PÄÄTÖKSET

Langettava 6825/SL/18
Kymen Sanomat

Tietojen tarkistaminen, lähdekritiikki, olennainen asiavirhe, virheen korjaus

Kymen Sanomat julkaisi uutisen, jossa oli olennainen asiavirhe. Lehti jätti virheen korjaamatta vaikka se sai siitä tiedon.

Vapauttava 6818/MTV/18
MTV

Ihmisarvon kunnioittaminen, yksityiselämän suoja, rikosepäillyn tunnistaminen

MTV julkaisi verkkosivuillaan uutisen, jossa kerrottiin, että kuuro oli tuomittu laittomasta uhkauksesta. Kuulovammaisuutta ei käsitelty halventavasti ja siitä kertominen oli perusteltua tapauksen ymmärtämisen vuoksi. Kantelija saattoi olla lähipiirinsä tunnistettavissa, mutta se ei ollut tekoon nähden kohtuutonta.

Langettava 6787/R/18
Radio Classic

Piilomainonta

Radio esitti mainoksen, jota ei ollut erotettu toimituksellisesta aineistosta Journalistin ohjeiden edellyttämällä tavalla.

Vapauttava 6743/YLE/18
Yle

Otsikko, olennainen asiavirhe, totuudenmukainen tiedonvälitys

Yle julkaisi verkkosivuillaan Jemenin sotaa käsittelevän jutun. Jutussa ei ollut olennaista asiavirhettä, kun siinä tehtiin tulkinta YK-johtajan kannanotosta.

Vapauttava 6742/YLE/18
Yle

Totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkistaminen, olennainen asiavirhe, samanaikainen kuuleminen

Yle julkaisi toimittajansa kolumnin, jossa toimittaja puolusteli epäasiallista käyttäytymistään kritisoimalla tunnistettavissa olevaa henkilöä. Jutussa ei kuitenkaan ollut olennaisia asiavirheitä. Siinä ei myöskään ollut välttämätöntä kuulla kritiikin kohteeksi joutunutta henkilöä samanaikaisesti, koska kyseessä oli kulttuurikritiikkiin rinnastuva mielipideteksti, jossa kommentoitiin aiemmin julkisuudessa käytyä keskustelua. 

Langettava 6738/SL/17
Kaleva

Piilomainonta, mainonnan merkitseminen

Lehti julkaisi sivun kokoisen mainoksen, jota ei ollut merkitty mainokseksi.

Vapauttava 6737/SL/17
Kymen Sanomat

Lähdesuoja

Lehti julkaisi joulupukkina kauppakeskuksessa esiintyneen henkilön nimen kuvatekstissä. Kysymys siitä, oliko lähdesuojasta sovittu, jäi epäselväksi.

Langettava 6734/SL/17
Kauppalehti

Olennainen asiavirhe, virheen korjaaminen, lähdekritiikki, otsikko

Lehti julkaisi verkkosivuillaan jutun, joka käsitteli kriittisesti verotusta koskevia tuomioistuinratkaisuja. Jutussa haastateltu asianajaja oli edustanut jutussa käsitellyn riidan osapuolta. Tätä ei tuotu esille jutussa. Jutussa ei ollut olennaisia asiavirheitä.

Vapauttava 6730/SL/17
STT

Tietojen tarkistaminen, lähdekritiikki, uutistapahtuman seuraaminen, olennainen asiavirhe, virheen korjaus

STT teki ja välitti asiakkailleen uutisen, jota se täydensi saatuaan aiheesta lisätietoa. Alkuperäisessä uutisessa ei ollut olennaista asiavirhettä, joka STT:n olisi pitänyt oikaista.

Langettava 6723/SL/17
Helsingin Sanomat

Virheen korjaus, olennainen asiavirhe

Lehti julkaisi verkkosivuillaan ja painetussa lehdessään jutun, jossa väitettiin, että uusia antibiootteja ei ole kehitteillä. Lehti oikaisi juttuaan vasta seitsemän ja puoli viikkoa sen jälkeen, kun se oli saanut aiheesta oikaisupyynnön.

Vapauttava 6718/SL/17
Savon Sanomat

Kielteinen julkisuus, samanaikainen kuuleminen, journalistinen päätösvalta, olennainen asiavirhe

Lehti julkaisi pääkirjoituksen, jossa arvioitiin vaihtoehtoisia hoitomuotoja ja yhden tunnistettavissa olevan lääkärin toimintaa. Pääkirjoitus oli tavanomaista yhteiskunnallista arviointia, eikä siinä ollut olennaisia asiavirheitä.

