PÄÄTÖKSET

Vapauttava 6654/AL/17
Seiska

Lainaaminen

Lehti kertoi verkkosivuillaan julkisuuden henkilöiden erosta sekä sen mahdollisesta syystä eli toisen puolison mahdollisesta kumppanista. Erosta oli kerrottu toisessa tiedotusvälineessä 42 minuuttia aikaisemmin. Lehti mainitsi ensin asiasta kertoneen tiedotusvälineen leipätekstissä, mutta ei otsikossa. Tämä oli riittävää, sillä jutussa oli eri näkökulma, uusia tietoja ja se perustui lehden omaan tiedonhankintaan.

Vapauttava 6653/AL/17
Seiska

Lainaaminen

Lehti kertoi verkkosivuillaan presidentin hautajaisohjelmassa olleesta virheestä. Sama tieto oli kerrottu toisessa tiedotusvälineessä 25 minuuttia aikaisemmin. Lehti mainitsi ensin asiasta kertoneen tiedotusvälineen leipätekstissä, mutta ei otsikossa. Tämä oli riittävää, sillä juttu perustui lehden omaan tiedonhankintaan hautajaisissa.

Vapauttava 6652/AL/17
Seiska

Lainaaminen

Lehti kertoi verkkosivuillaan julkisuuden henkilön yhteistyösopimuksen päättymisestä. Sama tieto oli kerrottu toisessa tiedotusvälineessä kaksi ja puoli tuntia aikaisemmin. Lehti mainitsi ensin asiasta kertoneen tiedotusvälineen leipätekstissä, mutta ei otsikossa. Tämä oli riittävää, sillä juttu perustui lehden itsenäiseen tiedonhankintaan.

Langettava 6650/Yle/17
Yle

Lainaaminen, totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkastaminen, lähdekritiikki, kuvan harhaanjohtava käyttö, olennainen asiavirhe

Yle kertoi verkkosivuillaan ja pääuutislähetyksessään puna-armeijan kouluttaneen hirviä taistelutarkoituksiin. Jutuissa oli olennaisia asiavirheitä. Tiedot oli saatu uudesta turisteille suunnatusta museosta, mutta niiden alkuperäisenä lähteenä oli venäläisen lehden aprillipila. Yle korjasi noin kuukautta myöhemmin tv-uutisten virheitä pääuutislähetyksessään, mutta korjausta ei tehty Journalistin ohjeiden mukaisesti viipymättä. Lisäksi Yle teki aiheesta verkkosivuilleen jatkojutun, jossa alkuperäisen jutun tiedot todettiin kiistanalaisiksi. Verkkosivuilla julkaistun alkuperäisen jutun virheitä ei kuitenkaan korjattu Journalistin ohjeiden mukaisesti ja korjausten jälkeenkin Yle käytti jutussa manipuloitua kuvaa kertomatta siitä yleisölle. Jatkojuttu perustui kuitenkin Ylen omaan tiedonhankintaan, joten siinä ei ollut tarpeen mainita muita lähteitä.

Langettava 6649/SL/17
Iltalehti

Lainaaminen, totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkastaminen, lähdekritiikki, kuvan harhaanjohtava käyttö, olennainen asiavirhe

Lehti kertoi printtilehdessä ja kahdessa verkkosivuillaan julkaistussa puna-armeijan kouluttaneen hirviä taistelutarkoituksiin. Jutuissa oli olennaisia asiavirheitä. Tiedot oli saatu uudesta turisteille suunnatusta museosta, mutta niiden alkuperäisenä lähteenä oli venäläisen lehden aprillipila. Lehti teki aiheesta printtilehteen ja verkkosivuilleen jatkojutut, mutta ei korjannut alkuperäisten juttujen virheitä Journalistin ohjeiden mukaisesti. Jatkojutut perustuivat lehden omaan tiedonhankintaan, joten niissä ei ollut tarpeen mainita muita lähteitä. Lisäksi lehti käytti jutuissa manipuloituja kuvia kertomatta siitä yleisölle. 

