PÄÄTÖKSET

Vapauttava 6511/AL/17
Kotiliesi

Lainaaminen

Lehti käsitteli jutussaan aihetta, josta oli julkaistu uusi tietokirja. Juttu perustui omaan tiedonhankintaan. Kirjasta otettujen lainausten lähde oli merkitty vasta jutun lopussa, mutta se täytti Journalistin ohjeiden perusvaatimukset.

Vapauttava 6508/SL/17
Satakunnan Kansa

Yksityisyyden suoja, rikosepäillyn tunnistaminen

Lehti kertoi entiseen toimitusjohtajaan kohdistuvista rikosepäilyistä. Se oli perusteltua toimitusjohtajan aseman ja asian yhteiskunnallisen merkityksen takia.

Vapauttava 6506/SL/17
Savon Sanomat

Yksityisyyden suoja, rikosepäillyn tunnistaminen

Lehti kertoi entiseen toimitusjohtajaan kohdistuvista rikosepäilyistä. Se oli perusteltua toimitusjohtajan aseman ja asian yhteiskunnallisen merkityksen takia.

Vapauttava 6498/SL/17
Iltalehti

Piilomainonta, journalistinen päätösvalta

Lehti kertoi verkkosivuillaan yhden valmistajan pakastepizzoista ja niiden saapumisesta Suomeen. Juttu perustui valmistajan tiedotteeseen, mutta se oli luonteeltaan ruoka-aiheinen ilmiöjuttu. Vapauttava äänin 8-3.

Langettava 6484/SL/17
Kauppalehti

Tietojen tarkistaminen, lainaaminen, otsikko, virheen korjaus

Talouslehti kertoi tutkijoiden olevan varmoja, että äskettäin havaitut radiosignaalit olisivat avaruusolentojen lähettämiä. Tiedot perustuivat toisen käden lähteeseen, jota oli referoitu virheellisesti ja harhaanjohtavasti, ja jota ei ollut merkitty selvästi lähteeksi.

Langettava 6480/AL/17
Urheilulehti

Lähdekritiikki, kielteinen julkisuus

Lehti haastatteli henkilöä, joka kertoi poikansa joutuneen rikoksen uhriksi urheiluleirillä. Rikoksesta epäilty oli jutussa ainakin lajiyhteisön tunnistettavissa, mutta häntä ei ollut kuultu samassa yhteydessä. Juttu oli yksipuolinen ja kritiikitön, ja lähdekritiikin puuttuminen vahvisti jutun aiheuttamaa erittäin kielteistä julkisuutta

Langettava 6475/SL/17
Iltalehti

Lainaaminen

Lehti kertoi kannessaan ja jutussaan julkisuuden henkilön perheenjäsenen sairastumisesta. Juttu perustui niin selvästi toisen tiedotusvälineen skuuppiin, että lähde olisi pitänyt mainita jo kannessa sekä jutun otsikossa tai sen alussa. Langettava äänin 11–1. Päätöksen lopussa eriävä mielipide.

Langettava 6474/SL/17
Ilta-Sanomat

Lainaaminen

Lehti kertoi kannessaan ja jutussaan julkisuuden henkilön perheenjäsenen sairastumisesta. Juttu perustui niin selvästi toisen tiedotusvälineen skuuppiin, että lähde olisi pitänyt mainita jo kannessa sekä jutun otsikossa tai sen alussa. Langettava äänin 11–1. Päätöksen lopussa eriävä mielipide.

Langettava 6473/SL/17
Ilta-Sanomat

Lainaaminen

Lehti kertoi kannessaan ja jutussaan julkisuuden henkilöön kohdistuvasta rikosepäilystä. Juttu perustui niin selvästi toisen tiedotusvälineen skuuppiin, että lähde olisi pitänyt mainita jo kannessa. Langettava äänin 11–1. Päätöksen lopussa eriävä mielipide.

Vapauttava 6461/PL/17
Lapuan Sanomat

Haastattelu, kielteinen julkisuus, rikosepäillyn tunnistaminen

Paikallislehti haastatteli mökkikylän asukasta välikohtauksesta, jonka tämä oli itse tuonut julkisuuteen aiemmassa mielipidekirjoituksessaan. Haastateltavalle oli kerrottu, missä asiayhteydessä hänen lausumiaan käytetään. Haastateltavan asumisjärjestelyn luvallisuuden käsitteleminen oli asiayhteyden takia perusteltua, ja hän sai esittää oman näkemyksensä aiheesta jo samassa yhteydessä.

