PÄÄTÖKSET

Langettava 6646/SL/17
Iltalehti

Totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkastaminen, lähdekriittisyys, olennainen asiavirhe

Lehti kertoi verkkosivuillaan tarinan pastorista, joka joutui krokotiilien syömäksi yritettyään kävellä veden päällä. Juttu perustui verkossa levinneeseen sepitteelliseen kertomukseen. Lehti ei oikaissut virhettään asianmukaisesti, kun se poisti jutun verkkosivuiltaan kertomatta siitä yleisölle. 

 

Langettava 6630/YLE/17
Yle

Journalistinen päätösvalta, piilomainonta

Ylen paikallistoimituksen Instagram-tilillä vieraili viikonloppuisin toimituksen ulkopuolisia henkilöitä. He saivat julkaista sisältöjä täysin itsenäisesti Ylen paikallistoimituksen tilillä. Tämä oli journalistisen päätösvallan luovuttamista. Vieraiden julkaisemat sisällöt eivät kuitenkaan olleet mainosmaisia.

Langettava 6623/AL/17
Kaksplus

Totuudenmukainen tiedonvälitys, lähdekritiikki, tietojen tarkistaminen

Lehti julkaisi Facebook-tilillään blogitekstin, jossa esitettiin lähdekritiikittömiä ja tarkistamattomia väitteitä rokottamisesta. Kirjoittaja toi tekstissä esille, ettei hän ollut pyrkinyt lähdekritiikkiin tai totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen, eikä tarkistanut tietoja. Yleisö ei voinut erottaa tosiasioita sepitteestä. 

Vapauttava 6604/SL/17
Savon Sanomat

Kielteinen julkisuus, samanaikainen kuuleminen.

Kantelija joutui Savon Sanomien jutussa kielteiseen julkisuuteen. Julkisuus ei kuitenkaan ollut erittäin kielteistä eikä lehdellä ollut velvollisuutta kuulla häntä samanaikaisesti. 

Langettava 6599/MTV/17
MTV

Virheen korjaus, olennainen asiavirhe, kielteinen julkisuus, samanaikainen kuuleminen, totuudenmukainen tiedonvälitys

MTV kertoi jutussa käräjäoikeuden tuomiosta. Jutusta sai käsityksen, että kantelija oli osallistunut erittäin epäasiallisiin keskusteluihin Whatsapp-viestiryhmässä. Tämä oli olennainen asiavirhe, eikä kantelijaa ollut yritetty kuulla samassa yhteydessä. Tiedotusväline ei korjannut juttuaan kantelijan oikaisupyynnön jälkeen. Julkisuus oli niin kielteistä, ettei edes oma kannanotto olisi sitä korjannut.

Langettava 6598/SL/17
Ilta-Sanomat

Virheen korjaus, olennainen asiavirhe, kielteinen julkisuus, samanaikainen kuuleminen, totuudenmukainen tiedonvälitys

Lehti kertoi jutussa käräjäoikeuden tuomiosta. Jutusta sai käsityksen, että kantelija oli osallistunut erittäin epäasiallisiin keskusteluihin Whatsapp-viestiryhmässä. Tämä oli olennainen asiavirhe, eikä kantelijaa ollut yritetty kuulla samassa yhteydessä. Lehti poisti kantelijan nimen jutusta, mutta ei kertonut korjauksesta Journalistin ohjeiden mukaisesti yleisölle. Julkisuus oli niin kielteistä, ettei edes oma kannanotto olisi sitä korjannut.

