PÄÄTÖKSET

Langettava 6825/SL/18
Kymen Sanomat

Tietojen tarkistaminen, lähdekritiikki, olennainen asiavirhe, virheen korjaus

Kymen Sanomat julkaisi uutisen, jossa oli olennainen asiavirhe. Lehti jätti virheen korjaamatta vaikka se sai siitä tiedon.

Vapauttava 6818/MTV/18
MTV

Ihmisarvon kunnioittaminen, yksityiselämän suoja, rikosepäillyn tunnistaminen

MTV julkaisi verkkosivuillaan uutisen, jossa kerrottiin, että kuuro oli tuomittu laittomasta uhkauksesta. Kuulovammaisuutta ei käsitelty halventavasti ja siitä kertominen oli perusteltua tapauksen ymmärtämisen vuoksi. Kantelija saattoi olla lähipiirinsä tunnistettavissa, mutta se ei ollut tekoon nähden kohtuutonta.

Langettava 6787/R/18
Radio Classic

Piilomainonta

Radio esitti mainoksen, jota ei ollut erotettu toimituksellisesta aineistosta Journalistin ohjeiden edellyttämällä tavalla.

Vapauttava 6743/YLE/18
Yle

Otsikko, olennainen asiavirhe, totuudenmukainen tiedonvälitys

Yle julkaisi verkkosivuillaan Jemenin sotaa käsittelevän jutun. Jutussa ei ollut olennaista asiavirhettä, kun siinä tehtiin tulkinta YK-johtajan kannanotosta.

Vapauttava 6742/YLE/18
Yle

Totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkistaminen, olennainen asiavirhe, samanaikainen kuuleminen

Yle julkaisi toimittajansa kolumnin, jossa toimittaja puolusteli epäasiallista käyttäytymistään kritisoimalla tunnistettavissa olevaa henkilöä. Jutussa ei kuitenkaan ollut olennaisia asiavirheitä. Siinä ei myöskään ollut välttämätöntä kuulla kritiikin kohteeksi joutunutta henkilöä samanaikaisesti, koska kyseessä oli kulttuurikritiikkiin rinnastuva mielipideteksti, jossa kommentoitiin aiemmin julkisuudessa käytyä keskustelua. 

Langettava 6738/SL/17
Kaleva

Piilomainonta, mainonnan merkitseminen

Lehti julkaisi sivun kokoisen mainoksen, jota ei ollut merkitty mainokseksi.

Vapauttava 6737/SL/17
Kymen Sanomat

Lähdesuoja

Lehti julkaisi joulupukkina kauppakeskuksessa esiintyneen henkilön nimen kuvatekstissä. Kysymys siitä, oliko lähdesuojasta sovittu, jäi epäselväksi.

Langettava 6734/SL/17
Kauppalehti

Olennainen asiavirhe, virheen korjaaminen, lähdekritiikki, otsikko

Lehti julkaisi verkkosivuillaan jutun, joka käsitteli kriittisesti verotusta koskevia tuomioistuinratkaisuja. Jutussa haastateltu asianajaja oli edustanut jutussa käsitellyn riidan osapuolta. Tätä ei tuotu esille jutussa. Jutussa ei ollut olennaisia asiavirheitä.

Vapauttava 6730/SL/17
STT

Tietojen tarkistaminen, lähdekritiikki, uutistapahtuman seuraaminen, olennainen asiavirhe, virheen korjaus

STT teki ja välitti asiakkailleen uutisen, jota se täydensi saatuaan aiheesta lisätietoa. Alkuperäisessä uutisessa ei ollut olennaista asiavirhettä, joka STT:n olisi pitänyt oikaista.

Langettava 6723/SL/17
Helsingin Sanomat

Virheen korjaus, olennainen asiavirhe

Lehti julkaisi verkkosivuillaan ja painetussa lehdessään jutun, jossa väitettiin, että uusia antibiootteja ei ole kehitteillä. Lehti oikaisi juttuaan vasta seitsemän ja puoli viikkoa sen jälkeen, kun se oli saanut aiheesta oikaisupyynnön.

Vapauttava 6718/SL/17
Savon Sanomat

Kielteinen julkisuus, samanaikainen kuuleminen, journalistinen päätösvalta, olennainen asiavirhe

Lehti julkaisi pääkirjoituksen, jossa arvioitiin vaihtoehtoisia hoitomuotoja ja yhden tunnistettavissa olevan lääkärin toimintaa. Pääkirjoitus oli tavanomaista yhteiskunnallista arviointia, eikä siinä ollut olennaisia asiavirheitä.

