2017 PÄÄTÖKSET

Langettava 6547/YLE/17
Yle

Virheen korjaus, olennainen asiavirhe

Yle julkaisi verkkosivuillaan uutisen, jossa oli olennainen asiavirhe. Virheestä oli tehty kaksi oikaisupyyntöä, mutta Yle korjasi virheen vasta saatuaan tiedon kantelusta.

Vapauttava 6514/SL/17
Satakunnan Kansa

Yksityisyyden suoja, rikosepäillyn tunnistaminen, syyllisyyden ennakoiminen

Lehti kertoi kuntavaaliehdokkaan rikostaustasta ja valehtelusta. Ehdokkaan nimen kertominen oli perusteltua. Lehti käytti huolimatonta ilmaisua käsitellessään ehdokkaan tulevaa oikeudenkäyntiä, mutta juttu kokonaisuudessaan ei ennakoinut hänen syyllisyyttään. Julkisuus oli erittäin kielteistä, mutta ehdokkaalla olisi ollut mahdollisuus oman kannanoton julkaisemiseen.

Vapauttava 6513/SL/17
Helsingin Sanomat

Piilomainonta, konserniyhteys

Lehti käsitteli laajasti samaan konserniin kuuluvaa sarjakuvalehteä ja sen hahmoja. Jutut eivät olleet mainosmaisia. Konserniyhteydestä ei ollut erillisiä mainintoja, mutta lehtien yhteinen historia tuli selvästi esiin juttujen sisällössä. Lasten sivujen jutuissa konserniyhteyden mainitseminen olisi ollut suositeltavaa. Vapauttava äänin 11 – 1. Päätöksen lopussa eriävä mielipide.

Langettava 6512/PL/17
Satakunnan Viikko

Toimittajan asema, konserniyhteys

Lehti otti pääkirjoituksessaan kantaa puhelinyhtiöön liittyvään valtataisteluun. Päätoimittajalla oli asiassa ilmeinen kaksoisrooli ja lehtiyhtiö omisti osakkeita kiistaan liittyvästä yhtiöstä. Sidonnaisuuksista ei kerrottu lukijoille ja tämä oli omiaan heikentämään journalismin uskottavuutta.

Vapauttava 6511/AL/17
Kotiliesi

Lainaaminen

Lehti käsitteli jutussaan aihetta, josta oli julkaistu uusi tietokirja. Juttu perustui omaan tiedonhankintaan. Kirjasta otettujen lainausten lähde oli merkitty vasta jutun lopussa, mutta se täytti Journalistin ohjeiden perusvaatimukset.

Vapauttava 6508/SL/17
Satakunnan Kansa

Yksityisyyden suoja, rikosepäillyn tunnistaminen

Lehti kertoi entiseen toimitusjohtajaan kohdistuvista rikosepäilyistä. Se oli perusteltua toimitusjohtajan aseman ja asian yhteiskunnallisen merkityksen takia.

Vapauttava 6506/SL/17
Savon Sanomat

Yksityisyyden suoja, rikosepäillyn tunnistaminen

Lehti kertoi entiseen toimitusjohtajaan kohdistuvista rikosepäilyistä. Se oli perusteltua toimitusjohtajan aseman ja asian yhteiskunnallisen merkityksen takia.

Vapauttava 6500/YLE/17
Yle

Totuudenmukainen tiedonvälitys, ihmisarvon kunnioittaminen

Yle haastatteli uutislähetyksessä julkisuuden henkilöä, joka vaikutti päihtyneeltä. Haastattelu ei loukannut kenenkään ihmisarvoa eikä sekoittanut tosiasioita ja sepitettä.

Vapauttava 6498/SL/17
Iltalehti

Piilomainonta, journalistinen päätösvalta

Lehti kertoi verkkosivuillaan yhden valmistajan pakastepizzoista ja niiden saapumisesta Suomeen. Juttu perustui valmistajan tiedotteeseen, mutta se oli luonteeltaan ruoka-aiheinen ilmiöjuttu. Vapauttava äänin 8-3.

