2017 PÄÄTÖKSET

Vapauttava 6654/AL/17
Seiska

Lainaaminen

Lehti kertoi verkkosivuillaan julkisuuden henkilöiden erosta sekä sen mahdollisesta syystä eli toisen puolison mahdollisesta kumppanista. Erosta oli kerrottu toisessa tiedotusvälineessä 42 minuuttia aikaisemmin. Lehti mainitsi ensin asiasta kertoneen tiedotusvälineen leipätekstissä, mutta ei otsikossa. Tämä oli riittävää, sillä jutussa oli eri näkökulma, uusia tietoja ja se perustui lehden omaan tiedonhankintaan.

Vapauttava 6653/AL/17
Seiska

Lainaaminen

Lehti kertoi verkkosivuillaan presidentin hautajaisohjelmassa olleesta virheestä. Sama tieto oli kerrottu toisessa tiedotusvälineessä 25 minuuttia aikaisemmin. Lehti mainitsi ensin asiasta kertoneen tiedotusvälineen leipätekstissä, mutta ei otsikossa. Tämä oli riittävää, sillä juttu perustui lehden omaan tiedonhankintaan hautajaisissa.

Vapauttava 6652/AL/17
Seiska

Lainaaminen

Lehti kertoi verkkosivuillaan julkisuuden henkilön yhteistyösopimuksen päättymisestä. Sama tieto oli kerrottu toisessa tiedotusvälineessä kaksi ja puoli tuntia aikaisemmin. Lehti mainitsi ensin asiasta kertoneen tiedotusvälineen leipätekstissä, mutta ei otsikossa. Tämä oli riittävää, sillä juttu perustui lehden itsenäiseen tiedonhankintaan.

Langettava 6650/Yle/17
Yle

Lainaaminen, totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkastaminen, lähdekritiikki, kuvan harhaanjohtava käyttö, olennainen asiavirhe

Yle kertoi verkkosivuillaan ja pääuutislähetyksessään puna-armeijan kouluttaneen hirviä taistelutarkoituksiin. Jutuissa oli olennaisia asiavirheitä. Tiedot oli saatu uudesta turisteille suunnatusta museosta, mutta niiden alkuperäisenä lähteenä oli venäläisen lehden aprillipila. Yle korjasi noin kuukautta myöhemmin tv-uutisten virheitä pääuutislähetyksessään, mutta korjausta ei tehty Journalistin ohjeiden mukaisesti viipymättä. Lisäksi Yle teki aiheesta verkkosivuilleen jatkojutun, jossa alkuperäisen jutun tiedot todettiin kiistanalaisiksi. Verkkosivuilla julkaistun alkuperäisen jutun virheitä ei kuitenkaan korjattu Journalistin ohjeiden mukaisesti ja korjausten jälkeenkin Yle käytti jutussa manipuloitua kuvaa kertomatta siitä yleisölle. Jatkojuttu perustui kuitenkin Ylen omaan tiedonhankintaan, joten siinä ei ollut tarpeen mainita muita lähteitä.

Langettava 6649/SL/17
Iltalehti

Lainaaminen, totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkastaminen, lähdekritiikki, kuvan harhaanjohtava käyttö, olennainen asiavirhe

Lehti kertoi printtilehdessä ja kahdessa verkkosivuillaan julkaistussa puna-armeijan kouluttaneen hirviä taistelutarkoituksiin. Jutuissa oli olennaisia asiavirheitä. Tiedot oli saatu uudesta turisteille suunnatusta museosta, mutta niiden alkuperäisenä lähteenä oli venäläisen lehden aprillipila. Lehti teki aiheesta printtilehteen ja verkkosivuilleen jatkojutut, mutta ei korjannut alkuperäisten juttujen virheitä Journalistin ohjeiden mukaisesti. Jatkojutut perustuivat lehden omaan tiedonhankintaan, joten niissä ei ollut tarpeen mainita muita lähteitä. Lisäksi lehti käytti jutuissa manipuloituja kuvia kertomatta siitä yleisölle. 

