PÄÄTÖKSET

Langettava 6547/YLE/17
Yle

Virheen korjaus, olennainen asiavirhe

Yle julkaisi verkkosivuillaan uutisen, jossa oli olennainen asiavirhe. Virheestä oli tehty kaksi oikaisupyyntöä, mutta Yle korjasi virheen vasta saatuaan tiedon kantelusta.

Vapauttava 6514/SL/17
Satakunnan Kansa

Yksityisyyden suoja, rikosepäillyn tunnistaminen, syyllisyyden ennakoiminen

Lehti kertoi kuntavaaliehdokkaan rikostaustasta ja valehtelusta. Ehdokkaan nimen kertominen oli perusteltua. Lehti käytti huolimatonta ilmaisua käsitellessään ehdokkaan tulevaa oikeudenkäyntiä, mutta juttu kokonaisuudessaan ei ennakoinut hänen syyllisyyttään. Julkisuus oli erittäin kielteistä, mutta ehdokkaalla olisi ollut mahdollisuus oman kannanoton julkaisemiseen.

Vapauttava 6513/SL/17
Helsingin Sanomat

Piilomainonta, konserniyhteys

Lehti käsitteli laajasti samaan konserniin kuuluvaa sarjakuvalehteä ja sen hahmoja. Jutut eivät olleet mainosmaisia. Konserniyhteydestä ei ollut erillisiä mainintoja, mutta lehtien yhteinen historia tuli selvästi esiin juttujen sisällössä. Lasten sivujen jutuissa konserniyhteyden mainitseminen olisi ollut suositeltavaa. Vapauttava äänin 11 – 1. Päätöksen lopussa eriävä mielipide.

Langettava 6512/PL/17
Satakunnan Viikko

Toimittajan asema, konserniyhteys

Lehti otti pääkirjoituksessaan kantaa puhelinyhtiöön liittyvään valtataisteluun. Päätoimittajalla oli asiassa ilmeinen kaksoisrooli ja lehtiyhtiö omisti osakkeita kiistaan liittyvästä yhtiöstä. Sidonnaisuuksista ei kerrottu lukijoille ja tämä oli omiaan heikentämään journalismin uskottavuutta.

Vapauttava 6511/AL/17
Kotiliesi

Lainaaminen

Lehti käsitteli jutussaan aihetta, josta oli julkaistu uusi tietokirja. Juttu perustui omaan tiedonhankintaan. Kirjasta otettujen lainausten lähde oli merkitty vasta jutun lopussa, mutta se täytti Journalistin ohjeiden perusvaatimukset.

Vapauttava 6508/SL/17
Satakunnan Kansa

Yksityisyyden suoja, rikosepäillyn tunnistaminen

Lehti kertoi entiseen toimitusjohtajaan kohdistuvista rikosepäilyistä. Se oli perusteltua toimitusjohtajan aseman ja asian yhteiskunnallisen merkityksen takia.

Vapauttava 6506/SL/17
Savon Sanomat

Yksityisyyden suoja, rikosepäillyn tunnistaminen

Lehti kertoi entiseen toimitusjohtajaan kohdistuvista rikosepäilyistä. Se oli perusteltua toimitusjohtajan aseman ja asian yhteiskunnallisen merkityksen takia.

Vapauttava 6500/YLE/17
Yle

Totuudenmukainen tiedonvälitys, ihmisarvon kunnioittaminen

Yle haastatteli uutislähetyksessä julkisuuden henkilöä, joka vaikutti päihtyneeltä. Haastattelu ei loukannut kenenkään ihmisarvoa eikä sekoittanut tosiasioita ja sepitettä.

Vapauttava 6498/SL/17
Iltalehti

Piilomainonta, journalistinen päätösvalta

Lehti kertoi verkkosivuillaan yhden valmistajan pakastepizzoista ja niiden saapumisesta Suomeen. Juttu perustui valmistajan tiedotteeseen, mutta se oli luonteeltaan ruoka-aiheinen ilmiöjuttu. Vapauttava äänin 8-3.

Langettava 6484/SL/17
Kauppalehti

Tietojen tarkistaminen, lainaaminen, otsikko, virheen korjaus

Talouslehti kertoi tutkijoiden olevan varmoja, että äskettäin havaitut radiosignaalit olisivat avaruusolentojen lähettämiä. Tiedot perustuivat toisen käden lähteeseen, jota oli referoitu virheellisesti ja harhaanjohtavasti, ja jota ei ollut merkitty selvästi lähteeksi.