Vapauttava 6717/YLE/17
Yle

Otsikko, virheen korjaus, olennainen asiavirhe

Ylen MOT lähetti televisiossa ohjelman, joka jäi katsottavaksi Ylen verkkopalvelussa. Ohjelman otsikolle löytyi sisällöstä kate, eikä otsikossa ollut olennaisia asiavirheitä.

Vapauttava 6714/SL/17
Aamulehti

Olennainen asiavirhe

Lehti julkaisi verkkosivuillaan junaliikennettä käsittelevän jutun. Jutussa viitattiin Veturimiesten liittoon yleisilmaisulla ”veturinkuljettajien liitto”. Ilmaisun ”pääluottamusmies” sijaan käytettiin ilmaisua ”pääluottamushenkilö”. Tiedotusvälineellä oli oikeus valita käyttämänsä ilmaisut. Ne eivät olleet olennaisia asiavirheitä.

Vapauttava 6713/AL/17
Suomen Kuvalehti

Totuudenmukainen tiedonvälitys, virheen korjaus, erittäin kielteinen julkisuus, nimi rikosuutisessa

Lehti kertoi kantelijan henkilöllisyyden, kun hän oli saanut syytteen avunannosta törkeään virka-aseman väärinkäyttämiseen. Se oli perusteltua asian yhteiskunnallisen merkityksen, henkilön keskeisen roolin ja rikossyytteen vakavuuden vuoksi. Jutussa ei ollut asiavirheitä.

Langettava 6711/PL/17
Länsi-Uusimaa

Virheen korjaaminen

Lehti julkaisi verkkosivuillaan ja printtiversiossaan jutun, jossa oli useita nimivirheitä. Suurin osa niistä oli huolimattomuudesta johtuneita kirjoitusvirheitä. Nämä olivat epätarkkuuksia, joiden korjaamisesta ei ollut välttämätöntä kertoa. Yksi nimivirheistä oli kuitenkin olennainen asiavirhe, jota lehti ei ollut korjannut asianmukaisesti. 

Langettava 6710/SL/17
Ilta-Sanomat

Olennainen asiavirhe

Lehti julkaisi verkkosivuillaan kommenttikirjoituksen, jossa väitettiin, että yli 50 000 euron tuloilla palkankorotus voi verotuksen progressiivisuuden vuoksi muuttua palkanalennukseksi. Jutussa väitettiin myös, että pääkaupunkiseudulla asuva perhe maksaa maailman kovinta tuloveroa ja asumisen hintaa. Nämä olivat olennaisia asiavirheitä, joita lehti ei oikaisupyynnöstä huolimatta korjannut. Äänestyspäätös 9–4. Päätöksen lopussa eriävä mielipide.

Vapauttava 6709/AL/17
Seura

Yksityiselämän suoja, rikosepäillyn tunnistaminen

Lehti kertoi verkkosivuillaan ja printtiversiossaan veropetosepäilystä, joka kohdistui suuren suomalaiskonsernin omistajaan. Henkilö oli jutusta tunnistettavissa. Se oli perusteltua henkilön aseman ja asian yhteiskunnallisen merkityksen vuoksi.

 

Langettava 6704/YLE/17
Yle

Lähdesuoja, totuudenmukainen tiedonvälitys, olennainen asiavirhe, sepitteellinen aineisto

Ylen MOT lähetti televisiossa ohjelman, jossa esitettiin väite, jonka paikkansapitävyyttä ei perusteltu ohjelmassa. Myöhemmin väitteen paikkansapitävyyttä perusteltiin ainoastaan yhden nimeämättömän lähteen arviolla. Väite esitettiin ohjelmassa tosiasiana, vaikka kyse oli lähteen mielipiteestä. Tämä oli olennainen asiavirhe, joka olisi pitänyt korjata.

Langettava 6700/YLE/17
YLE

Totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkistaminen, olennainen asiavirhe, virheen korjaus

Ylen MOT-toimitus julkaisi verkkosivuillaan lobbaamista käsittelevän jutun. Jutussa julkaistiin 74 nimen lista eduskunnassa runsaasti vierailleista henkilöistä. Yle ei ollut tarkistanut kaikkien listalla olevien henkilöllisyyksiä niin hyvin kuin se olisi voinut, ja lista sisälsi virheitä. Yleisölle ei kerrottu virheistä riittävän tarkasti.

Vapauttava 6689/SL/17
Karjalainen

Piilomainonta, mainonnan merkitseminen

Lehti julkaisi verkkosivuillaan natiivimainoksen. Se oli merkitty Journalistin ohjeiden mukaisesti.

