, lähdekritiikki, raportoinnin täydentäminen, otsikko

Yle uutisoi hallituksen luvanneen korkeakouluille lisärahaa, mutta kertoi harhaanjohtavan puutteellisesti, millaisesta rahoituksesta oli kyse. Yle tarkensi uutisointiaan jatkojutuilla vielä saman päivän aikana. Vaikka jatkojutut oli linkitetty puutteellisesti alkuperäiseen juttuun, kokonaisuus täytti Journalistin ohjeiden perusvaatimukset. Vapauttava äänin 5–3. Eriävä mielipide.

Lausuma 6450/L/17
Pääministeri Juha Sipilä

Sananvapauden rajoittaminen

<< 1 2 3 >> 

Vapauttava 6514/SL/17

Vastaaja: Satakunnan Kansa

Asia: Yksityisyyden suoja, rikosepäillyn tunnistaminen, syyllisyyden ennakoiminen

Ratkaistu: 23.8.2017

Lehti kertoi kuntavaaliehdokkaan rikostaustasta ja valehtelusta. Ehdokkaan nimen kertominen oli perusteltua. Lehti käytti huolimatonta ilmaisua käsitellessään ehdokkaan tulevaa oikeudenkäyntiä, mutta juttu kokonaisuudessaan ei ennakoinut hänen syyllisyyttään. Julkisuus oli erittäin kielteistä, mutta ehdokkaalla olisi ollut mahdollisuus oman kannanoton julkaisemiseen.

Kantelu 2.3. 2017

Kantelu kohdistuu Satakunnan Kansan 2.3.2017 printtilehdessään julkaisemaan juttuun ”Perusssuomalaisille emämöhläys – Porin listoille rikollinen”.

Kantelija vetoaa Journalistin ohjeiden kohtiin 21, 30 ja 31. Käsittelyynottovaiheessa kantelu tulkittiin koskemaan myös JO-kohtia 32 ja 35.

Kantelu on kokonaisuudessaan seuraava: ”On esitetty nimeni lehdessä ja syyte nimenomaisessa Perussuomalaisten puolelta on VALEHTELUSTA. Asiaan on liitetty jo aiemmin tuomitut rikokset ja sitten on kirjoitettu, että tuorein juttu laittomasta uhkauksesta on Satakunna Käräjäoikeudessa viikolla 10:n. On kirjotettu nimeni kaiken kansan tietoisuuteen, ennen oikeudenkäyntiä, koska yleisesti koskaan syytetyn nimeä ei julkaista ennen rikosoikeudenkäyntiä!”

Päätoimittajan vastaus 16.5.2017

Päätoimittajan mukaan Satakunnan Kansa uutisoi 2.3., että Porin perussuomalaisten ehdokkaaksi oli päätynyt henkilö, jolla oli kontollaan pitkä rikosrekisteri. Uutisoinnissa Porin perussuomalaisten puheenjohtaja, hallituksen jäsen, Satakunnan piirin vaalitoimikunnan puheenjohtaja ja Satakunnan piirisihteeri sekä piirin vaaliasiamies vetivät julkisesti tukensa kantelijalta. Uutisointia jatkettiin 9.3., jolloin kantelija tuomittiin jälleen uudesta rikoksesta.

Päätoimittajan mukaan kuntavaaliehdokkaaksi lähtevän pitää ymmärtää, että laskee samalla omaa julkisuuden suojaansa. Jos ehdokkaan asettama puolue julkisesti vetää tukensa omalta ehdokkaaltaan ja kertoo syyn löytyvän taustalla olevista rikostuomioista, on nimen mainitseminen välttämätöntä. Tällä vältetään se, että leima rikollisesta toiminnasta lankeaisi syyttömien ehdokkaiden päälle. Nimen julkaisemattomuus olisi ollut kohtuutonta muille ehdokkaille, aiheuttanut epätietoisuutta äänestäjissä ja osin vaarantanut vaalijärjestelmän uskottavuuden. 

Päätoimittajan mukaan asialla on iso yhteiskunnallinen merkitys, sillä vaalit ovat demokraattisen yhteiskuntajärjestelmämme ydin. Äänestäjien on oleellista tietää ehdokkaan/kantelijan tausta ja myös se, että rikollinen toiminta on ollut säännöllistä ja jatkuvaa. Samanaikaisen kuulemisen vaade ei täyty kyseisessä tapauksessa, sillä uutinen perustuu julkisiin asiakirjoihin eli tuomioistuimen aiempiin päätöksiin ja uusiin rikostietoihin. 

Käsittelyynottopäätöksessä JSN:n puheenjohtaja on kiinnittänyt huomiota erityisesti jutun kohtaan ”Rikollinen toiminta on jatkunut, sillä tuorein juttu laittomasta uhkauksesta on Satakunnan käräjäoikeudessa ensi viikolla.”