Langettava 6484/SL/17
Kauppalehti

Tietojen tarkistaminen, lainaaminen, otsikko, virheen korjaus

Talouslehti kertoi tutkijoiden olevan varmoja, että äskettäin havaitut radiosignaalit olisivat avaruusolentojen lähettämiä. Tiedot perustuivat toisen käden lähteeseen, jota oli referoitu virheellisesti ja harhaanjohtavasti, ja jota ei ollut merkitty selvästi lähteeksi.

Langettava 6480/AL/17
Urheilulehti

Lähdekritiikki, kielteinen julkisuus

Lehti haastatteli henkilöä, joka kertoi poikansa joutuneen rikoksen uhriksi urheiluleirillä. Rikoksesta epäilty oli jutussa ainakin lajiyhteisön tunnistettavissa, mutta häntä ei ollut kuultu samassa yhteydessä. Juttu oli yksipuolinen ja kritiikitön, ja lähdekritiikin puuttuminen vahvisti jutun aiheuttamaa erittäin kielteistä julkisuutta

Vapauttava 6476/AL/17, 6521/AL/17
Seura

Totuudenmukainen tiedonvälitys, olennainen asiavirhe, lähdekritiikki, kielteinen julkisuus, yksityisyyden suoja, samanaikainen kuuleminen, oma kannanotto

Lehti kertoi Viipurissa toimivasta koiratarhasta ja sen toimintaan liittyvistä väärinkäytösepäilyistä. Koiratarhan pitäjä ja koiratarhaa tukeva suomalainen yhdistys joutuivat erittäin kielteisen julkisuuden kohteeksi. Osapuolet kuitenkin saivat esittää näkemyksensä laajasti jo jutussa, eikä juttu sisältänyt olennaisia asiavirheitä. Juttu ei loukannut koiratarhan pitäjän yksityisyyden suojaa.

Langettava 6475/SL/17
Iltalehti

Lainaaminen

Lehti kertoi kannessaan ja jutussaan julkisuuden henkilön perheenjäsenen sairastumisesta. Juttu perustui niin selvästi toisen tiedotusvälineen skuuppiin, että lähde olisi pitänyt mainita jo kannessa sekä jutun otsikossa tai sen alussa. Langettava äänin 11–1. Päätöksen lopussa eriävä mielipide.

Langettava 6474/SL/17
Ilta-Sanomat

Lainaaminen

Lehti kertoi kannessaan ja jutussaan julkisuuden henkilön perheenjäsenen sairastumisesta. Juttu perustui niin selvästi toisen tiedotusvälineen skuuppiin, että lähde olisi pitänyt mainita jo kannessa sekä jutun otsikossa tai sen alussa. Langettava äänin 11–1. Päätöksen lopussa eriävä mielipide.

Langettava 6473/SL/17
Ilta-Sanomat

Lainaaminen

Lehti kertoi kannessaan ja jutussaan julkisuuden henkilöön kohdistuvasta rikosepäilystä. Juttu perustui niin selvästi toisen tiedotusvälineen skuuppiin, että lähde olisi pitänyt mainita jo kannessa. Langettava äänin 11–1. Päätöksen lopussa eriävä mielipide.

Vapauttava 6467/PL/17
Nivala-lehti

Yksityisyyden suoja

Lehti kertoi oikeuden päätöstä käsittelevässä jutussa yksityiselämään liittyviä tietoja. Tiedot eivät kuitenkaan olleet erityisen arkaluonteisia.

Vapauttava 6461/PL/17
Lapuan Sanomat

Haastattelu, kielteinen julkisuus, rikosepäillyn tunnistaminen

Paikallislehti haastatteli mökkikylän asukasta välikohtauksesta, jonka tämä oli itse tuonut julkisuuteen aiemmassa mielipidekirjoituksessaan. Haastateltavalle oli kerrottu, missä asiayhteydessä hänen lausumiaan käytetään. Haastateltavan asumisjärjestelyn luvallisuuden käsitteleminen oli asiayhteyden takia perusteltua, ja hän sai esittää oman näkemyksensä aiheesta jo samassa yhteydessä.