Langettava 6597/SL/17
Iltalehti

Virheen korjaus, olennainen asiavirhe, kielteinen julkisuus, samanaikainen kuuleminen, totuudenmukainen tiedonvälitys

Lehti kertoi kahdessa jutussa käräjäoikeuden tuomiosta. Jutuista sai käsityksen, että kantelija oli osallistunut erittäin epäasiallisiin keskusteluihin Whatsapp-viestiryhmässä. Tämä oli olennainen asiavirhe, eikä kantelijaa ollut yritetty kuulla samassa yhteydessä. Lehti korjasi virheensä asianmukaisesti, mutta se ei riittänyt poistamaan juttujen perusteella syntynyttä erittäin kielteistä julkisuutta. Julkisuus oli niin kielteistä, ettei edes oma kannanotto olisi sitä korjannut.

Langettava 6593/YLE/17
Yle

Totuudenmukainen tiedonvälitys, virheen korjaus, tietojen tarkistaminen

Ylen verkkojutussa tulkittiin virheellisesti kantelijan tekstiä, joka oli julkaistu nimettömänä kansanedustajan Facebook-sivulla. Yle ei oikaissut juttuaan kantelijan pyynnöstä huolimatta. Langettava äänin 8-2. Lopussa eriävä mielipide.

Vapauttava 6581/SL/17
Savon Sanomat

Kielteinen julkisuus, samanaikainen kuuleminen, oma kannanotto, olennainen asiavirhe, yksityisyyden suoja

Lehti kertoi eläinlääkärin saaneen sakot poliisin vastustamisesta. Häntä epäiltiin myös eläinsuojelurikoksesta, mutta tämä syyte hylättiin. Eläinlääkäri saattoi olla tunnistettavissa jutusta, mutta hän ei joutunut erittäin kielteisen julkisuuden kohteeksi. Jutussa ei ollut asiavirheitä eikä se loukannut yksityisyyden suojaa.

Vapauttava 6569/PL/17
Lauttasaari-Lehti

Virheen korjaus

Lehti lyhensi puolueen nimen kuntavaaligallupista julkaisemassaan taulukossa. Puolueen nimi oli kuitenkin oikein jutussa, johon taulukko liittyi. Kyseessä ei ollut olennainen asiavirhe. 

Langettava 6548/SL/17
Satakunnan Kansa

Erittäin kielteinen julkisuus, samanaikainen kuuleminen, oma kannanotto, totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkastaminen, lähdekritiikki, otsikko

Lehti kertoi viidessä laajassa jutussa noin kolmen viikon aikana lääkärin määränneen holtittomasti päihdekäyttöön soveltuvia lääkkeitä. Julkisuus oli erittäin kielteistä ja lääkäri oli selvästi tunnistettavissa jutuista. Häntä ei siitä huolimatta kuultu yhdessäkään jutussa, eikä edes pyritty uskottavasti tavoittelemaan. Kantelija sai julkaista oman kannanoton juttusarjan päättymisen jälkeen. Hän joutui kuitenkin niin kielteisen julkisuuden kohteeksi, ettei oma kannanotto riittänyt sitä korjaamaan.

 

Langettava 6547/YLE/17
Yle

Virheen korjaus, olennainen asiavirhe

Yle julkaisi verkkosivuillaan uutisen, jossa oli olennainen asiavirhe. Virheestä oli tehty kaksi oikaisupyyntöä, mutta Yle korjasi virheen vasta saatuaan tiedon kantelusta.

Vapauttava 6538/SL/17
Helsingin Sanomat

Kielteinen julkisuus, samanaikainen kuuleminen, oma kannanotto

Lehti kertoi kuntavaaliehdokkaan juutalais- ja maahanmuuttovastaisuudesta. Koska ehdokas oli esittänyt julkisuudessa hyvin kärjekkäitä mielipiteitä, hän oli altistanut omankin persoonansa kärkevälle kritiikille. Julkisuus oli kielteistä, mutta ei erittäin kielteistä. Lisäksi lehti toi jutussa esille kantelijan oman näkemyksen hänen tiedotteensa perusteella.