Langettava 6480/AL/17
Urheilulehti

Lähdekritiikki, kielteinen julkisuus

Lehti haastatteli henkilöä, joka kertoi poikansa joutuneen rikoksen uhriksi urheiluleirillä. Rikoksesta epäilty oli jutussa ainakin lajiyhteisön tunnistettavissa, mutta häntä ei ollut kuultu samassa yhteydessä. Juttu oli yksipuolinen ja kritiikitön, ja lähdekritiikin puuttuminen vahvisti jutun aiheuttamaa erittäin kielteistä julkisuutta

Vapauttava 6476/AL/17, 6521/AL/17
Seura

Totuudenmukainen tiedonvälitys, olennainen asiavirhe, lähdekritiikki, kielteinen julkisuus, yksityisyyden suoja, samanaikainen kuuleminen, oma kannanotto

Lehti kertoi Viipurissa toimivasta koiratarhasta ja sen toimintaan liittyvistä väärinkäytösepäilyistä. Koiratarhan pitäjä ja koiratarhaa tukeva suomalainen yhdistys joutuivat erittäin kielteisen julkisuuden kohteeksi. Osapuolet kuitenkin saivat esittää näkemyksensä laajasti jo jutussa, eikä juttu sisältänyt olennaisia asiavirheitä. Juttu ei loukannut koiratarhan pitäjän yksityisyyden suojaa.

Langettava 6475/SL/17
Iltalehti

Lainaaminen

Lehti kertoi kannessaan ja jutussaan julkisuuden henkilön perheenjäsenen sairastumisesta. Juttu perustui niin selvästi toisen tiedotusvälineen skuuppiin, että lähde olisi pitänyt mainita jo kannessa sekä jutun otsikossa tai sen alussa. Langettava äänin 11–1. Päätöksen lopussa eriävä mielipide.

Langettava 6474/SL/17
Ilta-Sanomat

Lainaaminen

Lehti kertoi kannessaan ja jutussaan julkisuuden henkilön perheenjäsenen sairastumisesta. Juttu perustui niin selvästi toisen tiedotusvälineen skuuppiin, että lähde olisi pitänyt mainita jo kannessa sekä jutun otsikossa tai sen alussa. Langettava äänin 11–1. Päätöksen lopussa eriävä mielipide.

Langettava 6473/SL/17
Ilta-Sanomat

Lainaaminen

Lehti kertoi kannessaan ja jutussaan julkisuuden henkilöön kohdistuvasta rikosepäilystä. Juttu perustui niin selvästi toisen tiedotusvälineen skuuppiin, että lähde olisi pitänyt mainita jo kannessa. Langettava äänin 11–1. Päätöksen lopussa eriävä mielipide.

Vapauttava 6467/PL/17
Nivala-lehti

Yksityisyyden suoja

Lehti kertoi oikeuden päätöstä käsittelevässä jutussa yksityiselämään liittyviä tietoja. Tiedot eivät kuitenkaan olleet erityisen arkaluonteisia.

Vapauttava 6461/PL/17
Lapuan Sanomat

Haastattelu, kielteinen julkisuus, rikosepäillyn tunnistaminen

Paikallislehti haastatteli mökkikylän asukasta välikohtauksesta, jonka tämä oli itse tuonut julkisuuteen aiemmassa mielipidekirjoituksessaan. Haastateltavalle oli kerrottu, missä asiayhteydessä hänen lausumiaan käytetään. Haastateltavan asumisjärjestelyn luvallisuuden käsitteleminen oli asiayhteyden takia perusteltua, ja hän sai esittää oman näkemyksensä aiheesta jo samassa yhteydessä.

Vapauttava 6455/SL/17
Iltalehti

Lainaaminen

Lehti kertoi epäillystä rikoksesta, josta oli levinnyt videoita sosiaalisessa mediassa. Juttu perustui omaan tiedonhankintaan, ja siinä oli mainittu asiasta aiemmin kertonut tiedotusväline. Lehden ei tarvinnut mainita, että video oli jaettu myös sivustolla, joka ei ollut tehnyt omaa journalistista työtä.

Vapauttava 6452/YLE/16
YLE

Virheen korjaus, lähdekritiikki, raportoinnin täydentäminen, otsikko

Yle uutisoi hallituksen luvanneen korkeakouluille lisärahaa, mutta kertoi harhaanjohtavan puutteellisesti, millaisesta rahoituksesta oli kyse. Yle tarkensi uutisointiaan jatkojutuilla vielä saman päivän aikana. Vaikka jatkojutut oli linkitetty puutteellisesti alkuperäiseen juttuun, kokonaisuus täytti Journalistin ohjeiden perusvaatimukset. Vapauttava äänin 5–3. Eriävä mielipide.

