PÄÄTÖKSET

Vapauttava 6923/SL/18
Ilta-Sanomat

Lainaaminen

Lehti käsitteli jutussaan julkisuuden henkilön kymmenen vuoden avoliittoa ja eron taustoja. Lehden kannen ja lööpin otsikoissa ei ollut välttämätöntä mainita erosta ensimmäisenä kertonutta tiedotusvälinettä, koska juttu perustui lehden omaan tiedonhankintaan.

Vapauttava 6907/AL/18
Sanansaattaja

Journalistinen päätösvalta, oma kannanotto


Lehti ei julkaissut toimittajansa tekemää juttua, jossa kielteiseen julkisuuteen joutunut henkilö tuli samanaikaisesti kuulluksi. Sen sijaan lehti julkaisi aiheesta toisen jutun, jossa häntä ei kuultu. Lehti kuitenkin julkaisi henkilön oman kannanoton heti kun se oli mahdollista. Tapauksessa on viitteitä journalistisen päätösvallan luovuttamisesta toimituksen ulkopuolisille, mutta neuvosto ei pysty saamansa materiaalin perusteella vakuuttumaan siitä.
 

Vapauttava 6896/SL/18
Iltalehti

Asiavirhe, virheen korjaaminen, samanaikainen kuuleminen, oma kannanotto

Lehti kertoi verkkosivuillaan remonttipalveluiden kotimyyntiin liittyvistä ongelmista. Jutussa oli olennainen asiavirhe, mutta lehti korjasi sen Journalistin ohjeiden mukaisesti tarkistettuaan asian. Jutussa käsiteltyyn yritykseen kohdistunut julkisuus oli kielteistä, mutta ei niin kielteistä, että se olisi edellyttänyt samanaikaista kuulemista. 

Vapauttava 6872/SL/18
Satakunnan Kansa

Toimittajan asema, totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkistaminen, sepitteellinen aineisto, olennainen asiavirhe, samanaikainen kuuleminen, yksityisyyden suoja

Lehti julkaisi jutun, jossa kerrottiin, että yksityishenkilön hevosesta oli tehty ilmoituksia valvontaeläinlääkärille. Juttu ei loukannut perheen yksityisyyden suojaa. Lehti kuuli kantelijaa samanaikaisesti, kun se julkaisi samassa yhteydessä tämän haastattelun. Lehti oikaisi jutussa olleen virheen puutteellisesti, mutta riittävän hyvin.

Vapauttava 6868/SL+PL/18
Kalajokilaakso, KP24.fi, Nivala-lehti

Yksityisyyden suoja

Kaksi lehteä ja verkkosivusto julkaisivat jutun, jossa kerrottiin käräjäoikeudessa korvauksiin tuomitun nimi ja virka-asema. Nimen julkaiseminen oli perusteltua eikä se rikkonut yksityiselämän suojaa.

Vapauttava 6858/YLE/18
Yle

Totuudenmukainen tiedonvälitys, lähdekritiikki, olennainen asiavirhe

Yle julkaisi jutun, jossa kerrottiin apulaisoikeusasiamiehen antaneen huomautuksen Oulun kaupungin sivistyspalveluille. Yle ei suhtautunut jutussa haastateltuun rehtoriin kritiikittömästi, eikä jutussa ollut olennaisia asiavirheitä.

Vapauttava 6855/SL/18
Enontekiön Sanomat

Samanaikainen kuuleminen, yksityisyyden suoja

Lehti julkaisi jutun, jossa kerrottiin rehtorin saamasta varoituksesta sekä hänen kunnanhallitukselle tekemästään hallintokantelusta. Julkisuus ei ollut niin kielteistä, etteikö jälkikäteinen kuuleminen olisi riittänyt, eikä juttu rikkonut rehtorin yksityisyyden suojaa.

Langettava 6854/SL/18
Iltalehti

Lähdekritiikki, kielteinen julkisuus, yksityisyyden suoja, oikeudenkäyntiin vaikuttaminen, yleisön tuottama aineisto

Lehti kertoi verkkosivuillaan ja printtilehdessään omaishoitoon liittyvistä erimielisyyksistä. Omaishoitaja ja hänen hoitamansa henkilö olivat tunnistettavissa ainakin lähipiirissään. Omaishoitaja joutui niin kielteisen julkisuuteen, ettei jälkikäteinen kuuleminen olisi sitä korjannut, ja hänen hoitamansa henkilön yksityiselämästä kerrottiin erityisen arkaluonteisia seikkoja ilman tämän suostumusta. 

