2017 PÄÄTÖKSET

Vapauttava 6654/AL/17
Seiska

Lainaaminen

Lehti kertoi verkkosivuillaan julkisuuden henkilöiden erosta sekä sen mahdollisesta syystä eli toisen puolison mahdollisesta kumppanista. Erosta oli kerrottu toisessa tiedotusvälineessä 42 minuuttia aikaisemmin. Lehti mainitsi ensin asiasta kertoneen tiedotusvälineen leipätekstissä, mutta ei otsikossa. Tämä oli riittävää, sillä jutussa oli eri näkökulma, uusia tietoja ja se perustui lehden omaan tiedonhankintaan.

Vapauttava 6653/AL/17
Seiska

Lainaaminen

Lehti kertoi verkkosivuillaan presidentin hautajaisohjelmassa olleesta virheestä. Sama tieto oli kerrottu toisessa tiedotusvälineessä 25 minuuttia aikaisemmin. Lehti mainitsi ensin asiasta kertoneen tiedotusvälineen leipätekstissä, mutta ei otsikossa. Tämä oli riittävää, sillä juttu perustui lehden omaan tiedonhankintaan hautajaisissa.

Vapauttava 6652/AL/17
Seiska

Lainaaminen

Lehti kertoi verkkosivuillaan julkisuuden henkilön yhteistyösopimuksen päättymisestä. Sama tieto oli kerrottu toisessa tiedotusvälineessä kaksi ja puoli tuntia aikaisemmin. Lehti mainitsi ensin asiasta kertoneen tiedotusvälineen leipätekstissä, mutta ei otsikossa. Tämä oli riittävää, sillä juttu perustui lehden itsenäiseen tiedonhankintaan.

Langettava 6650/Yle/17
Yle

Lainaaminen, totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkastaminen, lähdekritiikki, kuvan harhaanjohtava käyttö, olennainen asiavirhe

Yle kertoi verkkosivuillaan ja pääuutislähetyksessään puna-armeijan kouluttaneen hirviä taistelutarkoituksiin. Jutuissa oli olennaisia asiavirheitä. Tiedot oli saatu uudesta turisteille suunnatusta museosta, mutta niiden alkuperäisenä lähteenä oli venäläisen lehden aprillipila. Yle korjasi noin kuukautta myöhemmin tv-uutisten virheitä pääuutislähetyksessään, mutta korjausta ei tehty Journalistin ohjeiden mukaisesti viipymättä. Lisäksi Yle teki aiheesta verkkosivuilleen jatkojutun, jossa alkuperäisen jutun tiedot todettiin kiistanalaisiksi. Verkkosivuilla julkaistun alkuperäisen jutun virheitä ei kuitenkaan korjattu Journalistin ohjeiden mukaisesti ja korjausten jälkeenkin Yle käytti jutussa manipuloitua kuvaa kertomatta siitä yleisölle. Jatkojuttu perustui kuitenkin Ylen omaan tiedonhankintaan, joten siinä ei ollut tarpeen mainita muita lähteitä.

Langettava 6649/SL/17
Iltalehti

Lainaaminen, totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkastaminen, lähdekritiikki, kuvan harhaanjohtava käyttö, olennainen asiavirhe

Lehti kertoi printtilehdessä ja kahdessa verkkosivuillaan julkaistussa puna-armeijan kouluttaneen hirviä taistelutarkoituksiin. Jutuissa oli olennaisia asiavirheitä. Tiedot oli saatu uudesta turisteille suunnatusta museosta, mutta niiden alkuperäisenä lähteenä oli venäläisen lehden aprillipila. Lehti teki aiheesta printtilehteen ja verkkosivuilleen jatkojutut, mutta ei korjannut alkuperäisten juttujen virheitä Journalistin ohjeiden mukaisesti. Jatkojutut perustuivat lehden omaan tiedonhankintaan, joten niissä ei ollut tarpeen mainita muita lähteitä. Lisäksi lehti käytti jutuissa manipuloituja kuvia kertomatta siitä yleisölle. 

Langettava 6648/SL/17
Iltalehti

Lainaaminen

Iltalehti kertoi lööpissä, lehden kannessa ja jutussa julkisuuden henkilön elämäntapahtumista. Juttu perustui kokonaan toisessa tiedotusvälineessä julkaistuun blogiin. Lähde mainittiin ensimmäisen kerran jutun alussa. Juttu perustui niin selvästi toisen tiedotusvälineen aineistoon, että lähteenä ollut tiedotusväline olisi pitänyt mainita jo lööpissä, kannessa sekä jutun otsikossa.