<< 1 2 3 4 5 6 7 8  ... >> 

Vapauttava 6496/AL/17

Vastaaja: Suomen Kuvalehti

Asia: Journalistinen päätösvalta, kielteinen julkisuus, samanaikainen kuuleminen, oma kannanotto, totuudenmukainen tiedonvälitys, toimittajan asema, oikeudenkäyntiin vaikuttaminen

Ratkaistu: 18.10.2017

Lehti kertoi jutussaan Asianajajaliiton tutkivan alkoholia työaikana nauttineen asianajajan toimia. Jutussa haastateltiin kirkkovaltuuston jäseniä, koska kyseinen asianajaja kuului kirkkovaltuustoon. Haastateltavien lausumia käytettiin totuudenmukaisesti. Asianajajaa ei tarvinnut kuulla samassa yhteydessä, koska kyseessä oli jatkojuttu, joka kommentoi aiempaa juttua, jossa häntä oli haastateltu. 

Kantelu 21.2.2017

Kantelu kohdistuu Suomen Kuvalehden verkkosivuillaan 24.11.2016 julkaisemaan juttuun ”Asianajajaliitto tutkii ”Malmin naisen” avustajan toimet: ”Käytös oli erittäin moitittavaa ja juominen raskauttavaa”.

https://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/asianajajaliitto-tutkii-malmin-naisen-avustajan-toimet-kaytos-erittain-moitittavaa-juominen-raskauttavaa/

Juttua edelsi Suomen Kuvalehden verkkosivuillaan 22.11.2016 julkaisema juttu ”Oikeus vapautti Malmin naisen avustajan tehtävistään – krapulainen asianajaja joi kuulustelun aikana alkoholia”.

https://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/oikeus-vapautti-malmin-naisen-avustajan-tehtavistaan-krapulainen-asianajaja-joi-kuulustelun-aikana-alkoholia/

Kantelijan mukaan kantelun kohteena oleva 24.11.2016 julkaistu juttu rikkoo useita Journalistin ohjeiden kohtia. Kantelija on ns. ”Malmin naisen” avustaja, jonka toimintaa jutuissa kuvaillaan.

Kantelija epäilee, että Suomen Kuvalehden toimittaja ei ole tehnyt ratkaisujaan journalistisin ja ammatillisin perustein, vaan on toiminut asiassa jonkun toimeksiannosta saattaakseen kantelijan mahdollisimman epäedulliseen valoon ja pyrkinyt mahdollisesti vaikuttamaan keskeneräiseen käräjäoikeuden ratkaisuun.

Kantelijan mukaan tästä saadaan viitteitä siitä, että Helsingin käräjäoikeus on ns. tynnyrijutun tuomiossaan 29.12.2016 ottanut tähän epäasialliseen vaikuttamiseen kantaa jo tuomion tiedotteen kohdassa Salassa pidettävän tiedon vuotaminen: ”Runeberg on kolme kertaa Aarnion pyynnöstä etsinyt poliisin tietojärjestelmistä salassa pidettävää tietoa eräästä henkilöstä (NN). Aarnio on paljastanut tiedot Suomen Kuvalehden ja MTV3:n toimittajille, jotka ovat tietojen perusteella laatineet NN:stä ja KRP:n toiminnasta uutisia.”

Kantelijan mukaan Aarnion osallistuminen Suomen Kuvalehdessä julkaistujen kirjoitusten kommentointiin ilmenee selvästi tekstiviesteistä. Aarnio ja Runeberg ovat syyllistyneet virkarikoksiin.”

Toimittaja ei ole kantelijan mukaan tarkastanut tietojaan, eikä yleisö erota mielipiteitä sepitteellisestä aineistosta. Kantelijan mukaan väite vaikeasta päihdeongelmasta perustuu seurakunnan edustajan haastattelussa antaman lausunnon vääristelemiseen, eikä kantelijalta ole kysytty asiasta. Kantelijan mukaan jutussa sekoittuvat toimittajan mielipiteet ja tosiasiat.

Kantelijan mukaan haastateltujen hänelle toimittamista sähköposteista, jotka ovat myös kantelun liitteinä, on nähtävissä, että he eivät ei ole sanoneet asioita siten, kuin toimittaja on juttuun kirjoittanut. Juttuun haastatellut Raittila ja Kopponen eivät myöskään ole saaneet kantelijan mukaan pyynnöstä huolimatta tarkastaa lausumiaan, vaikka niitä on käytetty vääristellen jopa otsikossa.

