2017 PÄÄTÖKSET

Langettava 6646/SL/17
Iltalehti

Totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkastaminen, lähdekriittisyys, olennainen asiavirhe

Lehti kertoi verkkosivuillaan tarinan pastorista, joka joutui krokotiilien syömäksi yritettyään kävellä veden päällä. Juttu perustui verkossa levinneeseen sepitteelliseen kertomukseen. Lehti ei oikaissut virhettään asianmukaisesti, kun se poisti jutun verkkosivuiltaan kertomatta siitä yleisölle. 

 

Langettava 6630/YLE/17
Yle

Journalistinen päätösvalta, piilomainonta

Ylen paikallistoimituksen Instagram-tilillä vieraili viikonloppuisin toimituksen ulkopuolisia henkilöitä. He saivat julkaista sisältöjä täysin itsenäisesti Ylen paikallistoimituksen tilillä. Tämä oli journalistisen päätösvallan luovuttamista. Vieraiden julkaisemat sisällöt eivät kuitenkaan olleet mainosmaisia.

Langettava 6623/AL/17
Kaksplus

Totuudenmukainen tiedonvälitys, lähdekritiikki, tietojen tarkistaminen

Lehti julkaisi Facebook-tilillään blogitekstin, jossa esitettiin lähdekritiikittömiä ja tarkistamattomia väitteitä rokottamisesta. Kirjoittaja toi tekstissä esille, ettei hän ollut pyrkinyt lähdekritiikkiin tai totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen, eikä tarkistanut tietoja. Yleisö ei voinut erottaa tosiasioita sepitteestä. 

Vapauttava 6604/SL/17
Savon Sanomat

Kielteinen julkisuus, samanaikainen kuuleminen.

Kantelija joutui Savon Sanomien jutussa kielteiseen julkisuuteen. Julkisuus ei kuitenkaan ollut erittäin kielteistä eikä lehdellä ollut velvollisuutta kuulla häntä samanaikaisesti. 

Langettava 6599/MTV/17
MTV

Virheen korjaus, olennainen asiavirhe, kielteinen julkisuus, samanaikainen kuuleminen, totuudenmukainen tiedonvälitys

MTV kertoi jutussa käräjäoikeuden tuomiosta. Jutusta sai käsityksen, että kantelija oli osallistunut erittäin epäasiallisiin keskusteluihin Whatsapp-viestiryhmässä. Tämä oli olennainen asiavirhe, eikä kantelijaa ollut yritetty kuulla samassa yhteydessä. Tiedotusväline ei korjannut juttuaan kantelijan oikaisupyynnön jälkeen. Julkisuus oli niin kielteistä, ettei edes oma kannanotto olisi sitä korjannut.

Langettava 6598/SL/17
Ilta-Sanomat

Virheen korjaus, olennainen asiavirhe, kielteinen julkisuus, samanaikainen kuuleminen, totuudenmukainen tiedonvälitys

Lehti kertoi jutussa käräjäoikeuden tuomiosta. Jutusta sai käsityksen, että kantelija oli osallistunut erittäin epäasiallisiin keskusteluihin Whatsapp-viestiryhmässä. Tämä oli olennainen asiavirhe, eikä kantelijaa ollut yritetty kuulla samassa yhteydessä. Lehti poisti kantelijan nimen jutusta, mutta ei kertonut korjauksesta Journalistin ohjeiden mukaisesti yleisölle. Julkisuus oli niin kielteistä, ettei edes oma kannanotto olisi sitä korjannut.

Langettava 6597/SL/17
Iltalehti

Virheen korjaus, olennainen asiavirhe, kielteinen julkisuus, samanaikainen kuuleminen, totuudenmukainen tiedonvälitys

Lehti kertoi kahdessa jutussa käräjäoikeuden tuomiosta. Jutuista sai käsityksen, että kantelija oli osallistunut erittäin epäasiallisiin keskusteluihin Whatsapp-viestiryhmässä. Tämä oli olennainen asiavirhe, eikä kantelijaa ollut yritetty kuulla samassa yhteydessä. Lehti korjasi virheensä asianmukaisesti, mutta se ei riittänyt poistamaan juttujen perusteella syntynyttä erittäin kielteistä julkisuutta. Julkisuus oli niin kielteistä, ettei edes oma kannanotto olisi sitä korjannut.