Langettava 6646/SL/17
Iltalehti

Totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkastaminen, lähdekriittisyys, olennainen asiavirhe

Lehti kertoi verkkosivuillaan tarinan pastorista, joka joutui krokotiilien syömäksi yritettyään kävellä veden päällä. Juttu perustui verkossa levinneeseen sepitteelliseen kertomukseen. Lehti ei oikaissut virhettään asianmukaisesti, kun se poisti jutun verkkosivuiltaan kertomatta siitä yleisölle. 

 

Langettava 6630/YLE/17
Yle

Journalistinen päätösvalta, piilomainonta

Ylen paikallistoimituksen Instagram-tilillä vieraili viikonloppuisin toimituksen ulkopuolisia henkilöitä. He saivat julkaista sisältöjä täysin itsenäisesti Ylen paikallistoimituksen tilillä. Tämä oli journalistisen päätösvallan luovuttamista. Vieraiden julkaisemat sisällöt eivät kuitenkaan olleet mainosmaisia.

Langettava 6623/AL/17
Kaksplus

Totuudenmukainen tiedonvälitys, lähdekritiikki, tietojen tarkistaminen

Lehti julkaisi Facebook-tilillään blogitekstin, jossa esitettiin lähdekritiikittömiä ja tarkistamattomia väitteitä rokottamisesta. Kirjoittaja toi tekstissä esille, ettei hän ollut pyrkinyt lähdekritiikkiin tai totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen, eikä tarkistanut tietoja. Yleisö ei voinut erottaa tosiasioita sepitteestä. 

Langettava 6615/SL/17
Iltalehti

Piilomainonta, konserniyhteys

Lehti julkaisi verkkosivuillaan jutun erikoisesta ajoneuvosta. Juttu oli tehty journalistisin perustein ja konserniyhteys jutun lopussa mainittuun automyyntipalveluun oli merkitty asianmukaisesti. Jutun sisällä oleva linkki ja kehotus siirtyä automyyntipalveluun oli kuitenkin piilomainontaa.

Vapauttava 6604/SL/17
Savon Sanomat

Kielteinen julkisuus, samanaikainen kuuleminen.

Kantelija joutui Savon Sanomien jutussa kielteiseen julkisuuteen. Julkisuus ei kuitenkaan ollut erittäin kielteistä eikä lehdellä ollut velvollisuutta kuulla häntä samanaikaisesti. 

Langettava 6599/MTV/17
MTV

Virheen korjaus, olennainen asiavirhe, kielteinen julkisuus, samanaikainen kuuleminen, totuudenmukainen tiedonvälitys

MTV kertoi jutussa käräjäoikeuden tuomiosta. Jutusta sai käsityksen, että kantelija oli osallistunut erittäin epäasiallisiin keskusteluihin Whatsapp-viestiryhmässä. Tämä oli olennainen asiavirhe, eikä kantelijaa ollut yritetty kuulla samassa yhteydessä. Tiedotusväline ei korjannut juttuaan kantelijan oikaisupyynnön jälkeen. Julkisuus oli niin kielteistä, ettei edes oma kannanotto olisi sitä korjannut.

Langettava 6598/SL/17
Ilta-Sanomat

Virheen korjaus, olennainen asiavirhe, kielteinen julkisuus, samanaikainen kuuleminen, totuudenmukainen tiedonvälitys

Lehti kertoi jutussa käräjäoikeuden tuomiosta. Jutusta sai käsityksen, että kantelija oli osallistunut erittäin epäasiallisiin keskusteluihin Whatsapp-viestiryhmässä. Tämä oli olennainen asiavirhe, eikä kantelijaa ollut yritetty kuulla samassa yhteydessä. Lehti poisti kantelijan nimen jutusta, mutta ei kertonut korjauksesta Journalistin ohjeiden mukaisesti yleisölle. Julkisuus oli niin kielteistä, ettei edes oma kannanotto olisi sitä korjannut.

