PÄÄTÖKSET

Langettava 6646/SL/17
Iltalehti

Totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkastaminen, lähdekriittisyys, olennainen asiavirhe

Lehti kertoi verkkosivuillaan tarinan pastorista, joka joutui krokotiilien syömäksi yritettyään kävellä veden päällä. Juttu perustui verkossa levinneeseen sepitteelliseen kertomukseen. Lehti ei oikaissut virhettään asianmukaisesti, kun se poisti jutun verkkosivuiltaan kertomatta siitä yleisölle. 

 

Langettava 6630/YLE/17
Yle

Journalistinen päätösvalta, piilomainonta

Ylen paikallistoimituksen Instagram-tilillä vieraili viikonloppuisin toimituksen ulkopuolisia henkilöitä. He saivat julkaista sisältöjä täysin itsenäisesti Ylen paikallistoimituksen tilillä. Tämä oli journalistisen päätösvallan luovuttamista. Vieraiden julkaisemat sisällöt eivät kuitenkaan olleet mainosmaisia.

Langettava 6623/AL/17
Kaksplus

Totuudenmukainen tiedonvälitys, lähdekritiikki, tietojen tarkistaminen

Lehti julkaisi Facebook-tilillään blogitekstin, jossa esitettiin lähdekritiikittömiä ja tarkistamattomia väitteitä rokottamisesta. Kirjoittaja toi tekstissä esille, ettei hän ollut pyrkinyt lähdekritiikkiin tai totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen, eikä tarkistanut tietoja. Yleisö ei voinut erottaa tosiasioita sepitteestä. 

Vapauttava 6604/SL/17
Savon Sanomat

Kielteinen julkisuus, samanaikainen kuuleminen.

Kantelija joutui Savon Sanomien jutussa kielteiseen julkisuuteen. Julkisuus ei kuitenkaan ollut erittäin kielteistä eikä lehdellä ollut velvollisuutta kuulla häntä samanaikaisesti. 

Langettava 6599/MTV/17
MTV

Virheen korjaus, olennainen asiavirhe, kielteinen julkisuus, samanaikainen kuuleminen, totuudenmukainen tiedonvälitys

MTV kertoi jutussa käräjäoikeuden tuomiosta. Jutusta sai käsityksen, että kantelija oli osallistunut erittäin epäasiallisiin keskusteluihin Whatsapp-viestiryhmässä. Tämä oli olennainen asiavirhe, eikä kantelijaa ollut yritetty kuulla samassa yhteydessä. Tiedotusväline ei korjannut juttuaan kantelijan oikaisupyynnön jälkeen. Julkisuus oli niin kielteistä, ettei edes oma kannanotto olisi sitä korjannut.

Langettava 6598/SL/17
Ilta-Sanomat

Virheen korjaus, olennainen asiavirhe, kielteinen julkisuus, samanaikainen kuuleminen, totuudenmukainen tiedonvälitys

Lehti kertoi jutussa käräjäoikeuden tuomiosta. Jutusta sai käsityksen, että kantelija oli osallistunut erittäin epäasiallisiin keskusteluihin Whatsapp-viestiryhmässä. Tämä oli olennainen asiavirhe, eikä kantelijaa ollut yritetty kuulla samassa yhteydessä. Lehti poisti kantelijan nimen jutusta, mutta ei kertonut korjauksesta Journalistin ohjeiden mukaisesti yleisölle. Julkisuus oli niin kielteistä, ettei edes oma kannanotto olisi sitä korjannut.

Langettava 6597/SL/17
Iltalehti

Virheen korjaus, olennainen asiavirhe, kielteinen julkisuus, samanaikainen kuuleminen, totuudenmukainen tiedonvälitys

Lehti kertoi kahdessa jutussa käräjäoikeuden tuomiosta. Jutuista sai käsityksen, että kantelija oli osallistunut erittäin epäasiallisiin keskusteluihin Whatsapp-viestiryhmässä. Tämä oli olennainen asiavirhe, eikä kantelijaa ollut yritetty kuulla samassa yhteydessä. Lehti korjasi virheensä asianmukaisesti, mutta se ei riittänyt poistamaan juttujen perusteella syntynyttä erittäin kielteistä julkisuutta. Julkisuus oli niin kielteistä, ettei edes oma kannanotto olisi sitä korjannut.