Langettava 6648/SL/17
Iltalehti

Lainaaminen

Iltalehti kertoi lööpissä, lehden kannessa ja jutussa julkisuuden henkilön elämäntapahtumista. Juttu perustui kokonaan toisessa tiedotusvälineessä julkaistuun blogiin. Lähde mainittiin ensimmäisen kerran jutun alussa. Juttu perustui niin selvästi toisen tiedotusvälineen aineistoon, että lähteenä ollut tiedotusväline olisi pitänyt mainita jo lööpissä, kannessa sekä jutun otsikossa.

Langettava 6646/SL/17
Iltalehti

Totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkastaminen, lähdekriittisyys, olennainen asiavirhe

Lehti kertoi verkkosivuillaan tarinan pastorista, joka joutui krokotiilien syömäksi yritettyään kävellä veden päällä. Juttu perustui verkossa levinneeseen sepitteelliseen kertomukseen. Lehti ei oikaissut virhettään asianmukaisesti, kun se poisti jutun verkkosivuiltaan kertomatta siitä yleisölle. 

 

Langettava 6630/YLE/17
Yle

Journalistinen päätösvalta, piilomainonta

Ylen paikallistoimituksen Instagram-tilillä vieraili viikonloppuisin toimituksen ulkopuolisia henkilöitä. He saivat julkaista sisältöjä täysin itsenäisesti Ylen paikallistoimituksen tilillä. Tämä oli journalistisen päätösvallan luovuttamista. Vieraiden julkaisemat sisällöt eivät kuitenkaan olleet mainosmaisia.

Langettava 6623/AL/17
Kaksplus

Totuudenmukainen tiedonvälitys, lähdekritiikki, tietojen tarkistaminen

Lehti julkaisi Facebook-tilillään blogitekstin, jossa esitettiin lähdekritiikittömiä ja tarkistamattomia väitteitä rokottamisesta. Kirjoittaja toi tekstissä esille, ettei hän ollut pyrkinyt lähdekritiikkiin tai totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen, eikä tarkistanut tietoja. Yleisö ei voinut erottaa tosiasioita sepitteestä. 

Langettava 6615/SL/17
Iltalehti

Piilomainonta, konserniyhteys

Lehti julkaisi verkkosivuillaan jutun erikoisesta ajoneuvosta. Juttu oli tehty journalistisin perustein ja konserniyhteys jutun lopussa mainittuun automyyntipalveluun oli merkitty asianmukaisesti. Jutun sisällä oleva linkki ja kehotus siirtyä automyyntipalveluun oli kuitenkin piilomainontaa.

Vapauttava 6604/SL/17
Savon Sanomat

Kielteinen julkisuus, samanaikainen kuuleminen.

Kantelija joutui Savon Sanomien jutussa kielteiseen julkisuuteen. Julkisuus ei kuitenkaan ollut erittäin kielteistä eikä lehdellä ollut velvollisuutta kuulla häntä samanaikaisesti. 

Langettava 6599/MTV/17
MTV

Virheen korjaus, olennainen asiavirhe, kielteinen julkisuus, samanaikainen kuuleminen, totuudenmukainen tiedonvälitys

MTV kertoi jutussa käräjäoikeuden tuomiosta. Jutusta sai käsityksen, että kantelija oli osallistunut erittäin epäasiallisiin keskusteluihin Whatsapp-viestiryhmässä. Tämä oli olennainen asiavirhe, eikä kantelijaa ollut yritetty kuulla samassa yhteydessä. Tiedotusväline ei korjannut juttuaan kantelijan oikaisupyynnön jälkeen. Julkisuus oli niin kielteistä, ettei edes oma kannanotto olisi sitä korjannut.