Vapauttava 6843/SL/18
Aamulehti

Olennainen asiavirhe

Lehti julkaisi työttömyysturvan aktiivimallin vaikutuksia käsittelevän jutun. Jutussa käytettiin epätarkkoja ja harhaanjohtavia ilmaisuja, mutta siinä ei ollut olennaisia asiavirheitä. Äänestyspäätös 9–2. Päätöksen lopussa eriävä mielipide.    

Langettava 6841/SL/18
Savon Sanomat

Olennainen asiavirhe, virheen korjaaminen, lähdekritiikki

Lehti kertoi, että Valvira tutkii lääkärin toimintaa. Lehti ei ollut tarkistanut tietoa riittävästi eikä sillä ollut perusteita väitteelleen. Väite oli olennainen asiavirhe, mutta lehden oikaisuksi nimeämässä jatkojutussa asia jäi edelleen epäselväksi. Kantelija joutui kielteiseen julkisuuteen, mutta häntä kuultiin jutussa riittävästi.

Vapauttava 6831/PL/18
Jämsän Seutu

Toimittajan asema, totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkistaminen, sepitteellinen aineisto, haastateltavan oikeudet, olennainen asiavirhe, samanaikainen kuuleminen, yksityisyyden suoja

Lehti julkaisi jutun, jossa kerrottiin, että yksityishenkilön hevosesta oli tehty ilmoituksia valvontaeläinlääkärille. Juttu ei loukannut perheen yksityisyyden suojaa. Vaikka hevosen omistajaa haastateltiin vasta jälkikäteen, hän ei joutunut jutussa niin kielteiseen julkisuuteen, etteikö jälkikäteinen kuuleminen olisi sitä korjannut. Jutussa ollut virhe korjattiin Journalistin ohjeiden mukaisesti. Äänestyspäätös 9–5. Päätöksen lopussa eriävä mielipide.

Vapauttava 6828/SL/18
Ilta-Sanomat

Lainaaminen

Lehti julkaisi jutun, jossa ystävät muistelivat kuollutta julkisuuden henkilöä. Jutussa, lehden kannessa tai lööpissä ei ollut tarpeen mainita tiedotusvälinettä, joka oli kertonut henkilön kuolemasta ensimmäisenä. 

Vapauttava 6827/MTV/18
MTV

Yksityisyyden suoja

MTV esitti televisiossa julkisuuden henkilöiden perhe-elämää heidän kotonaan esittelevän ohjelman. Osallistuessaan ohjelmaan julkisuuden henkilö otti riskin siitä, että asunnon sijainti saattaa käydä ohjelmasta ilmi.

Langettava 6825/SL/18
Kymen Sanomat

Tietojen tarkistaminen, lähdekritiikki, olennainen asiavirhe, virheen korjaus

Kymen Sanomat julkaisi uutisen, jossa oli olennainen asiavirhe. Lehti jätti virheen korjaamatta vaikka se sai siitä tiedon.

Vapauttava 6824/AL/18
Tekniikka & Talous

Tietojen tarkistaminen, olennainen asiavirhe, virheen korjaus, samanaikainen kuuleminen

Lehti julkaisi kantelijan keksinnöstä kertovan jutun verkkosivuillaan ja printtilehdessään. Jutussa ei ollut siihen tehdyn korjauksen jälkeen olennaisia asiavirheitä, eikä kantelija joutunut jutussa erittäin kielteiseen julkisuuteen.

Vapauttava 6818/MTV/18
MTV

Ihmisarvon kunnioittaminen, yksityiselämän suoja, rikosepäillyn tunnistaminen

MTV julkaisi verkkosivuillaan uutisen, jossa kerrottiin, että kuuro oli tuomittu laittomasta uhkauksesta. Kuulovammaisuutta ei käsitelty halventavasti ja siitä kertominen oli perusteltua tapauksen ymmärtämisen vuoksi. Kantelija saattoi olla lähipiirinsä tunnistettavissa, mutta se ei ollut tekoon nähden kohtuutonta.

Langettava 6811/SL/18
Iltalehti

Lainaaminen, totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkistaminen, lähdekritiikki, olennainen asiavirhe

Lehti julkaisi ulkomaalaiseen lähteeseen perustuvan jutun, jossa esitetyt lääketieteelliset tiedot eivät olleet uskottavia. Lehti ei ollut tarkistanut tietoja riittävästi eikä se pystynyt perustelemaan juttunsa tietojen oikeellisuutta. Jutussa oli olennainen asiavirhe, jota ei ollut pyynnöistä huolimatta korjattu.

Langettava 6806/SL/18
Iltalehti

Lähdekritiikki, virheen korjaus, yksityisyyden suoja, lasten esiintyminen mediassa

Lehti julkaisi jutun, jossa tunnistettavissa olevan alaikäisen lapsen väitettiin syyllistyneen pahoinpitelyyn. Jutussa oli olennainen asiavirhe, jota ei ollut korjauspyynnöstä huolimatta korjattu. Jutun väite loukkasi lapsen yksityiselämän suojaa.