Langettava 6593/YLE/17
Yle

Totuudenmukainen tiedonvälitys, virheen korjaus, tietojen tarkistaminen

Ylen verkkojutussa tulkittiin virheellisesti kantelijan tekstiä, joka oli julkaistu nimettömänä kansanedustajan Facebook-sivulla. Yle ei oikaissut juttuaan kantelijan pyynnöstä huolimatta. Langettava äänin 8-2. Lopussa eriävä mielipide.

Vapauttava 6581/SL/17
Savon Sanomat

Kielteinen julkisuus, samanaikainen kuuleminen, oma kannanotto, olennainen asiavirhe, yksityisyyden suoja

Lehti kertoi eläinlääkärin saaneen sakot poliisin vastustamisesta. Häntä epäiltiin myös eläinsuojelurikoksesta, mutta tämä syyte hylättiin. Eläinlääkäri saattoi olla tunnistettavissa jutusta, mutta hän ei joutunut erittäin kielteisen julkisuuden kohteeksi. Jutussa ei ollut asiavirheitä eikä se loukannut yksityisyyden suojaa.

Vapauttava 6569/PL/17
Lauttasaari-Lehti

Virheen korjaus

Lehti lyhensi puolueen nimen kuntavaaligallupista julkaisemassaan taulukossa. Puolueen nimi oli kuitenkin oikein jutussa, johon taulukko liittyi. Kyseessä ei ollut olennainen asiavirhe. 

Langettava 6548/SL/17
Satakunnan Kansa

Erittäin kielteinen julkisuus, samanaikainen kuuleminen, oma kannanotto, totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkastaminen, lähdekritiikki, otsikko

Lehti kertoi viidessä laajassa jutussa noin kolmen viikon aikana lääkärin määränneen holtittomasti päihdekäyttöön soveltuvia lääkkeitä. Julkisuus oli erittäin kielteistä ja lääkäri oli selvästi tunnistettavissa jutuista. Häntä ei siitä huolimatta kuultu yhdessäkään jutussa, eikä edes pyritty uskottavasti tavoittelemaan. Kantelija sai julkaista oman kannanoton juttusarjan päättymisen jälkeen. Hän joutui kuitenkin niin kielteisen julkisuuden kohteeksi, ettei oma kannanotto riittänyt sitä korjaamaan.

 

Langettava 6547/YLE/17
Yle

Virheen korjaus, olennainen asiavirhe

Yle julkaisi verkkosivuillaan uutisen, jossa oli olennainen asiavirhe. Virheestä oli tehty kaksi oikaisupyyntöä, mutta Yle korjasi virheen vasta saatuaan tiedon kantelusta.

Vapauttava 6538/SL/17
Helsingin Sanomat

Kielteinen julkisuus, samanaikainen kuuleminen, oma kannanotto

Lehti kertoi kuntavaaliehdokkaan juutalais- ja maahanmuuttovastaisuudesta. Koska ehdokas oli esittänyt julkisuudessa hyvin kärjekkäitä mielipiteitä, hän oli altistanut omankin persoonansa kärkevälle kritiikille. Julkisuus oli kielteistä, mutta ei erittäin kielteistä. Lisäksi lehti toi jutussa esille kantelijan oman näkemyksen hänen tiedotteensa perusteella.