Kantelija toteaa, että hän on selkeästi tunnistettavissa jutussa. Kantelijan mukaan juttu saattaa hänet erittäin kielteiseen julkisuuteen, jonka seuraukset ovat nähtävissä edelleen jatkuvasti sekä hänen työssään että yksityiselämässään.
Kantelijan mukaan häneltä ei ole edes yritetty kysyä näkemystä jutussa esitetyille väitteille, jotka eivät kantelijan mukaan pidä paikkaansa. Kantelijan mukaan Suomen Kuvalehti on laiminlyönyt samanaikaisen kuulemisen, eivätkä jutun kirjoittanut toimittaja ja lehden päätoimittaja ole vastanneet hänen ja juttuun haastateltujen Helsingin seurakuntayhtymän edustajien yhteydenottoihin. Sekä kantelija että edellä mainitut haastatellut ovat pyytäneet oikaisua Suomen Kuvalehden juttuun.

Kantelijan mukaan jutun väite, että hänellä on ”erittäin vaikeaksi päässyt päihdeongelma”, loukkaa hänen yksityisyyttään eikä asiasta olisi saanut kirjoittaa ilman hänen suostumustaan.

Kantelijan mukaan jutun kirjoittanut toimittaja vaikuttaa käyttäneen asemaansa väärin. Kantelija epäilee, että ”toimittaja on yrittänyt vaikuttaa keskeneräisen, ns. tynnyrijutun, tuomioon kirjoittamisellaan, jollaista ulkoprosessuaalista vaikuttamista käräjäoikeus on todennut tuomiossaan kyseisen toimittajan aiemmin tehneen”.

Päätoimittajan vastaus 15.9.2017

Päätoimittaja Ville Pernaan mukaan kantelun kohteena oleva juttu jatkaa Suomen Kuvalehden uutista, jonka mukaan Helsingin käräjäoikeus vapautti marraskuussa 2016 niin sanotun Malmin naisen avustajan tehtävistään tilanteessa, jossa Helsingin huumepoliisin entisen päällikön Jari Aarnion huumerikosoikeudenkäynti oli päättynyt mutta tuomiota ei vielä oltu annettu. Oikeudenkäynnin käsittelyvaihe oli päättynyt jo keväällä mutta oikeus pohti edelleen ratkaisua tapauksessa.

Päätoimittajan mukaan aikaisemmassa, 22.11.2016 julkaistussa verkkojutussa oli kerrottu, että Malmin nainen pyysi itse avustajansa vapauttamista vedoten mm. tapaukseen, jossa avustaja joi kuulustelutilanteessa alkoholia. Jutussa kyseinen avustaja itse myönsi olleensa krapulassa ja nauttineensa olutta kuulustelun aikana. Hän myös kertoi itsekin halunneensa luopua Malmin naisen avustamisesta.

Päätoimittajan mukaan kantelun kohteena olevassa jatkojutussa on kaksi osaa. Ensimmäisessä kysytään Suomen asianajajaliiton puheenjohtajan kantaa tilanteeseen, jossa asianajaja nauttii alkoholia työtehtävissä. Hyvää asianajotapaa valvoo Suomessa asianajajaliiton valvontalautakunta.
Päätoimittajan mukaan lautakunta oli jo aiemmin, vuonna 2012 antanut kantelijalle erään toisen tapauksen yhteydessä varoituksen päihteiden käytöstä. Silloin kantelija oli soittanut käräjäoikeuden tuomarille humalassa ennen istunnon alkamista ja pyytänyt istunnon lykkäämistä. Myöhemmin asianajaja oli saapunut oikeustalolle vahvassa humalatilassa.

Päätoimittajan mukaan vuoden 2017 toukokuussa sama valvontalautakunta antoi asianajajalle varoituksen Suomen Kuvalehden jutussa kerrotusta tapauksesta, jossa asianajaja oli mm. esiintynyt krapulassa ja juonut alkoholia Malmin naisen kuulustelussa. 

Päätoimittajan mukaan kantelun kohteena olevan jutun toisessa osassa on selvitetty, vaikuttaako asianajajan asemaan Helsingin yhteisen kirkkovaltuuston jäsenenä. Tähän osaan on haastateltu kirkkovaltuuston puheenjohtajaa sekä yhtä valtuuston jäsentä, joka on ammatiltaan asianajaja.
Päätoimittajan mukaan kanteluun vastaamista vaikeuttaa se, että monissa kohdissa ei tarkemmin kerrota, miten jutussa on Journalistin ohjeita rikottu. Kantelussa esitetään myös useita väitteitä, jotka eivät pidä paikkaansa. Päätoimittaja on käynyt läpi väitteet kohta kohdalta seuraavasti:

Päätoimittajan mukaan kantelussa ei mitenkään avata, miten juttua tehdessä on luovutettu journalistista päätösvaltaa toimituksen ulkopuolelle tai tehty ratkaisuja muin kuin journalistisin perustein.  

