Kantelu 1.3. 2017
Kantelu kohdistuu Satakunnan Viikon verkkosivuilla ja printtilehdessä 25.1.2017 julkaistuun pääkirjoitukseen ”Pääkirjoitus: Taistelu Findasta eli Satakunnan kruununjalokivestä”.
Kantelijan mukaan Satakunnan Viikon päätoimittaja Kim Huovinlahti ottaa pääkirjoituksessa kantaa Finda Oy:n tulevaan yhtiökokoukseen ja asettuu selkeästi yhden osapuolen, Holding Oy Luurin puolelle. Kantelija kertoo, että Huovinlahti on kaupparekisteritiedon mukaan Luurin hallituksen varajäsen, mutta tätä ei kerrota lukijoille. Kantelija mainitsee kantelussa Journalistin ohjeiden kohdat 4 ja 6.
Kantelijan mukaan Finda-jutussa on kysymyksessä yhteiskunnallisesti erittäin merkittävä asia. ”Finda syntyi aikanaan useista paikallisista puhelinyhtiöistä. Puhelinosakkeiden omistajat ovat nykyään Findan osakkeenomistajia. Heitä on yksinomaan Satakunnassa kymmeniä tuhansia. Pääkirjoituksella pyritään vaikuttamaan juuri näihin osakkeenomistajiin kertomatta, että pääkirjoittaja on itse vahvasti asianosainen.”
Kantelijan mukaan Huovinlahti ajaa pääkirjoituksessaan Holding Oy Luurin vallan säilyttämistä tulevassa helmikuun yhtiökokouksessa tilanteessa, jossa Luurin valta on ensimmäistä kertaa vakavasti uhattuna. Kokouksen päätöksillä on kantelijan mukaan myös laajempia, kauaskantoisia seurauksia. Kantelija toteaa, että Finda on valtakunnallisen teleoperaattorin DNA:n merkittävin omistaja (33,4 prosenttia osakkeista). Joka käyttää valtaa Findassa, käyttää valtaa myös DNA:ssa.
Päätoimittajan vastaus 20.4.2017
Päätoimittaja Kim Huovinlahden mukaan Satakunnan Viikko on maakunnallinen kaupunkilehti, joka ottaa pääkirjoituksessaan kantaa maakunnallisiin asioihin tai Satakuntaan merkittävästi vaikuttaviin asioihin. Satakunnan Viikon pääkirjoitukset ovat päätoimittajan allekirjoittamia.
Päätoimittajan mukaan pääkirjoitukset noudattavat lehden maakunnallista linjaa, jossa etusijalla on Satakunnan edunajaminen ja alueellisen elinvoimaisuuden kasvattaminen. Kantelun kohteena oleva pääkirjoitus ei poikkea lehden linjasta, eikä lehden muista pääkirjoituksista tältä osin. Pääkirjoituksen on oltava kaupunkilehdessäkin palsta, jossa on lupa ottaa kantaa lehden linjan kannalta merkityksellisiin asioihin tai taustoittaa tällaisia asioita.
Päätoimittaja myöntää, että Finda Oy on satakuntalaisittain merkityksellinen aihe. Kirjoituksessa käydään läpi Finda Oy:n syntyhistorian satakuntalainen tausta. Pääkirjoituksessa kerrotaan julkisten tietojen perusteella, että yhtiötä on kasvatettu pitkäjänteisesti, sen osakkuusyhtiö DNA on viety pörssiin, ja että Finda Oy:n osakkeen arvo on kehittynyt omistajien kannalta myönteisesti.
Päätoimittajan mukaan pääkirjoituksessa todetaan myös, että Finda Oy:n vanhalla (Holding Oy Luuri -johtoisella) hallinnolla on ollut erilainen käsitys yhtiön kehittämisestä ja voitonjaosta kuin osake- ja äänienemmistön yhtiönkokouksen alla keränneellä Rival-rahastoyhtiöiden edustajilla.
