PÄÄTÖKSET

Langettava 6646/SL/17
Iltalehti

Totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkastaminen, lähdekriittisyys, olennainen asiavirhe

Lehti kertoi verkkosivuillaan tarinan pastorista, joka joutui krokotiilien syömäksi yritettyään kävellä veden päällä. Juttu perustui verkossa levinneeseen sepitteelliseen kertomukseen. Lehti ei oikaissut virhettään asianmukaisesti, kun se poisti jutun verkkosivuiltaan kertomatta siitä yleisölle. 

 

Langettava 6630/YLE/17
Yle

Journalistinen päätösvalta, piilomainonta

Ylen paikallistoimituksen Instagram-tilillä vieraili viikonloppuisin toimituksen ulkopuolisia henkilöitä. He saivat julkaista sisältöjä täysin itsenäisesti Ylen paikallistoimituksen tilillä. Tämä oli journalistisen päätösvallan luovuttamista. Vieraiden julkaisemat sisällöt eivät kuitenkaan olleet mainosmaisia.

Langettava 6623/AL/17
Kaksplus

Totuudenmukainen tiedonvälitys, lähdekritiikki, tietojen tarkistaminen

Lehti julkaisi Facebook-tilillään blogitekstin, jossa esitettiin lähdekritiikittömiä ja tarkistamattomia väitteitä rokottamisesta. Kirjoittaja toi tekstissä esille, ettei hän ollut pyrkinyt lähdekritiikkiin tai totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen, eikä tarkistanut tietoja. Yleisö ei voinut erottaa tosiasioita sepitteestä. 

Vapauttava 6604/SL/17
Savon Sanomat

Kielteinen julkisuus, samanaikainen kuuleminen.

Kantelija joutui Savon Sanomien jutussa kielteiseen julkisuuteen. Julkisuus ei kuitenkaan ollut erittäin kielteistä eikä lehdellä ollut velvollisuutta kuulla häntä samanaikaisesti. 

Langettava 6599/MTV/17
MTV

Virheen korjaus, olennainen asiavirhe, kielteinen julkisuus, samanaikainen kuuleminen, totuudenmukainen tiedonvälitys

MTV kertoi jutussa käräjäoikeuden tuomiosta. Jutusta sai käsityksen, että kantelija oli osallistunut erittäin epäasiallisiin keskusteluihin Whatsapp-viestiryhmässä. Tämä oli olennainen asiavirhe, eikä kantelijaa ollut yritetty kuulla samassa yhteydessä. Tiedotusväline ei korjannut juttuaan kantelijan oikaisupyynnön jälkeen. Julkisuus oli niin kielteistä, ettei edes oma kannanotto olisi sitä korjannut.

Langettava 6598/SL/17
Ilta-Sanomat

Virheen korjaus, olennainen asiavirhe, kielteinen julkisuus, samanaikainen kuuleminen, totuudenmukainen tiedonvälitys

Lehti kertoi jutussa käräjäoikeuden tuomiosta. Jutusta sai käsityksen, että kantelija oli osallistunut erittäin epäasiallisiin keskusteluihin Whatsapp-viestiryhmässä. Tämä oli olennainen asiavirhe, eikä kantelijaa ollut yritetty kuulla samassa yhteydessä. Lehti poisti kantelijan nimen jutusta, mutta ei kertonut korjauksesta Journalistin ohjeiden mukaisesti yleisölle. Julkisuus oli niin kielteistä, ettei edes oma kannanotto olisi sitä korjannut.

Langettava 6597/SL/17
Iltalehti

Virheen korjaus, olennainen asiavirhe, kielteinen julkisuus, samanaikainen kuuleminen, totuudenmukainen tiedonvälitys

Lehti kertoi kahdessa jutussa käräjäoikeuden tuomiosta. Jutuista sai käsityksen, että kantelija oli osallistunut erittäin epäasiallisiin keskusteluihin Whatsapp-viestiryhmässä. Tämä oli olennainen asiavirhe, eikä kantelijaa ollut yritetty kuulla samassa yhteydessä. Lehti korjasi virheensä asianmukaisesti, mutta se ei riittänyt poistamaan juttujen perusteella syntynyttä erittäin kielteistä julkisuutta. Julkisuus oli niin kielteistä, ettei edes oma kannanotto olisi sitä korjannut.

