2017 PÄÄTÖKSET

Langettava 6646/SL/17
Iltalehti

Totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkastaminen, lähdekriittisyys, olennainen asiavirhe

Lehti kertoi verkkosivuillaan tarinan pastorista, joka joutui krokotiilien syömäksi yritettyään kävellä veden päällä. Juttu perustui verkossa levinneeseen sepitteelliseen kertomukseen. Lehti ei oikaissut virhettään asianmukaisesti, kun se poisti jutun verkkosivuiltaan kertomatta siitä yleisölle. 

 

Langettava 6630/YLE/17
Yle

Journalistinen päätösvalta, piilomainonta

Ylen paikallistoimituksen Instagram-tilillä vieraili viikonloppuisin toimituksen ulkopuolisia henkilöitä. He saivat julkaista sisältöjä täysin itsenäisesti Ylen paikallistoimituksen tilillä. Tämä oli journalistisen päätösvallan luovuttamista. Vieraiden julkaisemat sisällöt eivät kuitenkaan olleet mainosmaisia.

Langettava 6623/AL/17
Kaksplus

Totuudenmukainen tiedonvälitys, lähdekritiikki, tietojen tarkistaminen

Lehti julkaisi Facebook-tilillään blogitekstin, jossa esitettiin lähdekritiikittömiä ja tarkistamattomia väitteitä rokottamisesta. Kirjoittaja toi tekstissä esille, ettei hän ollut pyrkinyt lähdekritiikkiin tai totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen, eikä tarkistanut tietoja. Yleisö ei voinut erottaa tosiasioita sepitteestä. 

Vapauttava 6604/SL/17
Savon Sanomat

Kielteinen julkisuus, samanaikainen kuuleminen.

Kantelija joutui Savon Sanomien jutussa kielteiseen julkisuuteen. Julkisuus ei kuitenkaan ollut erittäin kielteistä eikä lehdellä ollut velvollisuutta kuulla häntä samanaikaisesti. 

Langettava 6599/MTV/17
MTV

Virheen korjaus, olennainen asiavirhe, kielteinen julkisuus, samanaikainen kuuleminen, totuudenmukainen tiedonvälitys

MTV kertoi jutussa käräjäoikeuden tuomiosta. Jutusta sai käsityksen, että kantelija oli osallistunut erittäin epäasiallisiin keskusteluihin Whatsapp-viestiryhmässä. Tämä oli olennainen asiavirhe, eikä kantelijaa ollut yritetty kuulla samassa yhteydessä. Tiedotusväline ei korjannut juttuaan kantelijan oikaisupyynnön jälkeen. Julkisuus oli niin kielteistä, ettei edes oma kannanotto olisi sitä korjannut.

Langettava 6598/SL/17
Ilta-Sanomat

Virheen korjaus, olennainen asiavirhe, kielteinen julkisuus, samanaikainen kuuleminen, totuudenmukainen tiedonvälitys

Lehti kertoi jutussa käräjäoikeuden tuomiosta. Jutusta sai käsityksen, että kantelija oli osallistunut erittäin epäasiallisiin keskusteluihin Whatsapp-viestiryhmässä. Tämä oli olennainen asiavirhe, eikä kantelijaa ollut yritetty kuulla samassa yhteydessä. Lehti poisti kantelijan nimen jutusta, mutta ei kertonut korjauksesta Journalistin ohjeiden mukaisesti yleisölle. Julkisuus oli niin kielteistä, ettei edes oma kannanotto olisi sitä korjannut.

Langettava 6597/SL/17
Iltalehti

Virheen korjaus, olennainen asiavirhe, kielteinen julkisuus, samanaikainen kuuleminen, totuudenmukainen tiedonvälitys

Lehti kertoi kahdessa jutussa käräjäoikeuden tuomiosta. Jutuista sai käsityksen, että kantelija oli osallistunut erittäin epäasiallisiin keskusteluihin Whatsapp-viestiryhmässä. Tämä oli olennainen asiavirhe, eikä kantelijaa ollut yritetty kuulla samassa yhteydessä. Lehti korjasi virheensä asianmukaisesti, mutta se ei riittänyt poistamaan juttujen perusteella syntynyttä erittäin kielteistä julkisuutta. Julkisuus oli niin kielteistä, ettei edes oma kannanotto olisi sitä korjannut.