Vapauttava 6717/YLE/17
Yle

Otsikko, virheen korjaus, olennainen asiavirhe

Ylen MOT lähetti televisiossa ohjelman, joka jäi katsottavaksi Ylen verkkopalvelussa. Ohjelman otsikolle löytyi sisällöstä kate, eikä otsikossa ollut olennaisia asiavirheitä.

Vapauttava 6714/SL/17
Aamulehti

Olennainen asiavirhe

Lehti julkaisi verkkosivuillaan junaliikennettä käsittelevän jutun. Jutussa viitattiin Veturimiesten liittoon yleisilmaisulla ”veturinkuljettajien liitto”. Ilmaisun ”pääluottamusmies” sijaan käytettiin ilmaisua ”pääluottamushenkilö”. Tiedotusvälineellä oli oikeus valita käyttämänsä ilmaisut. Ne eivät olleet olennaisia asiavirheitä.

Vapauttava 6713/AL/17
Suomen Kuvalehti

Totuudenmukainen tiedonvälitys, virheen korjaus, erittäin kielteinen julkisuus, nimi rikosuutisessa

Lehti kertoi kantelijan henkilöllisyyden, kun hän oli saanut syytteen avunannosta törkeään virka-aseman väärinkäyttämiseen. Se oli perusteltua asian yhteiskunnallisen merkityksen, henkilön keskeisen roolin ja rikossyytteen vakavuuden vuoksi. Jutussa ei ollut asiavirheitä.

Langettava 6711/PL/17
Länsi-Uusimaa

Virheen korjaaminen

Lehti julkaisi verkkosivuillaan ja printtiversiossaan jutun, jossa oli useita nimivirheitä. Suurin osa niistä oli huolimattomuudesta johtuneita kirjoitusvirheitä. Nämä olivat epätarkkuuksia, joiden korjaamisesta ei ollut välttämätöntä kertoa. Yksi nimivirheistä oli kuitenkin olennainen asiavirhe, jota lehti ei ollut korjannut asianmukaisesti. 

Langettava 6710/SL/17
Ilta-Sanomat

Olennainen asiavirhe

Lehti julkaisi verkkosivuillaan kommenttikirjoituksen, jossa väitettiin, että yli 50 000 euron tuloilla palkankorotus voi verotuksen progressiivisuuden vuoksi muuttua palkanalennukseksi. Jutussa väitettiin myös, että pääkaupunkiseudulla asuva perhe maksaa maailman kovinta tuloveroa ja asumisen hintaa. Nämä olivat olennaisia asiavirheitä, joita lehti ei oikaisupyynnöstä huolimatta korjannut. Äänestyspäätös 9–4. Päätöksen lopussa eriävä mielipide.

Vapauttava 6709/AL/17
Seura

Yksityiselämän suoja, rikosepäillyn tunnistaminen

Lehti kertoi verkkosivuillaan ja printtiversiossaan veropetosepäilystä, joka kohdistui suuren suomalaiskonsernin omistajaan. Henkilö oli jutusta tunnistettavissa. Se oli perusteltua henkilön aseman ja asian yhteiskunnallisen merkityksen vuoksi.

 

Langettava 6704/YLE/17
Yle

Lähdesuoja, totuudenmukainen tiedonvälitys, olennainen asiavirhe, sepitteellinen aineisto

Ylen MOT lähetti televisiossa ohjelman, jossa esitettiin väite, jonka paikkansapitävyyttä ei perusteltu ohjelmassa. Myöhemmin väitteen paikkansapitävyyttä perusteltiin ainoastaan yhden nimeämättömän lähteen arviolla. Väite esitettiin ohjelmassa tosiasiana, vaikka kyse oli lähteen mielipiteestä. Tämä oli olennainen asiavirhe, joka olisi pitänyt korjata.

Langettava 6700/YLE/17
YLE

Totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkistaminen, olennainen asiavirhe, virheen korjaus

Ylen MOT-toimitus julkaisi verkkosivuillaan lobbaamista käsittelevän jutun. Jutussa julkaistiin 74 nimen lista eduskunnassa runsaasti vierailleista henkilöistä. Yle ei ollut tarkistanut kaikkien listalla olevien henkilöllisyyksiä niin hyvin kuin se olisi voinut, ja lista sisälsi virheitä. Yleisölle ei kerrottu virheistä riittävän tarkasti.

Vapauttava 6689/SL/17
Karjalainen

Piilomainonta, mainonnan merkitseminen

Lehti julkaisi verkkosivuillaan natiivimainoksen. Se oli merkitty Journalistin ohjeiden mukaisesti.

