PÄÄTÖKSET

Vapauttava 6654/AL/17
Seiska

Lainaaminen

Lehti kertoi verkkosivuillaan julkisuuden henkilöiden erosta sekä sen mahdollisesta syystä eli toisen puolison mahdollisesta kumppanista. Erosta oli kerrottu toisessa tiedotusvälineessä 42 minuuttia aikaisemmin. Lehti mainitsi ensin asiasta kertoneen tiedotusvälineen leipätekstissä, mutta ei otsikossa. Tämä oli riittävää, sillä jutussa oli eri näkökulma, uusia tietoja ja se perustui lehden omaan tiedonhankintaan.

Vapauttava 6653/AL/17
Seiska

Lainaaminen

Lehti kertoi verkkosivuillaan presidentin hautajaisohjelmassa olleesta virheestä. Sama tieto oli kerrottu toisessa tiedotusvälineessä 25 minuuttia aikaisemmin. Lehti mainitsi ensin asiasta kertoneen tiedotusvälineen leipätekstissä, mutta ei otsikossa. Tämä oli riittävää, sillä juttu perustui lehden omaan tiedonhankintaan hautajaisissa.

Vapauttava 6652/AL/17
Seiska

Lainaaminen

Lehti kertoi verkkosivuillaan julkisuuden henkilön yhteistyösopimuksen päättymisestä. Sama tieto oli kerrottu toisessa tiedotusvälineessä kaksi ja puoli tuntia aikaisemmin. Lehti mainitsi ensin asiasta kertoneen tiedotusvälineen leipätekstissä, mutta ei otsikossa. Tämä oli riittävää, sillä juttu perustui lehden itsenäiseen tiedonhankintaan.

Langettava 6650/Yle/17
Yle

Lainaaminen, totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkastaminen, lähdekritiikki, kuvan harhaanjohtava käyttö, olennainen asiavirhe

Yle kertoi verkkosivuillaan ja pääuutislähetyksessään puna-armeijan kouluttaneen hirviä taistelutarkoituksiin. Jutuissa oli olennaisia asiavirheitä. Tiedot oli saatu uudesta turisteille suunnatusta museosta, mutta niiden alkuperäisenä lähteenä oli venäläisen lehden aprillipila. Yle korjasi noin kuukautta myöhemmin tv-uutisten virheitä pääuutislähetyksessään, mutta korjausta ei tehty Journalistin ohjeiden mukaisesti viipymättä. Lisäksi Yle teki aiheesta verkkosivuilleen jatkojutun, jossa alkuperäisen jutun tiedot todettiin kiistanalaisiksi. Verkkosivuilla julkaistun alkuperäisen jutun virheitä ei kuitenkaan korjattu Journalistin ohjeiden mukaisesti ja korjausten jälkeenkin Yle käytti jutussa manipuloitua kuvaa kertomatta siitä yleisölle. Jatkojuttu perustui kuitenkin Ylen omaan tiedonhankintaan, joten siinä ei ollut tarpeen mainita muita lähteitä.

Langettava 6649/SL/17
Iltalehti

Lainaaminen, totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkastaminen, lähdekritiikki, kuvan harhaanjohtava käyttö, olennainen asiavirhe

Lehti kertoi printtilehdessä ja kahdessa verkkosivuillaan julkaistussa puna-armeijan kouluttaneen hirviä taistelutarkoituksiin. Jutuissa oli olennaisia asiavirheitä. Tiedot oli saatu uudesta turisteille suunnatusta museosta, mutta niiden alkuperäisenä lähteenä oli venäläisen lehden aprillipila. Lehti teki aiheesta printtilehteen ja verkkosivuilleen jatkojutut, mutta ei korjannut alkuperäisten juttujen virheitä Journalistin ohjeiden mukaisesti. Jatkojutut perustuivat lehden omaan tiedonhankintaan, joten niissä ei ollut tarpeen mainita muita lähteitä. Lisäksi lehti käytti jutuissa manipuloituja kuvia kertomatta siitä yleisölle. 

Langettava 6648/SL/17
Iltalehti

Lainaaminen

Iltalehti kertoi lööpissä, lehden kannessa ja jutussa julkisuuden henkilön elämäntapahtumista. Juttu perustui kokonaan toisessa tiedotusvälineessä julkaistuun blogiin. Lähde mainittiin ensimmäisen kerran jutun alussa. Juttu perustui niin selvästi toisen tiedotusvälineen aineistoon, että lähteenä ollut tiedotusväline olisi pitänyt mainita jo lööpissä, kannessa sekä jutun otsikossa.

Langettava 6646/SL/17
Iltalehti

Totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkastaminen, lähdekriittisyys, olennainen asiavirhe

Lehti kertoi verkkosivuillaan tarinan pastorista, joka joutui krokotiilien syömäksi yritettyään kävellä veden päällä. Juttu perustui verkossa levinneeseen sepitteelliseen kertomukseen. Lehti ei oikaissut virhettään asianmukaisesti, kun se poisti jutun verkkosivuiltaan kertomatta siitä yleisölle. 

