PÄÄTÖKSET

Vapauttava 6743/YLE/18
Yle

Otsikko, olennainen asiavirhe, totuudenmukainen tiedonvälitys

Yle julkaisi verkkosivuillaan Jemenin sotaa käsittelevän jutun. Jutussa ei ollut olennaista asiavirhettä, kun siinä tehtiin tulkinta YK-johtajan kannanotosta.

Langettava 6738/SL/17
Kaleva

Piilomainonta, mainonnan merkitseminen

Lehti julkaisi sivun kokoisen mainoksen, jota ei ollut merkitty mainokseksi.

Vapauttava 6737/SL/17
Kymen Sanomat

Lähdesuoja

Lehti julkaisi joulupukkina kauppakeskuksessa esiintyneen henkilön nimen kuvatekstissä. Kysymys siitä, oliko lähdesuojasta sovittu, jäi epäselväksi.

Langettava 6734/SL/17
Kauppalehti

Olennainen asiavirhe, virheen korjaaminen, lähdekritiikki, otsikko

Lehti julkaisi verkkosivuillaan jutun, joka käsitteli kriittisesti verotusta koskevia tuomioistuinratkaisuja. Jutussa haastateltu asianajaja oli edustanut jutussa käsitellyn riidan osapuolta. Tätä ei tuotu esille jutussa. Jutussa ei ollut olennaisia asiavirheitä.

Langettava 6723/SL/17
Helsingin Sanomat

Virheen korjaus, olennainen asiavirhe

Lehti julkaisi verkkosivuillaan ja painetussa lehdessään jutun, jossa väitettiin, että uusia antibiootteja ei ole kehitteillä. Lehti oikaisi juttuaan vasta seitsemän ja puoli viikkoa sen jälkeen, kun se oli saanut aiheesta oikaisupyynnön.

Vapauttava 6718/SL/17
Savon Sanomat

Kielteinen julkisuus, samanaikainen kuuleminen, journalistinen päätösvalta, olennainen asiavirhe

Lehti julkaisi pääkirjoituksen, jossa arvioitiin vaihtoehtoisia hoitomuotoja ja yhden tunnistettavissa olevan lääkärin toimintaa. Pääkirjoitus oli tavanomaista yhteiskunnallista arviointia, eikä siinä ollut olennaisia asiavirheitä.

Vapauttava 6717/YLE/17
Yle

Otsikko, virheen korjaus, olennainen asiavirhe

Ylen MOT lähetti televisiossa ohjelman, joka jäi katsottavaksi Ylen verkkopalvelussa. Ohjelman otsikolle löytyi sisällöstä kate, eikä otsikossa ollut olennaisia asiavirheitä.

Vapauttava 6714/SL/17
Aamulehti

Olennainen asiavirhe

Lehti julkaisi verkkosivuillaan junaliikennettä käsittelevän jutun. Jutussa viitattiin Veturimiesten liittoon yleisilmaisulla ”veturinkuljettajien liitto”. Ilmaisun ”pääluottamusmies” sijaan käytettiin ilmaisua ”pääluottamushenkilö”. Tiedotusvälineellä oli oikeus valita käyttämänsä ilmaisut. Ne eivät olleet olennaisia asiavirheitä.

Langettava 6711/PL/17
Länsi-Uusimaa

Virheen korjaaminen

Lehti julkaisi verkkosivuillaan ja printtiversiossaan jutun, jossa oli useita nimivirheitä. Suurin osa niistä oli huolimattomuudesta johtuneita kirjoitusvirheitä. Nämä olivat epätarkkuuksia, joiden korjaamisesta ei ollut välttämätöntä kertoa. Yksi nimivirheistä oli kuitenkin olennainen asiavirhe, jota lehti ei ollut korjannut asianmukaisesti. 