Langettava 6598/SL/17
Ilta-Sanomat

Virheen korjaus, olennainen asiavirhe, kielteinen julkisuus, samanaikainen kuuleminen, totuudenmukainen tiedonvälitys

Lehti kertoi jutussa käräjäoikeuden tuomiosta. Jutusta sai käsityksen, että kantelija oli osallistunut erittäin epäasiallisiin keskusteluihin Whatsapp-viestiryhmässä. Tämä oli olennainen asiavirhe, eikä kantelijaa ollut yritetty kuulla samassa yhteydessä. Lehti poisti kantelijan nimen jutusta, mutta ei kertonut korjauksesta Journalistin ohjeiden mukaisesti yleisölle. Julkisuus oli niin kielteistä, ettei edes oma kannanotto olisi sitä korjannut.

Langettava 6597/SL/17
Iltalehti

Virheen korjaus, olennainen asiavirhe, kielteinen julkisuus, samanaikainen kuuleminen, totuudenmukainen tiedonvälitys

Lehti kertoi kahdessa jutussa käräjäoikeuden tuomiosta. Jutuista sai käsityksen, että kantelija oli osallistunut erittäin epäasiallisiin keskusteluihin Whatsapp-viestiryhmässä. Tämä oli olennainen asiavirhe, eikä kantelijaa ollut yritetty kuulla samassa yhteydessä. Lehti korjasi virheensä asianmukaisesti, mutta se ei riittänyt poistamaan juttujen perusteella syntynyttä erittäin kielteistä julkisuutta. Julkisuus oli niin kielteistä, ettei edes oma kannanotto olisi sitä korjannut.

Langettava 6593/YLE/17
Yle

Totuudenmukainen tiedonvälitys, virheen korjaus, tietojen tarkistaminen

Ylen verkkojutussa tulkittiin virheellisesti kantelijan tekstiä, joka oli julkaistu nimettömänä kansanedustajan Facebook-sivulla. Yle ei oikaissut juttuaan kantelijan pyynnöstä huolimatta. Langettava äänin 8-2. Lopussa eriävä mielipide.

Vapauttava 6581/SL/17
Savon Sanomat

Kielteinen julkisuus, samanaikainen kuuleminen, oma kannanotto, olennainen asiavirhe, yksityisyyden suoja

Lehti kertoi eläinlääkärin saaneen sakot poliisin vastustamisesta. Häntä epäiltiin myös eläinsuojelurikoksesta, mutta tämä syyte hylättiin. Eläinlääkäri saattoi olla tunnistettavissa jutusta, mutta hän ei joutunut erittäin kielteisen julkisuuden kohteeksi. Jutussa ei ollut asiavirheitä eikä se loukannut yksityisyyden suojaa.

Vapauttava 6569/PL/17
Lauttasaari-Lehti

Virheen korjaus

Lehti lyhensi puolueen nimen kuntavaaligallupista julkaisemassaan taulukossa. Puolueen nimi oli kuitenkin oikein jutussa, johon taulukko liittyi. Kyseessä ei ollut olennainen asiavirhe. 

Vapauttava 6565/SL/17
Iltalehti

Piilomainonta, konserniyhteys

Iltalehti julkaisi verkkosivuillaan asuntojen hintatasoa käsittelevän jutun. Jutun kuvat ja tiedot olivat peräisin samaan konserniin kuuluvasta asuntoilmoituspalvelusta ja juttu sisälsi linkkejä palvelussa oleviin myyntikohteisiin. Juttu täytti kuitenkin Journalistin ohjeiden minimivaatimukset, koska siihen oli valittu asumissivustolle sopiva journalistinen näkökulma. Lehti mainitsi konserniyhteyden asianmukaisesti.