Päätoimittajan mukaan kantelun kohteena oleva juttu on normaalein uutiskriteerein ja normaaliin journalistiseen harkintaan perustuva jatkojuttu, jossa käsitellään Asianajajaliiton kantaa tilanteeseen, jossa asianajaja on vapautettu tehtävistään myönnettyään itse nauttineensa alkoholia kuulustelussa. Päätoimittajan mukaan jutussa kysytään myös, vaikuttaako tämän kaltainen toiminta luottamustehtävään kirkkovaltuuston jäsenenä.

Päätoimittajan mukaan kantelussa ei mitenkään perustella väitettä, että jutun tekoprosessissa olisi esiintynyt painostusta tai houkuttelua, jolla olisi yritetty estää, ohjata tai rajoittaa tiedonvälitystä. Väitteelle ei myöskään esitetä minkäänlaisia todisteita. Väite on täysin väärä.

Päätoimittajan mukaan vastaamista vaikeuttaa se, ettei kantelussa mitenkään perustella väitettä, että jutun kirjoittanut toimittaja olisi jotenkin hyötynyt siitä, että hän kirjoitti jatkojutun Suomen Kuvalehden aiemmalle uutiselle. Väitteelle ei myöskään esitetä minkäänlaisia todisteita. Päätoimittajan mukaan väite on täysin väärä.

Päätoimittajan mukaan kantelussa väitetään, ettei Suomen Kuvalehden toimittaja ole tehnyt ratkaisujaan journalistisin ja ammatillisin perustein vaan toiminut asiassa ”jonkun” toimeksiannosta ”saattaakseen kantelijan mahdollisimman epäedulliseen valoon ja pyrkinyt vaikuttamaan keskeneräiseen käräjäoikeuden ratkaisuun.”

Päätoimittajan mukaan kantelun kohteena oleva jatkojutussa siis mm. kysytään Asianajajaliiton kantaa tilanteeseen, jossa asianajaja on vapautettu tehtävistään myönnettyään itse nauttineensa alkoholia kuulustelussa. Kantelussa ei perustella mitenkään, miten tämän kysyminen ”saattaisi kantelijan epäedulliseen valoon” tilanteessa, jossa kantelija itse on tapausta käsitelleessä aikaisemmassa jutussa myöntänyt nauttineensa alkoholia työtehtävissä ja käräjäoikeus on jo tehnyt päätöksen kantelijan vapauttamisesta avustajan tehtävistä.

Päätoimittajan mukaan kantelussa ei myöskään kerrota, miten keskeneräiseen käräjäoikeuden ratkaisuun voisi vaikuttaa lehtijuttu, jossa kysytään Asianajajaliiton kantaa tilanteeseen, jossa asianajaja nauttii alkoholia virkatehtävissä. Samainen käräjäoikeus on siis jo aiemmin vapauttanut kantelun tehneen asianajajan tehtävistään Malmin naisen avustajana. 

Päätoimittajan mukaan toisen väitteen mukaan Helsingin käräjäoikeus ottaa 29.12.2016 antaman päätöksensä tiedotteessa kantaa ilmeisesti Suomen Kuvalehden tai sen toimittajan harjoittamaan ”epäasialliseen vaikuttamiseen”. Tämä väite ei pidä lainkaan paikkaansa.

Päätoimittajan mukaan kantelussa mainittu kohta oikeuden päätöksestä kertovassa tiedotteessa koskee itse asiassa tapausta, jossa Suomen Kuvalehti uutisoi entisen formulakuljettajan Mika Salon nimen olleen poliisihallituksen salaisessa epäiltyjen rekisterissä eli niin sanotussa epri-rekisterissä. Rekisterissä oli myös esimerkiksi Venäjän presidentti Vladimir Putinin nimi. Useiden tiedotusvälineiden epri-rekisteriä koskeva uutisointi herätti laajan keskustelun siitä, millä perustein henkilöitä merkitään salaiseen epäiltyjen rekisteriin. 

Päätoimittajan mukaan kaksi poliisia sai tapauksesta tuomion salassa pidettävän tiedon vuotamisesta julkisuuteen. Minkäänlaisesta ”epäasiallisesta vaikuttamisesta” käräjäoikeus ei tässä yhteydessä puhu, joten kantelun tämäkin väite on väärä.