Langettava 6710/SL/17
Ilta-Sanomat

Olennainen asiavirhe

Lehti julkaisi verkkosivuillaan kommenttikirjoituksen, jossa väitettiin, että yli 50 000 euron tuloilla palkankorotus voi verotuksen progressiivisuuden vuoksi muuttua palkanalennukseksi. Jutussa väitettiin myös, että pääkaupunkiseudulla asuva perhe maksaa maailman kovinta tuloveroa ja asumisen hintaa. Nämä olivat olennaisia asiavirheitä, joita lehti ei oikaisupyynnöstä huolimatta korjannut. Äänestyspäätös 9–4. Päätöksen lopussa eriävä mielipide.

Vapauttava 6709/AL/17
Seura

Yksityiselämän suoja, rikosepäillyn tunnistaminen

Lehti kertoi verkkosivuillaan ja printtiversiossaan veropetosepäilystä, joka kohdistui suuren suomalaiskonsernin omistajaan. Henkilö oli jutusta tunnistettavissa. Se oli perusteltua henkilön aseman ja asian yhteiskunnallisen merkityksen vuoksi.

 

Langettava 6704/YLE/17
Yle

Lähdesuoja, totuudenmukainen tiedonvälitys, olennainen asiavirhe, sepitteellinen aineisto

Ylen MOT lähetti televisiossa ohjelman, jossa esitettiin väite, jonka paikkansapitävyyttä ei perusteltu ohjelmassa. Myöhemmin väitteen paikkansapitävyyttä perusteltiin ainoastaan yhden nimeämättömän lähteen arviolla. Väite esitettiin ohjelmassa tosiasiana, vaikka kyse oli lähteen mielipiteestä. Tämä oli olennainen asiavirhe, joka olisi pitänyt korjata.

Langettava 6700/YLE/17
YLE

Totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkistaminen, olennainen asiavirhe, virheen korjaus

Ylen MOT-toimitus julkaisi verkkosivuillaan lobbaamista käsittelevän jutun. Jutussa julkaistiin 74 nimen lista eduskunnassa runsaasti vierailleista henkilöistä. Yle ei ollut tarkistanut kaikkien listalla olevien henkilöllisyyksiä niin hyvin kuin se olisi voinut, ja lista sisälsi virheitä. Yleisölle ei kerrottu virheistä riittävän tarkasti.

Vapauttava 6689/SL/17
Karjalainen

Piilomainonta, mainonnan merkitseminen

Lehti julkaisi verkkosivuillaan natiivimainoksen. Se oli merkitty Journalistin ohjeiden mukaisesti.

Vapauttava 6688/SL/17
Helsingin Sanomat

Totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkistaminen, olennainen asiavirhe, virheen korjaus

Lehti julkaisi verkkosivuillaan tieliikennelain uudistusta koskevan jutun. Jutussa väitettiin virheellisesti, että ylinopeusmaksusta valittaminen maksaisi syyttömälle 250 euroa. Tämä oli olennainen asiavirhe. Helsingin Sanomat korjasi juttua epätarkasti, mutta korjausten jälkeen siinä ei ollut olennaista asiavirhettä. 

Vapauttava 6667/SL/17
Hufvudstadsbladet

Kielteinen julkisuus, oikeus omaan kannanottoon, lähdekritiikki, asiavirhe

Hufvudstadsbladet julkaisi mielipidekirjoituksen, joka kritisoi huoltajuuskiistaa käsittelevää tv-dokumenttia. Kantelija ei joutunut erittäin kielteiseen julkisuuteen, eikä jutussa ollut olennaisia asiavirheitä. 

Langettava 6665/MTV/17
MTV

Tietojen tarkastaminen, lähdekritiikki, asiavirhe

MTV kertoi verkkosivuillaan aminohappovalmisteesta. Jutussa valmistetta kutsuttiin lääkkeeksi, vaikka sitä ei ole rekisteröity lääkkeeksi eikä sitä myydä lääkkeenä. Tämä oli olennainen asiavirhe, joka olisi pitänyt korjata. Jutussa haastatelluilla henkilöillä oli sidonnaisuus tuotteen valmistajaan, mutta tämä tuotiin avoimesti esille.

