PÄÄTÖKSET

Langettava 6825/SL/18
Kymen Sanomat

Tietojen tarkistaminen, lähdekritiikki, olennainen asiavirhe, virheen korjaus

Kymen Sanomat julkaisi uutisen, jossa oli olennainen asiavirhe. Lehti jätti virheen korjaamatta vaikka se sai siitä tiedon.

Vapauttava 6818/MTV/18
MTV

Ihmisarvon kunnioittaminen, yksityiselämän suoja, rikosepäillyn tunnistaminen

MTV julkaisi verkkosivuillaan uutisen, jossa kerrottiin, että kuuro oli tuomittu laittomasta uhkauksesta. Kuulovammaisuutta ei käsitelty halventavasti ja siitä kertominen oli perusteltua tapauksen ymmärtämisen vuoksi. Kantelija saattoi olla lähipiirinsä tunnistettavissa, mutta se ei ollut tekoon nähden kohtuutonta.

Langettava 6787/R/18
Radio Classic

Piilomainonta

Radio esitti mainoksen, jota ei ollut erotettu toimituksellisesta aineistosta Journalistin ohjeiden edellyttämällä tavalla.

Vapauttava 6743/YLE/18
Yle

Otsikko, olennainen asiavirhe, totuudenmukainen tiedonvälitys

Yle julkaisi verkkosivuillaan Jemenin sotaa käsittelevän jutun. Jutussa ei ollut olennaista asiavirhettä, kun siinä tehtiin tulkinta YK-johtajan kannanotosta.

Vapauttava 6742/YLE/18
Yle

Totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkistaminen, olennainen asiavirhe, samanaikainen kuuleminen

Yle julkaisi toimittajansa kolumnin, jossa toimittaja puolusteli epäasiallista käyttäytymistään kritisoimalla tunnistettavissa olevaa henkilöä. Jutussa ei kuitenkaan ollut olennaisia asiavirheitä. Siinä ei myöskään ollut välttämätöntä kuulla kritiikin kohteeksi joutunutta henkilöä samanaikaisesti, koska kyseessä oli kulttuurikritiikkiin rinnastuva mielipideteksti, jossa kommentoitiin aiemmin julkisuudessa käytyä keskustelua. 

Langettava 6738/SL/17
Kaleva

Piilomainonta, mainonnan merkitseminen

Lehti julkaisi sivun kokoisen mainoksen, jota ei ollut merkitty mainokseksi.

Vapauttava 6737/SL/17
Kymen Sanomat

Lähdesuoja

Lehti julkaisi joulupukkina kauppakeskuksessa esiintyneen henkilön nimen kuvatekstissä. Kysymys siitä, oliko lähdesuojasta sovittu, jäi epäselväksi.

Langettava 6734/SL/17
Kauppalehti

Olennainen asiavirhe, virheen korjaaminen, lähdekritiikki, otsikko

Lehti julkaisi verkkosivuillaan jutun, joka käsitteli kriittisesti verotusta koskevia tuomioistuinratkaisuja. Jutussa haastateltu asianajaja oli edustanut jutussa käsitellyn riidan osapuolta. Tätä ei tuotu esille jutussa. Jutussa ei ollut olennaisia asiavirheitä.

Vapauttava 6730/SL/17
STT

Tietojen tarkistaminen, lähdekritiikki, uutistapahtuman seuraaminen, olennainen asiavirhe, virheen korjaus

STT teki ja välitti asiakkailleen uutisen, jota se täydensi saatuaan aiheesta lisätietoa. Alkuperäisessä uutisessa ei ollut olennaista asiavirhettä, joka STT:n olisi pitänyt oikaista.

Langettava 6723/SL/17
Helsingin Sanomat

Virheen korjaus, olennainen asiavirhe

Lehti julkaisi verkkosivuillaan ja painetussa lehdessään jutun, jossa väitettiin, että uusia antibiootteja ei ole kehitteillä. Lehti oikaisi juttuaan vasta seitsemän ja puoli viikkoa sen jälkeen, kun se oli saanut aiheesta oikaisupyynnön.

Vapauttava 6718/SL/17
Savon Sanomat

Kielteinen julkisuus, samanaikainen kuuleminen, journalistinen päätösvalta, olennainen asiavirhe

Lehti julkaisi pääkirjoituksen, jossa arvioitiin vaihtoehtoisia hoitomuotoja ja yhden tunnistettavissa olevan lääkärin toimintaa. Pääkirjoitus oli tavanomaista yhteiskunnallista arviointia, eikä siinä ollut olennaisia asiavirheitä.