Vapauttava 6514/SL/17
Satakunnan Kansa

Yksityisyyden suoja, rikosepäillyn tunnistaminen, syyllisyyden ennakoiminen

Lehti kertoi kuntavaaliehdokkaan rikostaustasta ja valehtelusta. Ehdokkaan nimen kertominen oli perusteltua. Lehti käytti huolimatonta ilmaisua käsitellessään ehdokkaan tulevaa oikeudenkäyntiä, mutta juttu kokonaisuudessaan ei ennakoinut hänen syyllisyyttään. Julkisuus oli erittäin kielteistä, mutta ehdokkaalla olisi ollut mahdollisuus oman kannanoton julkaisemiseen.

Vapauttava 6513/SL/17
Helsingin Sanomat

Piilomainonta, konserniyhteys

Lehti käsitteli laajasti samaan konserniin kuuluvaa sarjakuvalehteä ja sen hahmoja. Jutut eivät olleet mainosmaisia. Konserniyhteydestä ei ollut erillisiä mainintoja, mutta lehtien yhteinen historia tuli selvästi esiin juttujen sisällössä. Lasten sivujen jutuissa konserniyhteyden mainitseminen olisi ollut suositeltavaa. Vapauttava äänin 11 – 1. Päätöksen lopussa eriävä mielipide.

Langettava 6512/PL/17
Satakunnan Viikko

Toimittajan asema, konserniyhteys

Lehti otti pääkirjoituksessaan kantaa puhelinyhtiöön liittyvään valtataisteluun. Päätoimittajalla oli asiassa ilmeinen kaksoisrooli ja lehtiyhtiö omisti osakkeita kiistaan liittyvästä yhtiöstä. Sidonnaisuuksista ei kerrottu lukijoille ja tämä oli omiaan heikentämään journalismin uskottavuutta.

Vapauttava 6511/AL/17
Kotiliesi

Lainaaminen

Lehti käsitteli jutussaan aihetta, josta oli julkaistu uusi tietokirja. Juttu perustui omaan tiedonhankintaan. Kirjasta otettujen lainausten lähde oli merkitty vasta jutun lopussa, mutta se täytti Journalistin ohjeiden perusvaatimukset.

Vapauttava 6508/SL/17
Satakunnan Kansa

Yksityisyyden suoja, rikosepäillyn tunnistaminen

Lehti kertoi entiseen toimitusjohtajaan kohdistuvista rikosepäilyistä. Se oli perusteltua toimitusjohtajan aseman ja asian yhteiskunnallisen merkityksen takia.

Vapauttava 6506/SL/17
Savon Sanomat

Yksityisyyden suoja, rikosepäillyn tunnistaminen

Lehti kertoi entiseen toimitusjohtajaan kohdistuvista rikosepäilyistä. Se oli perusteltua toimitusjohtajan aseman ja asian yhteiskunnallisen merkityksen takia.

Vapauttava 6500/YLE/17
Yle

Totuudenmukainen tiedonvälitys, ihmisarvon kunnioittaminen

Yle haastatteli uutislähetyksessä julkisuuden henkilöä, joka vaikutti päihtyneeltä. Haastattelu ei loukannut kenenkään ihmisarvoa eikä sekoittanut tosiasioita ja sepitettä.

<< 1 2 3 4 5 6 7 8  ... >> 

Langettava 6512/PL/17

Vastaaja: Satakunnan Viikko

Asia: Toimittajan asema, konserniyhteys

Ratkaistu: 23.8.2017

Lehti otti pääkirjoituksessaan kantaa puhelinyhtiöön liittyvään valtataisteluun. Päätoimittajalla oli asiassa ilmeinen kaksoisrooli ja lehtiyhtiö omisti osakkeita kiistaan liittyvästä yhtiöstä. Sidonnaisuuksista ei kerrottu lukijoille ja tämä oli omiaan heikentämään journalismin uskottavuutta.