Vapauttava 6803/AL/18
Kotimaa24

Journalistinen päätösvalta, yleisön tuottama aineisto

Bloggaaja poisti kommentin keskustelusta verkkolehden tarjoamalla blogialustalla. Kommenttien editointimahdollisuuden delegoiminen kirjoittajalle ei ollut journalistisen päätösvallan luovuttamista.

Langettava 6787/R/18
Radio Classic

Piilomainonta

Radio esitti mainoksen, jota ei ollut erotettu toimituksellisesta aineistosta Journalistin ohjeiden edellyttämällä tavalla.

<< 1 2 3 4 5 6 7 8  ... >> 

Vapauttava 6496/AL/17

Vastaaja: Suomen Kuvalehti

Asia: Journalistinen päätösvalta, kielteinen julkisuus, samanaikainen kuuleminen, oma kannanotto, totuudenmukainen tiedonvälitys, toimittajan asema, oikeudenkäyntiin vaikuttaminen

Ratkaistu: 18.10.2017

Lehti kertoi jutussaan Asianajajaliiton tutkivan alkoholia työaikana nauttineen asianajajan toimia. Jutussa haastateltiin kirkkovaltuuston jäseniä, koska kyseinen asianajaja kuului kirkkovaltuustoon. Haastateltavien lausumia käytettiin totuudenmukaisesti. Asianajajaa ei tarvinnut kuulla samassa yhteydessä, koska kyseessä oli jatkojuttu, joka kommentoi aiempaa juttua, jossa häntä oli haastateltu. 

Kantelu 21.2.2017

Kantelu kohdistuu Suomen Kuvalehden verkkosivuillaan 24.11.2016 julkaisemaan juttuun ”Asianajajaliitto tutkii ”Malmin naisen” avustajan toimet: ”Käytös oli erittäin moitittavaa ja juominen raskauttavaa”.

https://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/asianajajaliitto-tutkii-malmin-naisen-avustajan-toimet-kaytos-erittain-moitittavaa-juominen-raskauttavaa/

Juttua edelsi Suomen Kuvalehden verkkosivuillaan 22.11.2016 julkaisema juttu ”Oikeus vapautti Malmin naisen avustajan tehtävistään – krapulainen asianajaja joi kuulustelun aikana alkoholia”.

https://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/oikeus-vapautti-malmin-naisen-avustajan-tehtavistaan-krapulainen-asianajaja-joi-kuulustelun-aikana-alkoholia/

Kantelijan mukaan kantelun kohteena oleva 24.11.2016 julkaistu juttu rikkoo useita Journalistin ohjeiden kohtia. Kantelija on ns. ”Malmin naisen” avustaja, jonka toimintaa jutuissa kuvaillaan.

Kantelija epäilee, että Suomen Kuvalehden toimittaja ei ole tehnyt ratkaisujaan journalistisin ja ammatillisin perustein, vaan on toiminut asiassa jonkun toimeksiannosta saattaakseen kantelijan mahdollisimman epäedulliseen valoon ja pyrkinyt mahdollisesti vaikuttamaan keskeneräiseen käräjäoikeuden ratkaisuun.

Kantelijan mukaan tästä saadaan viitteitä siitä, että Helsingin käräjäoikeus on ns. tynnyrijutun tuomiossaan 29.12.2016 ottanut tähän epäasialliseen vaikuttamiseen kantaa jo tuomion tiedotteen kohdassa Salassa pidettävän tiedon vuotaminen: ”Runeberg on kolme kertaa Aarnion pyynnöstä etsinyt poliisin tietojärjestelmistä salassa pidettävää tietoa eräästä henkilöstä (NN). Aarnio on paljastanut tiedot Suomen Kuvalehden ja MTV3:n toimittajille, jotka ovat tietojen perusteella laatineet NN:stä ja KRP:n toiminnasta uutisia.”

Kantelijan mukaan Aarnion osallistuminen Suomen Kuvalehdessä julkaistujen kirjoitusten kommentointiin ilmenee selvästi tekstiviesteistä. Aarnio ja Runeberg ovat syyllistyneet virkarikoksiin.”

Toimittaja ei ole kantelijan mukaan tarkastanut tietojaan, eikä yleisö erota mielipiteitä sepitteellisestä aineistosta. Kantelijan mukaan väite vaikeasta päihdeongelmasta perustuu seurakunnan edustajan haastattelussa antaman lausunnon vääristelemiseen, eikä kantelijalta ole kysytty asiasta. Kantelijan mukaan jutussa sekoittuvat toimittajan mielipiteet ja tosiasiat.