Vapauttava 6717/YLE/17
Yle

Otsikko, virheen korjaus, olennainen asiavirhe

Ylen MOT lähetti televisiossa ohjelman, joka jäi katsottavaksi Ylen verkkopalvelussa. Ohjelman otsikolle löytyi sisällöstä kate, eikä otsikossa ollut olennaisia asiavirheitä.

Vapauttava 6714/SL/17
Aamulehti

Olennainen asiavirhe

Lehti julkaisi verkkosivuillaan junaliikennettä käsittelevän jutun. Jutussa viitattiin Veturimiesten liittoon yleisilmaisulla ”veturinkuljettajien liitto”. Ilmaisun ”pääluottamusmies” sijaan käytettiin ilmaisua ”pääluottamushenkilö”. Tiedotusvälineellä oli oikeus valita käyttämänsä ilmaisut. Ne eivät olleet olennaisia asiavirheitä.

Vapauttava 6713/AL/17
Suomen Kuvalehti

Totuudenmukainen tiedonvälitys, virheen korjaus, erittäin kielteinen julkisuus, nimi rikosuutisessa

Lehti kertoi kantelijan henkilöllisyyden, kun hän oli saanut syytteen avunannosta törkeään virka-aseman väärinkäyttämiseen. Se oli perusteltua asian yhteiskunnallisen merkityksen, henkilön keskeisen roolin ja rikossyytteen vakavuuden vuoksi. Jutussa ei ollut asiavirheitä.

Langettava 6711/PL/17
Länsi-Uusimaa

Virheen korjaaminen

Lehti julkaisi verkkosivuillaan ja printtiversiossaan jutun, jossa oli useita nimivirheitä. Suurin osa niistä oli huolimattomuudesta johtuneita kirjoitusvirheitä. Nämä olivat epätarkkuuksia, joiden korjaamisesta ei ollut välttämätöntä kertoa. Yksi nimivirheistä oli kuitenkin olennainen asiavirhe, jota lehti ei ollut korjannut asianmukaisesti. 

Langettava 6710/SL/17
Ilta-Sanomat

Olennainen asiavirhe

Lehti julkaisi verkkosivuillaan kommenttikirjoituksen, jossa väitettiin, että yli 50 000 euron tuloilla palkankorotus voi verotuksen progressiivisuuden vuoksi muuttua palkanalennukseksi. Jutussa väitettiin myös, että pääkaupunkiseudulla asuva perhe maksaa maailman kovinta tuloveroa ja asumisen hintaa. Nämä olivat olennaisia asiavirheitä, joita lehti ei oikaisupyynnöstä huolimatta korjannut. Äänestyspäätös 9–4. Päätöksen lopussa eriävä mielipide.

Vapauttava 6709/AL/17
Seura

Yksityiselämän suoja, rikosepäillyn tunnistaminen

Lehti kertoi verkkosivuillaan ja printtiversiossaan veropetosepäilystä, joka kohdistui suuren suomalaiskonsernin omistajaan. Henkilö oli jutusta tunnistettavissa. Se oli perusteltua henkilön aseman ja asian yhteiskunnallisen merkityksen vuoksi.

 

Langettava 6704/YLE/17
Yle

Lähdesuoja, totuudenmukainen tiedonvälitys, olennainen asiavirhe, sepitteellinen aineisto

Ylen MOT lähetti televisiossa ohjelman, jossa esitettiin väite, jonka paikkansapitävyyttä ei perusteltu ohjelmassa. Myöhemmin väitteen paikkansapitävyyttä perusteltiin ainoastaan yhden nimeämättömän lähteen arviolla. Väite esitettiin ohjelmassa tosiasiana, vaikka kyse oli lähteen mielipiteestä. Tämä oli olennainen asiavirhe, joka olisi pitänyt korjata.

Langettava 6700/YLE/17
YLE

Totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkistaminen, olennainen asiavirhe, virheen korjaus

Ylen MOT-toimitus julkaisi verkkosivuillaan lobbaamista käsittelevän jutun. Jutussa julkaistiin 74 nimen lista eduskunnassa runsaasti vierailleista henkilöistä. Yle ei ollut tarkistanut kaikkien listalla olevien henkilöllisyyksiä niin hyvin kuin se olisi voinut, ja lista sisälsi virheitä. Yleisölle ei kerrottu virheistä riittävän tarkasti.