Vapauttava 6514/SL/17
Satakunnan Kansa

Yksityisyyden suoja, rikosepäillyn tunnistaminen, syyllisyyden ennakoiminen

Lehti kertoi kuntavaaliehdokkaan rikostaustasta ja valehtelusta. Ehdokkaan nimen kertominen oli perusteltua. Lehti käytti huolimatonta ilmaisua käsitellessään ehdokkaan tulevaa oikeudenkäyntiä, mutta juttu kokonaisuudessaan ei ennakoinut hänen syyllisyyttään. Julkisuus oli erittäin kielteistä, mutta ehdokkaalla olisi ollut mahdollisuus oman kannanoton julkaisemiseen.

Vapauttava 6513/SL/17
Helsingin Sanomat

Piilomainonta, konserniyhteys

Lehti käsitteli laajasti samaan konserniin kuuluvaa sarjakuvalehteä ja sen hahmoja. Jutut eivät olleet mainosmaisia. Konserniyhteydestä ei ollut erillisiä mainintoja, mutta lehtien yhteinen historia tuli selvästi esiin juttujen sisällössä. Lasten sivujen jutuissa konserniyhteyden mainitseminen olisi ollut suositeltavaa. Vapauttava äänin 11 – 1. Päätöksen lopussa eriävä mielipide.

Langettava 6512/PL/17
Satakunnan Viikko

Toimittajan asema, konserniyhteys

Lehti otti pääkirjoituksessaan kantaa puhelinyhtiöön liittyvään valtataisteluun. Päätoimittajalla oli asiassa ilmeinen kaksoisrooli ja lehtiyhtiö omisti osakkeita kiistaan liittyvästä yhtiöstä. Sidonnaisuuksista ei kerrottu lukijoille ja tämä oli omiaan heikentämään journalismin uskottavuutta.

Vapauttava 6511/AL/17
Kotiliesi

Lainaaminen

Lehti käsitteli jutussaan aihetta, josta oli julkaistu uusi tietokirja. Juttu perustui omaan tiedonhankintaan. Kirjasta otettujen lainausten lähde oli merkitty vasta jutun lopussa, mutta se täytti Journalistin ohjeiden perusvaatimukset.

Vapauttava 6508/SL/17
Satakunnan Kansa

Yksityisyyden suoja, rikosepäillyn tunnistaminen

Lehti kertoi entiseen toimitusjohtajaan kohdistuvista rikosepäilyistä. Se oli perusteltua toimitusjohtajan aseman ja asian yhteiskunnallisen merkityksen takia.

Vapauttava 6506/SL/17
Savon Sanomat

Yksityisyyden suoja, rikosepäillyn tunnistaminen

Lehti kertoi entiseen toimitusjohtajaan kohdistuvista rikosepäilyistä. Se oli perusteltua toimitusjohtajan aseman ja asian yhteiskunnallisen merkityksen takia.

Vapauttava 6500/YLE/17
Yle

Totuudenmukainen tiedonvälitys, ihmisarvon kunnioittaminen

Yle haastatteli uutislähetyksessä julkisuuden henkilöä, joka vaikutti päihtyneeltä. Haastattelu ei loukannut kenenkään ihmisarvoa eikä sekoittanut tosiasioita ja sepitettä.

<< 1 2 3 4 >> 

Vapauttava 6500/YLE/17

Vastaaja: Yle

Asia: Totuudenmukainen tiedonvälitys, ihmisarvon kunnioittaminen

Ratkaistu: 23.8.2017

Yle haastatteli uutislähetyksessä julkisuuden henkilöä, joka vaikutti päihtyneeltä. Haastattelu ei loukannut kenenkään ihmisarvoa eikä sekoittanut tosiasioita ja sepitettä.

Kantelu 24.2.2017

Kantelu kohdistuu Yle 1:n tv-uutislähetyksessä 16.2.2017 kello 20.30 esitettyyn Aki Kaurismäen haastatteluun. Kantelun mukaan elokuvaohjaaja Aki Kaurismäki oli silminnähden päihtynyt haastattelussa. Kantelijan mukaan jutussa rikottiin Journalistin ohjeiden kohtia 8, 11 ja 26. Hänen mukaansa ohjelmassa haastateltiin vahvasti päihtynyttä julkisuuden henkilöä, hänen ihmisarvoaan ei kunnioitettu, eikä yleisö voinut erottaa tosiasioita sepitteestä. 