Lausuma 6450/L/17
Pääministeri Juha Sipilä

Sananvapauden rajoittaminen

<< 1 2 3 4 5 6 7 8  ... >> 

Vapauttava 6500/YLE/17

Vastaaja: Yle

Asia: Totuudenmukainen tiedonvälitys, ihmisarvon kunnioittaminen

Ratkaistu: 23.8.2017

Yle haastatteli uutislähetyksessä julkisuuden henkilöä, joka vaikutti päihtyneeltä. Haastattelu ei loukannut kenenkään ihmisarvoa eikä sekoittanut tosiasioita ja sepitettä.

Kantelu 24.2.2017

Kantelu kohdistuu Yle 1:n tv-uutislähetyksessä 16.2.2017 kello 20.30 esitettyyn Aki Kaurismäen haastatteluun. Kantelun mukaan elokuvaohjaaja Aki Kaurismäki oli silminnähden päihtynyt haastattelussa. Kantelijan mukaan jutussa rikottiin Journalistin ohjeiden kohtia 8, 11 ja 26. Hänen mukaansa ohjelmassa haastateltiin vahvasti päihtynyttä julkisuuden henkilöä, hänen ihmisarvoaan ei kunnioitettu, eikä yleisö voinut erottaa tosiasioita sepitteestä. 

Päätoimittajan vastaus 17.4.2017

Päätoimittaja Atte Jääskeläisen mukaan Aki Kaurismäki on akateemikon arvonimen saanut merkittävä suomalainen elokuvaohjaaja. Hänen julkistettavat elokuvansa sekä niiden saaman vastaanoton seuranta ovat tärkeä kulttuurillinen ja yhteiskunnallinen asia Suomessa. Elokuvat ovat merkityksellisiä myös Yleisradion katselijoille, kuuntelijoille sekä lukijoille.

Kaurismäen viimeisimmän elokuvan ensi-ilta pidettiin Suomessa.  Elokuva oli eurooppalaisittain ajankohtainen, ei pelkästään elokuvana vaan myös sisällöltään pakolaiskysymyksenä. Kaurismäki ei ollut kuitenkaan Suomen ensi-illan yhteydessä haastateltavissa. 

Ensi-illan jälkeen elokuva osallistui Berliinin elokuvajuhlille. Nämä juhlat ovat vuosittainen kansainvälinen merkittävä elokuva-alan tapahtuma. Elokuvajuhlien yhteydessä Kaurismäki osallistui elokuvansa yleiseen tiedotustilaisuuteen. Lisäksi hän antoi juhlien aikana lukuisia haastatteluja. Yksi näistä haastatteluista oli Yle Uutisille.

Päätoimittajan mukaan Ylen haastatteluun saapuessaan Kaurismäki näytti väsyneeltä. Haastattelun tehnyt toimittaja arvioi Kaurismäen tilanteen tarkkaan ennen haastattelua, haastattelun aikana sekä sen jälkeen. Toimittajan arvion mukaan Kaurismäen esiintyminen ei yleisesti poikennut hänen normaaleista julkisista esiintymisistään Berliinin elokuvajuhlilla. 

Jääskeläisen mukaan Kaurismäki on tottunut esiintyjä, hän tiesi hyvin olevansa haastattelutilanteessa ja hänen sananvapauteensa kuuluu se, että hän voi esiintyä niin kuin esiintyy.  Tämän vuoksi toimittaja katsoi voivansa tehdä haastattelun sekä jutun haastattelun perusteella.

Jääskeläisen ja jutun tehneen toimittajan mukaan Kaurismäen vastaukset olivat haastattelussa sekä siitä tehdyssä jutussa sisällöltään yhteiskuntaamme analysoivia, tarkkoja, teräviä ja kiinnostavia. Kaurismäki valotti haastattelussa myös tulevaisuuden suunnitelmiaan elokuvan tekijänä. Tämä haastattelun näkökulma nousi myös kansainväliseksi uutiseksi. 

Jääskeläisen mukaan Kaurismäen esiintyminen haastattelussa oli tulkittava tietoiseksi eikä se poikennut Kaurismäen normaalista esiintymisestä vastaavissa tilanteissa. Esiintymisen ei voi tulkita loukanneen esiintyjän ihmisarvoa tai tavallista katsojaa.   

