2017 PÄÄTÖKSET

Vapauttava 6654/AL/17
Seiska

Lainaaminen

Lehti kertoi verkkosivuillaan julkisuuden henkilöiden erosta sekä sen mahdollisesta syystä eli toisen puolison mahdollisesta kumppanista. Erosta oli kerrottu toisessa tiedotusvälineessä 42 minuuttia aikaisemmin. Lehti mainitsi ensin asiasta kertoneen tiedotusvälineen leipätekstissä, mutta ei otsikossa. Tämä oli riittävää, sillä jutussa oli eri näkökulma, uusia tietoja ja se perustui lehden omaan tiedonhankintaan.

Vapauttava 6653/AL/17
Seiska

Lainaaminen

Lehti kertoi verkkosivuillaan presidentin hautajaisohjelmassa olleesta virheestä. Sama tieto oli kerrottu toisessa tiedotusvälineessä 25 minuuttia aikaisemmin. Lehti mainitsi ensin asiasta kertoneen tiedotusvälineen leipätekstissä, mutta ei otsikossa. Tämä oli riittävää, sillä juttu perustui lehden omaan tiedonhankintaan hautajaisissa.

Vapauttava 6652/AL/17
Seiska

Lainaaminen

Lehti kertoi verkkosivuillaan julkisuuden henkilön yhteistyösopimuksen päättymisestä. Sama tieto oli kerrottu toisessa tiedotusvälineessä kaksi ja puoli tuntia aikaisemmin. Lehti mainitsi ensin asiasta kertoneen tiedotusvälineen leipätekstissä, mutta ei otsikossa. Tämä oli riittävää, sillä juttu perustui lehden itsenäiseen tiedonhankintaan.

Langettava 6650/Yle/17
Yle

Lainaaminen, totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkastaminen, lähdekritiikki, kuvan harhaanjohtava käyttö, olennainen asiavirhe

Yle kertoi verkkosivuillaan ja pääuutislähetyksessään puna-armeijan kouluttaneen hirviä taistelutarkoituksiin. Jutuissa oli olennaisia asiavirheitä. Tiedot oli saatu uudesta turisteille suunnatusta museosta, mutta niiden alkuperäisenä lähteenä oli venäläisen lehden aprillipila. Yle korjasi noin kuukautta myöhemmin tv-uutisten virheitä pääuutislähetyksessään, mutta korjausta ei tehty Journalistin ohjeiden mukaisesti viipymättä. Lisäksi Yle teki aiheesta verkkosivuilleen jatkojutun, jossa alkuperäisen jutun tiedot todettiin kiistanalaisiksi. Verkkosivuilla julkaistun alkuperäisen jutun virheitä ei kuitenkaan korjattu Journalistin ohjeiden mukaisesti ja korjausten jälkeenkin Yle käytti jutussa manipuloitua kuvaa kertomatta siitä yleisölle. Jatkojuttu perustui kuitenkin Ylen omaan tiedonhankintaan, joten siinä ei ollut tarpeen mainita muita lähteitä.

Langettava 6649/SL/17
Iltalehti

Lainaaminen, totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkastaminen, lähdekritiikki, kuvan harhaanjohtava käyttö, olennainen asiavirhe

Lehti kertoi printtilehdessä ja kahdessa verkkosivuillaan julkaistussa puna-armeijan kouluttaneen hirviä taistelutarkoituksiin. Jutuissa oli olennaisia asiavirheitä. Tiedot oli saatu uudesta turisteille suunnatusta museosta, mutta niiden alkuperäisenä lähteenä oli venäläisen lehden aprillipila. Lehti teki aiheesta printtilehteen ja verkkosivuilleen jatkojutut, mutta ei korjannut alkuperäisten juttujen virheitä Journalistin ohjeiden mukaisesti. Jatkojutut perustuivat lehden omaan tiedonhankintaan, joten niissä ei ollut tarpeen mainita muita lähteitä. Lisäksi lehti käytti jutuissa manipuloituja kuvia kertomatta siitä yleisölle. 

Langettava 6648/SL/17
Iltalehti

Lainaaminen

Iltalehti kertoi lööpissä, lehden kannessa ja jutussa julkisuuden henkilön elämäntapahtumista. Juttu perustui kokonaan toisessa tiedotusvälineessä julkaistuun blogiin. Lähde mainittiin ensimmäisen kerran jutun alussa. Juttu perustui niin selvästi toisen tiedotusvälineen aineistoon, että lähteenä ollut tiedotusväline olisi pitänyt mainita jo lööpissä, kannessa sekä jutun otsikossa.