Langettava 6597/SL/17
Iltalehti

Virheen korjaus, olennainen asiavirhe, kielteinen julkisuus, samanaikainen kuuleminen, totuudenmukainen tiedonvälitys

Lehti kertoi kahdessa jutussa käräjäoikeuden tuomiosta. Jutuista sai käsityksen, että kantelija oli osallistunut erittäin epäasiallisiin keskusteluihin Whatsapp-viestiryhmässä. Tämä oli olennainen asiavirhe, eikä kantelijaa ollut yritetty kuulla samassa yhteydessä. Lehti korjasi virheensä asianmukaisesti, mutta se ei riittänyt poistamaan juttujen perusteella syntynyttä erittäin kielteistä julkisuutta. Julkisuus oli niin kielteistä, ettei edes oma kannanotto olisi sitä korjannut.

Langettava 6593/YLE/17
Yle

Totuudenmukainen tiedonvälitys, virheen korjaus, tietojen tarkistaminen

Ylen verkkojutussa tulkittiin virheellisesti kantelijan tekstiä, joka oli julkaistu nimettömänä kansanedustajan Facebook-sivulla. Yle ei oikaissut juttuaan kantelijan pyynnöstä huolimatta. Langettava äänin 8-2. Lopussa eriävä mielipide.

Vapauttava 6581/SL/17
Savon Sanomat

Kielteinen julkisuus, samanaikainen kuuleminen, oma kannanotto, olennainen asiavirhe, yksityisyyden suoja

Lehti kertoi eläinlääkärin saaneen sakot poliisin vastustamisesta. Häntä epäiltiin myös eläinsuojelurikoksesta, mutta tämä syyte hylättiin. Eläinlääkäri saattoi olla tunnistettavissa jutusta, mutta hän ei joutunut erittäin kielteisen julkisuuden kohteeksi. Jutussa ei ollut asiavirheitä eikä se loukannut yksityisyyden suojaa.

Vapauttava 6569/PL/17
Lauttasaari-Lehti

Virheen korjaus

Lehti lyhensi puolueen nimen kuntavaaligallupista julkaisemassaan taulukossa. Puolueen nimi oli kuitenkin oikein jutussa, johon taulukko liittyi. Kyseessä ei ollut olennainen asiavirhe. 

Vapauttava 6565/SL/17
Iltalehti

Piilomainonta, konserniyhteys

Iltalehti julkaisi verkkosivuillaan asuntojen hintatasoa käsittelevän jutun. Jutun kuvat ja tiedot olivat peräisin samaan konserniin kuuluvasta asuntoilmoituspalvelusta ja juttu sisälsi linkkejä palvelussa oleviin myyntikohteisiin. Juttu täytti kuitenkin Journalistin ohjeiden minimivaatimukset, koska siihen oli valittu asumissivustolle sopiva journalistinen näkökulma. Lehti mainitsi konserniyhteyden asianmukaisesti.

Langettava 6548/SL/17
Satakunnan Kansa

Erittäin kielteinen julkisuus, samanaikainen kuuleminen, oma kannanotto, totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkastaminen, lähdekritiikki, otsikko

Lehti kertoi viidessä laajassa jutussa noin kolmen viikon aikana lääkärin määränneen holtittomasti päihdekäyttöön soveltuvia lääkkeitä. Julkisuus oli erittäin kielteistä ja lääkäri oli selvästi tunnistettavissa jutuista. Häntä ei siitä huolimatta kuultu yhdessäkään jutussa, eikä edes pyritty uskottavasti tavoittelemaan. Kantelija sai julkaista oman kannanoton juttusarjan päättymisen jälkeen. Hän joutui kuitenkin niin kielteisen julkisuuden kohteeksi, ettei oma kannanotto riittänyt sitä korjaamaan.

 

Langettava 6547/YLE/17
Yle

Virheen korjaus, olennainen asiavirhe

Yle julkaisi verkkosivuillaan uutisen, jossa oli olennainen asiavirhe. Virheestä oli tehty kaksi oikaisupyyntöä, mutta Yle korjasi virheen vasta saatuaan tiedon kantelusta.

<< 1 2 3 4 >> 

Langettava 6475/SL/17

Vastaaja: Iltalehti

Asia: Lainaaminen

Ratkaistu: 24.5.2017

Lehti kertoi kannessaan ja jutussaan julkisuuden henkilön perheenjäsenen sairastumisesta. Juttu perustui niin selvästi toisen tiedotusvälineen skuuppiin, että lähde olisi pitänyt mainita jo kannessa sekä jutun otsikossa tai sen alussa. Langettava äänin 11–1. Päätöksen lopussa eriävä mielipide.