Päätoimittaja myöntää, että kyseinen kohta on epätarkka, mutta on oleellista ymmärtää, että yksittäinen lause ei muuta tai anna väärää kuvaa kokonaisuudesta. Toimittajan tarkoitus oli kertoa, että rikollisen toiminnan jatkuvuudesta kertovat useat jo annetut tuomiot. Osana tätä todistelua oli myös viittaus siihen, että jälleen yksi uusi syyte on käsittelyssä käräjäoikeudessa seuraavalla viikolla. On myös tärkeää huomata, että kantelija ei tätä asiaa pyytänyt oikaistavaksi, eikä toimitus huomannut epätarkkuutta ennen JSN:n puheenjohtajan huomiota. Uutisointi uudesta tuomiosta korjasi epätarkkuuden ja osoitti, että uutisointi oli paikkansa pitävää.

Päätoimittajan mukaan on lisäksi huomattavaa, että kantelija ei ole millään tavalla pyrkinyt salaamaan rikollista menneisyyttään. Päinvastoin, sillä hän lähetti omatoimisesti viime syksynä toimitukselle käräjäoikeuden tuomionsa ja ihmetteli sittemminkin, miksemme lainkaan uutisoi hänen tuomiostaan. Toimituksen pitkäaikaisen rikostoimittajan muistin mukaan tämä on SK:n historian ensimmäinen ja toistaiseksi ainoa kerta, kun tuomittu on itse pyytänyt uutisoimaan tuomiostaan.

Päätoimittajan mukaan kantelija ei ole osannut nimetä virheitä uutisessa, vaikka hän toisin väittää kantelussaan. Kantelija ei ole myöskään jättänyt mitään vastinetta uutisoinnista, vaikka hän toisin väittää. Sen sijaan hän on lähettänyt ala-arvoisia sähköposteja, joiden julkaiseminen on ollut mahdotonta.

Päätoimittaja katsoo edellä olevilla perusteilla, että kantelu on aiheeton.


Ratkaisu

JO 21: Jos selvästi tunnistettavissa olevan henkilön tai tahon toiminnasta aiotaan esittää tietoja, jotka asettavat tämän erittäin kielteiseen julkisuuteen, kritiikin kohteelle tulee varata tilaisuus esittää oma näkemyksensä jo samassa yhteydessä. 

JO 30: Julkistakin aineistoa julkaistaessa pitää ottaa huomioon yksityiselämän suoja. Kaikki julkinen ei välttämättä ole julkaistavissa. Erityistä varovaisuutta on noudatettava, kun käsitellään alaikäisiä koskevia asioita.

JO 31: Rikoksesta tuomitun nimen, kuvan tai muita tunnistetietoja voi julkaista, ellei se tuomitun asemaan tai tekoon nähden ole selvästi kohtuutonta. Alaikäisen tai syyntakeettomana tuomitun henkilöllisyyden paljastamisessa on oltava erityisen pidättyväinen.

JO 35: Jos tutkintapyynnöstä, syytteestä tai tuomiosta on julkaistu uutinen, asiaa on mahdollisuuksien mukaan seurattava loppuun saakka. Oikeudenkäynnin aikana ei pidä asiattomasti pyrkiä vaikuttamaan tuomioistuimen ratkaisuihin eikä ottaa ennakolta kantaa syyllisyyteen.

Lehti kertoi jutussaan, että kuntavaaliehdokas oli valehdellut rikostaustastaan. Lehti julkaisi ehdokkaan nimen sekä totesi: ”Rikollinen toiminta on jatkunut, sillä tuorein juttu laittomasta uhkauksesta on Satakunnan käräjäoikeudessa ensi viikolla.”

Julkisen sanan neuvoston mukaan vaaleissa ehdokkaina olevien rikostausta on yhteiskunnallisesti merkittävä asia, josta yleisöllä on oikeus saada tietää. Kantelija oli kuntavaaliehdokas, jonka yksityiselämän suoja on tavallista kansalaista matalampi. Neuvoston mukaan kantelijaan kohdistuvien rikosepäilyjen uutisoiminen ja kantelijan nimen sekä rikostaustan kertominen olivat sen vuoksi perusteltuja.

Lehti käytti huolimatonta ilmaisua kirjoittaessaan rikollisen toiminnan jatkumisesta. Neuvosto kuitenkin tulkitsee lehden maininnan siten, että tarkoitus oli tuoda ilmi rikollisen toiminnan toistuvuus yleisellä tasolla, eikä ennakoida tulevaa käräjäoikeuden päätöstä. Vaikka lause on epätarkka, jutun kokonaisuudesta käy riittävästi ilmi, että asiasta ei ole vielä annettu tuomiota.

Julkisuus oli erittäin kielteistä, eikä ehdokasta ollut kuultu samassa yhteydessä. Hänellä olisi kuitenkin ollut mahdollisuus oman kannanoton julkaisemiseen, mutta hänen lähettämänsä kannanotot eivät olisi olleet korjattuinakaan julkaisukelpoisia.

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Satakunnan Kansa ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.

 

Ratkaisun tekivät:
Elina Grundström (pj), Pirjo Auvinen, Lauri Haapanen, Katariina Anttila, Liina Matveinen, Pasi Kivioja Antti Kokkonen, Riitta Korhonen, Niklas Vainio, Venla Mäntysalo, Ulla Virranniemi, Arja Lerssi- Lahdenvesi, Juha Honkonen.

Tämä päätös on avattu 1075 kertaa