Langettava 6548/SL/17
Satakunnan Kansa

Erittäin kielteinen julkisuus, samanaikainen kuuleminen, oma kannanotto, totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkastaminen, lähdekritiikki, otsikko

Lehti kertoi viidessä laajassa jutussa noin kolmen viikon aikana lääkärin määränneen holtittomasti päihdekäyttöön soveltuvia lääkkeitä. Julkisuus oli erittäin kielteistä ja lääkäri oli selvästi tunnistettavissa jutuista. Häntä ei siitä huolimatta kuultu yhdessäkään jutussa, eikä edes pyritty uskottavasti tavoittelemaan. Kantelija sai julkaista oman kannanoton juttusarjan päättymisen jälkeen. Hän joutui kuitenkin niin kielteisen julkisuuden kohteeksi, ettei oma kannanotto riittänyt sitä korjaamaan.

 

Langettava 6547/YLE/17
Yle

Virheen korjaus, olennainen asiavirhe

Yle julkaisi verkkosivuillaan uutisen, jossa oli olennainen asiavirhe. Virheestä oli tehty kaksi oikaisupyyntöä, mutta Yle korjasi virheen vasta saatuaan tiedon kantelusta.

<< 1 2 3 4 5 6 7 8  ... >> 

Vapauttava 6513/SL/17

Vastaaja: Helsingin Sanomat

Asia: Piilomainonta, konserniyhteys

Ratkaistu: 23.8.2017

Lehti käsitteli laajasti samaan konserniin kuuluvaa sarjakuvalehteä ja sen hahmoja. Jutut eivät olleet mainosmaisia. Konserniyhteydestä ei ollut erillisiä mainintoja, mutta lehtien yhteinen historia tuli selvästi esiin juttujen sisällössä. Lasten sivujen jutuissa konserniyhteyden mainitseminen olisi ollut suositeltavaa. Vapauttava äänin 11 – 1. Päätöksen lopussa eriävä mielipide.

Kantelu 3.3. 2017

Kantelu kohdistuu Helsingin Sanomien Lasten uutisten sivulla A 43 3.3. 2017 ilmestyneeseen Ankkanurkka-osioon. Kantelussa viitataan myös kulttuurisivuilla samana päivänä 3.3.2017 julkaistuun Aku Ankan historiaa Suomessa käsittelevään juttukokonaisuuteen.

Lisäksi kantelija mainitsee A 43 -sivulla julkaistun kirja-arvosteluksi otsikoidun jutun, jossa hänen mukaansa kritiikittömästi esitellään samaan tuoteperheeseen kuuluva vasta julkaistu Suuri suomalainen murrekirja.

Kantelun mukaan juttujen yhteydessä ei ole erillistä mainintaa siitä, että Aku Ankka -tuoteperhe ja esitelty kirja ovat Sanoma-konsernin tuotteita. Tieto käy ilmi kulttuurijutun sisällä Aku Ankan suomalaisen historian kuvauksesta ja kirja-arvostelun yhteydessä tavalliseen tapaan kirjan julkaisutiedoista, mutta kantelijan mukaan vastaavissa tapauksissa on tapana varoittaa lukijaa yhteydestä selkeämmin. Kantelijan mukaan varsinkin lapsille suunnatun journalismin yhteydessä se olisi olennaista, koska sisällöllä on erityistä kasvatuksellista merkitystä. Kantelija epäilee kokonaisuutta tarkoitukselliseksi piilomainonnaksi.


Päätoimittajan vastaus 16.5.2017

Päätoimittaja Kaius Niemen mukaan Helsingin Sanomat on julkaissut maaliskuusta 2016 alkaen Lasten uutisia. Lasten uutiset ilmestyy lehdessä ja HSTV:ssä perjantaisin sekä Nelosen tv-kanavalla sunnuntaisin klo 8.50. Maaliskuussa 2017 Lasten uutisten palstatila perjantain lehdessä laajeni, ja mukaan tuli Ankkanurkka-niminen osio, josta löytyy sarjakuvia, ankkavisaa, ristikoita ja muuta lapsille ja varhaisnuorille sopivaa puuhasisältöä. 

Päätoimittajan mukaan kantelu kohdistuu nimenomaan lehteen, joka oli ensimmäinen uudistunut Lasten uutisten kokonaisuus. Ankkanurkka-osuus on tehty yhteistyössä HS:n ja Aku Ankan toimituksen kesken alihankintana.