Vapauttava 6689/SL/17
Karjalainen

Piilomainonta, mainonnan merkitseminen

Lehti julkaisi verkkosivuillaan natiivimainoksen. Se oli merkitty Journalistin ohjeiden mukaisesti.

<< 1 2 3 4 5 6 7 8  ... >> 

Langettava 6512/PL/17

Vastaaja: Satakunnan Viikko

Asia: Toimittajan asema, konserniyhteys

Ratkaistu: 23.8.2017

Lehti otti pääkirjoituksessaan kantaa puhelinyhtiöön liittyvään valtataisteluun. Päätoimittajalla oli asiassa ilmeinen kaksoisrooli ja lehtiyhtiö omisti osakkeita kiistaan liittyvästä yhtiöstä. Sidonnaisuuksista ei kerrottu lukijoille ja tämä oli omiaan heikentämään journalismin uskottavuutta.

Kantelu 1.3. 2017

Kantelu kohdistuu Satakunnan Viikon verkkosivuilla ja printtilehdessä 25.1.2017 julkaistuun pääkirjoitukseen ”Pääkirjoitus: Taistelu Findasta eli Satakunnan kruununjalokivestä”.

http://www.satakunnanviikko.fi/jutut/paakirjoitukset/paakirjoitus-taistelu-findasta-eli-satakunnan-kruununjalokivesta

Kantelijan mukaan Satakunnan Viikon päätoimittaja Kim Huovinlahti ottaa pääkirjoituksessa kantaa Finda Oy:n tulevaan yhtiökokoukseen ja asettuu selkeästi yhden osapuolen, Holding Oy Luurin puolelle. Kantelija kertoo, että Huovinlahti on kaupparekisteritiedon mukaan Luurin hallituksen varajäsen, mutta tätä ei kerrota lukijoille. Kantelija mainitsee kantelussa Journalistin ohjeiden kohdat 4 ja 6.
    
Kantelijan mukaan Finda-jutussa on kysymyksessä yhteiskunnallisesti erittäin merkittävä asia. ”Finda syntyi aikanaan useista paikallisista puhelinyhtiöistä. Puhelinosakkeiden omistajat ovat nykyään Findan osakkeenomistajia. Heitä on yksinomaan Satakunnassa kymmeniä tuhansia. Pääkirjoituksella pyritään vaikuttamaan juuri näihin osakkeenomistajiin kertomatta, että pääkirjoittaja on itse vahvasti asianosainen.”

Kantelijan mukaan Huovinlahti ajaa pääkirjoituksessaan Holding Oy Luurin vallan säilyttämistä tulevassa helmikuun yhtiökokouksessa tilanteessa, jossa Luurin valta on ensimmäistä kertaa vakavasti uhattuna. Kokouksen päätöksillä on kantelijan mukaan myös laajempia, kauaskantoisia seurauksia. Kantelija toteaa, että Finda on valtakunnallisen teleoperaattorin DNA:n merkittävin omistaja (33,4 prosenttia osakkeista). Joka käyttää valtaa Findassa, käyttää valtaa myös DNA:ssa.

Päätoimittajan vastaus 20.4.2017

Päätoimittaja Kim Huovinlahden mukaan Satakunnan Viikko on maakunnallinen kaupunkilehti, joka ottaa pääkirjoituksessaan kantaa maakunnallisiin asioihin tai Satakuntaan merkittävästi vaikuttaviin asioihin. Satakunnan Viikon pääkirjoitukset ovat päätoimittajan allekirjoittamia.

Päätoimittajan mukaan pääkirjoitukset noudattavat lehden maakunnallista linjaa, jossa etusijalla on Satakunnan edunajaminen ja alueellisen elinvoimaisuuden kasvattaminen. Kantelun kohteena oleva pääkirjoitus ei poikkea lehden linjasta, eikä lehden muista pääkirjoituksista tältä osin. Pääkirjoituksen on oltava kaupunkilehdessäkin palsta, jossa on lupa ottaa kantaa lehden linjan kannalta merkityksellisiin asioihin tai taustoittaa tällaisia asioita. 