Langettava 6648/SL/17
Iltalehti

Lainaaminen

Iltalehti kertoi lööpissä, lehden kannessa ja jutussa julkisuuden henkilön elämäntapahtumista. Juttu perustui kokonaan toisessa tiedotusvälineessä julkaistuun blogiin. Lähde mainittiin ensimmäisen kerran jutun alussa. Juttu perustui niin selvästi toisen tiedotusvälineen aineistoon, että lähteenä ollut tiedotusväline olisi pitänyt mainita jo lööpissä, kannessa sekä jutun otsikossa.

Langettava 6646/SL/17
Iltalehti

Totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkastaminen, lähdekriittisyys, olennainen asiavirhe

Lehti kertoi verkkosivuillaan tarinan pastorista, joka joutui krokotiilien syömäksi yritettyään kävellä veden päällä. Juttu perustui verkossa levinneeseen sepitteelliseen kertomukseen. Lehti ei oikaissut virhettään asianmukaisesti, kun se poisti jutun verkkosivuiltaan kertomatta siitä yleisölle. 

 

Langettava 6630/YLE/17
Yle

Journalistinen päätösvalta, piilomainonta

Ylen paikallistoimituksen Instagram-tilillä vieraili viikonloppuisin toimituksen ulkopuolisia henkilöitä. He saivat julkaista sisältöjä täysin itsenäisesti Ylen paikallistoimituksen tilillä. Tämä oli journalistisen päätösvallan luovuttamista. Vieraiden julkaisemat sisällöt eivät kuitenkaan olleet mainosmaisia.

Langettava 6623/AL/17
Kaksplus

Totuudenmukainen tiedonvälitys, lähdekritiikki, tietojen tarkistaminen

Lehti julkaisi Facebook-tilillään blogitekstin, jossa esitettiin lähdekritiikittömiä ja tarkistamattomia väitteitä rokottamisesta. Kirjoittaja toi tekstissä esille, ettei hän ollut pyrkinyt lähdekritiikkiin tai totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen, eikä tarkistanut tietoja. Yleisö ei voinut erottaa tosiasioita sepitteestä. 

Langettava 6615/SL/17
Iltalehti

Piilomainonta, konserniyhteys

Lehti julkaisi verkkosivuillaan jutun erikoisesta ajoneuvosta. Juttu oli tehty journalistisin perustein ja konserniyhteys jutun lopussa mainittuun automyyntipalveluun oli merkitty asianmukaisesti. Jutun sisällä oleva linkki ja kehotus siirtyä automyyntipalveluun oli kuitenkin piilomainontaa.

Vapauttava 6604/SL/17
Savon Sanomat

Kielteinen julkisuus, samanaikainen kuuleminen.

Kantelija joutui Savon Sanomien jutussa kielteiseen julkisuuteen. Julkisuus ei kuitenkaan ollut erittäin kielteistä eikä lehdellä ollut velvollisuutta kuulla häntä samanaikaisesti. 

Langettava 6599/MTV/17
MTV

Virheen korjaus, olennainen asiavirhe, kielteinen julkisuus, samanaikainen kuuleminen, totuudenmukainen tiedonvälitys

MTV kertoi jutussa käräjäoikeuden tuomiosta. Jutusta sai käsityksen, että kantelija oli osallistunut erittäin epäasiallisiin keskusteluihin Whatsapp-viestiryhmässä. Tämä oli olennainen asiavirhe, eikä kantelijaa ollut yritetty kuulla samassa yhteydessä. Tiedotusväline ei korjannut juttuaan kantelijan oikaisupyynnön jälkeen. Julkisuus oli niin kielteistä, ettei edes oma kannanotto olisi sitä korjannut.

Langettava 6598/SL/17
Ilta-Sanomat

Virheen korjaus, olennainen asiavirhe, kielteinen julkisuus, samanaikainen kuuleminen, totuudenmukainen tiedonvälitys

Lehti kertoi jutussa käräjäoikeuden tuomiosta. Jutusta sai käsityksen, että kantelija oli osallistunut erittäin epäasiallisiin keskusteluihin Whatsapp-viestiryhmässä. Tämä oli olennainen asiavirhe, eikä kantelijaa ollut yritetty kuulla samassa yhteydessä. Lehti poisti kantelijan nimen jutusta, mutta ei kertonut korjauksesta Journalistin ohjeiden mukaisesti yleisölle. Julkisuus oli niin kielteistä, ettei edes oma kannanotto olisi sitä korjannut.