Päätoimittajan mukaan kantelussa väitetään, että jutussa olisi vääristelty kirkkovaltuuston puheenjohtajan Kaisa Raittilan ja/tai kirkkovaltuuston jäsenen Lauri Kopposen lausumia ja näin sekoitettu toimittajan mielipiteitä ja tosiasioita.

Päätoimittajan mukaan Kaisa Raittilan sekä Lauri Kopposen kommentit ovat peräisin 23.11.2016 tehdyistä puhelinhaastatteluista ja Raittilan osalta osin myös sähköpostiviestistä 24.11.2016. Haastattelut on nauhoitettu ja litteroitu. Lisäksi yksi Kaisa Raittilan täydentävä kommentti on peräisin hänen 24.11.2016 kello 12.34 lähettämästään sähköpostista, josta se on kopioitu sellaisenaan juttuun.

Päätoimittajan mukaan kantelun väitteet vääristelystä eivät siis pidä paikkaansa.
Lisäksi kantelussa väitetään, että Raittila ja Kopponen eivät ole pyynnöstä huolimatta saaneet tarkastaa lausumiaan ”vaikka niitä on käytetty vääristellen jopa otsikossa”.
Päätoimittajan mukaan tämä väite on täysin väärä. Kumpikaan haastateltavista ei ole etukäteen pyytänyt saada tarkistaa lausumiaan. Jos haastateltavat olisivat tätä pyytäneet, pyyntöön olisi Journalistin ohjeiden 18 kohdan mukaisesti suostuttu. Puhelinhaastattelun yhteydessä (23.11.) toimittaja vieläpä lupasi lähettää Raittilalle linkin aiemmin aiheesta kirjoittamaansa juttuun (22.11.) ja lähetti sen. Raittila kuittasi sähköpostilla (24.11.) saaneensa sen eikä tässäkään yhteydessä, ennen jutun julkaisua, pyytänyt lausumiaan tarkistettavaksi. Päätoimittajan mukaan Raittilan tai Kopposen lausumia ei käytetä lainkaan jutun otsikossa eli tämäkin väite on väärä.

Päätoimittajan mukaan kantelija katsoo, että hän on jutun perusteella selkeästi tunnistettavissa ja että Suomen Kuvalehti on laiminlyönyt velvollisuutensa samanaikaiseen kuulemiseen esittäessään jutussa tietoja, jotka asettavat hänet erittäin kielteiseen julkisuuteen. Lisäksi jutussa esitetään väitteitä, jotka eivät pidä paikkaansa.

Päätoimittajan mukaan kantelijan nimeä ei mainita kantelun kohteena olleessa jutussa. Siinä todetaan, että hän oli Malmin naisen asianajaja ja on edelleen yhteisen kirkkovaltuuston jäsen Helsingin tuomiokirkkoseurakunnasta. Kummankaan tiedon perusteella kantelija ei ole selkeästi tunnistettavissa.

Päätoimittajan mukaan kantelijan nimi tuli laajasti julkisuuteen myöhemmin toukokuussa 2017, kun Asianajajaliitto antoi hänelle huomautuksen alkoholin nauttimisesta virkatehtävissä. Asianajaja oli myös jäänyt kiinni ja saanut tuomion huumausaineen käytöstä vapaa-ajallaan. Silloin nimen kertoivat esimerkiksi Helsingin Sanomat, Turun Sanomat ja Aamulehti.

Päätoimittajan mukaan kantelussa ei kerrota tarkemmin, mitkä ovat ne kantelun kohteena olevan jutun uudet tiedot, jotka asettavat hänet erittäin kielteiseen julkisuuteen. Suomen Kuvalehti kertoi aiemmassa jutussaan, että asianajaja oli nauttinut alkoholia kuulustelussa. Tässä aiemmin ilmestyneessä SK:n jutussa hän mm. itse myönsi olleensa krapulassa ja nauttineensa olutta kuulustelun aikana. Aikaisempi juttu ei ole tämän kantelun kohteena, mutta siinä jutussa kantelijalle annettiin mahdollisuus kommentoida asiaa. 

Päätoimittajan mukaan kantelussa todetaan, että sekä kantelija että kaksi haastateltavaa ovat pyytäneet oikaisua Suomen Kuvalehden juttuun. Tämä ei pidä paikkaansa.

Päätoimittajan mukaan kantelussa on otteita kahdesta kantelijan Suomen Kuvalehden päätoimittajalle lähettämästä sähköpostista. Ensimmäinen niistä on lähetetty 22.11.2016 eli kaksi päivää ennen kantelun kohteena olevan jutun julkaisemista. Se ei siis voi olla kantelijan mainitsema oikaisupyyntö.