Vapauttava 6455/SL/17
Iltalehti

Lainaaminen

Lehti kertoi epäillystä rikoksesta, josta oli levinnyt videoita sosiaalisessa mediassa. Juttu perustui omaan tiedonhankintaan, ja siinä oli mainittu asiasta aiemmin kertonut tiedotusväline. Lehden ei tarvinnut mainita, että video oli jaettu myös sivustolla, joka ei ollut tehnyt omaa journalistista työtä.

Vapauttava 6452/YLE/16
YLE

Virheen korjaus, lähdekritiikki, raportoinnin täydentäminen, otsikko

Yle uutisoi hallituksen luvanneen korkeakouluille lisärahaa, mutta kertoi harhaanjohtavan puutteellisesti, millaisesta rahoituksesta oli kyse. Yle tarkensi uutisointiaan jatkojutuilla vielä saman päivän aikana. Vaikka jatkojutut oli linkitetty puutteellisesti alkuperäiseen juttuun, kokonaisuus täytti Journalistin ohjeiden perusvaatimukset. Vapauttava äänin 5–3. Eriävä mielipide.

Lausuma 6450/L/17
Pääministeri Juha Sipilä

Sananvapauden rajoittaminen

Vapauttava 6442/AL/16
Tuulilasi

Tietolähteet, piilomainonta

Autoilulehti teki nastarengastestejä yhden rengasvalmistajan omistamalla radalla. Yhteistyöstä olisi ollut hyvä kertoa lukijoille, mutta lehti osoitti huolellisuutta tietojen tarkistamisessa.

Vapauttava 6440/SL/16
Etelä-Suomen Sanomat

Uhrin hienotunteinen kohtelu

Lehti julkaisi kuvan, jossa näkyi poliisin ampuma vainaja. Kuva ei ollut sensaatiohakuinen, eikä siitä voinut tunnistaa henkilöä.

Vapauttava 6435/SL/16
Helsingin Sanomat

Uhrin hienotunteinen kohtelu

Lehti julkaisi kulttuurihenkilön muistokirjoituksen. Lukijoilla oli oikeus saada tietää tunnetun henkilön kuolemasta, vaikka vainajaa ei ollut vielä virallisesti tunnistettu eikä omaiseen ollut oltu yhteydessä.

Vapauttava 6429/SL/16
Orimattilan Sanomat

Uhrin hienotunteinen kohtelu

Lehti julkaisi kulttuurihenkilön muistokirjoituksen. Lukijoilla oli oikeus saada tietää tunnetun henkilön kuolemasta, vaikka vainajaa ei ollut vielä virallisesti tunnistettu.

Vapauttava 6427/SL/16
Iltalehti

Yksityisyyden suoja, rikosepäillyn tunnistaminen

Lehti kertoi verkko- ja printtilehdessään entiseen toimitusjohtajaan kohdistuvista rikosepäilyistä. Se ei ollut kohtuutonta kantelijan aseman takia. Verkkojutun alkuperäisessä kuvassa olleet muut henkilöt eivät olleet tunnistettavissa, ja myöhemmin lehti vielä rajasi kuvaa.

Langettava 6425/SL/16
Iltalehti

Kielteinen julkisuus, lähdekritiikki, oikeudenkäyntiin vaikuttaminen

Lehti referoi ennakkoon kirjaa, joka käsittelee paljon julkisuutta saaneen rikostapauksen tutkintaa. Tapauksen tutkinnanjohtaja joutui jutussa niin kielteiseen julkisuuteen, ettei edes oma kannanotto olisi sitä korjannut. Juttu myötäili kritiikittömästi syytetyn näkemyksiä ja otti ennakolta kantaa keskeneräiseen oikeusprosessiin. Langettava äänin 11–2. Päätöksen lopussa eriävä mielipide.

Langettava 6414/AL/16 ja 6418/AL/16
Suomen Kuvalehti

Kielteinen julkisuus, samanaikainen kuuleminen

Lehti kertoi verkkosivuillaan epäilystä, jonka mukaan pääministeri olisi vaikuttanut Yleisradion uutisointiin. Lehti ei aidosti pyrkinyt antamaan erittäin kielteisen julkisuuden kohteeksi joutuneelle päätoimittajalle tilaisuutta esittää omaa näkemystään samassa yhteydessä.