Langettava 6597/SL/17
Iltalehti

Virheen korjaus, olennainen asiavirhe, kielteinen julkisuus, samanaikainen kuuleminen, totuudenmukainen tiedonvälitys

Lehti kertoi kahdessa jutussa käräjäoikeuden tuomiosta. Jutuista sai käsityksen, että kantelija oli osallistunut erittäin epäasiallisiin keskusteluihin Whatsapp-viestiryhmässä. Tämä oli olennainen asiavirhe, eikä kantelijaa ollut yritetty kuulla samassa yhteydessä. Lehti korjasi virheensä asianmukaisesti, mutta se ei riittänyt poistamaan juttujen perusteella syntynyttä erittäin kielteistä julkisuutta. Julkisuus oli niin kielteistä, ettei edes oma kannanotto olisi sitä korjannut.

Langettava 6593/YLE/17
Yle

Totuudenmukainen tiedonvälitys, virheen korjaus, tietojen tarkistaminen

Ylen verkkojutussa tulkittiin virheellisesti kantelijan tekstiä, joka oli julkaistu nimettömänä kansanedustajan Facebook-sivulla. Yle ei oikaissut juttuaan kantelijan pyynnöstä huolimatta. Langettava äänin 8-2. Lopussa eriävä mielipide.

Vapauttava 6581/SL/17
Savon Sanomat

Kielteinen julkisuus, samanaikainen kuuleminen, oma kannanotto, olennainen asiavirhe, yksityisyyden suoja

Lehti kertoi eläinlääkärin saaneen sakot poliisin vastustamisesta. Häntä epäiltiin myös eläinsuojelurikoksesta, mutta tämä syyte hylättiin. Eläinlääkäri saattoi olla tunnistettavissa jutusta, mutta hän ei joutunut erittäin kielteisen julkisuuden kohteeksi. Jutussa ei ollut asiavirheitä eikä se loukannut yksityisyyden suojaa.

Vapauttava 6569/PL/17
Lauttasaari-Lehti

Virheen korjaus

Lehti lyhensi puolueen nimen kuntavaaligallupista julkaisemassaan taulukossa. Puolueen nimi oli kuitenkin oikein jutussa, johon taulukko liittyi. Kyseessä ei ollut olennainen asiavirhe. 

Vapauttava 6565/SL/17
Iltalehti

Piilomainonta, konserniyhteys

Iltalehti julkaisi verkkosivuillaan asuntojen hintatasoa käsittelevän jutun. Jutun kuvat ja tiedot olivat peräisin samaan konserniin kuuluvasta asuntoilmoituspalvelusta ja juttu sisälsi linkkejä palvelussa oleviin myyntikohteisiin. Juttu täytti kuitenkin Journalistin ohjeiden minimivaatimukset, koska siihen oli valittu asumissivustolle sopiva journalistinen näkökulma. Lehti mainitsi konserniyhteyden asianmukaisesti.

Langettava 6548/SL/17
Satakunnan Kansa

Erittäin kielteinen julkisuus, samanaikainen kuuleminen, oma kannanotto, totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkastaminen, lähdekritiikki, otsikko

Lehti kertoi viidessä laajassa jutussa noin kolmen viikon aikana lääkärin määränneen holtittomasti päihdekäyttöön soveltuvia lääkkeitä. Julkisuus oli erittäin kielteistä ja lääkäri oli selvästi tunnistettavissa jutuista. Häntä ei siitä huolimatta kuultu yhdessäkään jutussa, eikä edes pyritty uskottavasti tavoittelemaan. Kantelija sai julkaista oman kannanoton juttusarjan päättymisen jälkeen. Hän joutui kuitenkin niin kielteisen julkisuuden kohteeksi, ettei oma kannanotto riittänyt sitä korjaamaan.

 

Langettava 6547/YLE/17
Yle

Virheen korjaus, olennainen asiavirhe

Yle julkaisi verkkosivuillaan uutisen, jossa oli olennainen asiavirhe. Virheestä oli tehty kaksi oikaisupyyntöä, mutta Yle korjasi virheen vasta saatuaan tiedon kantelusta.