Päätoimittaja myöntää, että Finda Oy on satakuntalaisittain merkityksellinen aihe. Kirjoituksessa käydään läpi Finda Oy:n syntyhistorian satakuntalainen tausta. Pääkirjoituksessa kerrotaan julkisten tietojen perusteella, että yhtiötä on kasvatettu pitkäjänteisesti, sen osakkuusyhtiö DNA on viety pörssiin, ja että Finda Oy:n osakkeen arvo on kehittynyt omistajien kannalta myönteisesti.

Päätoimittajan mukaan pääkirjoituksessa todetaan myös, että Finda Oy:n vanhalla (Holding Oy Luuri -johtoisella) hallinnolla on ollut erilainen käsitys yhtiön kehittämisestä ja voitonjaosta kuin osake- ja äänienemmistön yhtiönkokouksen alla keränneellä Rival-rahastoyhtiöiden edustajilla. 

Päätoimittajan mukaan Satakuntalaisittain ja lehden pääkirjoituslinjan kannalta merkityksellistä on ollut se, että Finda Oy on sijoittanut Satakunnan kannalta merkittäviin kohteisiin kuten Rauma Marine Constructions Oy (RMC) pääomarahastoon, jonka turvin RMC Oy on pystynyt kehittämään laivanrakennusyhtiönä toimintaansa. RMC Oy:llä on merkittävä työllistävä ja aluetalousvaikutus Satakunnassa. Finda Oy on omistajana myös Ficolo Oy:ssä, joka on Ulvilassa Satakunnassa sijaitseva konesaliyritys. 

Päätoimittajan mukaan Rival-yhtiöiden julkisissa puheenvuoroissa oli linjattu, että Finda Oy:n olisi syytä keskittyä vain ydintoimintaansa, jollaisena edellä mainittuja satakuntalaisia sijoituskohteita ei voida pitää.  Kahdella keskenään kilpailevalla omistajataholla oli myös erilainen näkemys Finda Oy:n tulevasta osinkopolitiikasta. Holding Oy Luurin johtama rintama on harjoittanut maltillista osingonjakoa, Rival-yhtiöiden edustajat olivat julkisuudessa puhuneet huomattavasti suurempien osinkojen puolesta. 

Päätoimittajan mukaan Satakunnan Viikon pääkirjoituksessa ei asetuttu kummankaan keskeisen omistajatahon puolelle. Pääkirjoituksessa käytiin läpi vain pääomistajatahojen erilaiset näkemykset Finda Oy:n kehittämisestä. Kaikki kirjoituksessa mainitut tiedot olivat julkisia. Tulkinta jätettiin lukijoille. Koska Finda Oy:n osake on Satakunnassa laajasti omistettu kansanosake, satakuntalaisille piensijoittajille oli tärkeää saada median kautta ennen yhtiökokousta laajasti, taustoittavasti, monipuolisesti tietoa yhtiön tilanteesta. 

Päätoimittajan mukaan pääkirjoitus noudattaa täysin lehden maakunnallista linjaa ja lehden pääkirjoituksessa on oltava oikeus käsitellä maakunnallisesti merkityksellisiä aiheita. 

Päätoimittajan mukaan hän on Holding Oy Luurin hallituksen varajäsen, mutta Holding Oy Luurin hallituskäytännön mukaisesti hallituksen varajäsenet kutsutaan kokouksiin vain varsinaisen jäsenen ollessa estynyt. Pääkirjoittaja ei ole varajäsenenä ollut kutsuttuna kokouksiin, koska varsinainen jäsen on ollut kokouksissa paikalla. Varajäsen ei saa myöskään hallituksen kokouksiin kutsuja, asialistoja eikä pöytäkirjoja. Käytäntö on yhtiöissä yleinen. Varajäsenyys on nimellinen ja tarkoitettu käytettäväksi tilanteissa, joissa varsinainen jäsen on ollut estynyt. 

Päätoimittajan mukaan hänellä ei ole ollut käytössään mitään sellaista tietoa, joka ei olisi ollut jo julkista. Pääkirjoituksen ilmestymisen aikaan asiaa käsiteltiin laajasti Satakunnassa. Luurin hallituksen varsinaisille tai varajäsenille ei myöskään makseta kokouspalkkiota, eikä pääkirjoittaja omista yhtään Finda Oy:n tai Holding Oy Luurin osaketta. Henkilökohtaisen hyödyn mahdollisuutta ei ole ollut.