Kantelijan mukaan haastateltujen hänelle toimittamista sähköposteista, jotka ovat myös kantelun liitteinä, on nähtävissä, että he eivät ei ole sanoneet asioita siten, kuin toimittaja on juttuun kirjoittanut. Juttuun haastatellut Raittila ja Kopponen eivät myöskään ole saaneet kantelijan mukaan pyynnöstä huolimatta tarkastaa lausumiaan, vaikka niitä on käytetty vääristellen jopa otsikossa.

Kantelija toteaa, että hän on selkeästi tunnistettavissa jutussa. Kantelijan mukaan juttu saattaa hänet erittäin kielteiseen julkisuuteen, jonka seuraukset ovat nähtävissä edelleen jatkuvasti sekä hänen työssään että yksityiselämässään.
Kantelijan mukaan häneltä ei ole edes yritetty kysyä näkemystä jutussa esitetyille väitteille, jotka eivät kantelijan mukaan pidä paikkaansa. Kantelijan mukaan Suomen Kuvalehti on laiminlyönyt samanaikaisen kuulemisen, eivätkä jutun kirjoittanut toimittaja ja lehden päätoimittaja ole vastanneet hänen ja juttuun haastateltujen Helsingin seurakuntayhtymän edustajien yhteydenottoihin. Sekä kantelija että edellä mainitut haastatellut ovat pyytäneet oikaisua Suomen Kuvalehden juttuun.

Kantelijan mukaan jutun väite, että hänellä on ”erittäin vaikeaksi päässyt päihdeongelma”, loukkaa hänen yksityisyyttään eikä asiasta olisi saanut kirjoittaa ilman hänen suostumustaan.

Kantelijan mukaan jutun kirjoittanut toimittaja vaikuttaa käyttäneen asemaansa väärin. Kantelija epäilee, että ”toimittaja on yrittänyt vaikuttaa keskeneräisen, ns. tynnyrijutun, tuomioon kirjoittamisellaan, jollaista ulkoprosessuaalista vaikuttamista käräjäoikeus on todennut tuomiossaan kyseisen toimittajan aiemmin tehneen”.

Päätoimittajan vastaus 15.9.2017

Päätoimittaja Ville Pernaan mukaan kantelun kohteena oleva juttu jatkaa Suomen Kuvalehden uutista, jonka mukaan Helsingin käräjäoikeus vapautti marraskuussa 2016 niin sanotun Malmin naisen avustajan tehtävistään tilanteessa, jossa Helsingin huumepoliisin entisen päällikön Jari Aarnion huumerikosoikeudenkäynti oli päättynyt mutta tuomiota ei vielä oltu annettu. Oikeudenkäynnin käsittelyvaihe oli päättynyt jo keväällä mutta oikeus pohti edelleen ratkaisua tapauksessa.

Päätoimittajan mukaan aikaisemmassa, 22.11.2016 julkaistussa verkkojutussa oli kerrottu, että Malmin nainen pyysi itse avustajansa vapauttamista vedoten mm. tapaukseen, jossa avustaja joi kuulustelutilanteessa alkoholia. Jutussa kyseinen avustaja itse myönsi olleensa krapulassa ja nauttineensa olutta kuulustelun aikana. Hän myös kertoi itsekin halunneensa luopua Malmin naisen avustamisesta.

Päätoimittajan mukaan kantelun kohteena olevassa jatkojutussa on kaksi osaa. Ensimmäisessä kysytään Suomen asianajajaliiton puheenjohtajan kantaa tilanteeseen, jossa asianajaja nauttii alkoholia työtehtävissä. Hyvää asianajotapaa valvoo Suomessa asianajajaliiton valvontalautakunta.
Päätoimittajan mukaan lautakunta oli jo aiemmin, vuonna 2012 antanut kantelijalle erään toisen tapauksen yhteydessä varoituksen päihteiden käytöstä. Silloin kantelija oli soittanut käräjäoikeuden tuomarille humalassa ennen istunnon alkamista ja pyytänyt istunnon lykkäämistä. Myöhemmin asianajaja oli saapunut oikeustalolle vahvassa humalatilassa.

Päätoimittajan mukaan vuoden 2017 toukokuussa sama valvontalautakunta antoi asianajajalle varoituksen Suomen Kuvalehden jutussa kerrotusta tapauksesta, jossa asianajaja oli mm. esiintynyt krapulassa ja juonut alkoholia Malmin naisen kuulustelussa. 