<< 1 2 3 4 5 6 7 8  ... >> 

Langettava 6475/SL/17

Vastaaja: Iltalehti

Asia: Lainaaminen

Ratkaistu: 24.5.2017

Lehti kertoi kannessaan ja jutussaan julkisuuden henkilön perheenjäsenen sairastumisesta. Juttu perustui niin selvästi toisen tiedotusvälineen skuuppiin, että lähde olisi pitänyt mainita jo kannessa sekä jutun otsikossa tai sen alussa. Langettava äänin 11–1. Päätöksen lopussa eriävä mielipide.

Kantelu 6.2.2017 

Kantelu kohdistuu Iltalehden 27.1.2017 printtiversiossaan julkaisemaan kansiuutiseen ”Vaimo sairastui syöpään” ja lehden sivulla 25 julkaistuun juttuun ”Synkkyyteen ei kannata vaipua”.

Kantelijan mukaan kyseinen uutinen oli julkaistu Seiska-lehden numerossa 4/2017 päivää aiemmin. Uutinen oli ollut myös kansiuutisena.

Kantelija kertoo, että Seiska oli haastatellut Kaj Kunnasta, joka kertoo omasta aiemmasta aivoinfarktistaan sekä vaimonsa tuoreesta syöpädiagnoosista sekä tuntemuksistaan tilanteessa.

Iltalehden juttu julkaistiin kansiuutisena heti seuraavana päivänä, kantelija toteaa. Jutussa on haastattelulausumia, jotka ovat lähes suoria kopioita Seiskan jutusta. Iltalehden jutusta ei selviä, onko lehden toimittaja itse edes haastatellut Kunnasta juttua varten. Jutun sisältö on joka tapauksessa kopio Seiskan edellisen päivän jutusta, kantelija toteaa.

Kantelija toteaa, että Iltalehti on julkaissut jutun kansiuutisena, mutta minkäänlaista lähdeviittausta ei ole esitetty kannessa, jutun otsikossa tai ingressissä. Vain jutun leipätekstin lopussa on mainittu Seiskan kertoneen asiasta ensimmäisenä. Kantelijan mukaan on selvää, ettei tämänkaltainen lähdeviittaus ole riittävä silloin, kun lehteä myydään kansijutulla tai lööpillä.

Kantelijan mukaan Iltalehti on luonnollisesti varsin tietoinen lähdeviittausten merkityksestä. Lähdeviittauksia koskevia JSN-ratkaisujakin on annettu lukuisia, myös Iltalehdelle.

Kantelijan mukaan mitään merkittävää omaa sisältöä Iltalehden jutussa ei ole. Jutussa on lähes identtiset haastattelulausumat Kunnakselta kuin Seiskassa. Lisäksi Iltalehti on viitannut Kunnaksen aiempiin kommentteihin muissa medioissa koskien hänen omaa infarktiaan. Jutun jutun idea, sisältö ja uutiskärki ovat samat kuin Seiskalla edellisenä päivänä.

Kantelijan mukaan Iltalehti on JSN:n ratkaisukäytännön valossa rikkonut Journalistin ohjeiden kohtaa 7. Kantelija mainitsee vastaavina aiempina tapauksina muun muassa JSN:n ratkaisut 3569/SL/05, 3952/SL/08, 4476/SL/10, 4604/SL/11, 4605/SL/11 ja 5192/SL/13 sekä 5765/SL/15.


Iltalehden vastaus 4.4.2017

Päätoimittajan mukaan Seiska on uutisoinut 26.1. Kaj Kunnaksen vaimon sairastumisesta syöpään. Iltalehden toimittaja on saman päivän aamuna ollut yhteydessä Kaj Kunnakseen, jonka kanssa on tehty haastattelu samasta aiheesta. Jutussa on asianmukaisesti kerrottu, että ensimmäisenä asiasta uutisoi Seiska, ja jutussa on myös linkki kyseiseen juttuun. Kaikki Iltalehden jutussa olevat sitaatit ovat Kunnaksen itsensä Iltalehdelle sanomia, eivät kantelun väitteen mukaisesti ”kopioita Seiska-lehden uutisesta”. Linkki verkkojuttuun: 

http://www.iltalehti.fi/viihde/201701262200060191_vi.shtml

Päätoimittaja sanoo, että sama verkkojuttu täydennettynä Kaj Kunnaksen aiemmilla Iltalehdelle antamilla haastatteluilla on julkaistu Iltalehden seuraavan päivän printtilehdessä. Koska jutun sisältö perustuu Kaj Kunnaksen Iltalehdelle antamaan haastatteluun, ei syytä Seiska-lehden siteeraamiseen etusivulla ole ollut, päätoimittaja toteaa.