<< 1 2 3 4 >> 

Langettava 6512/PL/17

Vastaaja: Satakunnan Viikko

Asia: Toimittajan asema, konserniyhteys

Ratkaistu: 23.8.2017

Lehti otti pääkirjoituksessaan kantaa puhelinyhtiöön liittyvään valtataisteluun. Päätoimittajalla oli asiassa ilmeinen kaksoisrooli ja lehtiyhtiö omisti osakkeita kiistaan liittyvästä yhtiöstä. Sidonnaisuuksista ei kerrottu lukijoille ja tämä oli omiaan heikentämään journalismin uskottavuutta.

Kantelu 1.3. 2017

Kantelu kohdistuu Satakunnan Viikon verkkosivuilla ja printtilehdessä 25.1.2017 julkaistuun pääkirjoitukseen ”Pääkirjoitus: Taistelu Findasta eli Satakunnan kruununjalokivestä”.

http://www.satakunnanviikko.fi/jutut/paakirjoitukset/paakirjoitus-taistelu-findasta-eli-satakunnan-kruununjalokivesta

Kantelijan mukaan Satakunnan Viikon päätoimittaja Kim Huovinlahti ottaa pääkirjoituksessa kantaa Finda Oy:n tulevaan yhtiökokoukseen ja asettuu selkeästi yhden osapuolen, Holding Oy Luurin puolelle. Kantelija kertoo, että Huovinlahti on kaupparekisteritiedon mukaan Luurin hallituksen varajäsen, mutta tätä ei kerrota lukijoille. Kantelija mainitsee kantelussa Journalistin ohjeiden kohdat 4 ja 6.
    
Kantelijan mukaan Finda-jutussa on kysymyksessä yhteiskunnallisesti erittäin merkittävä asia. ”Finda syntyi aikanaan useista paikallisista puhelinyhtiöistä. Puhelinosakkeiden omistajat ovat nykyään Findan osakkeenomistajia. Heitä on yksinomaan Satakunnassa kymmeniä tuhansia. Pääkirjoituksella pyritään vaikuttamaan juuri näihin osakkeenomistajiin kertomatta, että pääkirjoittaja on itse vahvasti asianosainen.”

Kantelijan mukaan Huovinlahti ajaa pääkirjoituksessaan Holding Oy Luurin vallan säilyttämistä tulevassa helmikuun yhtiökokouksessa tilanteessa, jossa Luurin valta on ensimmäistä kertaa vakavasti uhattuna. Kokouksen päätöksillä on kantelijan mukaan myös laajempia, kauaskantoisia seurauksia. Kantelija toteaa, että Finda on valtakunnallisen teleoperaattorin DNA:n merkittävin omistaja (33,4 prosenttia osakkeista). Joka käyttää valtaa Findassa, käyttää valtaa myös DNA:ssa.

Päätoimittajan vastaus 20.4.2017

Päätoimittaja Kim Huovinlahden mukaan Satakunnan Viikko on maakunnallinen kaupunkilehti, joka ottaa pääkirjoituksessaan kantaa maakunnallisiin asioihin tai Satakuntaan merkittävästi vaikuttaviin asioihin. Satakunnan Viikon pääkirjoitukset ovat päätoimittajan allekirjoittamia.

Päätoimittajan mukaan pääkirjoitukset noudattavat lehden maakunnallista linjaa, jossa etusijalla on Satakunnan edunajaminen ja alueellisen elinvoimaisuuden kasvattaminen. Kantelun kohteena oleva pääkirjoitus ei poikkea lehden linjasta, eikä lehden muista pääkirjoituksista tältä osin. Pääkirjoituksen on oltava kaupunkilehdessäkin palsta, jossa on lupa ottaa kantaa lehden linjan kannalta merkityksellisiin asioihin tai taustoittaa tällaisia asioita. 

Päätoimittaja myöntää, että Finda Oy on satakuntalaisittain merkityksellinen aihe. Kirjoituksessa käydään läpi Finda Oy:n syntyhistorian satakuntalainen tausta. Pääkirjoituksessa kerrotaan julkisten tietojen perusteella, että yhtiötä on kasvatettu pitkäjänteisesti, sen osakkuusyhtiö DNA on viety pörssiin, ja että Finda Oy:n osakkeen arvo on kehittynyt omistajien kannalta myönteisesti.