Päätoimittajan mukaan kantelun kohteena olevan jutun toisessa osassa on selvitetty, vaikuttaako asianajajan asemaan Helsingin yhteisen kirkkovaltuuston jäsenenä. Tähän osaan on haastateltu kirkkovaltuuston puheenjohtajaa sekä yhtä valtuuston jäsentä, joka on ammatiltaan asianajaja.
Päätoimittajan mukaan kanteluun vastaamista vaikeuttaa se, että monissa kohdissa ei tarkemmin kerrota, miten jutussa on Journalistin ohjeita rikottu. Kantelussa esitetään myös useita väitteitä, jotka eivät pidä paikkaansa. Päätoimittaja on käynyt läpi väitteet kohta kohdalta seuraavasti:

Päätoimittajan mukaan kantelussa ei mitenkään avata, miten juttua tehdessä on luovutettu journalistista päätösvaltaa toimituksen ulkopuolelle tai tehty ratkaisuja muin kuin journalistisin perustein.  

Päätoimittajan mukaan kantelun kohteena oleva juttu on normaalein uutiskriteerein ja normaaliin journalistiseen harkintaan perustuva jatkojuttu, jossa käsitellään Asianajajaliiton kantaa tilanteeseen, jossa asianajaja on vapautettu tehtävistään myönnettyään itse nauttineensa alkoholia kuulustelussa. Päätoimittajan mukaan jutussa kysytään myös, vaikuttaako tämän kaltainen toiminta luottamustehtävään kirkkovaltuuston jäsenenä.

Päätoimittajan mukaan kantelussa ei mitenkään perustella väitettä, että jutun tekoprosessissa olisi esiintynyt painostusta tai houkuttelua, jolla olisi yritetty estää, ohjata tai rajoittaa tiedonvälitystä. Väitteelle ei myöskään esitetä minkäänlaisia todisteita. Väite on täysin väärä.

Päätoimittajan mukaan vastaamista vaikeuttaa se, ettei kantelussa mitenkään perustella väitettä, että jutun kirjoittanut toimittaja olisi jotenkin hyötynyt siitä, että hän kirjoitti jatkojutun Suomen Kuvalehden aiemmalle uutiselle. Väitteelle ei myöskään esitetä minkäänlaisia todisteita. Päätoimittajan mukaan väite on täysin väärä.

Päätoimittajan mukaan kantelussa väitetään, ettei Suomen Kuvalehden toimittaja ole tehnyt ratkaisujaan journalistisin ja ammatillisin perustein vaan toiminut asiassa ”jonkun” toimeksiannosta ”saattaakseen kantelijan mahdollisimman epäedulliseen valoon ja pyrkinyt vaikuttamaan keskeneräiseen käräjäoikeuden ratkaisuun.”

Päätoimittajan mukaan kantelun kohteena oleva jatkojutussa siis mm. kysytään Asianajajaliiton kantaa tilanteeseen, jossa asianajaja on vapautettu tehtävistään myönnettyään itse nauttineensa alkoholia kuulustelussa. Kantelussa ei perustella mitenkään, miten tämän kysyminen ”saattaisi kantelijan epäedulliseen valoon” tilanteessa, jossa kantelija itse on tapausta käsitelleessä aikaisemmassa jutussa myöntänyt nauttineensa alkoholia työtehtävissä ja käräjäoikeus on jo tehnyt päätöksen kantelijan vapauttamisesta avustajan tehtävistä.

Päätoimittajan mukaan kantelussa ei myöskään kerrota, miten keskeneräiseen käräjäoikeuden ratkaisuun voisi vaikuttaa lehtijuttu, jossa kysytään Asianajajaliiton kantaa tilanteeseen, jossa asianajaja nauttii alkoholia virkatehtävissä. Samainen käräjäoikeus on siis jo aiemmin vapauttanut kantelun tehneen asianajajan tehtävistään Malmin naisen avustajana. 

Päätoimittajan mukaan toisen väitteen mukaan Helsingin käräjäoikeus ottaa 29.12.2016 antaman päätöksensä tiedotteessa kantaa ilmeisesti Suomen Kuvalehden tai sen toimittajan harjoittamaan ”epäasialliseen vaikuttamiseen”. Tämä väite ei pidä lainkaan paikkaansa.

Päätoimittajan mukaan kantelussa mainittu kohta oikeuden päätöksestä kertovassa tiedotteessa koskee itse asiassa tapausta, jossa Suomen Kuvalehti uutisoi entisen formulakuljettajan Mika Salon nimen olleen poliisihallituksen salaisessa epäiltyjen rekisterissä eli niin sanotussa epri-rekisterissä. Rekisterissä oli myös esimerkiksi Venäjän presidentti Vladimir Putinin nimi. Useiden tiedotusvälineiden epri-rekisteriä koskeva uutisointi herätti laajan keskustelun siitä, millä perustein henkilöitä merkitään salaiseen epäiltyjen rekisteriin. 