Langettava 6593/YLE/17
Yle

Totuudenmukainen tiedonvälitys, virheen korjaus, tietojen tarkistaminen

Ylen verkkojutussa tulkittiin virheellisesti kantelijan tekstiä, joka oli julkaistu nimettömänä kansanedustajan Facebook-sivulla. Yle ei oikaissut juttuaan kantelijan pyynnöstä huolimatta. Langettava äänin 8-2. Lopussa eriävä mielipide.

Vapauttava 6581/SL/17
Savon Sanomat

Kielteinen julkisuus, samanaikainen kuuleminen, oma kannanotto, olennainen asiavirhe, yksityisyyden suoja

Lehti kertoi eläinlääkärin saaneen sakot poliisin vastustamisesta. Häntä epäiltiin myös eläinsuojelurikoksesta, mutta tämä syyte hylättiin. Eläinlääkäri saattoi olla tunnistettavissa jutusta, mutta hän ei joutunut erittäin kielteisen julkisuuden kohteeksi. Jutussa ei ollut asiavirheitä eikä se loukannut yksityisyyden suojaa.

Vapauttava 6569/PL/17
Lauttasaari-Lehti

Virheen korjaus

Lehti lyhensi puolueen nimen kuntavaaligallupista julkaisemassaan taulukossa. Puolueen nimi oli kuitenkin oikein jutussa, johon taulukko liittyi. Kyseessä ei ollut olennainen asiavirhe. 

Langettava 6548/SL/17
Satakunnan Kansa

Erittäin kielteinen julkisuus, samanaikainen kuuleminen, oma kannanotto, totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkastaminen, lähdekritiikki, otsikko

Lehti kertoi viidessä laajassa jutussa noin kolmen viikon aikana lääkärin määränneen holtittomasti päihdekäyttöön soveltuvia lääkkeitä. Julkisuus oli erittäin kielteistä ja lääkäri oli selvästi tunnistettavissa jutuista. Häntä ei siitä huolimatta kuultu yhdessäkään jutussa, eikä edes pyritty uskottavasti tavoittelemaan. Kantelija sai julkaista oman kannanoton juttusarjan päättymisen jälkeen. Hän joutui kuitenkin niin kielteisen julkisuuden kohteeksi, ettei oma kannanotto riittänyt sitä korjaamaan.

 

Langettava 6547/YLE/17
Yle

Virheen korjaus, olennainen asiavirhe

Yle julkaisi verkkosivuillaan uutisen, jossa oli olennainen asiavirhe. Virheestä oli tehty kaksi oikaisupyyntöä, mutta Yle korjasi virheen vasta saatuaan tiedon kantelusta.

Vapauttava 6538/SL/17
Helsingin Sanomat

Kielteinen julkisuus, samanaikainen kuuleminen, oma kannanotto

Lehti kertoi kuntavaaliehdokkaan juutalais- ja maahanmuuttovastaisuudesta. Koska ehdokas oli esittänyt julkisuudessa hyvin kärjekkäitä mielipiteitä, hän oli altistanut omankin persoonansa kärkevälle kritiikille. Julkisuus oli kielteistä, mutta ei erittäin kielteistä. Lisäksi lehti toi jutussa esille kantelijan oman näkemyksen hänen tiedotteensa perusteella.

Vapauttava 6514/SL/17
Satakunnan Kansa

Yksityisyyden suoja, rikosepäillyn tunnistaminen, syyllisyyden ennakoiminen

Lehti kertoi kuntavaaliehdokkaan rikostaustasta ja valehtelusta. Ehdokkaan nimen kertominen oli perusteltua. Lehti käytti huolimatonta ilmaisua käsitellessään ehdokkaan tulevaa oikeudenkäyntiä, mutta juttu kokonaisuudessaan ei ennakoinut hänen syyllisyyttään. Julkisuus oli erittäin kielteistä, mutta ehdokkaalla olisi ollut mahdollisuus oman kannanoton julkaisemiseen.