Päätoimittajan mukaan Satakuntalaisittain ja lehden pääkirjoituslinjan kannalta merkityksellistä on ollut se, että Finda Oy on sijoittanut Satakunnan kannalta merkittäviin kohteisiin kuten Rauma Marine Constructions Oy (RMC) pääomarahastoon, jonka turvin RMC Oy on pystynyt kehittämään laivanrakennusyhtiönä toimintaansa. RMC Oy:llä on merkittävä työllistävä ja aluetalousvaikutus Satakunnassa. Finda Oy on omistajana myös Ficolo Oy:ssä, joka on Ulvilassa Satakunnassa sijaitseva konesaliyritys.
Päätoimittajan mukaan Rival-yhtiöiden julkisissa puheenvuoroissa oli linjattu, että Finda Oy:n olisi syytä keskittyä vain ydintoimintaansa, jollaisena edellä mainittuja satakuntalaisia sijoituskohteita ei voida pitää. Kahdella keskenään kilpailevalla omistajataholla oli myös erilainen näkemys Finda Oy:n tulevasta osinkopolitiikasta. Holding Oy Luurin johtama rintama on harjoittanut maltillista osingonjakoa, Rival-yhtiöiden edustajat olivat julkisuudessa puhuneet huomattavasti suurempien osinkojen puolesta.
Päätoimittajan mukaan Satakunnan Viikon pääkirjoituksessa ei asetuttu kummankaan keskeisen omistajatahon puolelle. Pääkirjoituksessa käytiin läpi vain pääomistajatahojen erilaiset näkemykset Finda Oy:n kehittämisestä. Kaikki kirjoituksessa mainitut tiedot olivat julkisia. Tulkinta jätettiin lukijoille. Koska Finda Oy:n osake on Satakunnassa laajasti omistettu kansanosake, satakuntalaisille piensijoittajille oli tärkeää saada median kautta ennen yhtiökokousta laajasti, taustoittavasti, monipuolisesti tietoa yhtiön tilanteesta.
Päätoimittajan mukaan pääkirjoitus noudattaa täysin lehden maakunnallista linjaa ja lehden pääkirjoituksessa on oltava oikeus käsitellä maakunnallisesti merkityksellisiä aiheita.
Päätoimittajan mukaan hän on Holding Oy Luurin hallituksen varajäsen, mutta Holding Oy Luurin hallituskäytännön mukaisesti hallituksen varajäsenet kutsutaan kokouksiin vain varsinaisen jäsenen ollessa estynyt. Pääkirjoittaja ei ole varajäsenenä ollut kutsuttuna kokouksiin, koska varsinainen jäsen on ollut kokouksissa paikalla. Varajäsen ei saa myöskään hallituksen kokouksiin kutsuja, asialistoja eikä pöytäkirjoja. Käytäntö on yhtiöissä yleinen. Varajäsenyys on nimellinen ja tarkoitettu käytettäväksi tilanteissa, joissa varsinainen jäsen on ollut estynyt.
Päätoimittajan mukaan hänellä ei ole ollut käytössään mitään sellaista tietoa, joka ei olisi ollut jo julkista. Pääkirjoituksen ilmestymisen aikaan asiaa käsiteltiin laajasti Satakunnassa. Luurin hallituksen varsinaisille tai varajäsenille ei myöskään makseta kokouspalkkiota, eikä pääkirjoittaja omista yhtään Finda Oy:n tai Holding Oy Luurin osaketta. Henkilökohtaisen hyödyn mahdollisuutta ei ole ollut.
Päätoimittajan mukaan Satakunnan Viikon kustannusyhtiö omistaa Holding Oy Luurista 4,3 prosenttia. Tätä Holding Oy Luurin omistusta ja siten välillistä omistusta Finda Oy:stä ei voida pitää merkittävänä.