Langettava 6646/SL/17
Iltalehti

Totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkastaminen, lähdekriittisyys, olennainen asiavirhe

Lehti kertoi verkkosivuillaan tarinan pastorista, joka joutui krokotiilien syömäksi yritettyään kävellä veden päällä. Juttu perustui verkossa levinneeseen sepitteelliseen kertomukseen. Lehti ei oikaissut virhettään asianmukaisesti, kun se poisti jutun verkkosivuiltaan kertomatta siitä yleisölle. 

 

Langettava 6630/YLE/17
Yle

Journalistinen päätösvalta, piilomainonta

Ylen paikallistoimituksen Instagram-tilillä vieraili viikonloppuisin toimituksen ulkopuolisia henkilöitä. He saivat julkaista sisältöjä täysin itsenäisesti Ylen paikallistoimituksen tilillä. Tämä oli journalistisen päätösvallan luovuttamista. Vieraiden julkaisemat sisällöt eivät kuitenkaan olleet mainosmaisia.

Langettava 6623/AL/17
Kaksplus

Totuudenmukainen tiedonvälitys, lähdekritiikki, tietojen tarkistaminen

Lehti julkaisi Facebook-tilillään blogitekstin, jossa esitettiin lähdekritiikittömiä ja tarkistamattomia väitteitä rokottamisesta. Kirjoittaja toi tekstissä esille, ettei hän ollut pyrkinyt lähdekritiikkiin tai totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen, eikä tarkistanut tietoja. Yleisö ei voinut erottaa tosiasioita sepitteestä. 

Langettava 6615/SL/17
Iltalehti

Piilomainonta, konserniyhteys

Lehti julkaisi verkkosivuillaan jutun erikoisesta ajoneuvosta. Juttu oli tehty journalistisin perustein ja konserniyhteys jutun lopussa mainittuun automyyntipalveluun oli merkitty asianmukaisesti. Jutun sisällä oleva linkki ja kehotus siirtyä automyyntipalveluun oli kuitenkin piilomainontaa.

Vapauttava 6604/SL/17
Savon Sanomat

Kielteinen julkisuus, samanaikainen kuuleminen.

Kantelija joutui Savon Sanomien jutussa kielteiseen julkisuuteen. Julkisuus ei kuitenkaan ollut erittäin kielteistä eikä lehdellä ollut velvollisuutta kuulla häntä samanaikaisesti. 

Langettava 6599/MTV/17
MTV

Virheen korjaus, olennainen asiavirhe, kielteinen julkisuus, samanaikainen kuuleminen, totuudenmukainen tiedonvälitys

MTV kertoi jutussa käräjäoikeuden tuomiosta. Jutusta sai käsityksen, että kantelija oli osallistunut erittäin epäasiallisiin keskusteluihin Whatsapp-viestiryhmässä. Tämä oli olennainen asiavirhe, eikä kantelijaa ollut yritetty kuulla samassa yhteydessä. Tiedotusväline ei korjannut juttuaan kantelijan oikaisupyynnön jälkeen. Julkisuus oli niin kielteistä, ettei edes oma kannanotto olisi sitä korjannut.

Langettava 6598/SL/17
Ilta-Sanomat

Virheen korjaus, olennainen asiavirhe, kielteinen julkisuus, samanaikainen kuuleminen, totuudenmukainen tiedonvälitys

Lehti kertoi jutussa käräjäoikeuden tuomiosta. Jutusta sai käsityksen, että kantelija oli osallistunut erittäin epäasiallisiin keskusteluihin Whatsapp-viestiryhmässä. Tämä oli olennainen asiavirhe, eikä kantelijaa ollut yritetty kuulla samassa yhteydessä. Lehti poisti kantelijan nimen jutusta, mutta ei kertonut korjauksesta Journalistin ohjeiden mukaisesti yleisölle. Julkisuus oli niin kielteistä, ettei edes oma kannanotto olisi sitä korjannut.

Langettava 6597/SL/17
Iltalehti

Virheen korjaus, olennainen asiavirhe, kielteinen julkisuus, samanaikainen kuuleminen, totuudenmukainen tiedonvälitys

Lehti kertoi kahdessa jutussa käräjäoikeuden tuomiosta. Jutuista sai käsityksen, että kantelija oli osallistunut erittäin epäasiallisiin keskusteluihin Whatsapp-viestiryhmässä. Tämä oli olennainen asiavirhe, eikä kantelijaa ollut yritetty kuulla samassa yhteydessä. Lehti korjasi virheensä asianmukaisesti, mutta se ei riittänyt poistamaan juttujen perusteella syntynyttä erittäin kielteistä julkisuutta. Julkisuus oli niin kielteistä, ettei edes oma kannanotto olisi sitä korjannut.

Langettava 6593/YLE/17
Yle

Totuudenmukainen tiedonvälitys, virheen korjaus, tietojen tarkistaminen

Ylen verkkojutussa tulkittiin virheellisesti kantelijan tekstiä, joka oli julkaistu nimettömänä kansanedustajan Facebook-sivulla. Yle ei oikaissut juttuaan kantelijan pyynnöstä huolimatta. Langettava äänin 8-2. Lopussa eriävä mielipide.