Päätoimittajan mukaan toinen sähköposti on lähetetty 5.12.2016, eli 11 päivää jutun julkaisemisen jälkeen. Siinä mm. esitetään erilaisia arvioita Suomen Kuvalehden jutun julkaisemisen todellisista motiiveista. Lisäksi sähköpostissa pyydetään joko poistamaan tai korjaamaan jutusta joku ”väittämä” kuitenkaan yksilöimättä sen tarkemmin, mikä tämä väittämä on.

Päätoimittajan mukaan kantelijaa oli kuultu jo edellisessä jutussa, jossa hän itse myönsi alkoholinkäyttönsä. 

Päätoimittajan mukaan yksi haastatelluista, Kaisa Raittila, taas lähetti lehdelle 30.11.2016 vastineeksi otsikoidun tekstin, jossa mm. syytettiin jutun kirjoittanutta toimittajaa tarkoitushakuisesta ja Journalistin ohjeiden vastaisesta toiminnasta koska hän ”jätti jutun tarkistuttamatta”. Kuten aiemmin on todettu, Raittila ei haastattelun yhteydessä pyytänyt saada tarkistaa sitaattejaan. 
Kaisa Raittilalle ei syntynyt jutusta vastineoikeutta, koska hän ei itse ole jutussa arvostelun kohteena vaan pikemminkin arvostelee kantelijaa.


Päätoimittajan mukaan kantelijan nimeä ei mainita jutussa eikä hän siten ole selvästi tunnistettavissa oleva henkilö. Näin ollen juttu ei voi loukata kantelijan yksityisyyttä.

Päätoimittajan mukaan kantelija katsoo, että jutun kirjoittanut toimittaja vaikuttaa käyttäneen asemaansa väärin. Kantelija epäilee, että ”toimittaja on yrittänyt vaikuttaa keskeneräisen, ns. tynnyrijutun, tuomioon kirjoittamisellaan, jollaista ulkoprosessuaalista vaikuttamista käräjäoikeus on todennut tuomiossaan kyseisen toimittajan aiemmin tehneen.” Päätoimittajan mukaan tähän väitteeseen on vastattu osittain jo aiemmin.

Päätoimittajan mukaan kyseisen tynnyrijutun oikeudenkäynti päättyi maaliskuussa 2016, eli kahdeksan kuukautta ennen kantelun kohteena olevan jutun ilmestymistä. Jutun ilmestyessä kolme ammattituomaria pohti tuomiota jutussa. Se annettiin lopulta 29.12.2016.

Päätoimittajan mukaan kantelun väite siitä, että jutulla pyrittiin vaikuttamaan epäasiallisesti oikeuden päätökseen, on täysin väärä. Kantelun kohteena olevassa jatkojutussa siis kysytään Asianajajaliiton kantaa tilanteeseen, jossa asianajaja on vapautettu tehtävistään myönnettyään itse nauttineensa alkoholia työtehtävissä, eli kuulustelussa. Kantelussa ei perustella mitenkään, miten tämän kysyminen voisi vaikuttaa oikeuden ratkaisuihin. Päätoimittajan mukaan käräjäoikeus oli jo siis tehnyt päätöksen kantelijan vapauttamisesta avustajan tehtävistään. Tästä päätöksestä kerrottiin aiemmassa jutussa, joka ei ole kantelun kohteena.

Päätoimittajan mukaan lisäksi tässä kohdassa toistetaan väärä väite, jonka mukaan käräjäoikeus olisi tynnyrijutun tuomiossaan todennut jutun kirjoittajan aiemmin tehneen ulkoprosessuaalista vaikuttamista.

Päätoimittaja toteaa, että kantelun kohteena olevan uutisjutun tiedot pitävät paikkansa ja juttu on tehty journalistin ohjeita noudattaen. Asianosaista on kuultu edellisessä jutussa, jossa hän on myöntänyt alkoholinkäyttönsä vaativissa työtehtävissä. Päätoimittajan mukaan asianosaista on käsitelty hienotunteisesti siten, että hänen nimeään ei mainita jutussa, jotta hänen yksityisyyttään ei loukata. Aarnio-oikeudenkäynti on/oli yhteiskunnallisesti merkittävä tapahtumasarja, jonka vaiheiden ja toimijoiden käsittely täyttää kaikki normaalit uutiskriteerit. 