Päätoimittaja toteaa, että Helsingin Sanomat on toiminut kantelun kohteena olevassa asiassa hyvän journalistisen tavan ja Journalistin ohjeiden mukaisesti jäljempänä tarkemmin kuvatuilla perusteilla.
Aku Ankkaan liittyvä sisältö on luonteva osa Helsingin Sanomien tarjoomaa. Helsingin Sanomien ja Aku Ankan Sanoma-konserni- ja muusta yhteydestä kerrottiin tässä samassa 3.3.2017 lehdessä erittäin laajasti. Kulttuurin, selkeän journalistisin perustein laaditun pääjutun otsikko oli ”Aku Ankka palaa Hesariin”.  Aku Ankan historia Suomessa alkoi kirjoituksen mukaan vuonna 1935, kun Helsingin Sanomissa julkaistiin Mikki Hiiren oma sanomalehti -strippi. Aku Ankan ja Helsingin Sanomien yhteys on säilynyt vahvana myös sen jälkeen, kun Aku Ankka -lehti alkoi ilmestyä itsenäisenä joulukuussa 1951. 

Päätoimittaja korostaa, että lehden lukijoille on lehdessä tehty näkyvästi selväksi se, että kyse on tiiviisti Helsingin Sanomiin ja sitä julkaisevaan Sanoma Media Finlandiin kytkeytyvästä yhteistyöstä, jonka juuret ovat syvällä HS:n historiassa. 

Akun Ankan teki jutun julkaisuaikaan (3.3.2017) osaltaan ajankohtaiseksi se, että Aku Ankka -lehden ensijulkaisusta Suomessa tuli kuluneeksi 65 vuotta. Tämän johdosta Aku Ankka oli näkyvästi esillä myös muissa tiedotusvälineissä Suomessa, muun muassa Suomen tietotoimiston julkaistua aiheesta uutisen. Vuosien mittaan Aku Ankkaa ja siihen kytkeytyviä ilmiöitä on käsitelty vastaavassa journalistisessa tarkoituksessa ja kontekstissa, ilmiöuutisen aiheena lukuisissa eri tiedotusvälineissä ja useissa eri yhteyksissä.

Päätoimittaja toteaa, että kyse ei ole piilomainonnasta. Akun Ankasta uutisoinnilla Lasten uutisissa HS pyrki lisäämään kyseisen HS-sivuston toimituksellisen sisällön houkuttavuutta kohderyhmän eli lasten ja nuorten silmissä. Aku Ankka -hahmo ja Aku Ankka -instituutio on klassinen aihe, joka kiinnostaa lapsia ja nuoria edelleen. Tavoitteena ei ole Aku Ankka -lehden tai siihen liittyvän tuoteperheen myynnin edistäminen. Konserniyhteistyönkin puitteissa pyrkimys väitetystä myynninedistämistarkoituksesta toteutuisi paremmin ja hyväksyttävämmin ilmoitustilan puitteissa, ei osana toimitussisältöä. Selvyyden vuoksi päätoimittaja korostaa, että HS on vahvasti sitoutunut Journalistin ohjeisiin, eikä HS salli piilomainontaa sivuillaan.

Päätoimittajan mukaan lehden toimituksellisessa harkinnassa on painanut myös se, että Aku Ankka on suomalaisenakin kulttuurituotteena instituutio. Se on paitsi osa niin Aku Ankka –lehden kuin tässä tapauksessa HS:nkin toimituksellista sisältöä, myös suuren yleisön kiinnostuksen kohde itsekin. Tällä perusteella Aku Ankan maailmaa, kuten vaikkapa juuri ensimmäisen Ankkanurkan aihetta, puhetapoja, on perusteltua käsitellä lapsille ja varhaisnuorille tarkoitetun toimituksellisen sisällön puitteissa.