Päätoimittajan vastaus 17.4.2017

Päätoimittaja Atte Jääskeläisen mukaan Aki Kaurismäki on akateemikon arvonimen saanut merkittävä suomalainen elokuvaohjaaja. Hänen julkistettavat elokuvansa sekä niiden saaman vastaanoton seuranta ovat tärkeä kulttuurillinen ja yhteiskunnallinen asia Suomessa. Elokuvat ovat merkityksellisiä myös Yleisradion katselijoille, kuuntelijoille sekä lukijoille.

Kaurismäen viimeisimmän elokuvan ensi-ilta pidettiin Suomessa.  Elokuva oli eurooppalaisittain ajankohtainen, ei pelkästään elokuvana vaan myös sisällöltään pakolaiskysymyksenä. Kaurismäki ei ollut kuitenkaan Suomen ensi-illan yhteydessä haastateltavissa. 

Ensi-illan jälkeen elokuva osallistui Berliinin elokuvajuhlille. Nämä juhlat ovat vuosittainen kansainvälinen merkittävä elokuva-alan tapahtuma. Elokuvajuhlien yhteydessä Kaurismäki osallistui elokuvansa yleiseen tiedotustilaisuuteen. Lisäksi hän antoi juhlien aikana lukuisia haastatteluja. Yksi näistä haastatteluista oli Yle Uutisille.

Päätoimittajan mukaan Ylen haastatteluun saapuessaan Kaurismäki näytti väsyneeltä. Haastattelun tehnyt toimittaja arvioi Kaurismäen tilanteen tarkkaan ennen haastattelua, haastattelun aikana sekä sen jälkeen. Toimittajan arvion mukaan Kaurismäen esiintyminen ei yleisesti poikennut hänen normaaleista julkisista esiintymisistään Berliinin elokuvajuhlilla. 

Jääskeläisen mukaan Kaurismäki on tottunut esiintyjä, hän tiesi hyvin olevansa haastattelutilanteessa ja hänen sananvapauteensa kuuluu se, että hän voi esiintyä niin kuin esiintyy.  Tämän vuoksi toimittaja katsoi voivansa tehdä haastattelun sekä jutun haastattelun perusteella.

Jääskeläisen ja jutun tehneen toimittajan mukaan Kaurismäen vastaukset olivat haastattelussa sekä siitä tehdyssä jutussa sisällöltään yhteiskuntaamme analysoivia, tarkkoja, teräviä ja kiinnostavia. Kaurismäki valotti haastattelussa myös tulevaisuuden suunnitelmiaan elokuvan tekijänä. Tämä haastattelun näkökulma nousi myös kansainväliseksi uutiseksi. 

Jääskeläisen mukaan Kaurismäen esiintyminen haastattelussa oli tulkittava tietoiseksi eikä se poikennut Kaurismäen normaalista esiintymisestä vastaavissa tilanteissa. Esiintymisen ei voi tulkita loukanneen esiintyjän ihmisarvoa tai tavallista katsojaa.   

Jääskeläisen mukaan haastateltavaa kohdeltiin haastattelussa kunnioittavasti eivätkä hänen esittämänsä näkemykset olleet loukkaavia tai lainvastaisia. Kaiken kaikkiaan haastattelutilanteen, haastateltavan käyttäytymisen sekä haastattelun sisällön kautta tulkittuna haastattelun totuusarvoa ei ole syytä epäillä haastateltavan näkökulmasta.   

Päätoimittajan mukaan juttua Pasilassa huolinnut toimittaja, vuorossa olleet TV-lähetyksen juontaja, tuottaja sekä sisältöpäällikkö tarkistivat jutun ennen sen ulosmenoa. Juttu arvioitiin TV-uutisten katsojia kulttuurilliselta, yhteiskunnalliselta sekä vastuulliselta uutisarvolliselta merkitykseltään sisällöllisesti kiinnostavaksi.