Päätoimittajan mukaan kaksi poliisia sai tapauksesta tuomion salassa pidettävän tiedon vuotamisesta julkisuuteen. Minkäänlaisesta ”epäasiallisesta vaikuttamisesta” käräjäoikeus ei tässä yhteydessä puhu, joten kantelun tämäkin väite on väärä.

Päätoimittajan mukaan kantelussa väitetään, että jutussa olisi vääristelty kirkkovaltuuston puheenjohtajan Kaisa Raittilan ja/tai kirkkovaltuuston jäsenen Lauri Kopposen lausumia ja näin sekoitettu toimittajan mielipiteitä ja tosiasioita.

Päätoimittajan mukaan Kaisa Raittilan sekä Lauri Kopposen kommentit ovat peräisin 23.11.2016 tehdyistä puhelinhaastatteluista ja Raittilan osalta osin myös sähköpostiviestistä 24.11.2016. Haastattelut on nauhoitettu ja litteroitu. Lisäksi yksi Kaisa Raittilan täydentävä kommentti on peräisin hänen 24.11.2016 kello 12.34 lähettämästään sähköpostista, josta se on kopioitu sellaisenaan juttuun.

Päätoimittajan mukaan kantelun väitteet vääristelystä eivät siis pidä paikkaansa.
Lisäksi kantelussa väitetään, että Raittila ja Kopponen eivät ole pyynnöstä huolimatta saaneet tarkastaa lausumiaan ”vaikka niitä on käytetty vääristellen jopa otsikossa”.
Päätoimittajan mukaan tämä väite on täysin väärä. Kumpikaan haastateltavista ei ole etukäteen pyytänyt saada tarkistaa lausumiaan. Jos haastateltavat olisivat tätä pyytäneet, pyyntöön olisi Journalistin ohjeiden 18 kohdan mukaisesti suostuttu. Puhelinhaastattelun yhteydessä (23.11.) toimittaja vieläpä lupasi lähettää Raittilalle linkin aiemmin aiheesta kirjoittamaansa juttuun (22.11.) ja lähetti sen. Raittila kuittasi sähköpostilla (24.11.) saaneensa sen eikä tässäkään yhteydessä, ennen jutun julkaisua, pyytänyt lausumiaan tarkistettavaksi. Päätoimittajan mukaan Raittilan tai Kopposen lausumia ei käytetä lainkaan jutun otsikossa eli tämäkin väite on väärä.

Päätoimittajan mukaan kantelija katsoo, että hän on jutun perusteella selkeästi tunnistettavissa ja että Suomen Kuvalehti on laiminlyönyt velvollisuutensa samanaikaiseen kuulemiseen esittäessään jutussa tietoja, jotka asettavat hänet erittäin kielteiseen julkisuuteen. Lisäksi jutussa esitetään väitteitä, jotka eivät pidä paikkaansa.

Päätoimittajan mukaan kantelijan nimeä ei mainita kantelun kohteena olleessa jutussa. Siinä todetaan, että hän oli Malmin naisen asianajaja ja on edelleen yhteisen kirkkovaltuuston jäsen Helsingin tuomiokirkkoseurakunnasta. Kummankaan tiedon perusteella kantelija ei ole selkeästi tunnistettavissa.

Päätoimittajan mukaan kantelijan nimi tuli laajasti julkisuuteen myöhemmin toukokuussa 2017, kun Asianajajaliitto antoi hänelle huomautuksen alkoholin nauttimisesta virkatehtävissä. Asianajaja oli myös jäänyt kiinni ja saanut tuomion huumausaineen käytöstä vapaa-ajallaan. Silloin nimen kertoivat esimerkiksi Helsingin Sanomat, Turun Sanomat ja Aamulehti.

Päätoimittajan mukaan kantelussa ei kerrota tarkemmin, mitkä ovat ne kantelun kohteena olevan jutun uudet tiedot, jotka asettavat hänet erittäin kielteiseen julkisuuteen. Suomen Kuvalehti kertoi aiemmassa jutussaan, että asianajaja oli nauttinut alkoholia kuulustelussa. Tässä aiemmin ilmestyneessä SK:n jutussa hän mm. itse myönsi olleensa krapulassa ja nauttineensa olutta kuulustelun aikana. Aikaisempi juttu ei ole tämän kantelun kohteena, mutta siinä jutussa kantelijalle annettiin mahdollisuus kommentoida asiaa. 

Päätoimittajan mukaan kantelussa todetaan, että sekä kantelija että kaksi haastateltavaa ovat pyytäneet oikaisua Suomen Kuvalehden juttuun. Tämä ei pidä paikkaansa.