Päätoimittaja katsoo, että Aku Ankka on erittäin suosittu sarjakuvahahmo, josta niin HS kuin muutkin tiedotusvälineet Suomessa ovat tehneet juttuja vuosien varrella, Asiassa on kyseessä Aku Ankkaan, laajasti yleisöä kiinnostavaan hahmoon liittyvä uutisointi. 

Päätoimittajan mukaan Aku Ankka opettaa murteista -otsikolla julkaistu tiivis kirja-arvio ei ollut osa Ankkanurkka-osiota, vaan kyseinen arvostelu julkaistiin samalla sivulla erillisenä juttuna, omana kirja-arvostelujuttuna. Lasten uutisten harjoittelijan kirjoittamaa kirja-arviota voi toki pitää kohderyhmälle sopivana kirjan esittelynä, mikä johtuu kuitenkin lähinnä siitä, että kirjoittaja ei ole ammattimainen kirjallisuuskriitikko. Sävy on kiistatta myötäsukainen, mutta sellaisenaan nuoren, 16-vuotiaan Lasten uutisten harjoittelijan omaa kynänjälkeä. Tyylilaji on tämän kohderyhmän vertaisjournalismille tavanomainen, vailla kaupallisia pyrkimyksiä.

Päätoimittajan mukaan kiinnostavan uutuuskirjan esittelylle oli olemassa selkeät journalistiset perusteet. Arvion yhteydessä oli tieto kustantajasta, mutta tässä yhteydessä ei erikseen mainittu yhteyttä Helsingin Sanomiin. Menettely edustaa vakiintunutta kirja-arvostelujen käytäntöä maassamme. Helsingin Sanomissakin arvioidaan muun muassa lehden omia eli HS Kirjat –sarjassa julkaistuja teoksia normaalin kirja-arvion puitteissa, kustantajan ja lehden yhteyttä erikseen alleviivaamatta. Olennaista on, että kirja päätyy arvioivaksi journalistisen harkinnan, ei markkinointitarkoituksen kautta. Vastaava koskee kirjojen lisäksi tietysti myös saman konsernin piirissä julkaistavan radio- ja tv-sisällön journalistista esittelyä ja arviointia. Tässä tapauksessa tätä HS:n toimituksellista harkintaa vahvasti tukee se, että Aku Ankan ja HS:n yhteyttä käsitellään samassa lehdessä laajasti. Kustantajayhteyttä ei siis ole pyritty tietoisesti peittelemään tai hämärtämään lukijoilta. 

Päätoimittajan mukaan Aku Ankka ei ole suhteessa Helsingin Sanomiin tai Sanoma Media Finland Oy:hyn taikka Sanoma-konserniin tässä mielessä merkittävä tai olennainen asia. Aku Ankka -lehden ja koko Aku Ankka -tuoteperheen taloudellinen merkitys ei ole niin olennainen tai merkittävä Sanoma-konsernin tai Sanoma Media Finland Oy:n kannalta, että Aku Ankka -aihepiirin toimituksellinen käsittely edellyttäisi ehdottomasti konserniyhteyden mainintaa Journalistin ohjeiden mukaisesti.

Päätoimittaja viittaa JSN:n vapauttavaan ratkaisuun 6144/SL/16, jonka mukaan kun on kyseessä sisältöön liittyvä, laajasti yleisöä kiinnostava viihdeuutisointi, konserniyhteyden kertominen ei ole välttämätöntä. Päätoimittaja katsoo, että Aku Ankka on kaikkien tuntemana sarjakuvahahmona hyvin laajaa yleisöä kiinnostava, ja siihen liittyvän sisällön käsittely lehdessä on perusteltua myös ilman konserniyhteyden alleviivaamista.