Vapauttava 6513/SL/17
Helsingin Sanomat

Piilomainonta, konserniyhteys

Lehti käsitteli laajasti samaan konserniin kuuluvaa sarjakuvalehteä ja sen hahmoja. Jutut eivät olleet mainosmaisia. Konserniyhteydestä ei ollut erillisiä mainintoja, mutta lehtien yhteinen historia tuli selvästi esiin juttujen sisällössä. Lasten sivujen jutuissa konserniyhteyden mainitseminen olisi ollut suositeltavaa. Vapauttava äänin 11 – 1. Päätöksen lopussa eriävä mielipide.

Langettava 6512/PL/17
Satakunnan Viikko

Toimittajan asema, konserniyhteys

Lehti otti pääkirjoituksessaan kantaa puhelinyhtiöön liittyvään valtataisteluun. Päätoimittajalla oli asiassa ilmeinen kaksoisrooli ja lehtiyhtiö omisti osakkeita kiistaan liittyvästä yhtiöstä. Sidonnaisuuksista ei kerrottu lukijoille ja tämä oli omiaan heikentämään journalismin uskottavuutta.

Vapauttava 6511/AL/17
Kotiliesi

Lainaaminen

Lehti käsitteli jutussaan aihetta, josta oli julkaistu uusi tietokirja. Juttu perustui omaan tiedonhankintaan. Kirjasta otettujen lainausten lähde oli merkitty vasta jutun lopussa, mutta se täytti Journalistin ohjeiden perusvaatimukset.

Vapauttava 6508/SL/17
Satakunnan Kansa

Yksityisyyden suoja, rikosepäillyn tunnistaminen

Lehti kertoi entiseen toimitusjohtajaan kohdistuvista rikosepäilyistä. Se oli perusteltua toimitusjohtajan aseman ja asian yhteiskunnallisen merkityksen takia.

Vapauttava 6506/SL/17
Savon Sanomat

Yksityisyyden suoja, rikosepäillyn tunnistaminen

Lehti kertoi entiseen toimitusjohtajaan kohdistuvista rikosepäilyistä. Se oli perusteltua toimitusjohtajan aseman ja asian yhteiskunnallisen merkityksen takia.

Vapauttava 6500/YLE/17
Yle

Totuudenmukainen tiedonvälitys, ihmisarvon kunnioittaminen

Yle haastatteli uutislähetyksessä julkisuuden henkilöä, joka vaikutti päihtyneeltä. Haastattelu ei loukannut kenenkään ihmisarvoa eikä sekoittanut tosiasioita ja sepitettä.

<< 1 2 3 4 5 6 7 8  ... >> 

Vapauttava 6514/SL/17

Vastaaja: Satakunnan Kansa

Asia: Yksityisyyden suoja, rikosepäillyn tunnistaminen, syyllisyyden ennakoiminen

Ratkaistu: 23.8.2017

Lehti kertoi kuntavaaliehdokkaan rikostaustasta ja valehtelusta. Ehdokkaan nimen kertominen oli perusteltua. Lehti käytti huolimatonta ilmaisua käsitellessään ehdokkaan tulevaa oikeudenkäyntiä, mutta juttu kokonaisuudessaan ei ennakoinut hänen syyllisyyttään. Julkisuus oli erittäin kielteistä, mutta ehdokkaalla olisi ollut mahdollisuus oman kannanoton julkaisemiseen.

Kantelu 2.3. 2017

Kantelu kohdistuu Satakunnan Kansan 2.3.2017 printtilehdessään julkaisemaan juttuun ”Perusssuomalaisille emämöhläys – Porin listoille rikollinen”.

Kantelija vetoaa Journalistin ohjeiden kohtiin 21, 30 ja 31. Käsittelyynottovaiheessa kantelu tulkittiin koskemaan myös JO-kohtia 32 ja 35.