Langettava 6593/YLE/17
Yle

Totuudenmukainen tiedonvälitys, virheen korjaus, tietojen tarkistaminen

Ylen verkkojutussa tulkittiin virheellisesti kantelijan tekstiä, joka oli julkaistu nimettömänä kansanedustajan Facebook-sivulla. Yle ei oikaissut juttuaan kantelijan pyynnöstä huolimatta. Langettava äänin 8-2. Lopussa eriävä mielipide.

Vapauttava 6581/SL/17
Savon Sanomat

Kielteinen julkisuus, samanaikainen kuuleminen, oma kannanotto, olennainen asiavirhe, yksityisyyden suoja

Lehti kertoi eläinlääkärin saaneen sakot poliisin vastustamisesta. Häntä epäiltiin myös eläinsuojelurikoksesta, mutta tämä syyte hylättiin. Eläinlääkäri saattoi olla tunnistettavissa jutusta, mutta hän ei joutunut erittäin kielteisen julkisuuden kohteeksi. Jutussa ei ollut asiavirheitä eikä se loukannut yksityisyyden suojaa.

Vapauttava 6569/PL/17
Lauttasaari-Lehti

Virheen korjaus

Lehti lyhensi puolueen nimen kuntavaaligallupista julkaisemassaan taulukossa. Puolueen nimi oli kuitenkin oikein jutussa, johon taulukko liittyi. Kyseessä ei ollut olennainen asiavirhe. 

Langettava 6548/SL/17
Satakunnan Kansa

Erittäin kielteinen julkisuus, samanaikainen kuuleminen, oma kannanotto, totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkastaminen, lähdekritiikki, otsikko

Lehti kertoi viidessä laajassa jutussa noin kolmen viikon aikana lääkärin määränneen holtittomasti päihdekäyttöön soveltuvia lääkkeitä. Julkisuus oli erittäin kielteistä ja lääkäri oli selvästi tunnistettavissa jutuista. Häntä ei siitä huolimatta kuultu yhdessäkään jutussa, eikä edes pyritty uskottavasti tavoittelemaan. Kantelija sai julkaista oman kannanoton juttusarjan päättymisen jälkeen. Hän joutui kuitenkin niin kielteisen julkisuuden kohteeksi, ettei oma kannanotto riittänyt sitä korjaamaan.

 

Langettava 6547/YLE/17
Yle

Virheen korjaus, olennainen asiavirhe

Yle julkaisi verkkosivuillaan uutisen, jossa oli olennainen asiavirhe. Virheestä oli tehty kaksi oikaisupyyntöä, mutta Yle korjasi virheen vasta saatuaan tiedon kantelusta.

Vapauttava 6538/SL/17
Helsingin Sanomat

Kielteinen julkisuus, samanaikainen kuuleminen, oma kannanotto

Lehti kertoi kuntavaaliehdokkaan juutalais- ja maahanmuuttovastaisuudesta. Koska ehdokas oli esittänyt julkisuudessa hyvin kärjekkäitä mielipiteitä, hän oli altistanut omankin persoonansa kärkevälle kritiikille. Julkisuus oli kielteistä, mutta ei erittäin kielteistä. Lisäksi lehti toi jutussa esille kantelijan oman näkemyksen hänen tiedotteensa perusteella.

Vapauttava 6514/SL/17
Satakunnan Kansa

Yksityisyyden suoja, rikosepäillyn tunnistaminen, syyllisyyden ennakoiminen

Lehti kertoi kuntavaaliehdokkaan rikostaustasta ja valehtelusta. Ehdokkaan nimen kertominen oli perusteltua. Lehti käytti huolimatonta ilmaisua käsitellessään ehdokkaan tulevaa oikeudenkäyntiä, mutta juttu kokonaisuudessaan ei ennakoinut hänen syyllisyyttään. Julkisuus oli erittäin kielteistä, mutta ehdokkaalla olisi ollut mahdollisuus oman kannanoton julkaisemiseen.

Vapauttava 6513/SL/17
Helsingin Sanomat

Piilomainonta, konserniyhteys

Lehti käsitteli laajasti samaan konserniin kuuluvaa sarjakuvalehteä ja sen hahmoja. Jutut eivät olleet mainosmaisia. Konserniyhteydestä ei ollut erillisiä mainintoja, mutta lehtien yhteinen historia tuli selvästi esiin juttujen sisällössä. Lasten sivujen jutuissa konserniyhteyden mainitseminen olisi ollut suositeltavaa. Vapauttava äänin 11 – 1. Päätöksen lopussa eriävä mielipide.