Päätoimittajan mukaan Ankkanurkan olennaista antia ovat toimituksellisen Aku Ankka -lehden hahmojen puhetapoja käsittelevän jutun ja toimituksellisen kirja-arvion lisäksi sarjakuvat, ristikot ja visat. Näiden osalta HS pitää Aku Ankka -yhteistyötä tavanomaisena ja tyypillisenä lehtisisällön alihankintana. Tämänkaltaisen yhteistyön harjoittaminen mediayhtiön omien yksiköiden välillä on maassamme yleisesti harjoitettua, luontevaa ja journalistisesti perusteltua toimintaa. Esimerkkeinä voi mainita tv-uutiset, joita Helsingin Sanomien toimitus tuottaa tv-kanava Neloselle tai urheilun tulosuutiset, joita HS hankkii Ilta-Sanomat -lehdeltä. Useimmiten kyse on siitä, että kukin tiedotusväline pääsee keskittymään omiin sisällöllisiin vahvuuksiinsa, kun tietyt erityissisällöt voidaan hankkia niitä taitavilta tekijöiltä. Esimerkiksi sarjakuvat, ristikot ja tietovisat eivät ole Helsingin Sanomien ydintekemistä, tai -osaamista.

Päätoimittajan mukaan esimerkiksi HS:ssä 3.3.2017 julkaistu Aku Ankka -sarjakuvasisältö on myös verrattavissa muihin sarjakuviin, joita HS julkaisee päivittäin. Monet sarjakuvahahmoista ovat vahvoja brändejä (Fingerpori, Viivi ja Wagner jne.), joiden levittäminen on oikeudenhaltijoille liiketoimintaa, johon kuuluvat myös kirjat ja oheistuotteet. HS tai muut tiedotusvälineet eivät kuitenkaan julkaise sarjakuvia edistääkseen jonkun muun liiketoimintaa, vaan aivan tiedotusvälineiden omista sisällöllisistä tarpeista lähtien, niiden omien lukijasuhteiden vahvistamiseksi.

Päätoimittajan mukaan JSN on aiemmassa ratkaisussaan (6352/MTV/16) päätynyt siihen, ettei esimerkiksi tunnusten lainaaminen toiselta tiedotusvälineeltä välttämättä ole Journalistin ohjeiden kohdan 16 kieltämää piilomainontaa. MTV:n ja Radio Novan tapauksessa JSN tulkitsi, etteivät radiolta lainatut elementit olleet ohjelman luonteen ottaen niin mainosmaisia, että kyse olisi ollut piilomainonnasta.  Näin ollen MTV ei rikkonut hyvää journalistista tapaa.

Päätoimittaja katsoo, että Aku Ankka -sarjakuva tai Ankkavisa puhumattakaan kirja-arvostelu tai Ankkanurkan murretta käsittelevä juttu (ml. jutun kuvitus) eivät ole missään muotoa mainosmaisia. Ne ovat tavanomaista toimituksellista sisältöä yleisesti kiinnostavaan Aku Ankka -teemaan liittyen. 

Päätoimittaja korostaa sitä, että sen toiminnan keskeinen periaate on ehdoton journalistinen riippumattomuus myös Sanoma-konsernin muista tuotteista. HS ei luovuta, eikä voi luovuttaa esimerkiksi muille Sanoma Media Finland Oy:n sisältötuotteille minkäänlaista päätösvaltaa HS:n toimitukselliseen sisältöön. Niin ei ole tapahtunut myöskään tässä asiassa. HS toteaa, että HS:n lukijoilla on oikeus saada lukea toimituksellisia arvioita esimerkiksi Aku Ankka -lehden kielestä. Kaikki valinnat ja sisältöpäätökset tehdään toimituksellisin perustein. 

Päätoimittaja katsoo, että kantelun kohteena olevassa tapauksessa Helsingin Sanomat on toiminut Journalistin ohjeiden mukaan.  Konserniyhteys tai viittaus julkaisijaan on esitetty asiassa riittävään tapaan tavanomaisen toimituksellisen käytännön mukaan (ml. JSN:n ratkaisukäytäntö). Kyseessä ei ole ollut piilomainonta. Kyseessä on toimituksellinen sisältö.