 

Langettava 6630/YLE/17
Yle

Journalistinen päätösvalta, piilomainonta

Ylen paikallistoimituksen Instagram-tilillä vieraili viikonloppuisin toimituksen ulkopuolisia henkilöitä. He saivat julkaista sisältöjä täysin itsenäisesti Ylen paikallistoimituksen tilillä. Tämä oli journalistisen päätösvallan luovuttamista. Vieraiden julkaisemat sisällöt eivät kuitenkaan olleet mainosmaisia.

Langettava 6623/AL/17
Kaksplus

Totuudenmukainen tiedonvälitys, lähdekritiikki, tietojen tarkistaminen

Lehti julkaisi Facebook-tilillään blogitekstin, jossa esitettiin lähdekritiikittömiä ja tarkistamattomia väitteitä rokottamisesta. Kirjoittaja toi tekstissä esille, ettei hän ollut pyrkinyt lähdekritiikkiin tai totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen, eikä tarkistanut tietoja. Yleisö ei voinut erottaa tosiasioita sepitteestä. 

Langettava 6615/SL/17
Iltalehti

Piilomainonta, konserniyhteys

Lehti julkaisi verkkosivuillaan jutun erikoisesta ajoneuvosta. Juttu oli tehty journalistisin perustein ja konserniyhteys jutun lopussa mainittuun automyyntipalveluun oli merkitty asianmukaisesti. Jutun sisällä oleva linkki ja kehotus siirtyä automyyntipalveluun oli kuitenkin piilomainontaa.

Vapauttava 6604/SL/17
Savon Sanomat

Kielteinen julkisuus, samanaikainen kuuleminen.

Kantelija joutui Savon Sanomien jutussa kielteiseen julkisuuteen. Julkisuus ei kuitenkaan ollut erittäin kielteistä eikä lehdellä ollut velvollisuutta kuulla häntä samanaikaisesti. 

Langettava 6599/MTV/17
MTV

Virheen korjaus, olennainen asiavirhe, kielteinen julkisuus, samanaikainen kuuleminen, totuudenmukainen tiedonvälitys

MTV kertoi jutussa käräjäoikeuden tuomiosta. Jutusta sai käsityksen, että kantelija oli osallistunut erittäin epäasiallisiin keskusteluihin Whatsapp-viestiryhmässä. Tämä oli olennainen asiavirhe, eikä kantelijaa ollut yritetty kuulla samassa yhteydessä. Tiedotusväline ei korjannut juttuaan kantelijan oikaisupyynnön jälkeen. Julkisuus oli niin kielteistä, ettei edes oma kannanotto olisi sitä korjannut.

Langettava 6598/SL/17
Ilta-Sanomat

Virheen korjaus, olennainen asiavirhe, kielteinen julkisuus, samanaikainen kuuleminen, totuudenmukainen tiedonvälitys

Lehti kertoi jutussa käräjäoikeuden tuomiosta. Jutusta sai käsityksen, että kantelija oli osallistunut erittäin epäasiallisiin keskusteluihin Whatsapp-viestiryhmässä. Tämä oli olennainen asiavirhe, eikä kantelijaa ollut yritetty kuulla samassa yhteydessä. Lehti poisti kantelijan nimen jutusta, mutta ei kertonut korjauksesta Journalistin ohjeiden mukaisesti yleisölle. Julkisuus oli niin kielteistä, ettei edes oma kannanotto olisi sitä korjannut.

Langettava 6597/SL/17
Iltalehti

Virheen korjaus, olennainen asiavirhe, kielteinen julkisuus, samanaikainen kuuleminen, totuudenmukainen tiedonvälitys

Lehti kertoi kahdessa jutussa käräjäoikeuden tuomiosta. Jutuista sai käsityksen, että kantelija oli osallistunut erittäin epäasiallisiin keskusteluihin Whatsapp-viestiryhmässä. Tämä oli olennainen asiavirhe, eikä kantelijaa ollut yritetty kuulla samassa yhteydessä. Lehti korjasi virheensä asianmukaisesti, mutta se ei riittänyt poistamaan juttujen perusteella syntynyttä erittäin kielteistä julkisuutta. Julkisuus oli niin kielteistä, ettei edes oma kannanotto olisi sitä korjannut.

Langettava 6593/YLE/17
Yle

Totuudenmukainen tiedonvälitys, virheen korjaus, tietojen tarkistaminen

Ylen verkkojutussa tulkittiin virheellisesti kantelijan tekstiä, joka oli julkaistu nimettömänä kansanedustajan Facebook-sivulla. Yle ei oikaissut juttuaan kantelijan pyynnöstä huolimatta. Langettava äänin 8-2. Lopussa eriävä mielipide.