Vapauttava 6581/SL/17
Savon Sanomat

Kielteinen julkisuus, samanaikainen kuuleminen, oma kannanotto, olennainen asiavirhe, yksityisyyden suoja

Lehti kertoi eläinlääkärin saaneen sakot poliisin vastustamisesta. Häntä epäiltiin myös eläinsuojelurikoksesta, mutta tämä syyte hylättiin. Eläinlääkäri saattoi olla tunnistettavissa jutusta, mutta hän ei joutunut erittäin kielteisen julkisuuden kohteeksi. Jutussa ei ollut asiavirheitä eikä se loukannut yksityisyyden suojaa.

Vapauttava 6569/PL/17
Lauttasaari-Lehti

Virheen korjaus

Lehti lyhensi puolueen nimen kuntavaaligallupista julkaisemassaan taulukossa. Puolueen nimi oli kuitenkin oikein jutussa, johon taulukko liittyi. Kyseessä ei ollut olennainen asiavirhe. 

Vapauttava 6565/SL/17
Iltalehti

Piilomainonta, konserniyhteys

Iltalehti julkaisi verkkosivuillaan asuntojen hintatasoa käsittelevän jutun. Jutun kuvat ja tiedot olivat peräisin samaan konserniin kuuluvasta asuntoilmoituspalvelusta ja juttu sisälsi linkkejä palvelussa oleviin myyntikohteisiin. Juttu täytti kuitenkin Journalistin ohjeiden minimivaatimukset, koska siihen oli valittu asumissivustolle sopiva journalistinen näkökulma. Lehti mainitsi konserniyhteyden asianmukaisesti.

Langettava 6548/SL/17
Satakunnan Kansa

Erittäin kielteinen julkisuus, samanaikainen kuuleminen, oma kannanotto, totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkastaminen, lähdekritiikki, otsikko

Lehti kertoi viidessä laajassa jutussa noin kolmen viikon aikana lääkärin määränneen holtittomasti päihdekäyttöön soveltuvia lääkkeitä. Julkisuus oli erittäin kielteistä ja lääkäri oli selvästi tunnistettavissa jutuista. Häntä ei siitä huolimatta kuultu yhdessäkään jutussa, eikä edes pyritty uskottavasti tavoittelemaan. Kantelija sai julkaista oman kannanoton juttusarjan päättymisen jälkeen. Hän joutui kuitenkin niin kielteisen julkisuuden kohteeksi, ettei oma kannanotto riittänyt sitä korjaamaan.

 

Langettava 6547/YLE/17
Yle

Virheen korjaus, olennainen asiavirhe

Yle julkaisi verkkosivuillaan uutisen, jossa oli olennainen asiavirhe. Virheestä oli tehty kaksi oikaisupyyntöä, mutta Yle korjasi virheen vasta saatuaan tiedon kantelusta.

<< 1 2 3 4 >> 

Vapauttava 6498/SL/17

Vastaaja: Iltalehti

Asia: Piilomainonta, journalistinen päätösvalta

Ratkaistu: 20.6.2017

Lehti kertoi verkkosivuillaan yhden valmistajan pakastepizzoista ja niiden saapumisesta Suomeen. Juttu perustui valmistajan tiedotteeseen, mutta se oli luonteeltaan ruoka-aiheinen ilmiöjuttu. Vapauttava äänin 8-3.

Kantelu 23.2.2017

Kantelijan mukaan juttukokonaisuus rikkoo journalistin ohjeiden kohtia 2, 10 ja 16. 

Kantelun mukaan juttu on kritiikitön, mainosmainen ja keskittyy yhden tuotteen mainostamiseen. Jutun ensimmäisessä lauseessa mainitaan nimeltä tietty yritys ja tuotemerkki, jonka mainosmainen tuotekuva on myös valittu jutun ainoaksi pääkuvaksi. Jutussa esitellään mainostyyliin kyseisen tuotesarjan tuotteita ja kerrotaan niiden valikoimasta ja saatavuudesta. Jutussa haastatellaan vain kyseisen yrityksen toimitusjohtajaa, joka saa kehua tuotetta kritiikittömästi. Toimitusjohtajan väitettä siitä, että kyseessä on "Suomen suosituin pakastepizza" ei ole pyritty tarkastamaan journalistisesti. 

Kantelun mukaan jutussa ei ole pyrkimystä aiheen yleiseen käsittelyyn, vaan heti ensimmäisessä lauseessa mainittua tuotetta ja siihen kytkeytyvää haastateltavaa kuljetetaan läpi koko artikkelin. 