Kantelu on kokonaisuudessaan seuraava: ”On esitetty nimeni lehdessä ja syyte nimenomaisessa Perussuomalaisten puolelta on VALEHTELUSTA. Asiaan on liitetty jo aiemmin tuomitut rikokset ja sitten on kirjoitettu, että tuorein juttu laittomasta uhkauksesta on Satakunna Käräjäoikeudessa viikolla 10:n. On kirjotettu nimeni kaiken kansan tietoisuuteen, ennen oikeudenkäyntiä, koska yleisesti koskaan syytetyn nimeä ei julkaista ennen rikosoikeudenkäyntiä!”

Päätoimittajan vastaus 16.5.2017

Päätoimittajan mukaan Satakunnan Kansa uutisoi 2.3., että Porin perussuomalaisten ehdokkaaksi oli päätynyt henkilö, jolla oli kontollaan pitkä rikosrekisteri. Uutisoinnissa Porin perussuomalaisten puheenjohtaja, hallituksen jäsen, Satakunnan piirin vaalitoimikunnan puheenjohtaja ja Satakunnan piirisihteeri sekä piirin vaaliasiamies vetivät julkisesti tukensa kantelijalta. Uutisointia jatkettiin 9.3., jolloin kantelija tuomittiin jälleen uudesta rikoksesta.

Päätoimittajan mukaan kuntavaaliehdokkaaksi lähtevän pitää ymmärtää, että laskee samalla omaa julkisuuden suojaansa. Jos ehdokkaan asettama puolue julkisesti vetää tukensa omalta ehdokkaaltaan ja kertoo syyn löytyvän taustalla olevista rikostuomioista, on nimen mainitseminen välttämätöntä. Tällä vältetään se, että leima rikollisesta toiminnasta lankeaisi syyttömien ehdokkaiden päälle. Nimen julkaisemattomuus olisi ollut kohtuutonta muille ehdokkaille, aiheuttanut epätietoisuutta äänestäjissä ja osin vaarantanut vaalijärjestelmän uskottavuuden. 

Päätoimittajan mukaan asialla on iso yhteiskunnallinen merkitys, sillä vaalit ovat demokraattisen yhteiskuntajärjestelmämme ydin. Äänestäjien on oleellista tietää ehdokkaan/kantelijan tausta ja myös se, että rikollinen toiminta on ollut säännöllistä ja jatkuvaa. Samanaikaisen kuulemisen vaade ei täyty kyseisessä tapauksessa, sillä uutinen perustuu julkisiin asiakirjoihin eli tuomioistuimen aiempiin päätöksiin ja uusiin rikostietoihin. 

Käsittelyynottopäätöksessä JSN:n puheenjohtaja on kiinnittänyt huomiota erityisesti jutun kohtaan ”Rikollinen toiminta on jatkunut, sillä tuorein juttu laittomasta uhkauksesta on Satakunnan käräjäoikeudessa ensi viikolla.”

Päätoimittaja myöntää, että kyseinen kohta on epätarkka, mutta on oleellista ymmärtää, että yksittäinen lause ei muuta tai anna väärää kuvaa kokonaisuudesta. Toimittajan tarkoitus oli kertoa, että rikollisen toiminnan jatkuvuudesta kertovat useat jo annetut tuomiot. Osana tätä todistelua oli myös viittaus siihen, että jälleen yksi uusi syyte on käsittelyssä käräjäoikeudessa seuraavalla viikolla. On myös tärkeää huomata, että kantelija ei tätä asiaa pyytänyt oikaistavaksi, eikä toimitus huomannut epätarkkuutta ennen JSN:n puheenjohtajan huomiota. Uutisointi uudesta tuomiosta korjasi epätarkkuuden ja osoitti, että uutisointi oli paikkansa pitävää.

Päätoimittajan mukaan on lisäksi huomattavaa, että kantelija ei ole millään tavalla pyrkinyt salaamaan rikollista menneisyyttään. Päinvastoin, sillä hän lähetti omatoimisesti viime syksynä toimitukselle käräjäoikeuden tuomionsa ja ihmetteli sittemminkin, miksemme lainkaan uutisoi hänen tuomiostaan. Toimituksen pitkäaikaisen rikostoimittajan muistin mukaan tämä on SK:n historian ensimmäinen ja toistaiseksi ainoa kerta, kun tuomittu on itse pyytänyt uutisoimaan tuomiostaan.