Vapauttava 6581/SL/17
Savon Sanomat

Kielteinen julkisuus, samanaikainen kuuleminen, oma kannanotto, olennainen asiavirhe, yksityisyyden suoja

Lehti kertoi eläinlääkärin saaneen sakot poliisin vastustamisesta. Häntä epäiltiin myös eläinsuojelurikoksesta, mutta tämä syyte hylättiin. Eläinlääkäri saattoi olla tunnistettavissa jutusta, mutta hän ei joutunut erittäin kielteisen julkisuuden kohteeksi. Jutussa ei ollut asiavirheitä eikä se loukannut yksityisyyden suojaa.

Vapauttava 6569/PL/17
Lauttasaari-Lehti

Virheen korjaus

Lehti lyhensi puolueen nimen kuntavaaligallupista julkaisemassaan taulukossa. Puolueen nimi oli kuitenkin oikein jutussa, johon taulukko liittyi. Kyseessä ei ollut olennainen asiavirhe. 

Vapauttava 6565/SL/17
Iltalehti

Piilomainonta, konserniyhteys

Iltalehti julkaisi verkkosivuillaan asuntojen hintatasoa käsittelevän jutun. Jutun kuvat ja tiedot olivat peräisin samaan konserniin kuuluvasta asuntoilmoituspalvelusta ja juttu sisälsi linkkejä palvelussa oleviin myyntikohteisiin. Juttu täytti kuitenkin Journalistin ohjeiden minimivaatimukset, koska siihen oli valittu asumissivustolle sopiva journalistinen näkökulma. Lehti mainitsi konserniyhteyden asianmukaisesti.

Langettava 6548/SL/17
Satakunnan Kansa

Erittäin kielteinen julkisuus, samanaikainen kuuleminen, oma kannanotto, totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkastaminen, lähdekritiikki, otsikko

Lehti kertoi viidessä laajassa jutussa noin kolmen viikon aikana lääkärin määränneen holtittomasti päihdekäyttöön soveltuvia lääkkeitä. Julkisuus oli erittäin kielteistä ja lääkäri oli selvästi tunnistettavissa jutuista. Häntä ei siitä huolimatta kuultu yhdessäkään jutussa, eikä edes pyritty uskottavasti tavoittelemaan. Kantelija sai julkaista oman kannanoton juttusarjan päättymisen jälkeen. Hän joutui kuitenkin niin kielteisen julkisuuden kohteeksi, ettei oma kannanotto riittänyt sitä korjaamaan.

 

Langettava 6547/YLE/17
Yle

Virheen korjaus, olennainen asiavirhe

Yle julkaisi verkkosivuillaan uutisen, jossa oli olennainen asiavirhe. Virheestä oli tehty kaksi oikaisupyyntöä, mutta Yle korjasi virheen vasta saatuaan tiedon kantelusta.

<< 1 2 3 4 5 6 7 8  ... >> 

Vapauttava 6496/AL/17

Vastaaja: Suomen Kuvalehti

Asia: Journalistinen päätösvalta, kielteinen julkisuus, samanaikainen kuuleminen, oma kannanotto, totuudenmukainen tiedonvälitys, toimittajan asema, oikeudenkäyntiin vaikuttaminen

Ratkaistu: 18.10.2017

Lehti kertoi jutussaan Asianajajaliiton tutkivan alkoholia työaikana nauttineen asianajajan toimia. Jutussa haastateltiin kirkkovaltuuston jäseniä, koska kyseinen asianajaja kuului kirkkovaltuustoon. Haastateltavien lausumia käytettiin totuudenmukaisesti. Asianajajaa ei tarvinnut kuulla samassa yhteydessä, koska kyseessä oli jatkojuttu, joka kommentoi aiempaa juttua, jossa häntä oli haastateltu. 

Kantelu 21.2.2017

Kantelu kohdistuu Suomen Kuvalehden verkkosivuillaan 24.11.2016 julkaisemaan juttuun ”Asianajajaliitto tutkii ”Malmin naisen” avustajan toimet: ”Käytös oli erittäin moitittavaa ja juominen raskauttavaa”.

https://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/asianajajaliitto-tutkii-malmin-naisen-avustajan-toimet-kaytos-erittain-moitittavaa-juominen-raskauttavaa/

Juttua edelsi Suomen Kuvalehden verkkosivuillaan 22.11.2016 julkaisema juttu ”Oikeus vapautti Malmin naisen avustajan tehtävistään – krapulainen asianajaja joi kuulustelun aikana alkoholia”.

https://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/oikeus-vapautti-malmin-naisen-avustajan-tehtavistaan-krapulainen-asianajaja-joi-kuulustelun-aikana-alkoholia/

Kantelijan mukaan kantelun kohteena oleva 24.11.2016 julkaistu juttu rikkoo useita Journalistin ohjeiden kohtia. Kantelija on ns. ”Malmin naisen” avustaja, jonka toimintaa jutuissa kuvaillaan.

Kantelija epäilee, että Suomen Kuvalehden toimittaja ei ole tehnyt ratkaisujaan journalistisin ja ammatillisin perustein, vaan on toiminut asiassa jonkun toimeksiannosta saattaakseen kantelijan mahdollisimman epäedulliseen valoon ja pyrkinyt mahdollisesti vaikuttamaan keskeneräiseen käräjäoikeuden ratkaisuun.

