PÄÄTÖKSET

Vapauttava 6511/AL/17
Kotiliesi

Lainaaminen

Lehti käsitteli jutussaan aihetta, josta oli julkaistu uusi tietokirja. Juttu perustui omaan tiedonhankintaan. Kirjasta otettujen lainausten lähde oli merkitty vasta jutun lopussa, mutta se täytti Journalistin ohjeiden perusvaatimukset.

Vapauttava 6508/SL/17
Satakunnan Kansa

Yksityisyyden suoja, rikosepäillyn tunnistaminen

Lehti kertoi entiseen toimitusjohtajaan kohdistuvista rikosepäilyistä. Se oli perusteltua toimitusjohtajan aseman ja asian yhteiskunnallisen merkityksen takia.

Vapauttava 6506/SL/17
Savon Sanomat

Yksityisyyden suoja, rikosepäillyn tunnistaminen

Lehti kertoi entiseen toimitusjohtajaan kohdistuvista rikosepäilyistä. Se oli perusteltua toimitusjohtajan aseman ja asian yhteiskunnallisen merkityksen takia.

Vapauttava 6498/SL/17
Iltalehti

Piilomainonta, journalistinen päätösvalta

Lehti kertoi verkkosivuillaan yhden valmistajan pakastepizzoista ja niiden saapumisesta Suomeen. Juttu perustui valmistajan tiedotteeseen, mutta se oli luonteeltaan ruoka-aiheinen ilmiöjuttu. Vapauttava äänin 8-3.

Langettava 6484/SL/17
Kauppalehti

Tietojen tarkistaminen, lainaaminen, otsikko, virheen korjaus

Talouslehti kertoi tutkijoiden olevan varmoja, että äskettäin havaitut radiosignaalit olisivat avaruusolentojen lähettämiä. Tiedot perustuivat toisen käden lähteeseen, jota oli referoitu virheellisesti ja harhaanjohtavasti, ja jota ei ollut merkitty selvästi lähteeksi.

Langettava 6480/AL/17
Urheilulehti

Lähdekritiikki, kielteinen julkisuus

Lehti haastatteli henkilöä, joka kertoi poikansa joutuneen rikoksen uhriksi urheiluleirillä. Rikoksesta epäilty oli jutussa ainakin lajiyhteisön tunnistettavissa, mutta häntä ei ollut kuultu samassa yhteydessä. Juttu oli yksipuolinen ja kritiikitön, ja lähdekritiikin puuttuminen vahvisti jutun aiheuttamaa erittäin kielteistä julkisuutta

Langettava 6475/SL/17
Iltalehti

Lainaaminen

Lehti kertoi kannessaan ja jutussaan julkisuuden henkilön perheenjäsenen sairastumisesta. Juttu perustui niin selvästi toisen tiedotusvälineen skuuppiin, että lähde olisi pitänyt mainita jo kannessa sekä jutun otsikossa tai sen alussa. Langettava äänin 11–1. Päätöksen lopussa eriävä mielipide.

Langettava 6474/SL/17
Ilta-Sanomat

Lainaaminen

Lehti kertoi kannessaan ja jutussaan julkisuuden henkilön perheenjäsenen sairastumisesta. Juttu perustui niin selvästi toisen tiedotusvälineen skuuppiin, että lähde olisi pitänyt mainita jo kannessa sekä jutun otsikossa tai sen alussa. Langettava äänin 11–1. Päätöksen lopussa eriävä mielipide.

Langettava 6473/SL/17
Ilta-Sanomat

Lainaaminen

Lehti kertoi kannessaan ja jutussaan julkisuuden henkilöön kohdistuvasta rikosepäilystä. Juttu perustui niin selvästi toisen tiedotusvälineen skuuppiin, että lähde olisi pitänyt mainita jo kannessa. Langettava äänin 11–1. Päätöksen lopussa eriävä mielipide.

Vapauttava 6461/PL/17
Lapuan Sanomat

Haastattelu, kielteinen julkisuus, rikosepäillyn tunnistaminen

Paikallislehti haastatteli mökkikylän asukasta välikohtauksesta, jonka tämä oli itse tuonut julkisuuteen aiemmassa mielipidekirjoituksessaan. Haastateltavalle oli kerrottu, missä asiayhteydessä hänen lausumiaan käytetään. Haastateltavan asumisjärjestelyn luvallisuuden käsitteleminen oli asiayhteyden takia perusteltua, ja hän sai esittää oman näkemyksensä aiheesta jo samassa yhteydessä.