<< 1 2 3 4 5 6 7 8  ... >> 

Vapauttava 6514/SL/17

Vastaaja: Satakunnan Kansa

Asia: Yksityisyyden suoja, rikosepäillyn tunnistaminen, syyllisyyden ennakoiminen

Ratkaistu: 23.8.2017

Lehti kertoi kuntavaaliehdokkaan rikostaustasta ja valehtelusta. Ehdokkaan nimen kertominen oli perusteltua. Lehti käytti huolimatonta ilmaisua käsitellessään ehdokkaan tulevaa oikeudenkäyntiä, mutta juttu kokonaisuudessaan ei ennakoinut hänen syyllisyyttään. Julkisuus oli erittäin kielteistä, mutta ehdokkaalla olisi ollut mahdollisuus oman kannanoton julkaisemiseen.

Kantelu 2.3. 2017

Kantelu kohdistuu Satakunnan Kansan 2.3.2017 printtilehdessään julkaisemaan juttuun ”Perusssuomalaisille emämöhläys – Porin listoille rikollinen”.

Kantelija vetoaa Journalistin ohjeiden kohtiin 21, 30 ja 31. Käsittelyynottovaiheessa kantelu tulkittiin koskemaan myös JO-kohtia 32 ja 35.

Kantelu on kokonaisuudessaan seuraava: ”On esitetty nimeni lehdessä ja syyte nimenomaisessa Perussuomalaisten puolelta on VALEHTELUSTA. Asiaan on liitetty jo aiemmin tuomitut rikokset ja sitten on kirjoitettu, että tuorein juttu laittomasta uhkauksesta on Satakunna Käräjäoikeudessa viikolla 10:n. On kirjotettu nimeni kaiken kansan tietoisuuteen, ennen oikeudenkäyntiä, koska yleisesti koskaan syytetyn nimeä ei julkaista ennen rikosoikeudenkäyntiä!”

Päätoimittajan vastaus 16.5.2017

Päätoimittajan mukaan Satakunnan Kansa uutisoi 2.3., että Porin perussuomalaisten ehdokkaaksi oli päätynyt henkilö, jolla oli kontollaan pitkä rikosrekisteri. Uutisoinnissa Porin perussuomalaisten puheenjohtaja, hallituksen jäsen, Satakunnan piirin vaalitoimikunnan puheenjohtaja ja Satakunnan piirisihteeri sekä piirin vaaliasiamies vetivät julkisesti tukensa kantelijalta. Uutisointia jatkettiin 9.3., jolloin kantelija tuomittiin jälleen uudesta rikoksesta.

Päätoimittajan mukaan kuntavaaliehdokkaaksi lähtevän pitää ymmärtää, että laskee samalla omaa julkisuuden suojaansa. Jos ehdokkaan asettama puolue julkisesti vetää tukensa omalta ehdokkaaltaan ja kertoo syyn löytyvän taustalla olevista rikostuomioista, on nimen mainitseminen välttämätöntä. Tällä vältetään se, että leima rikollisesta toiminnasta lankeaisi syyttömien ehdokkaiden päälle. Nimen julkaisemattomuus olisi ollut kohtuutonta muille ehdokkaille, aiheuttanut epätietoisuutta äänestäjissä ja osin vaarantanut vaalijärjestelmän uskottavuuden. 

Päätoimittajan mukaan asialla on iso yhteiskunnallinen merkitys, sillä vaalit ovat demokraattisen yhteiskuntajärjestelmämme ydin. Äänestäjien on oleellista tietää ehdokkaan/kantelijan tausta ja myös se, että rikollinen toiminta on ollut säännöllistä ja jatkuvaa. Samanaikaisen kuulemisen vaade ei täyty kyseisessä tapauksessa, sillä uutinen perustuu julkisiin asiakirjoihin eli tuomioistuimen aiempiin päätöksiin ja uusiin rikostietoihin. 

Käsittelyynottopäätöksessä JSN:n puheenjohtaja on kiinnittänyt huomiota erityisesti jutun kohtaan ”Rikollinen toiminta on jatkunut, sillä tuorein juttu laittomasta uhkauksesta on Satakunnan käräjäoikeudessa ensi viikolla.”

Päätoimittaja myöntää, että kyseinen kohta on epätarkka, mutta on oleellista ymmärtää, että yksittäinen lause ei muuta tai anna väärää kuvaa kokonaisuudesta. Toimittajan tarkoitus oli kertoa, että rikollisen toiminnan jatkuvuudesta kertovat useat jo annetut tuomiot. Osana tätä todistelua oli myös viittaus siihen, että jälleen yksi uusi syyte on käsittelyssä käräjäoikeudessa seuraavalla viikolla. On myös tärkeää huomata, että kantelija ei tätä asiaa pyytänyt oikaistavaksi, eikä toimitus huomannut epätarkkuutta ennen JSN:n puheenjohtajan huomiota. Uutisointi uudesta tuomiosta korjasi epätarkkuuden ja osoitti, että uutisointi oli paikkansa pitävää.