Kantelijan mukaan tästä saadaan viitteitä siitä, että Helsingin käräjäoikeus on ns. tynnyrijutun tuomiossaan 29.12.2016 ottanut tähän epäasialliseen vaikuttamiseen kantaa jo tuomion tiedotteen kohdassa Salassa pidettävän tiedon vuotaminen: ”Runeberg on kolme kertaa Aarnion pyynnöstä etsinyt poliisin tietojärjestelmistä salassa pidettävää tietoa eräästä henkilöstä (NN). Aarnio on paljastanut tiedot Suomen Kuvalehden ja MTV3:n toimittajille, jotka ovat tietojen perusteella laatineet NN:stä ja KRP:n toiminnasta uutisia.”

Kantelijan mukaan Aarnion osallistuminen Suomen Kuvalehdessä julkaistujen kirjoitusten kommentointiin ilmenee selvästi tekstiviesteistä. Aarnio ja Runeberg ovat syyllistyneet virkarikoksiin.”

Toimittaja ei ole kantelijan mukaan tarkastanut tietojaan, eikä yleisö erota mielipiteitä sepitteellisestä aineistosta. Kantelijan mukaan väite vaikeasta päihdeongelmasta perustuu seurakunnan edustajan haastattelussa antaman lausunnon vääristelemiseen, eikä kantelijalta ole kysytty asiasta. Kantelijan mukaan jutussa sekoittuvat toimittajan mielipiteet ja tosiasiat.

Kantelijan mukaan haastateltujen hänelle toimittamista sähköposteista, jotka ovat myös kantelun liitteinä, on nähtävissä, että he eivät ei ole sanoneet asioita siten, kuin toimittaja on juttuun kirjoittanut. Juttuun haastatellut Raittila ja Kopponen eivät myöskään ole saaneet kantelijan mukaan pyynnöstä huolimatta tarkastaa lausumiaan, vaikka niitä on käytetty vääristellen jopa otsikossa.

Kantelija toteaa, että hän on selkeästi tunnistettavissa jutussa. Kantelijan mukaan juttu saattaa hänet erittäin kielteiseen julkisuuteen, jonka seuraukset ovat nähtävissä edelleen jatkuvasti sekä hänen työssään että yksityiselämässään.
Kantelijan mukaan häneltä ei ole edes yritetty kysyä näkemystä jutussa esitetyille väitteille, jotka eivät kantelijan mukaan pidä paikkaansa. Kantelijan mukaan Suomen Kuvalehti on laiminlyönyt samanaikaisen kuulemisen, eivätkä jutun kirjoittanut toimittaja ja lehden päätoimittaja ole vastanneet hänen ja juttuun haastateltujen Helsingin seurakuntayhtymän edustajien yhteydenottoihin. Sekä kantelija että edellä mainitut haastatellut ovat pyytäneet oikaisua Suomen Kuvalehden juttuun.

Kantelijan mukaan jutun väite, että hänellä on ”erittäin vaikeaksi päässyt päihdeongelma”, loukkaa hänen yksityisyyttään eikä asiasta olisi saanut kirjoittaa ilman hänen suostumustaan.

Kantelijan mukaan jutun kirjoittanut toimittaja vaikuttaa käyttäneen asemaansa väärin. Kantelija epäilee, että ”toimittaja on yrittänyt vaikuttaa keskeneräisen, ns. tynnyrijutun, tuomioon kirjoittamisellaan, jollaista ulkoprosessuaalista vaikuttamista käräjäoikeus on todennut tuomiossaan kyseisen toimittajan aiemmin tehneen”.

Päätoimittajan vastaus 15.9.2017

Päätoimittaja Ville Pernaan mukaan kantelun kohteena oleva juttu jatkaa Suomen Kuvalehden uutista, jonka mukaan Helsingin käräjäoikeus vapautti marraskuussa 2016 niin sanotun Malmin naisen avustajan tehtävistään tilanteessa, jossa Helsingin huumepoliisin entisen päällikön Jari Aarnion huumerikosoikeudenkäynti oli päättynyt mutta tuomiota ei vielä oltu annettu. Oikeudenkäynnin käsittelyvaihe oli päättynyt jo keväällä mutta oikeus pohti edelleen ratkaisua tapauksessa.

Päätoimittajan mukaan aikaisemmassa, 22.11.2016 julkaistussa verkkojutussa oli kerrottu, että Malmin nainen pyysi itse avustajansa vapauttamista vedoten mm. tapaukseen, jossa avustaja joi kuulustelutilanteessa alkoholia. Jutussa kyseinen avustaja itse myönsi olleensa krapulassa ja nauttineensa olutta kuulustelun aikana. Hän myös kertoi itsekin halunneensa luopua Malmin naisen avustamisesta.