Päätoimittajan mukaan Satakunnan Viikon kustannusyhtiö omistaa Holding Oy Luurista 4,3 prosenttia. Tätä Holding Oy Luurin omistusta ja siten välillistä omistusta Finda Oy:stä ei voida pitää merkittävänä. 

Päätoimittajan mukaan kantelija on tulkinnut pääkirjoitusta niin, että pääkirjoittaja olisi asettunut yksipuolisesti Finda Oy:n yhtiökokouksen alla taloudellisin motiivein Holding Oy Luurin puolelle. Tämä ei pidä paikkaansa. Mikäli pääkirjoittaja olisi halunnut edistää kustannusyhtiön taloudellista hyötyä, pääkirjoittajan olisi pitänyt kirjoittaa Rival-yhtiöiden puolesta. Näin siksi, että Rival-yhtiöt ajoivat huomattavasti suurempia osinkoja kuin mitä Holding Oy Luuri ajoi, ja kaiken lisäksi listaamattoman yhtiön maksamat osingot ovat listaamattomille yhtiöille verovapaita. 

Päätoimittajan mukaan pääkirjoituksessa journalismi ja lehden maakunnallinen linja olivat kustannusyhtiön taloudellisten motiivien yläpuolella.


Ratkaisu

JO 4: Journalisti ei saa käyttää asemaansa väärin. Hänen ei pidä käsitellä aiheita, joihin liittyy henkilökohtaisen hyötymisen mahdollisuus eikä vaatia tai vastaanottaa etuja, jotka voivat vaarantaa riippumattomuuden tai ammattietiikan.

JO 6: Käsitellessään omalle tiedotusvälineelle, konsernille tai sen omistajille merkittäviä asioita journalistin on hyvä tehdä asiayhteys lukijalle, kuulijalle ja katsojalle selväksi.

Lehti kertoi pääkirjoituksessaan puhelinyhtiön tulevasta yhtiökokouksesta ja siihen liittyvästä valtataistelusta. Lehtiyhtiö omisti osakkeita yhdestä kiistaan liittyvästä yhtiöstä, mutta pääkirjoituksessa ei kerrottu lehtiyhtiön omistuksesta. 

Päätoimittajalla oli asiassa ilmeinen kaksoisrooli, koska hän oli kyseisiä osakkeita omistavan lehtiyhtiön toimitusjohtaja ja lisäksi toisen kiistaan liittyvän yhtiön hallituksen varajäsen. Pääkirjoituksessa aihetta käsiteltiin yksipuolisesti näiden yhtiöiden näkökulmasta, mutta päätoimittajan sidonnaisuuksista ei kerrottu. 

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että päätoimittaja käytti asemaansa väärin, koska hänellä oli sidonnaisuuksia, jotka saattoivat vaarantaa journalistisen riippumattomuuden ja hänellä oli asiassa henkilökohtaisen hyötymisen mahdollisuus. Neuvoston mukaan tämä oli omiaan heikentämään tiedotusvälineen ja koko journalismin uskottavuutta ainakin paikallisella tasolla. Neuvosto muistuttaa, että henkilökohtaisen hyötymisen mahdollisuus voi tarkoittaa muutakin kuin merkittävää taloudellista hyötyä.

Myös lehtiyhtiön ja jutun kohteena olevan yhtiön omistussuhteesta olisi pitänyt kertoa lukijoille, koska kyse oli paikallisesti tärkeästä puhelinyhtiöstä ja asia saattoi olla lehtiyhtiölle ja sen omistajille merkittävä. Omistussuhteiden kertominen olisi ollut erityisen tärkeää siksi, että päätoimittaja oli lehtiyhtiön toimitusjohtaja. 

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Satakunnan Viikko on rikkonut Journalistin ohjeiden kohtia 4 ja 6.

 

Ratkaisun tekivät:
Elina Grundström (pj), Pirjo Auvinen, Lauri Haapanen, Katariina Anttila, Liina Matveinen, Pasi Kivioja, Antti Kokkonen, Riitta Korhonen, Niklas Vainio, Venla Mäntysalo, Ulla Virranniemi, Arja Lerssi- Lahdenvesi ja Juha Honkonen.
 

Tämä päätös on avattu 1362 kertaa