Langettava 6593/YLE/17
Yle

Totuudenmukainen tiedonvälitys, virheen korjaus, tietojen tarkistaminen

Ylen verkkojutussa tulkittiin virheellisesti kantelijan tekstiä, joka oli julkaistu nimettömänä kansanedustajan Facebook-sivulla. Yle ei oikaissut juttuaan kantelijan pyynnöstä huolimatta. Langettava äänin 8-2. Lopussa eriävä mielipide.

Vapauttava 6581/SL/17
Savon Sanomat

Kielteinen julkisuus, samanaikainen kuuleminen, oma kannanotto, olennainen asiavirhe, yksityisyyden suoja

Lehti kertoi eläinlääkärin saaneen sakot poliisin vastustamisesta. Häntä epäiltiin myös eläinsuojelurikoksesta, mutta tämä syyte hylättiin. Eläinlääkäri saattoi olla tunnistettavissa jutusta, mutta hän ei joutunut erittäin kielteisen julkisuuden kohteeksi. Jutussa ei ollut asiavirheitä eikä se loukannut yksityisyyden suojaa.

Vapauttava 6569/PL/17
Lauttasaari-Lehti

Virheen korjaus

Lehti lyhensi puolueen nimen kuntavaaligallupista julkaisemassaan taulukossa. Puolueen nimi oli kuitenkin oikein jutussa, johon taulukko liittyi. Kyseessä ei ollut olennainen asiavirhe. 

Langettava 6548/SL/17
Satakunnan Kansa

Erittäin kielteinen julkisuus, samanaikainen kuuleminen, oma kannanotto, totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkastaminen, lähdekritiikki, otsikko

Lehti kertoi viidessä laajassa jutussa noin kolmen viikon aikana lääkärin määränneen holtittomasti päihdekäyttöön soveltuvia lääkkeitä. Julkisuus oli erittäin kielteistä ja lääkäri oli selvästi tunnistettavissa jutuista. Häntä ei siitä huolimatta kuultu yhdessäkään jutussa, eikä edes pyritty uskottavasti tavoittelemaan. Kantelija sai julkaista oman kannanoton juttusarjan päättymisen jälkeen. Hän joutui kuitenkin niin kielteisen julkisuuden kohteeksi, ettei oma kannanotto riittänyt sitä korjaamaan.

 

Langettava 6547/YLE/17
Yle

Virheen korjaus, olennainen asiavirhe

Yle julkaisi verkkosivuillaan uutisen, jossa oli olennainen asiavirhe. Virheestä oli tehty kaksi oikaisupyyntöä, mutta Yle korjasi virheen vasta saatuaan tiedon kantelusta.

Vapauttava 6538/SL/17
Helsingin Sanomat

Kielteinen julkisuus, samanaikainen kuuleminen, oma kannanotto

Lehti kertoi kuntavaaliehdokkaan juutalais- ja maahanmuuttovastaisuudesta. Koska ehdokas oli esittänyt julkisuudessa hyvin kärjekkäitä mielipiteitä, hän oli altistanut omankin persoonansa kärkevälle kritiikille. Julkisuus oli kielteistä, mutta ei erittäin kielteistä. Lisäksi lehti toi jutussa esille kantelijan oman näkemyksen hänen tiedotteensa perusteella.

Vapauttava 6514/SL/17
Satakunnan Kansa

Yksityisyyden suoja, rikosepäillyn tunnistaminen, syyllisyyden ennakoiminen

Lehti kertoi kuntavaaliehdokkaan rikostaustasta ja valehtelusta. Ehdokkaan nimen kertominen oli perusteltua. Lehti käytti huolimatonta ilmaisua käsitellessään ehdokkaan tulevaa oikeudenkäyntiä, mutta juttu kokonaisuudessaan ei ennakoinut hänen syyllisyyttään. Julkisuus oli erittäin kielteistä, mutta ehdokkaalla olisi ollut mahdollisuus oman kannanoton julkaisemiseen.

Vapauttava 6513/SL/17
Helsingin Sanomat

Piilomainonta, konserniyhteys

Lehti käsitteli laajasti samaan konserniin kuuluvaa sarjakuvalehteä ja sen hahmoja. Jutut eivät olleet mainosmaisia. Konserniyhteydestä ei ollut erillisiä mainintoja, mutta lehtien yhteinen historia tuli selvästi esiin juttujen sisällössä. Lasten sivujen jutuissa konserniyhteyden mainitseminen olisi ollut suositeltavaa. Vapauttava äänin 11 – 1. Päätöksen lopussa eriävä mielipide.