Päätoimittajan mukaan pääkirjoituksessa todetaan myös, että Finda Oy:n vanhalla (Holding Oy Luuri -johtoisella) hallinnolla on ollut erilainen käsitys yhtiön kehittämisestä ja voitonjaosta kuin osake- ja äänienemmistön yhtiönkokouksen alla keränneellä Rival-rahastoyhtiöiden edustajilla. 

Päätoimittajan mukaan Satakuntalaisittain ja lehden pääkirjoituslinjan kannalta merkityksellistä on ollut se, että Finda Oy on sijoittanut Satakunnan kannalta merkittäviin kohteisiin kuten Rauma Marine Constructions Oy (RMC) pääomarahastoon, jonka turvin RMC Oy on pystynyt kehittämään laivanrakennusyhtiönä toimintaansa. RMC Oy:llä on merkittävä työllistävä ja aluetalousvaikutus Satakunnassa. Finda Oy on omistajana myös Ficolo Oy:ssä, joka on Ulvilassa Satakunnassa sijaitseva konesaliyritys. 

Päätoimittajan mukaan Rival-yhtiöiden julkisissa puheenvuoroissa oli linjattu, että Finda Oy:n olisi syytä keskittyä vain ydintoimintaansa, jollaisena edellä mainittuja satakuntalaisia sijoituskohteita ei voida pitää.  Kahdella keskenään kilpailevalla omistajataholla oli myös erilainen näkemys Finda Oy:n tulevasta osinkopolitiikasta. Holding Oy Luurin johtama rintama on harjoittanut maltillista osingonjakoa, Rival-yhtiöiden edustajat olivat julkisuudessa puhuneet huomattavasti suurempien osinkojen puolesta. 

Päätoimittajan mukaan Satakunnan Viikon pääkirjoituksessa ei asetuttu kummankaan keskeisen omistajatahon puolelle. Pääkirjoituksessa käytiin läpi vain pääomistajatahojen erilaiset näkemykset Finda Oy:n kehittämisestä. Kaikki kirjoituksessa mainitut tiedot olivat julkisia. Tulkinta jätettiin lukijoille. Koska Finda Oy:n osake on Satakunnassa laajasti omistettu kansanosake, satakuntalaisille piensijoittajille oli tärkeää saada median kautta ennen yhtiökokousta laajasti, taustoittavasti, monipuolisesti tietoa yhtiön tilanteesta. 

Päätoimittajan mukaan pääkirjoitus noudattaa täysin lehden maakunnallista linjaa ja lehden pääkirjoituksessa on oltava oikeus käsitellä maakunnallisesti merkityksellisiä aiheita. 

Päätoimittajan mukaan hän on Holding Oy Luurin hallituksen varajäsen, mutta Holding Oy Luurin hallituskäytännön mukaisesti hallituksen varajäsenet kutsutaan kokouksiin vain varsinaisen jäsenen ollessa estynyt. Pääkirjoittaja ei ole varajäsenenä ollut kutsuttuna kokouksiin, koska varsinainen jäsen on ollut kokouksissa paikalla. Varajäsen ei saa myöskään hallituksen kokouksiin kutsuja, asialistoja eikä pöytäkirjoja. Käytäntö on yhtiöissä yleinen. Varajäsenyys on nimellinen ja tarkoitettu käytettäväksi tilanteissa, joissa varsinainen jäsen on ollut estynyt. 

Päätoimittajan mukaan hänellä ei ole ollut käytössään mitään sellaista tietoa, joka ei olisi ollut jo julkista. Pääkirjoituksen ilmestymisen aikaan asiaa käsiteltiin laajasti Satakunnassa. Luurin hallituksen varsinaisille tai varajäsenille ei myöskään makseta kokouspalkkiota, eikä pääkirjoittaja omista yhtään Finda Oy:n tai Holding Oy Luurin osaketta. Henkilökohtaisen hyödyn mahdollisuutta ei ole ollut.