Päätoimittajan mukaan kantelun kohteena olevassa jatkojutussa on kaksi osaa. Ensimmäisessä kysytään Suomen asianajajaliiton puheenjohtajan kantaa tilanteeseen, jossa asianajaja nauttii alkoholia työtehtävissä. Hyvää asianajotapaa valvoo Suomessa asianajajaliiton valvontalautakunta.
Päätoimittajan mukaan lautakunta oli jo aiemmin, vuonna 2012 antanut kantelijalle erään toisen tapauksen yhteydessä varoituksen päihteiden käytöstä. Silloin kantelija oli soittanut käräjäoikeuden tuomarille humalassa ennen istunnon alkamista ja pyytänyt istunnon lykkäämistä. Myöhemmin asianajaja oli saapunut oikeustalolle vahvassa humalatilassa.

Päätoimittajan mukaan vuoden 2017 toukokuussa sama valvontalautakunta antoi asianajajalle varoituksen Suomen Kuvalehden jutussa kerrotusta tapauksesta, jossa asianajaja oli mm. esiintynyt krapulassa ja juonut alkoholia Malmin naisen kuulustelussa. 

Päätoimittajan mukaan kantelun kohteena olevan jutun toisessa osassa on selvitetty, vaikuttaako asianajajan asemaan Helsingin yhteisen kirkkovaltuuston jäsenenä. Tähän osaan on haastateltu kirkkovaltuuston puheenjohtajaa sekä yhtä valtuuston jäsentä, joka on ammatiltaan asianajaja.
Päätoimittajan mukaan kanteluun vastaamista vaikeuttaa se, että monissa kohdissa ei tarkemmin kerrota, miten jutussa on Journalistin ohjeita rikottu. Kantelussa esitetään myös useita väitteitä, jotka eivät pidä paikkaansa. Päätoimittaja on käynyt läpi väitteet kohta kohdalta seuraavasti:

Päätoimittajan mukaan kantelussa ei mitenkään avata, miten juttua tehdessä on luovutettu journalistista päätösvaltaa toimituksen ulkopuolelle tai tehty ratkaisuja muin kuin journalistisin perustein.  

Päätoimittajan mukaan kantelun kohteena oleva juttu on normaalein uutiskriteerein ja normaaliin journalistiseen harkintaan perustuva jatkojuttu, jossa käsitellään Asianajajaliiton kantaa tilanteeseen, jossa asianajaja on vapautettu tehtävistään myönnettyään itse nauttineensa alkoholia kuulustelussa. Päätoimittajan mukaan jutussa kysytään myös, vaikuttaako tämän kaltainen toiminta luottamustehtävään kirkkovaltuuston jäsenenä.

Päätoimittajan mukaan kantelussa ei mitenkään perustella väitettä, että jutun tekoprosessissa olisi esiintynyt painostusta tai houkuttelua, jolla olisi yritetty estää, ohjata tai rajoittaa tiedonvälitystä. Väitteelle ei myöskään esitetä minkäänlaisia todisteita. Väite on täysin väärä.

Päätoimittajan mukaan vastaamista vaikeuttaa se, ettei kantelussa mitenkään perustella väitettä, että jutun kirjoittanut toimittaja olisi jotenkin hyötynyt siitä, että hän kirjoitti jatkojutun Suomen Kuvalehden aiemmalle uutiselle. Väitteelle ei myöskään esitetä minkäänlaisia todisteita. Päätoimittajan mukaan väite on täysin väärä.

Päätoimittajan mukaan kantelussa väitetään, ettei Suomen Kuvalehden toimittaja ole tehnyt ratkaisujaan journalistisin ja ammatillisin perustein vaan toiminut asiassa ”jonkun” toimeksiannosta ”saattaakseen kantelijan mahdollisimman epäedulliseen valoon ja pyrkinyt vaikuttamaan keskeneräiseen käräjäoikeuden ratkaisuun.”

Päätoimittajan mukaan kantelun kohteena oleva jatkojutussa siis mm. kysytään Asianajajaliiton kantaa tilanteeseen, jossa asianajaja on vapautettu tehtävistään myönnettyään itse nauttineensa alkoholia kuulustelussa. Kantelussa ei perustella mitenkään, miten tämän kysyminen ”saattaisi kantelijan epäedulliseen valoon” tilanteessa, jossa kantelija itse on tapausta käsitelleessä aikaisemmassa jutussa myöntänyt nauttineensa alkoholia työtehtävissä ja käräjäoikeus on jo tehnyt päätöksen kantelijan vapauttamisesta avustajan tehtävistä.

Päätoimittajan mukaan kantelussa ei myöskään kerrota, miten keskeneräiseen käräjäoikeuden ratkaisuun voisi vaikuttaa lehtijuttu, jossa kysytään Asianajajaliiton kantaa tilanteeseen, jossa asianajaja nauttii alkoholia virkatehtävissä. Samainen käräjäoikeus on siis jo aiemmin vapauttanut kantelun tehneen asianajajan tehtävistään Malmin naisen avustajana. 