Päätoimittajan mukaan kantelussa on otteita kahdesta kantelijan Suomen Kuvalehden päätoimittajalle lähettämästä sähköpostista. Ensimmäinen niistä on lähetetty 22.11.2016 eli kaksi päivää ennen kantelun kohteena olevan jutun julkaisemista. Se ei siis voi olla kantelijan mainitsema oikaisupyyntö.

Päätoimittajan mukaan toinen sähköposti on lähetetty 5.12.2016, eli 11 päivää jutun julkaisemisen jälkeen. Siinä mm. esitetään erilaisia arvioita Suomen Kuvalehden jutun julkaisemisen todellisista motiiveista. Lisäksi sähköpostissa pyydetään joko poistamaan tai korjaamaan jutusta joku ”väittämä” kuitenkaan yksilöimättä sen tarkemmin, mikä tämä väittämä on.

Päätoimittajan mukaan kantelijaa oli kuultu jo edellisessä jutussa, jossa hän itse myönsi alkoholinkäyttönsä. 

Päätoimittajan mukaan yksi haastatelluista, Kaisa Raittila, taas lähetti lehdelle 30.11.2016 vastineeksi otsikoidun tekstin, jossa mm. syytettiin jutun kirjoittanutta toimittajaa tarkoitushakuisesta ja Journalistin ohjeiden vastaisesta toiminnasta koska hän ”jätti jutun tarkistuttamatta”. Kuten aiemmin on todettu, Raittila ei haastattelun yhteydessä pyytänyt saada tarkistaa sitaattejaan. 
Kaisa Raittilalle ei syntynyt jutusta vastineoikeutta, koska hän ei itse ole jutussa arvostelun kohteena vaan pikemminkin arvostelee kantelijaa.


Päätoimittajan mukaan kantelijan nimeä ei mainita jutussa eikä hän siten ole selvästi tunnistettavissa oleva henkilö. Näin ollen juttu ei voi loukata kantelijan yksityisyyttä.

Päätoimittajan mukaan kantelija katsoo, että jutun kirjoittanut toimittaja vaikuttaa käyttäneen asemaansa väärin. Kantelija epäilee, että ”toimittaja on yrittänyt vaikuttaa keskeneräisen, ns. tynnyrijutun, tuomioon kirjoittamisellaan, jollaista ulkoprosessuaalista vaikuttamista käräjäoikeus on todennut tuomiossaan kyseisen toimittajan aiemmin tehneen.” Päätoimittajan mukaan tähän väitteeseen on vastattu osittain jo aiemmin.

Päätoimittajan mukaan kyseisen tynnyrijutun oikeudenkäynti päättyi maaliskuussa 2016, eli kahdeksan kuukautta ennen kantelun kohteena olevan jutun ilmestymistä. Jutun ilmestyessä kolme ammattituomaria pohti tuomiota jutussa. Se annettiin lopulta 29.12.2016.

Päätoimittajan mukaan kantelun väite siitä, että jutulla pyrittiin vaikuttamaan epäasiallisesti oikeuden päätökseen, on täysin väärä. Kantelun kohteena olevassa jatkojutussa siis kysytään Asianajajaliiton kantaa tilanteeseen, jossa asianajaja on vapautettu tehtävistään myönnettyään itse nauttineensa alkoholia työtehtävissä, eli kuulustelussa. Kantelussa ei perustella mitenkään, miten tämän kysyminen voisi vaikuttaa oikeuden ratkaisuihin. Päätoimittajan mukaan käräjäoikeus oli jo siis tehnyt päätöksen kantelijan vapauttamisesta avustajan tehtävistään. Tästä päätöksestä kerrottiin aiemmassa jutussa, joka ei ole kantelun kohteena.

Päätoimittajan mukaan lisäksi tässä kohdassa toistetaan väärä väite, jonka mukaan käräjäoikeus olisi tynnyrijutun tuomiossaan todennut jutun kirjoittajan aiemmin tehneen ulkoprosessuaalista vaikuttamista.

Päätoimittaja toteaa, että kantelun kohteena olevan uutisjutun tiedot pitävät paikkansa ja juttu on tehty journalistin ohjeita noudattaen. Asianosaista on kuultu edellisessä jutussa, jossa hän on myöntänyt alkoholinkäyttönsä vaativissa työtehtävissä. Päätoimittajan mukaan asianosaista on käsitelty hienotunteisesti siten, että hänen nimeään ei mainita jutussa, jotta hänen yksityisyyttään ei loukata. Aarnio-oikeudenkäynti on/oli yhteiskunnallisesti merkittävä tapahtumasarja, jonka vaiheiden ja toimijoiden käsittely täyttää kaikki normaalit uutiskriteerit. 