Langettava 6512/PL/17
Satakunnan Viikko

Toimittajan asema, konserniyhteys

Lehti otti pääkirjoituksessaan kantaa puhelinyhtiöön liittyvään valtataisteluun. Päätoimittajalla oli asiassa ilmeinen kaksoisrooli ja lehtiyhtiö omisti osakkeita kiistaan liittyvästä yhtiöstä. Sidonnaisuuksista ei kerrottu lukijoille ja tämä oli omiaan heikentämään journalismin uskottavuutta.

Vapauttava 6511/AL/17
Kotiliesi

Lainaaminen

Lehti käsitteli jutussaan aihetta, josta oli julkaistu uusi tietokirja. Juttu perustui omaan tiedonhankintaan. Kirjasta otettujen lainausten lähde oli merkitty vasta jutun lopussa, mutta se täytti Journalistin ohjeiden perusvaatimukset.

Vapauttava 6508/SL/17
Satakunnan Kansa

Yksityisyyden suoja, rikosepäillyn tunnistaminen

Lehti kertoi entiseen toimitusjohtajaan kohdistuvista rikosepäilyistä. Se oli perusteltua toimitusjohtajan aseman ja asian yhteiskunnallisen merkityksen takia.

Vapauttava 6506/SL/17
Savon Sanomat

Yksityisyyden suoja, rikosepäillyn tunnistaminen

Lehti kertoi entiseen toimitusjohtajaan kohdistuvista rikosepäilyistä. Se oli perusteltua toimitusjohtajan aseman ja asian yhteiskunnallisen merkityksen takia.

Vapauttava 6500/YLE/17
Yle

Totuudenmukainen tiedonvälitys, ihmisarvon kunnioittaminen

Yle haastatteli uutislähetyksessä julkisuuden henkilöä, joka vaikutti päihtyneeltä. Haastattelu ei loukannut kenenkään ihmisarvoa eikä sekoittanut tosiasioita ja sepitettä.

<< 1 2 3 4 5 6 7 8  ... >> 

Vapauttava 6498/SL/17

Vastaaja: Iltalehti

Asia: Piilomainonta, journalistinen päätösvalta

Ratkaistu: 20.6.2017

Lehti kertoi verkkosivuillaan yhden valmistajan pakastepizzoista ja niiden saapumisesta Suomeen. Juttu perustui valmistajan tiedotteeseen, mutta se oli luonteeltaan ruoka-aiheinen ilmiöjuttu. Vapauttava äänin 8-3.

Kantelu 23.2.2017

Kantelijan mukaan juttukokonaisuus rikkoo journalistin ohjeiden kohtia 2, 10 ja 16. 

Kantelun mukaan juttu on kritiikitön, mainosmainen ja keskittyy yhden tuotteen mainostamiseen. Jutun ensimmäisessä lauseessa mainitaan nimeltä tietty yritys ja tuotemerkki, jonka mainosmainen tuotekuva on myös valittu jutun ainoaksi pääkuvaksi. Jutussa esitellään mainostyyliin kyseisen tuotesarjan tuotteita ja kerrotaan niiden valikoimasta ja saatavuudesta. Jutussa haastatellaan vain kyseisen yrityksen toimitusjohtajaa, joka saa kehua tuotetta kritiikittömästi. Toimitusjohtajan väitettä siitä, että kyseessä on "Suomen suosituin pakastepizza" ei ole pyritty tarkastamaan journalistisesti. 

Kantelun mukaan jutussa ei ole pyrkimystä aiheen yleiseen käsittelyyn, vaan heti ensimmäisessä lauseessa mainittua tuotetta ja siihen kytkeytyvää haastateltavaa kuljetetaan läpi koko artikkelin. 

Kantelijan mukaan seuraavana päivänä (8.2.2017) samalla alustalla julkaistiin videomuodossa toinen juttu, jossa saman nimeltä mainitun yrityksen toimitusjohtajan annettiin jälleen esiintyä kyseisen tuotealueen asiantuntijana.