Ratkaisu

JO 2: Tiedonvälityksen sisältöä koskevat ratkaisut on tehtävä journalistisin perustein. Tätä päätösvaltaa ei saa missään oloissa luovuttaa toimituksen ulkopuolisille.

JO 3: Journalistilla on oikeus ja velvollisuus torjua painostus tai houkuttelu, jolla yritetään ohjata, estää tai rajoittaa tiedonvälitystä.

JO 4: Journalisti ei saa käyttää asemaansa väärin. Hänen ei pidä käsitellä aiheita, joihin liittyy henkilökohtaisen hyötymisen mahdollisuus eikä vaatia tai vastaanottaa etuja, jotka voivat vaarantaa riippumattomuuden tai ammattietiikan.

JO 8: Journalistin velvollisuus on pyrkiä totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen.

JO 11: Yleisön on voitava erottaa tosiasiat mielipiteistä ja sepitteellisestä aineistosta. Myöskään kuvaa tai ääntä ei saa käyttää harhaanjohtavasti.

JO 18: Haastateltavan pyyntöön tarkastaa lausumansa ennen julkaisemista on syytä suostua, jos julkaisuaikataulu sen mahdollistaa. Tarkastamisoikeus koskee vain haastateltavan omia lausumia, eikä sillä saa luovuttaa journalistista päätösvaltaa toimituksen ulkopuolelle.

JO 21: Jos selvästi tunnistettavissa olevan henkilön tai tahon toiminnasta aiotaan esittää tietoja, jotka asettavat tämän erittäin kielteiseen julkisuuteen, kritiikin kohteelle tulee varata tilaisuus esittää oma näkemyksensä jo samassa yhteydessä.

JO 22: Ellei samanaikainen kuuleminen ole mahdollista, voi erittäin kielteisen julkisuuden kohteeksi joutunutta olla tarpeen kuulla jälkeen päin. Jos näin ei tehdä, hyvään tapaan kuuluu julkaista hänen oma kannanottonsa.

JO 27: Yksityiselämään kuuluvia erityisen arkaluonteisia seikkoja voi julkaista vain asianomaisen suostumuksella tai jos niillä on poikkeuksellista yhteiskunnallista merkitystä. Yksityiselämän suoja on otettava huomioon myös kuvia käytettäessä.
JO 35: Jos tutkintapyynnöstä, syytteestä tai tuomiosta on julkaistu uutinen, asiaa on mahdollisuuksien mukaan seurattava loppuun saakka. Oikeudenkäynnin aikana ei pidä asiattomasti pyrkiä vaikuttamaan tuomioistuimen ratkaisuihin eikä ottaa ennakolta kantaa syyllisyyteen.

Suomen Kuvalehti kertoi verkkosivuillaan Asianajajaliiton tutkivan alkoholia työaikana nauttineen asianajajan toimia. Jutussa haastateltiin kirkkovaltuuston jäseniä, koska kyseinen asianajaja kuului kirkkovaltuustoon. Juttu oli jatkojuttu, jossa kommentoitiin lehden kaksi päivää aiemmin julkaistua uutista, jonka mukaan asianajaja oli vapautettu tehtävästä oikeudenkäynnin avaintodistajan asianajajana. 

Kyseessä oli yhteiskunnallisesti merkittävä oikeustapaus, joten asianajajan toiminnasta kertominen oli perusteltua. Julkisen sanan neuvosto toteaa, että jutuissa ei rikottu yksityiselämän suojaa, koska päihteiden käyttöä käsiteltiin siitä näkökulmasta, miten asianajaja oli toiminut julkisissa rooleissaan asianajajana ja kirkkovaltuuston jäsenenä.

Neuvosto toteaa, että juttu oli tehty journalistisin perustein eikä neuvosto löytänyt perusteita väitteelle, että tällä jutulla olisi pyritty vaikuttamaan keskeneräiseen oikeudenkäyntiin. Jutussa siteeratut kommentit vastasivat haastateltavien lausumia.

Neuvoston mukaan asianajajaa ei ollut välttämätöntä kuulla kantelun kohteena olevassa jutussa, koska häntä oli haastateltu kaksi päivää aiemmin julkaistussa samaa asiaa käsitelleessä jutussa. 

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Suomen Kuvalehti ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.

 

Ratkaisun tekivät:
Elina Grundström (pj), Aapo Parviainen, Jyrki Huotari, Antti Kokkonen, Riitta Korhonen, Niklas Vainio, Venla Mäntysalo, Ulla Virranniemi, Arja Lerssi-Lahdenvesi ja Maria Swanljung.

Tämä päätös on avattu 1478 kertaa