Langettava 6512/PL/17
Satakunnan Viikko

Toimittajan asema, konserniyhteys

Lehti otti pääkirjoituksessaan kantaa puhelinyhtiöön liittyvään valtataisteluun. Päätoimittajalla oli asiassa ilmeinen kaksoisrooli ja lehtiyhtiö omisti osakkeita kiistaan liittyvästä yhtiöstä. Sidonnaisuuksista ei kerrottu lukijoille ja tämä oli omiaan heikentämään journalismin uskottavuutta.

Vapauttava 6511/AL/17
Kotiliesi

Lainaaminen

Lehti käsitteli jutussaan aihetta, josta oli julkaistu uusi tietokirja. Juttu perustui omaan tiedonhankintaan. Kirjasta otettujen lainausten lähde oli merkitty vasta jutun lopussa, mutta se täytti Journalistin ohjeiden perusvaatimukset.

Vapauttava 6508/SL/17
Satakunnan Kansa

Yksityisyyden suoja, rikosepäillyn tunnistaminen

Lehti kertoi entiseen toimitusjohtajaan kohdistuvista rikosepäilyistä. Se oli perusteltua toimitusjohtajan aseman ja asian yhteiskunnallisen merkityksen takia.

Vapauttava 6506/SL/17
Savon Sanomat

Yksityisyyden suoja, rikosepäillyn tunnistaminen

Lehti kertoi entiseen toimitusjohtajaan kohdistuvista rikosepäilyistä. Se oli perusteltua toimitusjohtajan aseman ja asian yhteiskunnallisen merkityksen takia.

Vapauttava 6500/YLE/17
Yle

Totuudenmukainen tiedonvälitys, ihmisarvon kunnioittaminen

Yle haastatteli uutislähetyksessä julkisuuden henkilöä, joka vaikutti päihtyneeltä. Haastattelu ei loukannut kenenkään ihmisarvoa eikä sekoittanut tosiasioita ja sepitettä.

<< 1 2 3 4 >> 

Vapauttava 6511/AL/17

Vastaaja: Kotiliesi

Asia: Lainaaminen

Ratkaistu: 24.5.2017

Lehti käsitteli jutussaan aihetta, josta oli julkaistu uusi tietokirja. Juttu perustui omaan tiedonhankintaan. Kirjasta otettujen lainausten lähde oli merkitty vasta jutun lopussa, mutta se täytti Journalistin ohjeiden perusvaatimukset.

Kantelu 1.3.2017

Kantelu kohdistuu Kotilieden verkkosivuillaan 24.2.2017 julkaisemaan juttuun ”Parisuhde voi selvitä uskottomuudesta – Väestöliiton psykologi kertoo, miten”.

https://kotiliesi.fi/jutut/ihmiset-ilmiot/parisuhde-selvita-uskottomuudesta-vaestoliiton-psykologi-kertoo/

Kantelijan mukaan jutussa rikotaan Journalistin ohjeiden kohtaa 7. Jutun kärki, taustatiedot ja anonyymit sitaatit on kopioitu suoraan toimittajien Tuija Sorjasen ja Sanna Raita-ahon journalistisesta tietokirjasta Toisen kanssa – tarinoita kolmiodraamoista.

Kantelija toteaa, että kirjaan viitataan ainoastaan artikkelin lopussa, jossa mainitaan, että sitaatit on otettu kirjasta.

Kirjan sisältöä on käytetty niin laajalti artikkelin koostamiseen, että laajempi lähdemaininta olisi kantelijan mukaan ollut hyvien journalististen tapojen mukaista.


Kotilieden vastaus 11.4.2017

Päätoimittaja Saija Hakoniemen mukaan Kotiliesi.fi:n verkkotoimittaja ryhtyi 23.2.2017 tekemään juttua uskottomuudesta näkökulmanaan erityisesti uskottomuudesta selviäminen. Hän haastatteli aiheesta Väestöliiton parisuhdekeskuksen psykologia.

Päätoimittaja kirjoittaa, että aihetta käsitellään jatkuvasti tiedotusvälineissä eri näkökulmista, eivätkä kysymykset perustuneet erityisesti kantelijan mainitsemaan teokseen. Tuija Sorjasen ja Sanna Raita-ahon tuoretta tietokirjaa Toisen kanssa – tarinoita kolmiodraamoista (Into) käytettiin normaaliin tapaan haastattelun taustamateriaalina. Muilta osin juttu perustui toimituksen omaan tiedonhankintaan.