Kantelu 6.2.2017 

Kantelu kohdistuu Iltalehden 27.1.2017 printtiversiossaan julkaisemaan kansiuutiseen ”Vaimo sairastui syöpään” ja lehden sivulla 25 julkaistuun juttuun ”Synkkyyteen ei kannata vaipua”.

Kantelijan mukaan kyseinen uutinen oli julkaistu Seiska-lehden numerossa 4/2017 päivää aiemmin. Uutinen oli ollut myös kansiuutisena.

Kantelija kertoo, että Seiska oli haastatellut Kaj Kunnasta, joka kertoo omasta aiemmasta aivoinfarktistaan sekä vaimonsa tuoreesta syöpädiagnoosista sekä tuntemuksistaan tilanteessa.

Iltalehden juttu julkaistiin kansiuutisena heti seuraavana päivänä, kantelija toteaa. Jutussa on haastattelulausumia, jotka ovat lähes suoria kopioita Seiskan jutusta. Iltalehden jutusta ei selviä, onko lehden toimittaja itse edes haastatellut Kunnasta juttua varten. Jutun sisältö on joka tapauksessa kopio Seiskan edellisen päivän jutusta, kantelija toteaa.

Kantelija toteaa, että Iltalehti on julkaissut jutun kansiuutisena, mutta minkäänlaista lähdeviittausta ei ole esitetty kannessa, jutun otsikossa tai ingressissä. Vain jutun leipätekstin lopussa on mainittu Seiskan kertoneen asiasta ensimmäisenä. Kantelijan mukaan on selvää, ettei tämänkaltainen lähdeviittaus ole riittävä silloin, kun lehteä myydään kansijutulla tai lööpillä.

Kantelijan mukaan Iltalehti on luonnollisesti varsin tietoinen lähdeviittausten merkityksestä. Lähdeviittauksia koskevia JSN-ratkaisujakin on annettu lukuisia, myös Iltalehdelle.

Kantelijan mukaan mitään merkittävää omaa sisältöä Iltalehden jutussa ei ole. Jutussa on lähes identtiset haastattelulausumat Kunnakselta kuin Seiskassa. Lisäksi Iltalehti on viitannut Kunnaksen aiempiin kommentteihin muissa medioissa koskien hänen omaa infarktiaan. Jutun jutun idea, sisältö ja uutiskärki ovat samat kuin Seiskalla edellisenä päivänä.

Kantelijan mukaan Iltalehti on JSN:n ratkaisukäytännön valossa rikkonut Journalistin ohjeiden kohtaa 7. Kantelija mainitsee vastaavina aiempina tapauksina muun muassa JSN:n ratkaisut 3569/SL/05, 3952/SL/08, 4476/SL/10, 4604/SL/11, 4605/SL/11 ja 5192/SL/13 sekä 5765/SL/15.


Iltalehden vastaus 4.4.2017

Päätoimittajan mukaan Seiska on uutisoinut 26.1. Kaj Kunnaksen vaimon sairastumisesta syöpään. Iltalehden toimittaja on saman päivän aamuna ollut yhteydessä Kaj Kunnakseen, jonka kanssa on tehty haastattelu samasta aiheesta. Jutussa on asianmukaisesti kerrottu, että ensimmäisenä asiasta uutisoi Seiska, ja jutussa on myös linkki kyseiseen juttuun. Kaikki Iltalehden jutussa olevat sitaatit ovat Kunnaksen itsensä Iltalehdelle sanomia, eivät kantelun väitteen mukaisesti ”kopioita Seiska-lehden uutisesta”. Linkki verkkojuttuun: 

http://www.iltalehti.fi/viihde/201701262200060191_vi.shtml

Päätoimittaja sanoo, että sama verkkojuttu täydennettynä Kaj Kunnaksen aiemmilla Iltalehdelle antamilla haastatteluilla on julkaistu Iltalehden seuraavan päivän printtilehdessä. Koska jutun sisältö perustuu Kaj Kunnaksen Iltalehdelle antamaan haastatteluun, ei syytä Seiska-lehden siteeraamiseen etusivulla ole ollut, päätoimittaja toteaa.