Päätoimittajan johtopäätökset

Päätoimittaja Kaius Niemen mukaan Helsingin Sanomat on toiminut käsiteltävässä asiassa Journalistin ohjeiden ja hyvän journalistisen tavan mukaisesti. Päätoimittaja katsoo, että konserniyhteys on käsitelty lehdessä Aku Ankka -teeman yhteydessä riittävällä Journalistin ohjeiden edellyttämällä tavalla.  Aku Ankka -liitännäisten aiheiden ja sisältöjen käsittelylle oli vahvat journalistiset perusteet, ja toimitussisältö on pidetty selkeästi erillään ilmoitussisällöstä. Akun Ankka -hahmon toimituksellinen käsittely (ml. sarjakuva tai visailu) HS:n sivuilla ei ole päätoimittajan mukaan piilomainontaa.


Ratkaisu

JO 6: Käsitellessään omalle tiedotusvälineelle, konsernille tai sen omistajille merkittäviä asioita journalistin on hyvä tehdä asiayhteys lukijalle, kuulijalle ja katsojalle selväksi.

JO 16: Ilmoitusten ja toimituksellisen aineiston raja on pidettävä selvänä. Piilomainonta on torjuttava.

 

Helsingin Sanomat julkaisi samana päivänä kulttuurisivuillaan ja Lasten uutiset -osastossaan Aku Ankka -aiheisia juttuja. Jutuissa ei erikseen mainittu, että Aku Ankka -lehti kuuluu samaan konserniin kuin Helsingin Sanomat. 

Aku Ankka on laajasti tunnettu kulttuuri-ilmiö sekä fiktiivisenä hahmona että lehtenä. Jutut eivät olleet mainosmaisia ja ne perustuivat kokonaisuudessaan journalistiseen työhön, joten ne eivät olleet piilomainontaa. 

Käsitellessään omalle mediakonsernilleen merkittäviä asioita tiedotusvälineen tulisi tehdä tämä yhteys selväksi yleisölle. Aku Ankka -tuoteperhe on Sanoma-konsernille taloudellisesti merkittävä ja Neuvoston mukaan konserniyhteys olisi ollut hyvä tehdä lukijoille selväksi.

Kulttuuriosaston jutussa ”Aku Ankka palaa Hesariin” konserniyhteys tuli selvästi ilmi, koska juttu käsitteli laajasti näiden lehtien yhteistä historiaa. Ankkanurkassa ja lehden verkkosivuilla julkaistussa jutussa ”Kääk! Kuka puhuu?” konserniyhteys olisi ollut syytä mainita varsinkin, kun kohderyhmänä olivat lapset. 

Kirja-arviossa ”Aku Ankka opettaa murteista” mainittiin ainoastaan kirjan julkaisija. Konserniyhteys olisi ollut syytä mainita selvemmin, mutta julkaisijan kertominen täytti Journalistin ohjeiden perusvaatimukset.

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Helsingin Sanomat ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.

 

Ratkaisun tekivät:
Vapauttavan puolesta äänestivät Elina Grundström, Pasi Kivioja, Liina Matveinen, Katariina Anttila, Venla Mäntysalo, Juha Honkonen, Lauri Haapanen, Antti Kokkonen, Arja Lerssi-Lahdenvesi, Ulla Virranniemi ja Niklas Vainio.
    
Langettavan puolesta äänesti Pirjo Auvinen. 

Hänen eriävä mielipiteensä:
Sanoma kertoo omilla nettisivuillaan Aku Ankan olevan Suomen laajalevikkisin viikkolehti. Lehden lisäksi ilmestyy kirjoja, kuten Lasten nurkkakin esittelee. Aku Ankka on suomalaisillekin keskeinen kulttuurihahmo, mutta myös osa Sanomien bisneskonsernia. Siksi konserniyhteys olisi pitänyt ilmaista selkeästi sekä kulttuurijutussa että Lasten nurkka -sivuilla.

Tämä päätös on avattu 809 kertaa