Iltalehden vastaus 20.4.2017

Päätoimittajan mukaan Iltalehden toimittaja on tehnyt normaalia digitaalista uutisointia eli julkaissut nopeasti lyhyen jutun tiedotteen pohjalta. Tiedotteen hän on saanut embargolla etukäteen, mikä sekin on normaalia toimintaa.  Sen jälkeen hän on käynyt yrityksen infossa, tehnyt sieltä videolle haastattelun yrityksen toimitusjohtajasta ja julkaissut sen. Sekä juttu että videohaastattelu sisältävät molemmat yleisesti mielenkiintoista tietoa pakastepizzojen tulosta Suomeen sekä lisäksi kuluttajalle hyödyllistä tietoa niiden käsittelystä ja paistamisesta. Uutisen otsikossa tai ingressissä ei mainita tuotetta nimellä. Pakastepizzan kuvittaminen ilman pahvilaatikkoa ei tässä tapauksessa aikataulusyistä tullut kyseeseen. Päätösvalta jutun julkaisemisesta on luonnollisesti toimituksella eikä kyse ole piilomainonnasta, vaan normaalista tuoteuutisoinnista. Päätoimittajan mukaan Iltalehti on noudattanut hyvää journalistista tapaa.


Ratkaisu

JO 2: Tiedonvälityksen sisältöä koskevat ratkaisut on tehtävä journalistisin perustein. Tätä päätösvaltaa ei saa missään oloissa luovuttaa toimituksen ulkopuolisille.

JO 10: Tiedot on tarkistettava mahdollisimman hyvin – myös silloin kun ne on aikaisemmin julkaistu.

JO 16: Ilmoitusten ja toimituksellisen aineiston raja on pidettävä selvänä. Piilomainonta on torjuttava.

Iltalehti kertoi verkkosivuillaan, että Suomi oli ensimmäinen Pohjoismaa, johon pakastepizzavalmistaja Dr. Oetker toi tuotteensa myyntiin. Toimitus oli tehnyt juttuun oman otsikon ja ingressin, mutta muuten juttu perustui lähes täysin valmistajan tiedotteeseen. Jutun kuvituksena oli tuotelaatikko. Seuraavana päivänä verkkosivuilla julkaistiin yhtiön toimitusjohtajan videohaastattelu, jossa hän esiintyi pizzanpaistamisen asiantuntijana.

Tiedotteeseen pohjautunutta juttua varten ei ollut tehty omaa journalistista tiedonhankintaa. Jutussa ei myöskään mainittu, että se perustuu tiedotteeseen. Seuraavana päivänä julkaistuun videoon toimittaja oli käynyt haastattelemassa yrityksen toimitusjohtajaa, joten video perustui omaan journalistiseen tiedonhankintaan. Video ei käsitellyt valmistajan tuotteita vaan pizzan lämmittämistä.

Tiedotteeseen perustuneessa jutussa toimitus käytti journalistista harkintavaltaansa päättäessään siteerata tiedotemateriaalin haastattelua. Haastateltava ei esiintynyt nimettömänä ja hänen lausumansa oli siten mahdollista tarkastaa. Neuvoston tulkinnan mukaan päätösvaltaa ei näin ollen luovutettu toimituksen ulkopuolelle.

Kantelija ei osoita, että jutussa esitetty väite tuotteiden suosiosta olisi virheellinen. Väitettä ei siksi tässä tapauksessa ole tarpeen käsitellä tietojen tarkistamisen näkökulmasta.

Neuvosto toteaa, että tiedotteiden laajakin siteeraaminen on sallittua jutun lähteenä, kunhan piilomainonnan kriteerit eivät täyty.

Neuvoston mukaan jutussa olisi ollut syytä tuoda ilmi, että se perustui tiedotteeseen. Juttu ei kuitenkaan sisältänyt ostokehotuksia tai linkkiä yrityksen sivuille, eikä tekstissä ollut mainosmaisia ilmaisuja. Piilomainonnan kriteerit eivät siten täyttyneet. Juttu oli luonteeltaan ruoka-aiheinen ilmiöjuttu, joka sopi verkkolehden ruoka-aiheisen osaston linjaan.

Neuvosto katsoo, että Iltalehti ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.

Vapauttavaa äänestivät:
Elina Grundström (pj), Jyrki Huotari, Pasi Kivioja, Antti Kokkonen, Riitta Korhonen, Maria Kaisa Aula, Ulla Virranniemi ja Maria Swanljung.

Langettavaa äänestivät:
Johanna Vehkoo, Heikki Kuutti ja Aapo Parviainen.
 

Tämä päätös on avattu 1229 kertaa