Kantelijan mukaan seuraavana päivänä (8.2.2017) samalla alustalla julkaistiin videomuodossa toinen juttu, jossa saman nimeltä mainitun yrityksen toimitusjohtajan annettiin jälleen esiintyä kyseisen tuotealueen asiantuntijana.

Iltalehden vastaus 20.4.2017

Päätoimittajan mukaan Iltalehden toimittaja on tehnyt normaalia digitaalista uutisointia eli julkaissut nopeasti lyhyen jutun tiedotteen pohjalta. Tiedotteen hän on saanut embargolla etukäteen, mikä sekin on normaalia toimintaa.  Sen jälkeen hän on käynyt yrityksen infossa, tehnyt sieltä videolle haastattelun yrityksen toimitusjohtajasta ja julkaissut sen. Sekä juttu että videohaastattelu sisältävät molemmat yleisesti mielenkiintoista tietoa pakastepizzojen tulosta Suomeen sekä lisäksi kuluttajalle hyödyllistä tietoa niiden käsittelystä ja paistamisesta. Uutisen otsikossa tai ingressissä ei mainita tuotetta nimellä. Pakastepizzan kuvittaminen ilman pahvilaatikkoa ei tässä tapauksessa aikataulusyistä tullut kyseeseen. Päätösvalta jutun julkaisemisesta on luonnollisesti toimituksella eikä kyse ole piilomainonnasta, vaan normaalista tuoteuutisoinnista. Päätoimittajan mukaan Iltalehti on noudattanut hyvää journalistista tapaa.


Ratkaisu

JO 2: Tiedonvälityksen sisältöä koskevat ratkaisut on tehtävä journalistisin perustein. Tätä päätösvaltaa ei saa missään oloissa luovuttaa toimituksen ulkopuolisille.

JO 10: Tiedot on tarkistettava mahdollisimman hyvin – myös silloin kun ne on aikaisemmin julkaistu.

JO 16: Ilmoitusten ja toimituksellisen aineiston raja on pidettävä selvänä. Piilomainonta on torjuttava.

Iltalehti kertoi verkkosivuillaan, että Suomi oli ensimmäinen Pohjoismaa, johon pakastepizzavalmistaja Dr. Oetker toi tuotteensa myyntiin. Toimitus oli tehnyt juttuun oman otsikon ja ingressin, mutta muuten juttu perustui lähes täysin valmistajan tiedotteeseen. Jutun kuvituksena oli tuotelaatikko. Seuraavana päivänä verkkosivuilla julkaistiin yhtiön toimitusjohtajan videohaastattelu, jossa hän esiintyi pizzanpaistamisen asiantuntijana.

Tiedotteeseen pohjautunutta juttua varten ei ollut tehty omaa journalistista tiedonhankintaa. Jutussa ei myöskään mainittu, että se perustuu tiedotteeseen. Seuraavana päivänä julkaistuun videoon toimittaja oli käynyt haastattelemassa yrityksen toimitusjohtajaa, joten video perustui omaan journalistiseen tiedonhankintaan. Video ei käsitellyt valmistajan tuotteita vaan pizzan lämmittämistä.

Tiedotteeseen perustuneessa jutussa toimitus käytti journalistista harkintavaltaansa päättäessään siteerata tiedotemateriaalin haastattelua. Haastateltava ei esiintynyt nimettömänä ja hänen lausumansa oli siten mahdollista tarkastaa. Neuvoston tulkinnan mukaan päätösvaltaa ei näin ollen luovutettu toimituksen ulkopuolelle.

Kantelija ei osoita, että jutussa esitetty väite tuotteiden suosiosta olisi virheellinen. Väitettä ei siksi tässä tapauksessa ole tarpeen käsitellä tietojen tarkistamisen näkökulmasta.

Neuvosto toteaa, että tiedotteiden laajakin siteeraaminen on sallittua jutun lähteenä, kunhan piilomainonnan kriteerit eivät täyty.

Neuvoston mukaan jutussa olisi ollut syytä tuoda ilmi, että se perustui tiedotteeseen. Juttu ei kuitenkaan sisältänyt ostokehotuksia tai linkkiä yrityksen sivuille, eikä tekstissä ollut mainosmaisia ilmaisuja. Piilomainonnan kriteerit eivät siten täyttyneet. Juttu oli luonteeltaan ruoka-aiheinen ilmiöjuttu, joka sopi verkkolehden ruoka-aiheisen osaston linjaan.

Neuvosto katsoo, että Iltalehti ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.

Vapauttavaa äänestivät:
Elina Grundström (pj), Jyrki Huotari, Pasi Kivioja, Antti Kokkonen, Riitta Korhonen, Maria Kaisa Aula, Ulla Virranniemi ja Maria Swanljung.

Langettavaa äänestivät:
Johanna Vehkoo, Heikki Kuutti ja Aapo Parviainen.
 

Tämä päätös on avattu 1378 kertaa