Vapauttava 6455/SL/17
Iltalehti

Lainaaminen

Lehti kertoi epäillystä rikoksesta, josta oli levinnyt videoita sosiaalisessa mediassa. Juttu perustui omaan tiedonhankintaan, ja siinä oli mainittu asiasta aiemmin kertonut tiedotusväline. Lehden ei tarvinnut mainita, että video oli jaettu myös sivustolla, joka ei ollut tehnyt omaa journalistista työtä.

Vapauttava 6452/YLE/16
YLE

Virheen korjaus, lähdekritiikki, raportoinnin täydentäminen, otsikko

Yle uutisoi hallituksen luvanneen korkeakouluille lisärahaa, mutta kertoi harhaanjohtavan puutteellisesti, millaisesta rahoituksesta oli kyse. Yle tarkensi uutisointiaan jatkojutuilla vielä saman päivän aikana. Vaikka jatkojutut oli linkitetty puutteellisesti alkuperäiseen juttuun, kokonaisuus täytti Journalistin ohjeiden perusvaatimukset. Vapauttava äänin 5–3. Eriävä mielipide.

Lausuma 6450/L/17
Pääministeri Juha Sipilä

Sananvapauden rajoittaminen

Vapauttava 6442/AL/16
Tuulilasi

Tietolähteet, piilomainonta

Autoilulehti teki nastarengastestejä yhden rengasvalmistajan omistamalla radalla. Yhteistyöstä olisi ollut hyvä kertoa lukijoille, mutta lehti osoitti huolellisuutta tietojen tarkistamisessa.

Vapauttava 6440/SL/16
Etelä-Suomen Sanomat

Uhrin hienotunteinen kohtelu

Lehti julkaisi kuvan, jossa näkyi poliisin ampuma vainaja. Kuva ei ollut sensaatiohakuinen, eikä siitä voinut tunnistaa henkilöä.

Vapauttava 6435/SL/16
Helsingin Sanomat

Uhrin hienotunteinen kohtelu

Lehti julkaisi kulttuurihenkilön muistokirjoituksen. Lukijoilla oli oikeus saada tietää tunnetun henkilön kuolemasta, vaikka vainajaa ei ollut vielä virallisesti tunnistettu eikä omaiseen ollut oltu yhteydessä.

Vapauttava 6429/SL/16
Orimattilan Sanomat

Uhrin hienotunteinen kohtelu

Lehti julkaisi kulttuurihenkilön muistokirjoituksen. Lukijoilla oli oikeus saada tietää tunnetun henkilön kuolemasta, vaikka vainajaa ei ollut vielä virallisesti tunnistettu.

Vapauttava 6427/SL/16
Iltalehti

Yksityisyyden suoja, rikosepäillyn tunnistaminen

Lehti kertoi verkko- ja printtilehdessään entiseen toimitusjohtajaan kohdistuvista rikosepäilyistä. Se ei ollut kohtuutonta kantelijan aseman takia. Verkkojutun alkuperäisessä kuvassa olleet muut henkilöt eivät olleet tunnistettavissa, ja myöhemmin lehti vielä rajasi kuvaa.

Langettava 6425/SL/16
Iltalehti

Kielteinen julkisuus, lähdekritiikki, oikeudenkäyntiin vaikuttaminen

Lehti referoi ennakkoon kirjaa, joka käsittelee paljon julkisuutta saaneen rikostapauksen tutkintaa. Tapauksen tutkinnanjohtaja joutui jutussa niin kielteiseen julkisuuteen, ettei edes oma kannanotto olisi sitä korjannut. Juttu myötäili kritiikittömästi syytetyn näkemyksiä ja otti ennakolta kantaa keskeneräiseen oikeusprosessiin. Langettava äänin 11–2. Päätöksen lopussa eriävä mielipide.

Langettava 6414/AL/16 ja 6418/AL/16
Suomen Kuvalehti

Kielteinen julkisuus, samanaikainen kuuleminen

Lehti kertoi verkkosivuillaan epäilystä, jonka mukaan pääministeri olisi vaikuttanut Yleisradion uutisointiin. Lehti ei aidosti pyrkinyt antamaan erittäin kielteisen julkisuuden kohteeksi joutuneelle päätoimittajalle tilaisuutta esittää omaa näkemystään samassa yhteydessä.