Päätoimittajan mukaan Seiska-lehden ensiuutiseen olisi toki voinut olla heti printtijutun alussa, vaikka Journalistin ohjeet eivät siihen velvoitakaan. Nyt maininta on vasta jutun lopussa, mutta sellaisenaankin se on JSN:n periaatelausuman mukaisesti tehty viittaus alkuperäisen tiedon julkaisseeseen välineeseen. 

JSN:n periaatelausumassa (http://www.jsn.fi/periaatelausumat/lainaaminen/) sanotaan, että ”Mitä enemmän juttu perustuu toisen työlle, sitä näkyvämmin lähde on syytä tuoda esiin. Toisen tekemää työtä tulee lainata korrektisti ja mahdollisimman lyhyesti. Alkuperäisen lähteen lisäksi tulee mainita myös muut viestimet, joiden tietoja jutussa käytetään.” 

Päätoimittajan mukaan Iltalehden Kunnas-juttu ei perustu Seiska-lehden työhön muuten kuin siten, että Seiska-lehti on uutisoinut ensimmäisenä aiheesta. Juttu on kokonaan Iltalehden oman tiedonhankinnan ja aiemman Iltalehden materiaalin hyödyntämistä. 

Periaatelausumassa sanotaan myös ”Mikäli juttu ei sisällä omaa tiedonhankintaa tai lähdemateriaalilla on jutussa hallitseva rooli, lähde on mainittava jo otsikossa tai heti jutun alussa.” Päätoimittajan mukaan juttu kuitenkin sisältää omaa tiedonhankintaa eikä lähdemateriaalilla ole jutussa hallitsevaa roolia. 

Päätoimittaja katsoo, ettei Iltalehti ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.


Ratkaisu

JO 7: Myös toisen työtä käytettäessä on noudatettava hyvää tapaa. Lähde on mainittava, kun käytetään toisen julkaisemia tietoja.

Periaatelausuma lainaamisesta (2010): http://www.jsn.fi/periaatelausumat/lainaaminen/

Iltalehti kertoi kannessa ja jutussaan, että julkisuuden henkilön puoliso oli sairastunut syöpään. Tiedot sairastumisesta perustuivat Seiskan edellisen päivän skuuppiin. Iltalehti mainitsi Seiskan lähteenä vasta jutun lopussa eikä lainkaan jutun otsikossa tai ingressissä tai lehden kannessa.

Iltalehti tarkisti asianmukaisesti julkaisemansa tiedot julkisuuden henkilöltä. Lehden juttu ei kuitenkaan sisältänyt juuri lainkaan uutta tietoa, vaan toisen tiedotusvälineen aiemmin julkaisemilla tiedoilla oli jutussa hallitseva rooli. Jutun kärki oli sama kuin Seiskalla.

Neuvoston periaatelausuma lainaamisesta edellyttää, että lähde on mainittava jo otsikossa tai jutun alussa, jos lähdemateriaali on jutun kokonaisuuden kannalta merkittävässä roolissa. Lisäksi lausuma ja neuvoston ratkaisukäytäntö siitä ovat edellyttäneet lähteen merkitsemistä myös kanteen.

Tässä tapauksessa lähdettä ei ollut merkitty asianmukaisesti jutun alkuun eikä lehden kanteen. Iltalehteä myytiin kannen otsikolla, joka perustui toisen lehden hankkimiin ja julkaisemiin tietoihin. 

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Iltalehti on rikkonut Journalistin ohjeiden kohtaa 7, ja antaa lehdelle huomautuksen.

Langettavaa äänestivät:
Elina Grundström (pj), Pirjo Auvinen, Lauri Haapanen, Riikka Kaihovaara, Antti Kokkonen, Robert Sundman, Niklas Vainio, Tapio Nykänen, Paula Paloranta, Maria Swanljung ja Johanna Vehkoo. 

Vapauttavaa äänesti:
Jyrki Huotari.

Hänen eriävä mielipiteensä:
Iltalehti jatkoi Seiskan henkilöuutista. Lähdeviittaus ei ollut tarpeen Iltalehden kannessa, koska lehti hankki tiedot alkuperäislähteeltä, eikä kyse ollut suorasta toisen median siteeraukse
 

Tämä päätös on avattu 2053 kertaa