Päätoimittajan mukaan kantelija on tulkinnut pääkirjoitusta niin, että pääkirjoittaja olisi asettunut yksipuolisesti Finda Oy:n yhtiökokouksen alla taloudellisin motiivein Holding Oy Luurin puolelle. Tämä ei pidä paikkaansa. Mikäli pääkirjoittaja olisi halunnut edistää kustannusyhtiön taloudellista hyötyä, pääkirjoittajan olisi pitänyt kirjoittaa Rival-yhtiöiden puolesta. Näin siksi, että Rival-yhtiöt ajoivat huomattavasti suurempia osinkoja kuin mitä Holding Oy Luuri ajoi, ja kaiken lisäksi listaamattoman yhtiön maksamat osingot ovat listaamattomille yhtiöille verovapaita.
Päätoimittajan mukaan pääkirjoituksessa journalismi ja lehden maakunnallinen linja olivat kustannusyhtiön taloudellisten motiivien yläpuolella.
Ratkaisu
JO 4: Journalisti ei saa käyttää asemaansa väärin. Hänen ei pidä käsitellä aiheita, joihin liittyy henkilökohtaisen hyötymisen mahdollisuus eikä vaatia tai vastaanottaa etuja, jotka voivat vaarantaa riippumattomuuden tai ammattietiikan.
JO 6: Käsitellessään omalle tiedotusvälineelle, konsernille tai sen omistajille merkittäviä asioita journalistin on hyvä tehdä asiayhteys lukijalle, kuulijalle ja katsojalle selväksi.
Lehti kertoi pääkirjoituksessaan puhelinyhtiön tulevasta yhtiökokouksesta ja siihen liittyvästä valtataistelusta. Lehtiyhtiö omisti osakkeita yhdestä kiistaan liittyvästä yhtiöstä, mutta pääkirjoituksessa ei kerrottu lehtiyhtiön omistuksesta.
Päätoimittajalla oli asiassa ilmeinen kaksoisrooli, koska hän oli kyseisiä osakkeita omistavan lehtiyhtiön toimitusjohtaja ja lisäksi toisen kiistaan liittyvän yhtiön hallituksen varajäsen. Pääkirjoituksessa aihetta käsiteltiin yksipuolisesti näiden yhtiöiden näkökulmasta, mutta päätoimittajan sidonnaisuuksista ei kerrottu.
Julkisen sanan neuvosto katsoo, että päätoimittaja käytti asemaansa väärin, koska hänellä oli sidonnaisuuksia, jotka saattoivat vaarantaa journalistisen riippumattomuuden ja hänellä oli asiassa henkilökohtaisen hyötymisen mahdollisuus. Neuvoston mukaan tämä oli omiaan heikentämään tiedotusvälineen ja koko journalismin uskottavuutta ainakin paikallisella tasolla. Neuvosto muistuttaa, että henkilökohtaisen hyötymisen mahdollisuus voi tarkoittaa muutakin kuin merkittävää taloudellista hyötyä.
Myös lehtiyhtiön ja jutun kohteena olevan yhtiön omistussuhteesta olisi pitänyt kertoa lukijoille, koska kyse oli paikallisesti tärkeästä puhelinyhtiöstä ja asia saattoi olla lehtiyhtiölle ja sen omistajille merkittävä. Omistussuhteiden kertominen olisi ollut erityisen tärkeää siksi, että päätoimittaja oli lehtiyhtiön toimitusjohtaja.
Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Satakunnan Viikko on rikkonut Journalistin ohjeiden kohtia 4 ja 6.
Ratkaisun tekivät:
Elina Grundström (pj), Pirjo Auvinen, Lauri Haapanen, Katariina Anttila, Liina Matveinen, Pasi Kivioja, Antti Kokkonen, Riitta Korhonen, Niklas Vainio, Venla Mäntysalo, Ulla Virranniemi, Arja Lerssi- Lahdenvesi ja Juha Honkonen.