<< 1 2 3 4 5 6 7 8  ... >> 

Langettava 6473/SL/17

Vastaaja: Ilta-Sanomat

Asia: Lainaaminen

Ratkaistu: 24.5.2017

Lehti kertoi kannessaan ja jutussaan julkisuuden henkilöön kohdistuvasta rikosepäilystä. Juttu perustui niin selvästi toisen tiedotusvälineen skuuppiin, että lähde olisi pitänyt mainita jo kannessa. Langettava äänin 11–1. Päätöksen lopussa eriävä mielipide.

Kantelu 6.2.2017 

Kantelu kohdistuu Ilta-Sanomien 20.1.2017 kanteen, jossa on ollut uutisotsikko ”Laulaja-näyttelijä Reino Nordin kärysi huumeista” sekä lehden juttuun ”Nordin kärähti marihuanasta”. 

Kantelijan mukaan kyseinen uutinen oli julkaistu Seiska-lehden numerossa 3/2017 päivää aiemmin. Uutinen oli ollut myös kansiuutisena.

Kantelija kertoo, että Seiska oli kertonut Reino Nordinin joutumisesta poliisin tarkastettavaksi. Jutussa oli haastateltu tutkinnanjohtajaa sekä Nordinia itseään. Jutussa kerrotaan Nordiniin kohdistetuista rikosepäilyistä.

Ilta-Sanomien juttu julkaistiin kansiuutisena heti seuraavana päivänä, kantelija toteaa. Jutun mukaan Ilta-Sanomien toimittaja on saanut tutkinnanjohtajalta identtiset kommentit, kuin Seiskassa oli edellisenä päivänä julkaistu. Lisäksi Ilta-Sanomien jutussa on viitattu Radio Novan ja Voicen haastatteluihin sekä Nordinin omiin kommentteihin.

Kantelija toteaa, että Ilta-Sanomat on julkaissut jutun kansiuutisena, mutta minkäänlaista lähdeviittausta ei ole esitetty kannessa, jutun otsikossa tai ingressissä. Vain artikkelin leipätekstissä on mainittu Seiskan kertoneen asiasta ensimmäisenä. Kantelijan mukaan on selvää, ettei tämänkaltainen lähdeviittaus ole riittävä silloin, kun lehteä myydään kansijutulla tai lööpillä.

Kantelijan mukaan Ilta-Sanomat on luonnollisesti varsin tietoinen lähdeviittausten merkityksestä. Lähdeviittauksia koskevia JSN-ratkaisujakin on annettu lukuisia, myös Ilta-Sanomista.

Kantelijan mukaan mitään merkittävää omaa sisältöä Ilta-Sanomien jutussa ei ole. Juttuun on pyydetty samat kommentit poliisilta ja Nordinilta kuin Seiskassa ja lisäksi viitattu Nordinin kommentteihin muissa medioissa. Jutun idea, sisältö ja uutiskärki ovat samat kuin Seiskalla edellisenä päivänä.

Kantelijan mukaan Ilta-Sanomat on JSN:n ratkaisukäytännön valossa rikkonut Journalistin ohjeiden kohtaa 7. Kantelija mainitsee vastaavina aiempina tapauksina muun muassa JSN:n ratkaisut 3569/SL/05, 3952/SL/08, 4476/SL/10, 4604/SL/11, 4605/SL/11 ja 5192/SL/13 sekä 5765/SL/15.


Ilta-Sanomien vastaus 4.4.2017

Päätoimittaja Tapio Sadeojan mukaan Ilta-Sanomien etusivun uutinen ja artikkeli käsittelivät tunnettua laulaja-näyttelijää Reino Nordinia ja tähän kohdistunutta rikosepäilyä. 

Päätoimittaja korostaa, että rikoksesta epäillyn nimen julkaiseminen edellyttää aina erityistä varovaisuutta. Lehti ei ole julkaissut uutista ennen kuin se on varmistanut, että uutinen pitää paikkansa. Lehti on päätoimittajan mukaan toiminut JO 10:n mukaisesti. Ilta-Sanomien toimittaja tavoitti sekä tutkinnanjohtajan että Reino Nordinin ja haastatteli heitä molempia. Haastattelut vahvistivat tiedon rikosepäilyistä ja antoivat myös lisätietoa uutiseen liittyen.