Päätoimittajan mukaan on lisäksi huomattavaa, että kantelija ei ole millään tavalla pyrkinyt salaamaan rikollista menneisyyttään. Päinvastoin, sillä hän lähetti omatoimisesti viime syksynä toimitukselle käräjäoikeuden tuomionsa ja ihmetteli sittemminkin, miksemme lainkaan uutisoi hänen tuomiostaan. Toimituksen pitkäaikaisen rikostoimittajan muistin mukaan tämä on SK:n historian ensimmäinen ja toistaiseksi ainoa kerta, kun tuomittu on itse pyytänyt uutisoimaan tuomiostaan.

Päätoimittajan mukaan kantelija ei ole osannut nimetä virheitä uutisessa, vaikka hän toisin väittää kantelussaan. Kantelija ei ole myöskään jättänyt mitään vastinetta uutisoinnista, vaikka hän toisin väittää. Sen sijaan hän on lähettänyt ala-arvoisia sähköposteja, joiden julkaiseminen on ollut mahdotonta.

Päätoimittaja katsoo edellä olevilla perusteilla, että kantelu on aiheeton.


Ratkaisu

JO 21: Jos selvästi tunnistettavissa olevan henkilön tai tahon toiminnasta aiotaan esittää tietoja, jotka asettavat tämän erittäin kielteiseen julkisuuteen, kritiikin kohteelle tulee varata tilaisuus esittää oma näkemyksensä jo samassa yhteydessä. 

JO 30: Julkistakin aineistoa julkaistaessa pitää ottaa huomioon yksityiselämän suoja. Kaikki julkinen ei välttämättä ole julkaistavissa. Erityistä varovaisuutta on noudatettava, kun käsitellään alaikäisiä koskevia asioita.

JO 31: Rikoksesta tuomitun nimen, kuvan tai muita tunnistetietoja voi julkaista, ellei se tuomitun asemaan tai tekoon nähden ole selvästi kohtuutonta. Alaikäisen tai syyntakeettomana tuomitun henkilöllisyyden paljastamisessa on oltava erityisen pidättyväinen.

JO 35: Jos tutkintapyynnöstä, syytteestä tai tuomiosta on julkaistu uutinen, asiaa on mahdollisuuksien mukaan seurattava loppuun saakka. Oikeudenkäynnin aikana ei pidä asiattomasti pyrkiä vaikuttamaan tuomioistuimen ratkaisuihin eikä ottaa ennakolta kantaa syyllisyyteen.

Lehti kertoi jutussaan, että kuntavaaliehdokas oli valehdellut rikostaustastaan. Lehti julkaisi ehdokkaan nimen sekä totesi: ”Rikollinen toiminta on jatkunut, sillä tuorein juttu laittomasta uhkauksesta on Satakunnan käräjäoikeudessa ensi viikolla.”

Julkisen sanan neuvoston mukaan vaaleissa ehdokkaina olevien rikostausta on yhteiskunnallisesti merkittävä asia, josta yleisöllä on oikeus saada tietää. Kantelija oli kuntavaaliehdokas, jonka yksityiselämän suoja on tavallista kansalaista matalampi. Neuvoston mukaan kantelijaan kohdistuvien rikosepäilyjen uutisoiminen ja kantelijan nimen sekä rikostaustan kertominen olivat sen vuoksi perusteltuja.

Lehti käytti huolimatonta ilmaisua kirjoittaessaan rikollisen toiminnan jatkumisesta. Neuvosto kuitenkin tulkitsee lehden maininnan siten, että tarkoitus oli tuoda ilmi rikollisen toiminnan toistuvuus yleisellä tasolla, eikä ennakoida tulevaa käräjäoikeuden päätöstä. Vaikka lause on epätarkka, jutun kokonaisuudesta käy riittävästi ilmi, että asiasta ei ole vielä annettu tuomiota.

Julkisuus oli erittäin kielteistä, eikä ehdokasta ollut kuultu samassa yhteydessä. Hänellä olisi kuitenkin ollut mahdollisuus oman kannanoton julkaisemiseen, mutta hänen lähettämänsä kannanotot eivät olisi olleet korjattuinakaan julkaisukelpoisia.

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Satakunnan Kansa ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.

 

Ratkaisun tekivät:
Elina Grundström (pj), Pirjo Auvinen, Lauri Haapanen, Katariina Anttila, Liina Matveinen, Pasi Kivioja Antti Kokkonen, Riitta Korhonen, Niklas Vainio, Venla Mäntysalo, Ulla Virranniemi, Arja Lerssi- Lahdenvesi, Juha Honkonen.

Tämä päätös on avattu 1780 kertaa