Vapauttava 6663/SL/17
Österbottens Tidning

Totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkistaminen, lähdekritiikki, olennainen asiavirhe, virheen korjaus

Lehti kertoi verkkosivuillaan poliitikon nimitelleen naisia loukkaavasti sosiaalisessa mediassa käydyssä keskustelussa. Jutussa ei ollut olennaista asiavirhettä, ja lehti oli yrittänyt saada juttuun myös poliitikon kommentin.

Vapauttava 6662/YLE/17
Yle Svenska

Totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkistaminen, lähdekritiikki, olennainen asiavirhe, virheen korjaus

Yle Svenska kertoi verkkosivuillaan poliitikon nimitelleen naisia loukkaavasti sosiaalisessa mediassa käydyssä keskustelussa. Jutussa ei ollut olennaista asiavirhettä, ja Yle oli yrittänyt saada juttuun myös poliitikon kommentin.

Vapauttava 6661/SL/17
STT

Totuudenmukainen tiedonvälitys, otsikko, kielteinen julkisuus, samanaikainen kuuleminen, oma kannanotto

STT kertoi Asianajajaliiton valvontalautakunnan antaneen varoituksen asianajajalle ja kertoi lisäksi häneen liittyvästä rikosepäilystä. Jutussa tai sen otsikkoversioissa ei ollut olennaisia asiavirheitä. Julkisuus oli kielteistä, mutta ei niin kielteistä, ettei jälkikäteinen kuuleminen olisi riittänyt. STT täydensi juttua saatuaan asianajajalta kommentin. 

<< 1 2 3 4 5 6 7 8  ... >> 

Langettava 6473/SL/17

Vastaaja: Ilta-Sanomat

Asia: Lainaaminen

Ratkaistu: 24.5.2017

Lehti kertoi kannessaan ja jutussaan julkisuuden henkilöön kohdistuvasta rikosepäilystä. Juttu perustui niin selvästi toisen tiedotusvälineen skuuppiin, että lähde olisi pitänyt mainita jo kannessa. Langettava äänin 11–1. Päätöksen lopussa eriävä mielipide.

Kantelu 6.2.2017 

Kantelu kohdistuu Ilta-Sanomien 20.1.2017 kanteen, jossa on ollut uutisotsikko ”Laulaja-näyttelijä Reino Nordin kärysi huumeista” sekä lehden juttuun ”Nordin kärähti marihuanasta”. 

Kantelijan mukaan kyseinen uutinen oli julkaistu Seiska-lehden numerossa 3/2017 päivää aiemmin. Uutinen oli ollut myös kansiuutisena.

Kantelija kertoo, että Seiska oli kertonut Reino Nordinin joutumisesta poliisin tarkastettavaksi. Jutussa oli haastateltu tutkinnanjohtajaa sekä Nordinia itseään. Jutussa kerrotaan Nordiniin kohdistetuista rikosepäilyistä.

Ilta-Sanomien juttu julkaistiin kansiuutisena heti seuraavana päivänä, kantelija toteaa. Jutun mukaan Ilta-Sanomien toimittaja on saanut tutkinnanjohtajalta identtiset kommentit, kuin Seiskassa oli edellisenä päivänä julkaistu. Lisäksi Ilta-Sanomien jutussa on viitattu Radio Novan ja Voicen haastatteluihin sekä Nordinin omiin kommentteihin.

Kantelija toteaa, että Ilta-Sanomat on julkaissut jutun kansiuutisena, mutta minkäänlaista lähdeviittausta ei ole esitetty kannessa, jutun otsikossa tai ingressissä. Vain artikkelin leipätekstissä on mainittu Seiskan kertoneen asiasta ensimmäisenä. Kantelijan mukaan on selvää, ettei tämänkaltainen lähdeviittaus ole riittävä silloin, kun lehteä myydään kansijutulla tai lööpillä.