Jääskeläisen mukaan haastateltavaa kohdeltiin haastattelussa kunnioittavasti eivätkä hänen esittämänsä näkemykset olleet loukkaavia tai lainvastaisia. Kaiken kaikkiaan haastattelutilanteen, haastateltavan käyttäytymisen sekä haastattelun sisällön kautta tulkittuna haastattelun totuusarvoa ei ole syytä epäillä haastateltavan näkökulmasta.   

Päätoimittajan mukaan juttua Pasilassa huolinnut toimittaja, vuorossa olleet TV-lähetyksen juontaja, tuottaja sekä sisältöpäällikkö tarkistivat jutun ennen sen ulosmenoa. Juttu arvioitiin TV-uutisten katsojia kulttuurilliselta, yhteiskunnalliselta sekä vastuulliselta uutisarvolliselta merkitykseltään sisällöllisesti kiinnostavaksi.

Jääskeläisen mukaan haastateltu henkilö on merkittävä kansainvälinen ja kansallinen elokuvaohjaaja. Hän oli juuri julkaissut kansainvälistä ja kansallista kiinnostusta herättäneen elokuvan. Harvoin haastatteluja antavana taiteilijana hänen sanomansa oli yhteiskunnallisesti merkittävää sekä kiinnostavaa. Jääskeläinen katsoo, että tämän vuoksi Ylen katsojien oli oikeus tietää, mitä mieltä elokuvaohjaaja on elokuvastaan, taiteilijan urastaan ja yhteiskunnasta yleisemmin. Haastattelun esittäminen pohdittiin Yle uutisten tuotantoketjussa eri henkilöiden taholta tarkkaan ja vastuullisesti. Jutussa esitettiin haastateltavan näkemykset totuudenmukaisesti. Haastatteluun ei myöskään jutun toimitustyön yhteydessä lisätty totuudenvastaisia tai sepitettyjä osuuksia. Jääskeläisen mukaan haastattelun esittäminen oli perusteltua Ylen uutislähetyksessä.


Ratkaisu

JO 8: Journalistin velvollisuus on pyrkiä totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen.

JO 11: Yleisön on voitava erottaa tosiasiat mielipiteistä ja sepitteellisestä aineistosta.

JO 28: Jokaisen ihmisarvoa on kunnioitettava. Etnistä alkuperää, kansallisuutta, sukupuolta, seksuaalista suuntautumista, vakaumusta tai näihin verrattavaa ominaisuutta ei pidä tuoda esiin asiaankuulumattomasti tai halventavasti.

Lausuma julkisuuden henkilöiden yksityisyydensuojaa koskevassa asiassa 2004 3420/L/04

Ylen pääuutislähetyksessä haastateltiin elokuvaohjaajaa, joka vaikutti päihtyneeltä tai väsyneeltä. 

Haastattelussa ohjaaja kertoi uudesta elokuvastaan, sen suhteesta Suomen ja Euroopan pakolaistilanteeseen sekä omista tulevaisuudensuunnitelmistaan. Haastattelun asiasisältö ei halventanut haastateltavaa tai muita henkilöitä eikä siinä ollut asiavirheitä.

Neuvoston vuonna 2004 antaman lausuman mukaan tiedotusvälineiden on haastatteluja tehdessään huomioitava, että haastateltavan harkintakyky saattaa olla alentunut esimerkiksi sairauden, rasituksen, päihteiden käytön tai muun syyn takia.

Neuvosto kuitenkin toteaa, ettei pelkkä väsymys tai päihtymystila ole kategorinen este sille, että henkilö voisi esiintyä julkisuudessa. Toimittajalla on kuitenkin velvollisuus huolehtia, ettei haastateltavan tai hänen lähipiirinsä ihmisarvoa tai yksityisyyden suojaa loukata ja että yleisöllä on mahdollisuus erottaa tosiasiat sepitteestä. 

Vaikka ohjaaja vaikutti päihtyneeltä, hän kuitenkin esiintyi haastattelussa asiallisesti ja johdonmukaisesti eikä haastattelu loukannut kenenkään ihmisarvoa. Haastattelussa ei myöskään ollut mitään, mitä voisi pitää totuudenvastaisena. 

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Yle ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.

Ratkaisun tekivät:
Elina Grundström (pj), Lauri Haapanen, Katariina Anttila, Liina Matveinen, Pasi Kivioja, Antti Kokkonen, Riitta Korhonen, Niklas Vainio, Venla Mäntysalo, Ulla Virranniemi, Arja Lerssi-Lahdenvesi ja Juha Honkonen.
 

Tämä päätös on avattu 534 kertaa