Vapauttava 6455/SL/17
Iltalehti

Lainaaminen

Lehti kertoi epäillystä rikoksesta, josta oli levinnyt videoita sosiaalisessa mediassa. Juttu perustui omaan tiedonhankintaan, ja siinä oli mainittu asiasta aiemmin kertonut tiedotusväline. Lehden ei tarvinnut mainita, että video oli jaettu myös sivustolla, joka ei ollut tehnyt omaa journalistista työtä.

Vapauttava 6452/YLE/16
YLE

Virheen korjaus, lähdekritiikki, raportoinnin täydentäminen, otsikko

Yle uutisoi hallituksen luvanneen korkeakouluille lisärahaa, mutta kertoi harhaanjohtavan puutteellisesti, millaisesta rahoituksesta oli kyse. Yle tarkensi uutisointiaan jatkojutuilla vielä saman päivän aikana. Vaikka jatkojutut oli linkitetty puutteellisesti alkuperäiseen juttuun, kokonaisuus täytti Journalistin ohjeiden perusvaatimukset. Vapauttava äänin 5–3. Eriävä mielipide.

Lausuma 6450/L/17
Pääministeri Juha Sipilä

Sananvapauden rajoittaminen

<< 1 2 3 >> 

Vapauttava 6498/SL/17

Vastaaja: Iltalehti

Asia: Piilomainonta, journalistinen päätösvalta

Ratkaistu: 20.6.2017

Lehti kertoi verkkosivuillaan yhden valmistajan pakastepizzoista ja niiden saapumisesta Suomeen. Juttu perustui valmistajan tiedotteeseen, mutta se oli luonteeltaan ruoka-aiheinen ilmiöjuttu. Vapauttava äänin 8-3.

Kantelu 23.2.2017

Kantelijan mukaan juttukokonaisuus rikkoo journalistin ohjeiden kohtia 2, 10 ja 16. 

Kantelun mukaan juttu on kritiikitön, mainosmainen ja keskittyy yhden tuotteen mainostamiseen. Jutun ensimmäisessä lauseessa mainitaan nimeltä tietty yritys ja tuotemerkki, jonka mainosmainen tuotekuva on myös valittu jutun ainoaksi pääkuvaksi. Jutussa esitellään mainostyyliin kyseisen tuotesarjan tuotteita ja kerrotaan niiden valikoimasta ja saatavuudesta. Jutussa haastatellaan vain kyseisen yrityksen toimitusjohtajaa, joka saa kehua tuotetta kritiikittömästi. Toimitusjohtajan väitettä siitä, että kyseessä on "Suomen suosituin pakastepizza" ei ole pyritty tarkastamaan journalistisesti. 

Kantelun mukaan jutussa ei ole pyrkimystä aiheen yleiseen käsittelyyn, vaan heti ensimmäisessä lauseessa mainittua tuotetta ja siihen kytkeytyvää haastateltavaa kuljetetaan läpi koko artikkelin. 

Kantelijan mukaan seuraavana päivänä (8.2.2017) samalla alustalla julkaistiin videomuodossa toinen juttu, jossa saman nimeltä mainitun yrityksen toimitusjohtajan annettiin jälleen esiintyä kyseisen tuotealueen asiantuntijana.