Kantelijan mukaan Ilta-Sanomat on luonnollisesti varsin tietoinen lähdeviittausten merkityksestä. Lähdeviittauksia koskevia JSN-ratkaisujakin on annettu lukuisia, myös Ilta-Sanomista.

Kantelijan mukaan mitään merkittävää omaa sisältöä Ilta-Sanomien jutussa ei ole. Juttuun on pyydetty samat kommentit poliisilta ja Nordinilta kuin Seiskassa ja lisäksi viitattu Nordinin kommentteihin muissa medioissa. Jutun idea, sisältö ja uutiskärki ovat samat kuin Seiskalla edellisenä päivänä.

Kantelijan mukaan Ilta-Sanomat on JSN:n ratkaisukäytännön valossa rikkonut Journalistin ohjeiden kohtaa 7. Kantelija mainitsee vastaavina aiempina tapauksina muun muassa JSN:n ratkaisut 3569/SL/05, 3952/SL/08, 4476/SL/10, 4604/SL/11, 4605/SL/11 ja 5192/SL/13 sekä 5765/SL/15.


Ilta-Sanomien vastaus 4.4.2017

Päätoimittaja Tapio Sadeojan mukaan Ilta-Sanomien etusivun uutinen ja artikkeli käsittelivät tunnettua laulaja-näyttelijää Reino Nordinia ja tähän kohdistunutta rikosepäilyä. 

Päätoimittaja korostaa, että rikoksesta epäillyn nimen julkaiseminen edellyttää aina erityistä varovaisuutta. Lehti ei ole julkaissut uutista ennen kuin se on varmistanut, että uutinen pitää paikkansa. Lehti on päätoimittajan mukaan toiminut JO 10:n mukaisesti. Ilta-Sanomien toimittaja tavoitti sekä tutkinnanjohtajan että Reino Nordinin ja haastatteli heitä molempia. Haastattelut vahvistivat tiedon rikosepäilyistä ja antoivat myös lisätietoa uutiseen liittyen.

Päätoimittajan mukaan juttua ei ole julkaistu jo aiemmin Seiskassa, eikä sen sisältö tai haastateltavien kommentit ole identtisiä Seiskan jutun kanssa. Jutussa on omaa merkittävää sisältöä. Jutussa ei ole yhtään sitaattia tai suoraa lainausta Seiskan jutusta. Tutkinnanjohtajan kommenteista tulee ilmi lisätietoa rikosepäilystä ja rikostutkinnan etenemisestä. Esimerkiksi Seiskan mukaan Nordinia epäitiin rattijuopumuksesta ja huumausainerikoksesta, Ilta-Sanomien tarkemman tiedon mukaan rattijuopumuksesta, huumausainerikoksesta ja myös huumausaineen käyttörikoksesta.

Printtijutussa ja päivää aiemmin verkossa olleessa jutussa mainitaan, että asiasta kertoi ensimmäisenä Seiska tai että asiasta uutisoi Seiska. Verkossa on linkki Seiskan verkkojuttuun. Päätoimittajan mukaan lähdeviittaus on selvä ja täysin riittävä. 

Päätoimittaja toteaa myös, että Ilta-Sanomien mukaan kantelussa esitetty väite, että Seiska olisi tullut mainita jutun otsikossa tai ingressissä tai etusivun otsikossa, on virheellinen. Seiskan nostaminen otsikkoon olisi kahdestakin syystä ollut väärin: 1) Jutussa ei siteerata Seiskaa. 2) Jutussa kerrotaan myös asioita, joita Seiskan juttu ei edes mainitse ja jotka perustuvat Ilta-Sanomien omaan toimitukselliseen uutistiedonhankintaan.