Päätoimittajan mukaan Satakunnan Viikon kustannusyhtiö omistaa Holding Oy Luurista 4,3 prosenttia. Tätä Holding Oy Luurin omistusta ja siten välillistä omistusta Finda Oy:stä ei voida pitää merkittävänä. 

Päätoimittajan mukaan kantelija on tulkinnut pääkirjoitusta niin, että pääkirjoittaja olisi asettunut yksipuolisesti Finda Oy:n yhtiökokouksen alla taloudellisin motiivein Holding Oy Luurin puolelle. Tämä ei pidä paikkaansa. Mikäli pääkirjoittaja olisi halunnut edistää kustannusyhtiön taloudellista hyötyä, pääkirjoittajan olisi pitänyt kirjoittaa Rival-yhtiöiden puolesta. Näin siksi, että Rival-yhtiöt ajoivat huomattavasti suurempia osinkoja kuin mitä Holding Oy Luuri ajoi, ja kaiken lisäksi listaamattoman yhtiön maksamat osingot ovat listaamattomille yhtiöille verovapaita. 

Päätoimittajan mukaan pääkirjoituksessa journalismi ja lehden maakunnallinen linja olivat kustannusyhtiön taloudellisten motiivien yläpuolella.


Ratkaisu

JO 4: Journalisti ei saa käyttää asemaansa väärin. Hänen ei pidä käsitellä aiheita, joihin liittyy henkilökohtaisen hyötymisen mahdollisuus eikä vaatia tai vastaanottaa etuja, jotka voivat vaarantaa riippumattomuuden tai ammattietiikan.

JO 6: Käsitellessään omalle tiedotusvälineelle, konsernille tai sen omistajille merkittäviä asioita journalistin on hyvä tehdä asiayhteys lukijalle, kuulijalle ja katsojalle selväksi.

Lehti kertoi pääkirjoituksessaan puhelinyhtiön tulevasta yhtiökokouksesta ja siihen liittyvästä valtataistelusta. Lehtiyhtiö omisti osakkeita yhdestä kiistaan liittyvästä yhtiöstä, mutta pääkirjoituksessa ei kerrottu lehtiyhtiön omistuksesta. 

Päätoimittajalla oli asiassa ilmeinen kaksoisrooli, koska hän oli kyseisiä osakkeita omistavan lehtiyhtiön toimitusjohtaja ja lisäksi toisen kiistaan liittyvän yhtiön hallituksen varajäsen. Pääkirjoituksessa aihetta käsiteltiin yksipuolisesti näiden yhtiöiden näkökulmasta, mutta päätoimittajan sidonnaisuuksista ei kerrottu. 

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että päätoimittaja käytti asemaansa väärin, koska hänellä oli sidonnaisuuksia, jotka saattoivat vaarantaa journalistisen riippumattomuuden ja hänellä oli asiassa henkilökohtaisen hyötymisen mahdollisuus. Neuvoston mukaan tämä oli omiaan heikentämään tiedotusvälineen ja koko journalismin uskottavuutta ainakin paikallisella tasolla. Neuvosto muistuttaa, että henkilökohtaisen hyötymisen mahdollisuus voi tarkoittaa muutakin kuin merkittävää taloudellista hyötyä.

Myös lehtiyhtiön ja jutun kohteena olevan yhtiön omistussuhteesta olisi pitänyt kertoa lukijoille, koska kyse oli paikallisesti tärkeästä puhelinyhtiöstä ja asia saattoi olla lehtiyhtiölle ja sen omistajille merkittävä. Omistussuhteiden kertominen olisi ollut erityisen tärkeää siksi, että päätoimittaja oli lehtiyhtiön toimitusjohtaja. 

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Satakunnan Viikko on rikkonut Journalistin ohjeiden kohtia 4 ja 6.

 

Ratkaisun tekivät:
Elina Grundström (pj), Pirjo Auvinen, Lauri Haapanen, Katariina Anttila, Liina Matveinen, Pasi Kivioja, Antti Kokkonen, Riitta Korhonen, Niklas Vainio, Venla Mäntysalo, Ulla Virranniemi, Arja Lerssi- Lahdenvesi ja Juha Honkonen.
 

Tämä päätös on avattu 1114 kertaa