Päätoimittajan mukaan juttua ei ole julkaistu jo aiemmin Seiskassa, eikä sen sisältö tai haastateltavien kommentit ole identtisiä Seiskan jutun kanssa. Jutussa on omaa merkittävää sisältöä. Jutussa ei ole yhtään sitaattia tai suoraa lainausta Seiskan jutusta. Tutkinnanjohtajan kommenteista tulee ilmi lisätietoa rikosepäilystä ja rikostutkinnan etenemisestä. Esimerkiksi Seiskan mukaan Nordinia epäitiin rattijuopumuksesta ja huumausainerikoksesta, Ilta-Sanomien tarkemman tiedon mukaan rattijuopumuksesta, huumausainerikoksesta ja myös huumausaineen käyttörikoksesta.

Printtijutussa ja päivää aiemmin verkossa olleessa jutussa mainitaan, että asiasta kertoi ensimmäisenä Seiska tai että asiasta uutisoi Seiska. Verkossa on linkki Seiskan verkkojuttuun. Päätoimittajan mukaan lähdeviittaus on selvä ja täysin riittävä. 

Päätoimittaja toteaa myös, että Ilta-Sanomien mukaan kantelussa esitetty väite, että Seiska olisi tullut mainita jutun otsikossa tai ingressissä tai etusivun otsikossa, on virheellinen. Seiskan nostaminen otsikkoon olisi kahdestakin syystä ollut väärin: 1) Jutussa ei siteerata Seiskaa. 2) Jutussa kerrotaan myös asioita, joita Seiskan juttu ei edes mainitse ja jotka perustuvat Ilta-Sanomien omaan toimitukselliseen uutistiedonhankintaan.

Päätoimittajan mukaan sitä ei voi, eikä saa, rajoittaa, miten tiedotusvälineet löytävät tai valitsevat julkaistavat uutisaiheet. Tiedotusvälineiden uutisoinnin ja ideoiden löytämisen taikka käytön vapautta ei ole rajoitettu, eikä myöskään pidä rajoittaa suoraan tai välillisesti. Tiedotusvälineiden uutiskärkien valintaa ei myöskään ole rajoitettu, eikä sitä voida rajoittaa.

Päätoimittaja toteaa, että Journalistin ohjeiden kohdan 2 mukaan tiedonvälityksen sisältöä koskevat ratkaisut on tehtävä journalistisin perustein. Tiedotusvälineen uutisen, etusivun tai niiden otsikoiden sisältö ratkaistaan toimituksellisin perustein. Tiedotusvälineen päätösvaltaa ei voi myöskään perustaa toisen tiedotusvälineen vaatimuksiin, koska kyseistä päätösvaltaa ei saa missään oloissa luovuttaa toimituksen ulkopuolisille. Koska uutisoinnin tai erilaisten uutistiedonlähteiden käytön vapautta ei ole rajoitettu, ei myöskään voida edellyttää ehdotonta tai pitkälle menevää säätelyä siitä, miten tiedotusvälineen tulee tehdä lähdeviittauksensa. 

Päätoimittajan mukaan kotimaisen vapaan lehdistön toimintakeinoja ei tulisi miltään osin kohtuuttomasti tai epäreilusti rajoittaa. Tämä koskee myös vapaata uutislähteiden ja ideoiden käyttöä sekä uutiskärkien valintaa varsinkin, jos uutisella on käytännössä vain yksi olennainen uutiskärki.

Päätoimittaja mainitsee uudelleen, että Seiska on mainittu uutistiedon lähteenä jutussa. Juttu ja etusivun uutinen perustuivat Ilta-Sanomien omaan toimitukselliseen työhön ja tiedonhankintaan mukaan lukien tietojen oikeellisuuden varmistaminen ja täydentäminen. Artikkelissa kerrotaan myös näkökulmia, joita Seiskassa ei ole. 

Juttuun on lisätty Reino Nordinin Radio Novan aamulähetyksessä rikosepäilyistään antamia kommentteja, joita Voice on siteerannut omassa jutussaan. Myös nämä kommentit ovat päätoimittajan mukaan sisällöltään erilaisia kuin Seiskan jutussa julkaistut Nordinin kommentit. Ilta-Sanomat on viitannut Radio Novaan ja Voiceen asianmukaisesti lähteinä, samoin kuin Seiskakin oli mainittu, päätoimittaja toteaa.

Päätoimittajan mukaan juttu perustuu Ilta-Sanomien omalle työlle, ei Seiskan työlle. Seiskan jutun rooli rajoittuu julkaistun uutisen ideaan. Ilta-Sanomat korostaa, että rikosepäilyyn liittyvän uutisen kohdalla on ollut tärkeää varmistaa faktat myös poliisilta ja antaa Reino Nordinille mahdollisuus lausua asiassa. 