Päätoimittajan mukaan toisen väitteen mukaan Helsingin käräjäoikeus ottaa 29.12.2016 antaman päätöksensä tiedotteessa kantaa ilmeisesti Suomen Kuvalehden tai sen toimittajan harjoittamaan ”epäasialliseen vaikuttamiseen”. Tämä väite ei pidä lainkaan paikkaansa.

Päätoimittajan mukaan kantelussa mainittu kohta oikeuden päätöksestä kertovassa tiedotteessa koskee itse asiassa tapausta, jossa Suomen Kuvalehti uutisoi entisen formulakuljettajan Mika Salon nimen olleen poliisihallituksen salaisessa epäiltyjen rekisterissä eli niin sanotussa epri-rekisterissä. Rekisterissä oli myös esimerkiksi Venäjän presidentti Vladimir Putinin nimi. Useiden tiedotusvälineiden epri-rekisteriä koskeva uutisointi herätti laajan keskustelun siitä, millä perustein henkilöitä merkitään salaiseen epäiltyjen rekisteriin. 

Päätoimittajan mukaan kaksi poliisia sai tapauksesta tuomion salassa pidettävän tiedon vuotamisesta julkisuuteen. Minkäänlaisesta ”epäasiallisesta vaikuttamisesta” käräjäoikeus ei tässä yhteydessä puhu, joten kantelun tämäkin väite on väärä.

Päätoimittajan mukaan kantelussa väitetään, että jutussa olisi vääristelty kirkkovaltuuston puheenjohtajan Kaisa Raittilan ja/tai kirkkovaltuuston jäsenen Lauri Kopposen lausumia ja näin sekoitettu toimittajan mielipiteitä ja tosiasioita.

Päätoimittajan mukaan Kaisa Raittilan sekä Lauri Kopposen kommentit ovat peräisin 23.11.2016 tehdyistä puhelinhaastatteluista ja Raittilan osalta osin myös sähköpostiviestistä 24.11.2016. Haastattelut on nauhoitettu ja litteroitu. Lisäksi yksi Kaisa Raittilan täydentävä kommentti on peräisin hänen 24.11.2016 kello 12.34 lähettämästään sähköpostista, josta se on kopioitu sellaisenaan juttuun.

Päätoimittajan mukaan kantelun väitteet vääristelystä eivät siis pidä paikkaansa.
Lisäksi kantelussa väitetään, että Raittila ja Kopponen eivät ole pyynnöstä huolimatta saaneet tarkastaa lausumiaan ”vaikka niitä on käytetty vääristellen jopa otsikossa”.
Päätoimittajan mukaan tämä väite on täysin väärä. Kumpikaan haastateltavista ei ole etukäteen pyytänyt saada tarkistaa lausumiaan. Jos haastateltavat olisivat tätä pyytäneet, pyyntöön olisi Journalistin ohjeiden 18 kohdan mukaisesti suostuttu. Puhelinhaastattelun yhteydessä (23.11.) toimittaja vieläpä lupasi lähettää Raittilalle linkin aiemmin aiheesta kirjoittamaansa juttuun (22.11.) ja lähetti sen. Raittila kuittasi sähköpostilla (24.11.) saaneensa sen eikä tässäkään yhteydessä, ennen jutun julkaisua, pyytänyt lausumiaan tarkistettavaksi. Päätoimittajan mukaan Raittilan tai Kopposen lausumia ei käytetä lainkaan jutun otsikossa eli tämäkin väite on väärä.

Päätoimittajan mukaan kantelija katsoo, että hän on jutun perusteella selkeästi tunnistettavissa ja että Suomen Kuvalehti on laiminlyönyt velvollisuutensa samanaikaiseen kuulemiseen esittäessään jutussa tietoja, jotka asettavat hänet erittäin kielteiseen julkisuuteen. Lisäksi jutussa esitetään väitteitä, jotka eivät pidä paikkaansa.

Päätoimittajan mukaan kantelijan nimeä ei mainita kantelun kohteena olleessa jutussa. Siinä todetaan, että hän oli Malmin naisen asianajaja ja on edelleen yhteisen kirkkovaltuuston jäsen Helsingin tuomiokirkkoseurakunnasta. Kummankaan tiedon perusteella kantelija ei ole selkeästi tunnistettavissa.

Päätoimittajan mukaan kantelijan nimi tuli laajasti julkisuuteen myöhemmin toukokuussa 2017, kun Asianajajaliitto antoi hänelle huomautuksen alkoholin nauttimisesta virkatehtävissä. Asianajaja oli myös jäänyt kiinni ja saanut tuomion huumausaineen käytöstä vapaa-ajallaan. Silloin nimen kertoivat esimerkiksi Helsingin Sanomat, Turun Sanomat ja Aamulehti.