Iltalehden vastaus 20.4.2017

Päätoimittajan mukaan Iltalehden toimittaja on tehnyt normaalia digitaalista uutisointia eli julkaissut nopeasti lyhyen jutun tiedotteen pohjalta. Tiedotteen hän on saanut embargolla etukäteen, mikä sekin on normaalia toimintaa.  Sen jälkeen hän on käynyt yrityksen infossa, tehnyt sieltä videolle haastattelun yrityksen toimitusjohtajasta ja julkaissut sen. Sekä juttu että videohaastattelu sisältävät molemmat yleisesti mielenkiintoista tietoa pakastepizzojen tulosta Suomeen sekä lisäksi kuluttajalle hyödyllistä tietoa niiden käsittelystä ja paistamisesta. Uutisen otsikossa tai ingressissä ei mainita tuotetta nimellä. Pakastepizzan kuvittaminen ilman pahvilaatikkoa ei tässä tapauksessa aikataulusyistä tullut kyseeseen. Päätösvalta jutun julkaisemisesta on luonnollisesti toimituksella eikä kyse ole piilomainonnasta, vaan normaalista tuoteuutisoinnista. Päätoimittajan mukaan Iltalehti on noudattanut hyvää journalistista tapaa.


Ratkaisu

JO 2: Tiedonvälityksen sisältöä koskevat ratkaisut on tehtävä journalistisin perustein. Tätä päätösvaltaa ei saa missään oloissa luovuttaa toimituksen ulkopuolisille.

JO 10: Tiedot on tarkistettava mahdollisimman hyvin – myös silloin kun ne on aikaisemmin julkaistu.

JO 16: Ilmoitusten ja toimituksellisen aineiston raja on pidettävä selvänä. Piilomainonta on torjuttava.

Iltalehti kertoi verkkosivuillaan, että Suomi oli ensimmäinen Pohjoismaa, johon pakastepizzavalmistaja Dr. Oetker toi tuotteensa myyntiin. Toimitus oli tehnyt juttuun oman otsikon ja ingressin, mutta muuten juttu perustui lähes täysin valmistajan tiedotteeseen. Jutun kuvituksena oli tuotelaatikko. Seuraavana päivänä verkkosivuilla julkaistiin yhtiön toimitusjohtajan videohaastattelu, jossa hän esiintyi pizzanpaistamisen asiantuntijana.

Tiedotteeseen pohjautunutta juttua varten ei ollut tehty omaa journalistista tiedonhankintaa. Jutussa ei myöskään mainittu, että se perustuu tiedotteeseen. Seuraavana päivänä julkaistuun videoon toimittaja oli käynyt haastattelemassa yrityksen toimitusjohtajaa, joten video perustui omaan journalistiseen tiedonhankintaan. Video ei käsitellyt valmistajan tuotteita vaan pizzan lämmittämistä.

Tiedotteeseen perustuneessa jutussa toimitus käytti journalistista harkintavaltaansa päättäessään siteerata tiedotemateriaalin haastattelua. Haastateltava ei esiintynyt nimettömänä ja hänen lausumansa oli siten mahdollista tarkastaa. Neuvoston tulkinnan mukaan päätösvaltaa ei näin ollen luovutettu toimituksen ulkopuolelle.

Kantelija ei osoita, että jutussa esitetty väite tuotteiden suosiosta olisi virheellinen. Väitettä ei siksi tässä tapauksessa ole tarpeen käsitellä tietojen tarkistamisen näkökulmasta.

Neuvosto toteaa, että tiedotteiden laajakin siteeraaminen on sallittua jutun lähteenä, kunhan piilomainonnan kriteerit eivät täyty.

Neuvoston mukaan jutussa olisi ollut syytä tuoda ilmi, että se perustui tiedotteeseen. Juttu ei kuitenkaan sisältänyt ostokehotuksia tai linkkiä yrityksen sivuille, eikä tekstissä ollut mainosmaisia ilmaisuja. Piilomainonnan kriteerit eivät siten täyttyneet. Juttu oli luonteeltaan ruoka-aiheinen ilmiöjuttu, joka sopi verkkolehden ruoka-aiheisen osaston linjaan.

Neuvosto katsoo, että Iltalehti ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.

Vapauttavaa äänestivät:
Elina Grundström (pj), Jyrki Huotari, Pasi Kivioja, Antti Kokkonen, Riitta Korhonen, Maria Kaisa Aula, Ulla Virranniemi ja Maria Swanljung.

Langettavaa äänestivät:
Johanna Vehkoo, Heikki Kuutti ja Aapo Parviainen.
 

Tämä päätös on avattu 1043 kertaa