Päätoimittajan mukaan sitä ei voi, eikä saa, rajoittaa, miten tiedotusvälineet löytävät tai valitsevat julkaistavat uutisaiheet. Tiedotusvälineiden uutisoinnin ja ideoiden löytämisen taikka käytön vapautta ei ole rajoitettu, eikä myöskään pidä rajoittaa suoraan tai välillisesti. Tiedotusvälineiden uutiskärkien valintaa ei myöskään ole rajoitettu, eikä sitä voida rajoittaa.

Päätoimittaja toteaa, että Journalistin ohjeiden kohdan 2 mukaan tiedonvälityksen sisältöä koskevat ratkaisut on tehtävä journalistisin perustein. Tiedotusvälineen uutisen, etusivun tai niiden otsikoiden sisältö ratkaistaan toimituksellisin perustein. Tiedotusvälineen päätösvaltaa ei voi myöskään perustaa toisen tiedotusvälineen vaatimuksiin, koska kyseistä päätösvaltaa ei saa missään oloissa luovuttaa toimituksen ulkopuolisille. Koska uutisoinnin tai erilaisten uutistiedonlähteiden käytön vapautta ei ole rajoitettu, ei myöskään voida edellyttää ehdotonta tai pitkälle menevää säätelyä siitä, miten tiedotusvälineen tulee tehdä lähdeviittauksensa. 

Päätoimittajan mukaan kotimaisen vapaan lehdistön toimintakeinoja ei tulisi miltään osin kohtuuttomasti tai epäreilusti rajoittaa. Tämä koskee myös vapaata uutislähteiden ja ideoiden käyttöä sekä uutiskärkien valintaa varsinkin, jos uutisella on käytännössä vain yksi olennainen uutiskärki.

Päätoimittaja mainitsee uudelleen, että Seiska on mainittu uutistiedon lähteenä jutussa. Juttu ja etusivun uutinen perustuivat Ilta-Sanomien omaan toimitukselliseen työhön ja tiedonhankintaan mukaan lukien tietojen oikeellisuuden varmistaminen ja täydentäminen. Artikkelissa kerrotaan myös näkökulmia, joita Seiskassa ei ole. 

Juttuun on lisätty Reino Nordinin Radio Novan aamulähetyksessä rikosepäilyistään antamia kommentteja, joita Voice on siteerannut omassa jutussaan. Myös nämä kommentit ovat päätoimittajan mukaan sisällöltään erilaisia kuin Seiskan jutussa julkaistut Nordinin kommentit. Ilta-Sanomat on viitannut Radio Novaan ja Voiceen asianmukaisesti lähteinä, samoin kuin Seiskakin oli mainittu, päätoimittaja toteaa.

Päätoimittajan mukaan juttu perustuu Ilta-Sanomien omalle työlle, ei Seiskan työlle. Seiskan jutun rooli rajoittuu julkaistun uutisen ideaan. Ilta-Sanomat korostaa, että rikosepäilyyn liittyvän uutisen kohdalla on ollut tärkeää varmistaa faktat myös poliisilta ja antaa Reino Nordinille mahdollisuus lausua asiassa. 

Päätoimittaja pyytää JSN:ää pohtimaan kantelua syvällisesti ja aiemmista JSN-päätöksistä riippumatta. Tapauksessa on hänen mukaansa kyse kahdesta isosta toimitukselliseen työhön ja toimintavapauteen liittyvästä periaatteesta, joihin päätoimittaja pyytää JSN:ää kiinnittämään huomiota: 

1. Mitä vaikutuksia vapaalle ja monipuoliselle kotimaiselle tiedonvälitykselle olisi sillä, jos uutisen, asian tai uutistapahtuman omistusoikeus olisi vain yhdellä tiedotusvälineellä? Voisivatko esimerkiksi Reino Nordinin rikosepäilyt kuulua uutisena vain ja ainoastaan Seiskalle?