Päätoimittajan mukaan kantelussa ei kerrota tarkemmin, mitkä ovat ne kantelun kohteena olevan jutun uudet tiedot, jotka asettavat hänet erittäin kielteiseen julkisuuteen. Suomen Kuvalehti kertoi aiemmassa jutussaan, että asianajaja oli nauttinut alkoholia kuulustelussa. Tässä aiemmin ilmestyneessä SK:n jutussa hän mm. itse myönsi olleensa krapulassa ja nauttineensa olutta kuulustelun aikana. Aikaisempi juttu ei ole tämän kantelun kohteena, mutta siinä jutussa kantelijalle annettiin mahdollisuus kommentoida asiaa. 

Päätoimittajan mukaan kantelussa todetaan, että sekä kantelija että kaksi haastateltavaa ovat pyytäneet oikaisua Suomen Kuvalehden juttuun. Tämä ei pidä paikkaansa.

Päätoimittajan mukaan kantelussa on otteita kahdesta kantelijan Suomen Kuvalehden päätoimittajalle lähettämästä sähköpostista. Ensimmäinen niistä on lähetetty 22.11.2016 eli kaksi päivää ennen kantelun kohteena olevan jutun julkaisemista. Se ei siis voi olla kantelijan mainitsema oikaisupyyntö.

Päätoimittajan mukaan toinen sähköposti on lähetetty 5.12.2016, eli 11 päivää jutun julkaisemisen jälkeen. Siinä mm. esitetään erilaisia arvioita Suomen Kuvalehden jutun julkaisemisen todellisista motiiveista. Lisäksi sähköpostissa pyydetään joko poistamaan tai korjaamaan jutusta joku ”väittämä” kuitenkaan yksilöimättä sen tarkemmin, mikä tämä väittämä on.

Päätoimittajan mukaan kantelijaa oli kuultu jo edellisessä jutussa, jossa hän itse myönsi alkoholinkäyttönsä. 

Päätoimittajan mukaan yksi haastatelluista, Kaisa Raittila, taas lähetti lehdelle 30.11.2016 vastineeksi otsikoidun tekstin, jossa mm. syytettiin jutun kirjoittanutta toimittajaa tarkoitushakuisesta ja Journalistin ohjeiden vastaisesta toiminnasta koska hän ”jätti jutun tarkistuttamatta”. Kuten aiemmin on todettu, Raittila ei haastattelun yhteydessä pyytänyt saada tarkistaa sitaattejaan. 
Kaisa Raittilalle ei syntynyt jutusta vastineoikeutta, koska hän ei itse ole jutussa arvostelun kohteena vaan pikemminkin arvostelee kantelijaa.


Päätoimittajan mukaan kantelijan nimeä ei mainita jutussa eikä hän siten ole selvästi tunnistettavissa oleva henkilö. Näin ollen juttu ei voi loukata kantelijan yksityisyyttä.

Päätoimittajan mukaan kantelija katsoo, että jutun kirjoittanut toimittaja vaikuttaa käyttäneen asemaansa väärin. Kantelija epäilee, että ”toimittaja on yrittänyt vaikuttaa keskeneräisen, ns. tynnyrijutun, tuomioon kirjoittamisellaan, jollaista ulkoprosessuaalista vaikuttamista käräjäoikeus on todennut tuomiossaan kyseisen toimittajan aiemmin tehneen.” Päätoimittajan mukaan tähän väitteeseen on vastattu osittain jo aiemmin.

Päätoimittajan mukaan kyseisen tynnyrijutun oikeudenkäynti päättyi maaliskuussa 2016, eli kahdeksan kuukautta ennen kantelun kohteena olevan jutun ilmestymistä. Jutun ilmestyessä kolme ammattituomaria pohti tuomiota jutussa. Se annettiin lopulta 29.12.2016.

Päätoimittajan mukaan kantelun väite siitä, että jutulla pyrittiin vaikuttamaan epäasiallisesti oikeuden päätökseen, on täysin väärä. Kantelun kohteena olevassa jatkojutussa siis kysytään Asianajajaliiton kantaa tilanteeseen, jossa asianajaja on vapautettu tehtävistään myönnettyään itse nauttineensa alkoholia työtehtävissä, eli kuulustelussa. Kantelussa ei perustella mitenkään, miten tämän kysyminen voisi vaikuttaa oikeuden ratkaisuihin. Päätoimittajan mukaan käräjäoikeus oli jo siis tehnyt päätöksen kantelijan vapauttamisesta avustajan tehtävistään. Tästä päätöksestä kerrottiin aiemmassa jutussa, joka ei ole kantelun kohteena.

Päätoimittajan mukaan lisäksi tässä kohdassa toistetaan väärä väite, jonka mukaan käräjäoikeus olisi tynnyrijutun tuomiossaan todennut jutun kirjoittajan aiemmin tehneen ulkoprosessuaalista vaikuttamista.