Päätoimittaja pyytää JSN:ää pohtimaan kantelua syvällisesti ja aiemmista JSN-päätöksistä riippumatta. Tapauksessa on hänen mukaansa kyse kahdesta isosta toimitukselliseen työhön ja toimintavapauteen liittyvästä periaatteesta, joihin päätoimittaja pyytää JSN:ää kiinnittämään huomiota: 

1. Mitä vaikutuksia vapaalle ja monipuoliselle kotimaiselle tiedonvälitykselle olisi sillä, jos uutisen, asian tai uutistapahtuman omistusoikeus olisi vain yhdellä tiedotusvälineellä? Voisivatko esimerkiksi Reino Nordinin rikosepäilyt kuulua uutisena vain ja ainoastaan Seiskalle?

Päätoimittajan mukaan seurauksena olisi lehdistön vapauden rajoitus ja yleisön tiedonsaannin rajoittuminen. Päivittäin tiedotusvälineet tarttuvat aiheisiin, joista joku toinen tiedotusväline Suomessa tai maailmalla on kertonut ensin. Kotimaiset tiedotusvälineet seuraavat toisiaan ja muita tiedotusvälineitä. Myös näin tiedotusvälineet pääsevät uusien uutisaiheiden äärelle. Niissä maissa, joissa on vapaa lehdistö, ei tunneta omistusoikeutta uutiseen tai uutistapahtumaan. Myöskään Suomessa muut tiedotusvälineet eivät sitä edellytä. Tekijänoikeussuojan ja muiden aineettomien oikeuksien noudattamista toki edellytetään, mutta ne eivät sellaisenaan suojaa ideaa tai uutiskärkeä.

Jos tiedotusväline omalla työllään tarkistaa faktoja ja hankkii lisätietoja sekä täydentää uutista, se ei ole JSN:n päätöksessä 5765/SL/15 tarkoitettua ”skuupin kaappaamista”, päätoimittaja tulkitsee. Hänen mukaansa kantelussa esitetty vaatimus nostaa Seiska otsikkoon merkitsisi käytännössä sitä, että mikä tahansa Seiskan kertoma tieto olisi pysyvästi Seiskan omaisuutta. 

2. Onko toimituksen omalla työllä mitään merkitystä? Jos JSN ei anna arvoa toimituksen omalle työlle asiassa, JSN päätynee langettavaan ratkaisuun, päätoimittaja tulkitsee.

Päätoimittajan mukaan on alan etu, että tiedotusvälineiden itsesääntelyn säännöt ja ohjeet kannustavat tarkistamaan, varmistamaan ja tekemään huolellista toimituksellista työtä. Nyt Ilta-Sanomien toimittaja on käyttänyt paljon aikaansa materiaalin hankkimiseen sekä tietojen ja taustojen tarkistamiseen. Nykyisin julkisuuden henkilöitä ei välttämättä saa kiinni yhdellä puhelinsoitolla tai sähköisellä viestillä. 

Päätoimittaja kysyy, että mikäli JSN päätyisi siihen periaatteelliseen lopputulokseen, että ensimmäisenä jostakin uutisesta, asiasta tai uutisaiheesta kertonut tiedotusväline saisi omistusoikeuden siihen, milloin omistusoikeus päättyisi vai päättyisikö se lainkaan. Mikä olisi JSN:n ratkaisun signaali ja seuraukset, jos lähde olisi aina lisättävä otsikkoon täysin riippumatta siitä, onko tiedotusväline tehnyt omaa uutistyötä vai ei? Miksi tiedotusvälineiden olisi syytä hankkia täydentäviä tai tarkentavia lisätietoja tai tavoitella omaa haastattelua, jos otsikossa tai ingressissä tunnustus olisi omasta työstä huolimatta aina annettava toiselle? Palvelisiko se yleisöä, lukijoita, että media täyttyisi toistensa lainauksista, sitaateista, joihin ei edes yritettäisi hankkia lisätietoa tai täydennystä?

Päätoimittajan mukaan kantelijan vaatima käytäntö olisi lukijoiden harhaanjohtamista. Miksi yleisölle tulisi luoda otsikossa virheellinen mielikuva siitä, että koko juttu ja haastattelut perustuvat vain Seiskaan?