Päätoimittajan mukaan seurauksena olisi lehdistön vapauden rajoitus ja yleisön tiedonsaannin rajoittuminen. Päivittäin tiedotusvälineet tarttuvat aiheisiin, joista joku toinen tiedotusväline Suomessa tai maailmalla on kertonut ensin. Kotimaiset tiedotusvälineet seuraavat toisiaan ja muita tiedotusvälineitä. Myös näin tiedotusvälineet pääsevät uusien uutisaiheiden äärelle. Niissä maissa, joissa on vapaa lehdistö, ei tunneta omistusoikeutta uutiseen tai uutistapahtumaan. Myöskään Suomessa muut tiedotusvälineet eivät sitä edellytä. Tekijänoikeussuojan ja muiden aineettomien oikeuksien noudattamista toki edellytetään, mutta ne eivät sellaisenaan suojaa ideaa tai uutiskärkeä.

Jos tiedotusväline omalla työllään tarkistaa faktoja ja hankkii lisätietoja sekä täydentää uutista, se ei ole JSN:n päätöksessä 5765/SL/15 tarkoitettua ”skuupin kaappaamista”, päätoimittaja tulkitsee. Hänen mukaansa kantelussa esitetty vaatimus nostaa Seiska otsikkoon merkitsisi käytännössä sitä, että mikä tahansa Seiskan kertoma tieto olisi pysyvästi Seiskan omaisuutta. 

2. Onko toimituksen omalla työllä mitään merkitystä? Jos JSN ei anna arvoa toimituksen omalle työlle asiassa, JSN päätynee langettavaan ratkaisuun, päätoimittaja tulkitsee.

Päätoimittajan mukaan on alan etu, että tiedotusvälineiden itsesääntelyn säännöt ja ohjeet kannustavat tarkistamaan, varmistamaan ja tekemään huolellista toimituksellista työtä. Nyt Ilta-Sanomien toimittaja on käyttänyt paljon aikaansa materiaalin hankkimiseen sekä tietojen ja taustojen tarkistamiseen. Nykyisin julkisuuden henkilöitä ei välttämättä saa kiinni yhdellä puhelinsoitolla tai sähköisellä viestillä. 

Päätoimittaja kysyy, että mikäli JSN päätyisi siihen periaatteelliseen lopputulokseen, että ensimmäisenä jostakin uutisesta, asiasta tai uutisaiheesta kertonut tiedotusväline saisi omistusoikeuden siihen, milloin omistusoikeus päättyisi vai päättyisikö se lainkaan. Mikä olisi JSN:n ratkaisun signaali ja seuraukset, jos lähde olisi aina lisättävä otsikkoon täysin riippumatta siitä, onko tiedotusväline tehnyt omaa uutistyötä vai ei? Miksi tiedotusvälineiden olisi syytä hankkia täydentäviä tai tarkentavia lisätietoja tai tavoitella omaa haastattelua, jos otsikossa tai ingressissä tunnustus olisi omasta työstä huolimatta aina annettava toiselle? Palvelisiko se yleisöä, lukijoita, että media täyttyisi toistensa lainauksista, sitaateista, joihin ei edes yritettäisi hankkia lisätietoa tai täydennystä?

Päätoimittajan mukaan kantelijan vaatima käytäntö olisi lukijoiden harhaanjohtamista. Miksi yleisölle tulisi luoda otsikossa virheellinen mielikuva siitä, että koko juttu ja haastattelut perustuvat vain Seiskaan?

Päätoimittaja toteaa, että tiedotusvälineet voivat nopeassa, digitaalisessa ja globaalissa ajassa myös tahtomattaan tehdä virheitä. Mikäli JSN:n ratkaisukäytäntö muuttuisi sellaiseksi, että tietojen tarkistamiseen, lisätietojen hankintaan ja haastattelun tekemiseen ei kannusteta, vaan niistä päinvastoin rangaistaisiin antamalla krediitit toiselle tiedotusvälineelle, olisivat seuraukset haitallisia maamme lehdistön vapaudelle, toimitukselliselle toimintavapaudelle ja yleisön oikeudelle saada tietoa.