Päätoimittaja toteaa, että kantelun kohteena olevan uutisjutun tiedot pitävät paikkansa ja juttu on tehty journalistin ohjeita noudattaen. Asianosaista on kuultu edellisessä jutussa, jossa hän on myöntänyt alkoholinkäyttönsä vaativissa työtehtävissä. Päätoimittajan mukaan asianosaista on käsitelty hienotunteisesti siten, että hänen nimeään ei mainita jutussa, jotta hänen yksityisyyttään ei loukata. Aarnio-oikeudenkäynti on/oli yhteiskunnallisesti merkittävä tapahtumasarja, jonka vaiheiden ja toimijoiden käsittely täyttää kaikki normaalit uutiskriteerit. 


Ratkaisu

JO 2: Tiedonvälityksen sisältöä koskevat ratkaisut on tehtävä journalistisin perustein. Tätä päätösvaltaa ei saa missään oloissa luovuttaa toimituksen ulkopuolisille.

JO 3: Journalistilla on oikeus ja velvollisuus torjua painostus tai houkuttelu, jolla yritetään ohjata, estää tai rajoittaa tiedonvälitystä.

JO 4: Journalisti ei saa käyttää asemaansa väärin. Hänen ei pidä käsitellä aiheita, joihin liittyy henkilökohtaisen hyötymisen mahdollisuus eikä vaatia tai vastaanottaa etuja, jotka voivat vaarantaa riippumattomuuden tai ammattietiikan.

JO 8: Journalistin velvollisuus on pyrkiä totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen.

JO 11: Yleisön on voitava erottaa tosiasiat mielipiteistä ja sepitteellisestä aineistosta. Myöskään kuvaa tai ääntä ei saa käyttää harhaanjohtavasti.

JO 18: Haastateltavan pyyntöön tarkastaa lausumansa ennen julkaisemista on syytä suostua, jos julkaisuaikataulu sen mahdollistaa. Tarkastamisoikeus koskee vain haastateltavan omia lausumia, eikä sillä saa luovuttaa journalistista päätösvaltaa toimituksen ulkopuolelle.

JO 21: Jos selvästi tunnistettavissa olevan henkilön tai tahon toiminnasta aiotaan esittää tietoja, jotka asettavat tämän erittäin kielteiseen julkisuuteen, kritiikin kohteelle tulee varata tilaisuus esittää oma näkemyksensä jo samassa yhteydessä.

JO 22: Ellei samanaikainen kuuleminen ole mahdollista, voi erittäin kielteisen julkisuuden kohteeksi joutunutta olla tarpeen kuulla jälkeen päin. Jos näin ei tehdä, hyvään tapaan kuuluu julkaista hänen oma kannanottonsa.

JO 27: Yksityiselämään kuuluvia erityisen arkaluonteisia seikkoja voi julkaista vain asianomaisen suostumuksella tai jos niillä on poikkeuksellista yhteiskunnallista merkitystä. Yksityiselämän suoja on otettava huomioon myös kuvia käytettäessä.
JO 35: Jos tutkintapyynnöstä, syytteestä tai tuomiosta on julkaistu uutinen, asiaa on mahdollisuuksien mukaan seurattava loppuun saakka. Oikeudenkäynnin aikana ei pidä asiattomasti pyrkiä vaikuttamaan tuomioistuimen ratkaisuihin eikä ottaa ennakolta kantaa syyllisyyteen.

Suomen Kuvalehti kertoi verkkosivuillaan Asianajajaliiton tutkivan alkoholia työaikana nauttineen asianajajan toimia. Jutussa haastateltiin kirkkovaltuuston jäseniä, koska kyseinen asianajaja kuului kirkkovaltuustoon. Juttu oli jatkojuttu, jossa kommentoitiin lehden kaksi päivää aiemmin julkaistua uutista, jonka mukaan asianajaja oli vapautettu tehtävästä oikeudenkäynnin avaintodistajan asianajajana. 

Kyseessä oli yhteiskunnallisesti merkittävä oikeustapaus, joten asianajajan toiminnasta kertominen oli perusteltua. Julkisen sanan neuvosto toteaa, että jutuissa ei rikottu yksityiselämän suojaa, koska päihteiden käyttöä käsiteltiin siitä näkökulmasta, miten asianajaja oli toiminut julkisissa rooleissaan asianajajana ja kirkkovaltuuston jäsenenä.

Neuvosto toteaa, että juttu oli tehty journalistisin perustein eikä neuvosto löytänyt perusteita väitteelle, että tällä jutulla olisi pyritty vaikuttamaan keskeneräiseen oikeudenkäyntiin. Jutussa siteeratut kommentit vastasivat haastateltavien lausumia.

Neuvoston mukaan asianajajaa ei ollut välttämätöntä kuulla kantelun kohteena olevassa jutussa, koska häntä oli haastateltu kaksi päivää aiemmin julkaistussa samaa asiaa käsitelleessä jutussa. 

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Suomen Kuvalehti ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.

 

Ratkaisun tekivät:
Elina Grundström (pj), Aapo Parviainen, Jyrki Huotari, Antti Kokkonen, Riitta Korhonen, Niklas Vainio, Venla Mäntysalo, Ulla Virranniemi, Arja Lerssi-Lahdenvesi ja Maria Swanljung.

Tämä päätös on avattu 443 kertaa