Kantelu 1.3. 2017

Kantelu kohdistuu Satakunnan Viikon verkkosivuilla ja printtilehdessä 25.1.2017 julkaistuun pääkirjoitukseen ”Pääkirjoitus: Taistelu Findasta eli Satakunnan kruununjalokivestä”.

http://www.satakunnanviikko.fi/jutut/paakirjoitukset/paakirjoitus-taistelu-findasta-eli-satakunnan-kruununjalokivesta

Kantelijan mukaan Satakunnan Viikon päätoimittaja Kim Huovinlahti ottaa pääkirjoituksessa kantaa Finda Oy:n tulevaan yhtiökokoukseen ja asettuu selkeästi yhden osapuolen, Holding Oy Luurin puolelle. Kantelija kertoo, että Huovinlahti on kaupparekisteritiedon mukaan Luurin hallituksen varajäsen, mutta tätä ei kerrota lukijoille. Kantelija mainitsee kantelussa Journalistin ohjeiden kohdat 4 ja 6.
    
Kantelijan mukaan Finda-jutussa on kysymyksessä yhteiskunnallisesti erittäin merkittävä asia. ”Finda syntyi aikanaan useista paikallisista puhelinyhtiöistä. Puhelinosakkeiden omistajat ovat nykyään Findan osakkeenomistajia. Heitä on yksinomaan Satakunnassa kymmeniä tuhansia. Pääkirjoituksella pyritään vaikuttamaan juuri näihin osakkeenomistajiin kertomatta, että pääkirjoittaja on itse vahvasti asianosainen.”

Kantelijan mukaan Huovinlahti ajaa pääkirjoituksessaan Holding Oy Luurin vallan säilyttämistä tulevassa helmikuun yhtiökokouksessa tilanteessa, jossa Luurin valta on ensimmäistä kertaa vakavasti uhattuna. Kokouksen päätöksillä on kantelijan mukaan myös laajempia, kauaskantoisia seurauksia. Kantelija toteaa, että Finda on valtakunnallisen teleoperaattorin DNA:n merkittävin omistaja (33,4 prosenttia osakkeista). Joka käyttää valtaa Findassa, käyttää valtaa myös DNA:ssa.

Päätoimittajan vastaus 20.4.2017

Päätoimittaja Kim Huovinlahden mukaan Satakunnan Viikko on maakunnallinen kaupunkilehti, joka ottaa pääkirjoituksessaan kantaa maakunnallisiin asioihin tai Satakuntaan merkittävästi vaikuttaviin asioihin. Satakunnan Viikon pääkirjoitukset ovat päätoimittajan allekirjoittamia.

Päätoimittajan mukaan pääkirjoitukset noudattavat lehden maakunnallista linjaa, jossa etusijalla on Satakunnan edunajaminen ja alueellisen elinvoimaisuuden kasvattaminen. Kantelun kohteena oleva pääkirjoitus ei poikkea lehden linjasta, eikä lehden muista pääkirjoituksista tältä osin. Pääkirjoituksen on oltava kaupunkilehdessäkin palsta, jossa on lupa ottaa kantaa lehden linjan kannalta merkityksellisiin asioihin tai taustoittaa tällaisia asioita. 

Päätoimittaja myöntää, että Finda Oy on satakuntalaisittain merkityksellinen aihe. Kirjoituksessa käydään läpi Finda Oy:n syntyhistorian satakuntalainen tausta. Pääkirjoituksessa kerrotaan julkisten tietojen perusteella, että yhtiötä on kasvatettu pitkäjänteisesti, sen osakkuusyhtiö DNA on viety pörssiin, ja että Finda Oy:n osakkeen arvo on kehittynyt omistajien kannalta myönteisesti.

Päätoimittajan mukaan pääkirjoituksessa todetaan myös, että Finda Oy:n vanhalla (Holding Oy Luuri -johtoisella) hallinnolla on ollut erilainen käsitys yhtiön kehittämisestä ja voitonjaosta kuin osake- ja äänienemmistön yhtiönkokouksen alla keränneellä Rival-rahastoyhtiöiden edustajilla. 