Päätoimittajan mukaan Seiska-lehden ensiuutiseen olisi toki voinut olla heti printtijutun alussa, vaikka Journalistin ohjeet eivät siihen velvoitakaan. Nyt maininta on vasta jutun lopussa, mutta sellaisenaankin se on JSN:n periaatelausuman mukaisesti tehty viittaus alkuperäisen tiedon julkaisseeseen välineeseen. 

JSN:n periaatelausumassa (http://www.jsn.fi/periaatelausumat/lainaaminen/) sanotaan, että ”Mitä enemmän juttu perustuu toisen työlle, sitä näkyvämmin lähde on syytä tuoda esiin. Toisen tekemää työtä tulee lainata korrektisti ja mahdollisimman lyhyesti. Alkuperäisen lähteen lisäksi tulee mainita myös muut viestimet, joiden tietoja jutussa käytetään.” 

Päätoimittajan mukaan Iltalehden Kunnas-juttu ei perustu Seiska-lehden työhön muuten kuin siten, että Seiska-lehti on uutisoinut ensimmäisenä aiheesta. Juttu on kokonaan Iltalehden oman tiedonhankinnan ja aiemman Iltalehden materiaalin hyödyntämistä. 

Periaatelausumassa sanotaan myös ”Mikäli juttu ei sisällä omaa tiedonhankintaa tai lähdemateriaalilla on jutussa hallitseva rooli, lähde on mainittava jo otsikossa tai heti jutun alussa.” Päätoimittajan mukaan juttu kuitenkin sisältää omaa tiedonhankintaa eikä lähdemateriaalilla ole jutussa hallitsevaa roolia. 

Päätoimittaja katsoo, ettei Iltalehti ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.


Ratkaisu

JO 7: Myös toisen työtä käytettäessä on noudatettava hyvää tapaa. Lähde on mainittava, kun käytetään toisen julkaisemia tietoja.

Periaatelausuma lainaamisesta (2010): http://www.jsn.fi/periaatelausumat/lainaaminen/

Iltalehti kertoi kannessa ja jutussaan, että julkisuuden henkilön puoliso oli sairastunut syöpään. Tiedot sairastumisesta perustuivat Seiskan edellisen päivän skuuppiin. Iltalehti mainitsi Seiskan lähteenä vasta jutun lopussa eikä lainkaan jutun otsikossa tai ingressissä tai lehden kannessa.

Iltalehti tarkisti asianmukaisesti julkaisemansa tiedot julkisuuden henkilöltä. Lehden juttu ei kuitenkaan sisältänyt juuri lainkaan uutta tietoa, vaan toisen tiedotusvälineen aiemmin julkaisemilla tiedoilla oli jutussa hallitseva rooli. Jutun kärki oli sama kuin Seiskalla.

Neuvoston periaatelausuma lainaamisesta edellyttää, että lähde on mainittava jo otsikossa tai jutun alussa, jos lähdemateriaali on jutun kokonaisuuden kannalta merkittävässä roolissa. Lisäksi lausuma ja neuvoston ratkaisukäytäntö siitä ovat edellyttäneet lähteen merkitsemistä myös kanteen.

Tässä tapauksessa lähdettä ei ollut merkitty asianmukaisesti jutun alkuun eikä lehden kanteen. Iltalehteä myytiin kannen otsikolla, joka perustui toisen lehden hankkimiin ja julkaisemiin tietoihin. 

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Iltalehti on rikkonut Journalistin ohjeiden kohtaa 7, ja antaa lehdelle huomautuksen.

Langettavaa äänestivät:
Elina Grundström (pj), Pirjo Auvinen, Lauri Haapanen, Riikka Kaihovaara, Antti Kokkonen, Robert Sundman, Niklas Vainio, Tapio Nykänen, Paula Paloranta, Maria Swanljung ja Johanna Vehkoo. 

Vapauttavaa äänesti:
Jyrki Huotari.

Hänen eriävä mielipiteensä:
Iltalehti jatkoi Seiskan henkilöuutista. Lähdeviittaus ei ollut tarpeen Iltalehden kannessa, koska lehti hankki tiedot alkuperäislähteeltä, eikä kyse ollut suorasta toisen median siteeraukse
 

Tämä päätös on avattu 1179 kertaa