Ratkaisu

JO 2: Tiedonvälityksen sisältöä koskevat ratkaisut on tehtävä journalistisin perustein. Tätä päätösvaltaa ei saa missään oloissa luovuttaa toimituksen ulkopuolisille.

JO 3: Journalistilla on oikeus ja velvollisuus torjua painostus tai houkuttelu, jolla yritetään ohjata, estää tai rajoittaa tiedonvälitystä.

JO 4: Journalisti ei saa käyttää asemaansa väärin. Hänen ei pidä käsitellä aiheita, joihin liittyy henkilökohtaisen hyötymisen mahdollisuus eikä vaatia tai vastaanottaa etuja, jotka voivat vaarantaa riippumattomuuden tai ammattietiikan.

JO 8: Journalistin velvollisuus on pyrkiä totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen.

JO 11: Yleisön on voitava erottaa tosiasiat mielipiteistä ja sepitteellisestä aineistosta. Myöskään kuvaa tai ääntä ei saa käyttää harhaanjohtavasti.

JO 18: Haastateltavan pyyntöön tarkastaa lausumansa ennen julkaisemista on syytä suostua, jos julkaisuaikataulu sen mahdollistaa. Tarkastamisoikeus koskee vain haastateltavan omia lausumia, eikä sillä saa luovuttaa journalistista päätösvaltaa toimituksen ulkopuolelle.

JO 21: Jos selvästi tunnistettavissa olevan henkilön tai tahon toiminnasta aiotaan esittää tietoja, jotka asettavat tämän erittäin kielteiseen julkisuuteen, kritiikin kohteelle tulee varata tilaisuus esittää oma näkemyksensä jo samassa yhteydessä.

JO 22: Ellei samanaikainen kuuleminen ole mahdollista, voi erittäin kielteisen julkisuuden kohteeksi joutunutta olla tarpeen kuulla jälkeen päin. Jos näin ei tehdä, hyvään tapaan kuuluu julkaista hänen oma kannanottonsa.

JO 27: Yksityiselämään kuuluvia erityisen arkaluonteisia seikkoja voi julkaista vain asianomaisen suostumuksella tai jos niillä on poikkeuksellista yhteiskunnallista merkitystä. Yksityiselämän suoja on otettava huomioon myös kuvia käytettäessä.
JO 35: Jos tutkintapyynnöstä, syytteestä tai tuomiosta on julkaistu uutinen, asiaa on mahdollisuuksien mukaan seurattava loppuun saakka. Oikeudenkäynnin aikana ei pidä asiattomasti pyrkiä vaikuttamaan tuomioistuimen ratkaisuihin eikä ottaa ennakolta kantaa syyllisyyteen.

Suomen Kuvalehti kertoi verkkosivuillaan Asianajajaliiton tutkivan alkoholia työaikana nauttineen asianajajan toimia. Jutussa haastateltiin kirkkovaltuuston jäseniä, koska kyseinen asianajaja kuului kirkkovaltuustoon. Juttu oli jatkojuttu, jossa kommentoitiin lehden kaksi päivää aiemmin julkaistua uutista, jonka mukaan asianajaja oli vapautettu tehtävästä oikeudenkäynnin avaintodistajan asianajajana. 

Kyseessä oli yhteiskunnallisesti merkittävä oikeustapaus, joten asianajajan toiminnasta kertominen oli perusteltua. Julkisen sanan neuvosto toteaa, että jutuissa ei rikottu yksityiselämän suojaa, koska päihteiden käyttöä käsiteltiin siitä näkökulmasta, miten asianajaja oli toiminut julkisissa rooleissaan asianajajana ja kirkkovaltuuston jäsenenä.

Neuvosto toteaa, että juttu oli tehty journalistisin perustein eikä neuvosto löytänyt perusteita väitteelle, että tällä jutulla olisi pyritty vaikuttamaan keskeneräiseen oikeudenkäyntiin. Jutussa siteeratut kommentit vastasivat haastateltavien lausumia.

Neuvoston mukaan asianajajaa ei ollut välttämätöntä kuulla kantelun kohteena olevassa jutussa, koska häntä oli haastateltu kaksi päivää aiemmin julkaistussa samaa asiaa käsitelleessä jutussa. 

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Suomen Kuvalehti ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.

 

Ratkaisun tekivät:
Elina Grundström (pj), Aapo Parviainen, Jyrki Huotari, Antti Kokkonen, Riitta Korhonen, Niklas Vainio, Venla Mäntysalo, Ulla Virranniemi, Arja Lerssi-Lahdenvesi ja Maria Swanljung.

Tämä päätös on avattu 2281 kertaa