Päätoimittajan mukaan Ilta-Sanomat on toiminut Journalistin ohjeiden, lausumien ja hyvän journalistisen tavan mukaisesti.


Ratkaisu

JO 7: Myös toisen työtä käytettäessä on noudatettava hyvää tapaa. Lähde on mainittava, kun käytetään toisen julkaisemia tietoja.

Periaatelausuma lainaamisesta (2010): http://www.jsn.fi/periaatelausumat/lainaaminen/

Ilta-Sanomat kertoi kannessaan ja jutussaan, että julkisuuden henkilöä epäiltiin muun muassa rattijuopumuksesta ja huumausainerikoksesta. Tiedot rikosepäilyistä perustuivat Seiskan edellisen päivän skuuppiin. Ilta-Sanomat mainitsi Seiskan uutisen juttunsa ensimmäisessä kappaleessa mutta ei kannessa tai jutun otsikossa tai ingressissä.

Ilta-Sanomat tarkisti asianmukaisesti julkaisemansa tiedot sekä poliisilta että epäillyltä. Lehden juttu ei kuitenkaan sisältänyt merkittävästi uutta tietoa, vaan toisen tiedotusvälineen aiemmin julkaisemilla tiedoilla oli jutussa hallitseva rooli. Jutun kärki oli sama kuin Seiskalla.

Julkisen sanan neuvoston mielestä asianmukaisten lähdeviittausten edellyttäminen ei rajoita tiedonvälitystä tai uhkaa yleisön tiedonsaantia, kuten päätoimittaja epäilee. Journalistin ohjeet ja niitä täydentävät lausumat sekä JSN:n ratkaisukäytäntö mahdollistavat hyvin laajan toisen työn lainaamisen, kunhan lähteet merkitään riittävän selvästi. 

Neuvoston periaatelausuma lainaamisesta edellyttää, että lähde on mainittava jo otsikossa tai jutun alussa, jos lähdemateriaali on jutun kokonaisuuden kannalta merkittävässä roolissa. Neuvoston ratkaisukäytännössä on usein edellytetty, että maininta olisi ollut jo otsikossa tai ingressissä. Tässä tapauksessa lähde olisi ollut hyvä mainita jo otsikossa tai ingressissä.

Periaatelausuman mukaan lööpissä ja pääuutissivulla lähde on mainittava aina, jos lähdemateriaali on jutun kokonaisuuden kannalta merkittävässä roolissa. Neuvosto on tulkinnut, että tämä tarkoittaa myös kantta, ja edellyttänyt lähteen merkitsemistä myös kanteen.

Ilta-Sanomien kannessa lähdettä ei mainittu. Lehteä myytiin kannen otsikolla, joka perustui toisen lehden hankkimiin ja julkaisemiin tietoihin. Ilta-Sanomat löi laimin velvollisuutensa kertoa lähteestään jo kannessa.

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Ilta-Sanomat on rikkonut Journalistin ohjeiden kohtaa 7, ja antaa lehdelle huomautuksen.

Langettavaa äänestivät:
Elina Grundström (pj), Pirjo Auvinen, Lauri Haapanen, Riikka Kaihovaara, Antti Kokkonen, Robert Sundman, Niklas Vainio, Tapio Nykänen, Paula Paloranta, Maria Swanljung ja Johanna Vehkoo. 

Vapauttavaa äänesti:
Jyrki Huotari.

Hänen eriävä mielipiteensä:
Ilta-Sanomat jatkoi Seiskan henkilöuutista. Lähdeviittaus ei ollut tarpeen Ilta-Sanomien kannessa, koska lehti hankki tiedot alkuperäislähteiltä, eikä kyse ollut suorasta toisen median siteerauksesta. Jutussa lähdeviittaus oli tehty asianmukaisesti.


 

Tämä päätös on avattu 1996 kertaa