Jääskeläisen mukaan haastateltu henkilö on merkittävä kansainvälinen ja kansallinen elokuvaohjaaja. Hän oli juuri julkaissut kansainvälistä ja kansallista kiinnostusta herättäneen elokuvan. Harvoin haastatteluja antavana taiteilijana hänen sanomansa oli yhteiskunnallisesti merkittävää sekä kiinnostavaa. Jääskeläinen katsoo, että tämän vuoksi Ylen katsojien oli oikeus tietää, mitä mieltä elokuvaohjaaja on elokuvastaan, taiteilijan urastaan ja yhteiskunnasta yleisemmin. Haastattelun esittäminen pohdittiin Yle uutisten tuotantoketjussa eri henkilöiden taholta tarkkaan ja vastuullisesti. Jutussa esitettiin haastateltavan näkemykset totuudenmukaisesti. Haastatteluun ei myöskään jutun toimitustyön yhteydessä lisätty totuudenvastaisia tai sepitettyjä osuuksia. Jääskeläisen mukaan haastattelun esittäminen oli perusteltua Ylen uutislähetyksessä.


Ratkaisu

JO 8: Journalistin velvollisuus on pyrkiä totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen.

JO 11: Yleisön on voitava erottaa tosiasiat mielipiteistä ja sepitteellisestä aineistosta.

JO 28: Jokaisen ihmisarvoa on kunnioitettava. Etnistä alkuperää, kansallisuutta, sukupuolta, seksuaalista suuntautumista, vakaumusta tai näihin verrattavaa ominaisuutta ei pidä tuoda esiin asiaankuulumattomasti tai halventavasti.

Lausuma julkisuuden henkilöiden yksityisyydensuojaa koskevassa asiassa 2004 3420/L/04

Ylen pääuutislähetyksessä haastateltiin elokuvaohjaajaa, joka vaikutti päihtyneeltä tai väsyneeltä. 

Haastattelussa ohjaaja kertoi uudesta elokuvastaan, sen suhteesta Suomen ja Euroopan pakolaistilanteeseen sekä omista tulevaisuudensuunnitelmistaan. Haastattelun asiasisältö ei halventanut haastateltavaa tai muita henkilöitä eikä siinä ollut asiavirheitä.

Neuvoston vuonna 2004 antaman lausuman mukaan tiedotusvälineiden on haastatteluja tehdessään huomioitava, että haastateltavan harkintakyky saattaa olla alentunut esimerkiksi sairauden, rasituksen, päihteiden käytön tai muun syyn takia.

Neuvosto kuitenkin toteaa, ettei pelkkä väsymys tai päihtymystila ole kategorinen este sille, että henkilö voisi esiintyä julkisuudessa. Toimittajalla on kuitenkin velvollisuus huolehtia, ettei haastateltavan tai hänen lähipiirinsä ihmisarvoa tai yksityisyyden suojaa loukata ja että yleisöllä on mahdollisuus erottaa tosiasiat sepitteestä. 

Vaikka ohjaaja vaikutti päihtyneeltä, hän kuitenkin esiintyi haastattelussa asiallisesti ja johdonmukaisesti eikä haastattelu loukannut kenenkään ihmisarvoa. Haastattelussa ei myöskään ollut mitään, mitä voisi pitää totuudenvastaisena. 

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Yle ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.

Ratkaisun tekivät:
Elina Grundström (pj), Lauri Haapanen, Katariina Anttila, Liina Matveinen, Pasi Kivioja, Antti Kokkonen, Riitta Korhonen, Niklas Vainio, Venla Mäntysalo, Ulla Virranniemi, Arja Lerssi-Lahdenvesi ja Juha Honkonen.
 

Tämä päätös on avattu 767 kertaa