Päätoimittaja toteaa, että tiedotusvälineet voivat nopeassa, digitaalisessa ja globaalissa ajassa myös tahtomattaan tehdä virheitä. Mikäli JSN:n ratkaisukäytäntö muuttuisi sellaiseksi, että tietojen tarkistamiseen, lisätietojen hankintaan ja haastattelun tekemiseen ei kannusteta, vaan niistä päinvastoin rangaistaisiin antamalla krediitit toiselle tiedotusvälineelle, olisivat seuraukset haitallisia maamme lehdistön vapaudelle, toimitukselliselle toimintavapaudelle ja yleisön oikeudelle saada tietoa.

Päätoimittajan mukaan Ilta-Sanomat on toiminut Journalistin ohjeiden, lausumien ja hyvän journalistisen tavan mukaisesti.


Ratkaisu

JO 7: Myös toisen työtä käytettäessä on noudatettava hyvää tapaa. Lähde on mainittava, kun käytetään toisen julkaisemia tietoja.

Periaatelausuma lainaamisesta (2010): http://www.jsn.fi/periaatelausumat/lainaaminen/

Ilta-Sanomat kertoi kannessaan ja jutussaan, että julkisuuden henkilöä epäiltiin muun muassa rattijuopumuksesta ja huumausainerikoksesta. Tiedot rikosepäilyistä perustuivat Seiskan edellisen päivän skuuppiin. Ilta-Sanomat mainitsi Seiskan uutisen juttunsa ensimmäisessä kappaleessa mutta ei kannessa tai jutun otsikossa tai ingressissä.

Ilta-Sanomat tarkisti asianmukaisesti julkaisemansa tiedot sekä poliisilta että epäillyltä. Lehden juttu ei kuitenkaan sisältänyt merkittävästi uutta tietoa, vaan toisen tiedotusvälineen aiemmin julkaisemilla tiedoilla oli jutussa hallitseva rooli. Jutun kärki oli sama kuin Seiskalla.

Julkisen sanan neuvoston mielestä asianmukaisten lähdeviittausten edellyttäminen ei rajoita tiedonvälitystä tai uhkaa yleisön tiedonsaantia, kuten päätoimittaja epäilee. Journalistin ohjeet ja niitä täydentävät lausumat sekä JSN:n ratkaisukäytäntö mahdollistavat hyvin laajan toisen työn lainaamisen, kunhan lähteet merkitään riittävän selvästi. 

Neuvoston periaatelausuma lainaamisesta edellyttää, että lähde on mainittava jo otsikossa tai jutun alussa, jos lähdemateriaali on jutun kokonaisuuden kannalta merkittävässä roolissa. Neuvoston ratkaisukäytännössä on usein edellytetty, että maininta olisi ollut jo otsikossa tai ingressissä. Tässä tapauksessa lähde olisi ollut hyvä mainita jo otsikossa tai ingressissä.

Periaatelausuman mukaan lööpissä ja pääuutissivulla lähde on mainittava aina, jos lähdemateriaali on jutun kokonaisuuden kannalta merkittävässä roolissa. Neuvosto on tulkinnut, että tämä tarkoittaa myös kantta, ja edellyttänyt lähteen merkitsemistä myös kanteen.

Ilta-Sanomien kannessa lähdettä ei mainittu. Lehteä myytiin kannen otsikolla, joka perustui toisen lehden hankkimiin ja julkaisemiin tietoihin. Ilta-Sanomat löi laimin velvollisuutensa kertoa lähteestään jo kannessa.

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Ilta-Sanomat on rikkonut Journalistin ohjeiden kohtaa 7, ja antaa lehdelle huomautuksen.

Langettavaa äänestivät:
Elina Grundström (pj), Pirjo Auvinen, Lauri Haapanen, Riikka Kaihovaara, Antti Kokkonen, Robert Sundman, Niklas Vainio, Tapio Nykänen, Paula Paloranta, Maria Swanljung ja Johanna Vehkoo. 

Vapauttavaa äänesti:
Jyrki Huotari.

Hänen eriävä mielipiteensä:
Ilta-Sanomat jatkoi Seiskan henkilöuutista. Lähdeviittaus ei ollut tarpeen Ilta-Sanomien kannessa, koska lehti hankki tiedot alkuperäislähteiltä, eikä kyse ollut suorasta toisen median siteerauksesta. Jutussa lähdeviittaus oli tehty asianmukaisesti.


 

Tämä päätös on avattu 1131 kertaa