Päätoimittajan mukaan kantelija ei ole osannut nimetä virheitä uutisessa, vaikka hän toisin väittää kantelussaan. Kantelija ei ole myöskään jättänyt mitään vastinetta uutisoinnista, vaikka hän toisin väittää. Sen sijaan hän on lähettänyt ala-arvoisia sähköposteja, joiden julkaiseminen on ollut mahdotonta.

Päätoimittaja katsoo edellä olevilla perusteilla, että kantelu on aiheeton.


Ratkaisu

JO 21: Jos selvästi tunnistettavissa olevan henkilön tai tahon toiminnasta aiotaan esittää tietoja, jotka asettavat tämän erittäin kielteiseen julkisuuteen, kritiikin kohteelle tulee varata tilaisuus esittää oma näkemyksensä jo samassa yhteydessä. 

JO 30: Julkistakin aineistoa julkaistaessa pitää ottaa huomioon yksityiselämän suoja. Kaikki julkinen ei välttämättä ole julkaistavissa. Erityistä varovaisuutta on noudatettava, kun käsitellään alaikäisiä koskevia asioita.

JO 31: Rikoksesta tuomitun nimen, kuvan tai muita tunnistetietoja voi julkaista, ellei se tuomitun asemaan tai tekoon nähden ole selvästi kohtuutonta. Alaikäisen tai syyntakeettomana tuomitun henkilöllisyyden paljastamisessa on oltava erityisen pidättyväinen.

JO 35: Jos tutkintapyynnöstä, syytteestä tai tuomiosta on julkaistu uutinen, asiaa on mahdollisuuksien mukaan seurattava loppuun saakka. Oikeudenkäynnin aikana ei pidä asiattomasti pyrkiä vaikuttamaan tuomioistuimen ratkaisuihin eikä ottaa ennakolta kantaa syyllisyyteen.

Lehti kertoi jutussaan, että kuntavaaliehdokas oli valehdellut rikostaustastaan. Lehti julkaisi ehdokkaan nimen sekä totesi: ”Rikollinen toiminta on jatkunut, sillä tuorein juttu laittomasta uhkauksesta on Satakunnan käräjäoikeudessa ensi viikolla.”

Julkisen sanan neuvoston mukaan vaaleissa ehdokkaina olevien rikostausta on yhteiskunnallisesti merkittävä asia, josta yleisöllä on oikeus saada tietää. Kantelija oli kuntavaaliehdokas, jonka yksityiselämän suoja on tavallista kansalaista matalampi. Neuvoston mukaan kantelijaan kohdistuvien rikosepäilyjen uutisoiminen ja kantelijan nimen sekä rikostaustan kertominen olivat sen vuoksi perusteltuja.

Lehti käytti huolimatonta ilmaisua kirjoittaessaan rikollisen toiminnan jatkumisesta. Neuvosto kuitenkin tulkitsee lehden maininnan siten, että tarkoitus oli tuoda ilmi rikollisen toiminnan toistuvuus yleisellä tasolla, eikä ennakoida tulevaa käräjäoikeuden päätöstä. Vaikka lause on epätarkka, jutun kokonaisuudesta käy riittävästi ilmi, että asiasta ei ole vielä annettu tuomiota.

Julkisuus oli erittäin kielteistä, eikä ehdokasta ollut kuultu samassa yhteydessä. Hänellä olisi kuitenkin ollut mahdollisuus oman kannanoton julkaisemiseen, mutta hänen lähettämänsä kannanotot eivät olisi olleet korjattuinakaan julkaisukelpoisia.

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Satakunnan Kansa ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.

 

Ratkaisun tekivät:
Elina Grundström (pj), Pirjo Auvinen, Lauri Haapanen, Katariina Anttila, Liina Matveinen, Pasi Kivioja Antti Kokkonen, Riitta Korhonen, Niklas Vainio, Venla Mäntysalo, Ulla Virranniemi, Arja Lerssi- Lahdenvesi, Juha Honkonen.

Tämä päätös on avattu 1258 kertaa