Päätoimittajan mukaan Satakuntalaisittain ja lehden pääkirjoituslinjan kannalta merkityksellistä on ollut se, että Finda Oy on sijoittanut Satakunnan kannalta merkittäviin kohteisiin kuten Rauma Marine Constructions Oy (RMC) pääomarahastoon, jonka turvin RMC Oy on pystynyt kehittämään laivanrakennusyhtiönä toimintaansa. RMC Oy:llä on merkittävä työllistävä ja aluetalousvaikutus Satakunnassa. Finda Oy on omistajana myös Ficolo Oy:ssä, joka on Ulvilassa Satakunnassa sijaitseva konesaliyritys. 

Päätoimittajan mukaan Rival-yhtiöiden julkisissa puheenvuoroissa oli linjattu, että Finda Oy:n olisi syytä keskittyä vain ydintoimintaansa, jollaisena edellä mainittuja satakuntalaisia sijoituskohteita ei voida pitää.  Kahdella keskenään kilpailevalla omistajataholla oli myös erilainen näkemys Finda Oy:n tulevasta osinkopolitiikasta. Holding Oy Luurin johtama rintama on harjoittanut maltillista osingonjakoa, Rival-yhtiöiden edustajat olivat julkisuudessa puhuneet huomattavasti suurempien osinkojen puolesta. 

Päätoimittajan mukaan Satakunnan Viikon pääkirjoituksessa ei asetuttu kummankaan keskeisen omistajatahon puolelle. Pääkirjoituksessa käytiin läpi vain pääomistajatahojen erilaiset näkemykset Finda Oy:n kehittämisestä. Kaikki kirjoituksessa mainitut tiedot olivat julkisia. Tulkinta jätettiin lukijoille. Koska Finda Oy:n osake on Satakunnassa laajasti omistettu kansanosake, satakuntalaisille piensijoittajille oli tärkeää saada median kautta ennen yhtiökokousta laajasti, taustoittavasti, monipuolisesti tietoa yhtiön tilanteesta. 

Päätoimittajan mukaan pääkirjoitus noudattaa täysin lehden maakunnallista linjaa ja lehden pääkirjoituksessa on oltava oikeus käsitellä maakunnallisesti merkityksellisiä aiheita. 

Päätoimittajan mukaan hän on Holding Oy Luurin hallituksen varajäsen, mutta Holding Oy Luurin hallituskäytännön mukaisesti hallituksen varajäsenet kutsutaan kokouksiin vain varsinaisen jäsenen ollessa estynyt. Pääkirjoittaja ei ole varajäsenenä ollut kutsuttuna kokouksiin, koska varsinainen jäsen on ollut kokouksissa paikalla. Varajäsen ei saa myöskään hallituksen kokouksiin kutsuja, asialistoja eikä pöytäkirjoja. Käytäntö on yhtiöissä yleinen. Varajäsenyys on nimellinen ja tarkoitettu käytettäväksi tilanteissa, joissa varsinainen jäsen on ollut estynyt. 

Päätoimittajan mukaan hänellä ei ole ollut käytössään mitään sellaista tietoa, joka ei olisi ollut jo julkista. Pääkirjoituksen ilmestymisen aikaan asiaa käsiteltiin laajasti Satakunnassa. Luurin hallituksen varsinaisille tai varajäsenille ei myöskään makseta kokouspalkkiota, eikä pääkirjoittaja omista yhtään Finda Oy:n tai Holding Oy Luurin osaketta. Henkilökohtaisen hyödyn mahdollisuutta ei ole ollut.

Päätoimittajan mukaan Satakunnan Viikon kustannusyhtiö omistaa Holding Oy Luurista 4,3 prosenttia. Tätä Holding Oy Luurin omistusta ja siten välillistä omistusta Finda Oy:stä ei voida pitää merkittävänä. 