Päätoimittaja toteaa, että toimituksella on oikeus käsitellä esimerkiksi ajankohtaisen kirjan, elokuvan tai teatterikappaleen esiin nostamia asioita vapaasti. Sorjasen ja Raita-ahon teos on 183-sivuinen haastattelukirja, jossa uskottomuuden eri näkökulmasta kokeneet suomalaiset kertovat tuntemuksistaan. Lisäksi kirjassa on lukuja, jossa asiaa pohditaan asiantuntijoiden sekä tieteellisten julkaisujen kautta.

Päätoimittaja toteaa, että Kotiliesi.fi:n toimittaja liitti artikkeliin kolme kursivoitua sitaattia teoksesta. Jutun lopussa mainittiin selkeästi, että kyse on tuoreen kirjan lainauksista. Myös kirjoittajien nimet, teoksen koko nimi, kustantaja ja julkaisuvuosi mainittiin asianmukaisesti. Jutun julkaisemisen jälkeen artikkelin kirjoittanut verkkotoimittaja lähetti vielä Into Kustannukseen viestin, jossa hän kertoi käyttäneensä Toisen kanssa -teosta verkossa julkaistussa artikkelissa. Vastauksessa kustantajan edustaja kiitti tiedosta ja artikkelista eikä vaatinut juttuun lisää lähdemainintoja.

Journalistin ohjeiden 7. kohdassa todetaan, että ”toisen työtä käytettäessä on noudatettava hyvää tapaa. Lähde on mainittava, kun käytetään toisen julkaisemia tietoja”. Lainaamisesta annetun periaatelausuman 4279/L/10 mukaan lähde on mainittava jo otsikossa tai heti jutun alussa, mikäli juttu ei sisällä omaa tiedonhankintaa tai lähdemateriaalilla on jutussa hallitseva rooli. 

Päätoimittajan mukaan Kotiliesi.fi:n juttu perustuu kuitenkin lähes täysin omaan tiedonhankintaan eli psykologin haastatteluun, vaikkakin ideaa on jalostettu tuoreen kirjan pohjalta. Lainauksia teoksesta käytettiin, mutta ne dokumentoitiin asianmukaisesti.

Päätoimittajan mukaan jutussa ei rikottu hyvää journalistista tapaa.

Ratkaisu

JO 7: Myös toisen työtä käytettäessä on noudatettava hyvää tapaa. Lähde on mainittava, kun käytetään toisen julkaisemia tietoja.

Periaatelausuma lainaamisesta (2010): http://www.jsn.fi/periaatelausumat/lainaaminen/

Kotiliesi käsitteli verkkosivujensa pitkässä jutussa pettämistä. Jutun kärkenä oli lehden tekemä psykologin haastattelu. Idea oli saatu vasta julkaisusta tietokirjasta.

Lehti julkaisi jutussa kolme pitkää suoraa lainausta tietokirjassa kerrotuista tarinoista. Lähteenä käytetty kirja mainittiin vasta jutun lopussa.

Julkisen sanan neuvoston vuonna 2010 antaman periaatelausuman mukaan lähde on syytä tuoda esiin näkyvästi, jos juttu perustuu toisen työlle. Lausumassa todetaan myös, että toisen tekemää työtä tulee lainata korrektisti ja mahdollisimman lyhyesti.

Vaikka jutun yhtenä lähteenä oli tietokirja, se perustui suurimmaksi osaksi lehden omaan tiedonhankintaan eli haastatteluun.

Neuvosto toteaa, että lukijalle saattoi aluksi jäädä epäselväksi, mistä jutussa julkaistut sitaatit olivat peräisin. Ne oli kuitenkin erotettu typografisesti kursivoimalla, joten ne erottuivat toimittajan kirjoittamasta tekstistä. 

Neuvoston mukaan jutun sitaattien lähde olisi ollut hyvä kertoa jo aiemmin eikä vasta tekstin lopussa. Lähdemerkintä jutun lopussa täytti kuitenkin Journalistin ohjeiden ja niitä täydentävän periaatelausuman perusvaatimukset.

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Kotiliesi ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.

Ratkaisun tekivät:
Elina Grundström (pj), Pirjo Auvinen, Lauri Haapanen, Jyrki Huotari, Riikka Kaihovaara, Antti Kokkonen, Robert Sundman, Niklas Vainio, Tapio Nykänen, Paula Paloranta, Maria Swanljung ja Johanna Vehkoo. 

Tämä päätös on avattu 1001 kertaa