Päätoimittajan mukaan kantelija on tulkinnut pääkirjoitusta niin, että pääkirjoittaja olisi asettunut yksipuolisesti Finda Oy:n yhtiökokouksen alla taloudellisin motiivein Holding Oy Luurin puolelle. Tämä ei pidä paikkaansa. Mikäli pääkirjoittaja olisi halunnut edistää kustannusyhtiön taloudellista hyötyä, pääkirjoittajan olisi pitänyt kirjoittaa Rival-yhtiöiden puolesta. Näin siksi, että Rival-yhtiöt ajoivat huomattavasti suurempia osinkoja kuin mitä Holding Oy Luuri ajoi, ja kaiken lisäksi listaamattoman yhtiön maksamat osingot ovat listaamattomille yhtiöille verovapaita. 

Päätoimittajan mukaan pääkirjoituksessa journalismi ja lehden maakunnallinen linja olivat kustannusyhtiön taloudellisten motiivien yläpuolella.


Ratkaisu

JO 4: Journalisti ei saa käyttää asemaansa väärin. Hänen ei pidä käsitellä aiheita, joihin liittyy henkilökohtaisen hyötymisen mahdollisuus eikä vaatia tai vastaanottaa etuja, jotka voivat vaarantaa riippumattomuuden tai ammattietiikan.

JO 6: Käsitellessään omalle tiedotusvälineelle, konsernille tai sen omistajille merkittäviä asioita journalistin on hyvä tehdä asiayhteys lukijalle, kuulijalle ja katsojalle selväksi.

Lehti kertoi pääkirjoituksessaan puhelinyhtiön tulevasta yhtiökokouksesta ja siihen liittyvästä valtataistelusta. Lehtiyhtiö omisti osakkeita yhdestä kiistaan liittyvästä yhtiöstä, mutta pääkirjoituksessa ei kerrottu lehtiyhtiön omistuksesta. 

Päätoimittajalla oli asiassa ilmeinen kaksoisrooli, koska hän oli kyseisiä osakkeita omistavan lehtiyhtiön toimitusjohtaja ja lisäksi toisen kiistaan liittyvän yhtiön hallituksen varajäsen. Pääkirjoituksessa aihetta käsiteltiin yksipuolisesti näiden yhtiöiden näkökulmasta, mutta päätoimittajan sidonnaisuuksista ei kerrottu. 

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että päätoimittaja käytti asemaansa väärin, koska hänellä oli sidonnaisuuksia, jotka saattoivat vaarantaa journalistisen riippumattomuuden ja hänellä oli asiassa henkilökohtaisen hyötymisen mahdollisuus. Neuvoston mukaan tämä oli omiaan heikentämään tiedotusvälineen ja koko journalismin uskottavuutta ainakin paikallisella tasolla. Neuvosto muistuttaa, että henkilökohtaisen hyötymisen mahdollisuus voi tarkoittaa muutakin kuin merkittävää taloudellista hyötyä.

Myös lehtiyhtiön ja jutun kohteena olevan yhtiön omistussuhteesta olisi pitänyt kertoa lukijoille, koska kyse oli paikallisesti tärkeästä puhelinyhtiöstä ja asia saattoi olla lehtiyhtiölle ja sen omistajille merkittävä. Omistussuhteiden kertominen olisi ollut erityisen tärkeää siksi, että päätoimittaja oli lehtiyhtiön toimitusjohtaja. 

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Satakunnan Viikko on rikkonut Journalistin ohjeiden kohtia 4 ja 6.

 

Ratkaisun tekivät:
Elina Grundström (pj), Pirjo Auvinen, Lauri Haapanen, Katariina Anttila, Liina Matveinen, Pasi Kivioja, Antti Kokkonen, Riitta Korhonen, Niklas Vainio, Venla Mäntysalo, Ulla Virranniemi, Arja Lerssi- Lahdenvesi ja Juha Honkonen.
 

Tämä päätös on avattu 830 kertaa