6455/SL/17

Vapauttava

Lehti kertoi epäillystä rikoksesta, josta oli levinnyt videoita sosiaalisessa mediassa. Juttu perustui omaan tiedonhankintaan, ja siinä oli mainittu asiasta aiemmin kertonut tiedotusväline. Lehden ei tarvinnut mainita, että video oli jaettu myös sivustolla, joka ei ollut tehnyt omaa journalistista työtä.

Kantelu 14.1.2017

Kantelu kohdistuu Iltalehden 10.1.2017 julkaisemaan juttuun ”Sisarukset pahoinpitelivät nuoren naisen julmasti”.

http://www.iltalehti.fi/uutiset/201701102200051382_uu.shtml

Kantelijan mukaan Iltalehden uutisessa mainitaan, että asiasta kertoi ensimmäisenä Turun Sanomat. Kantelijan mukaan asiasta on kuitenkin kertonut jo sitä ennen MV-lehti.

Iltalehden vastaus 14.3.2017

Päätoimittaja Petri Hakala kertoo, että Iltalehden kertomasta pahoinpitelystä on alun perin levinnyt video Facebookissa, mikä kerrotaan myös jutussa. 

Päätoimittajan mukaan uutinen on syntynyt haastattelemalla lisäksi asiaa tutkivaa poliisia. Jutussa on mukana asianmukainen viite ensimmäiseen tiedotusvälineeseen, joka on asiasta uutisoinut, eli Turun Sanomiin. Turun Sanomien aihetta käsittelevä juttu on luettavissa osoitteessa http://www.ts.fi/uutiset/paikalliset/3157029/Perheenjasenet+pahoinpitelivat+Turun+seudulta+kotoisin+olevan+nuoren+naisen.

Päätoimittaja toteaa, että aihe on ollut esillä myös verkon epämääräisillä foorumeilla ja valeuutissivustoilla. Niidenkin ensisijainen lähde on kuitenkin sosiaalisessa mediassa liikkunut video, johon Iltalehti viittaa. Kantelijan mainitsema sivusto ei ole haastatellut uutiseen poliisia, kuten Turun Sanomat ja Iltalehti on tehnyt toimittaessaan uutista, vaan se on käytännössä siteerannut sosiaalisessa mediassa levinnyttä videota sellaisenaan. Missään muussakaan tapauksessa Iltalehti ei siteeraisi epäluotettavaksi todettuja sivustoja.

Iltalehti katsoo, että se ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa, päätoimittaja toteaa. Päätoimittajan mukaan Iltalehti pitää kuitenkin yleisellä tasolla mielenkiintoisena JSN:n mahdollista linjausta verkon erilaisten valeuutis- ja vihasivustojen kirjoitusten siteerauskäytännöistä.

Ratkaisu

JO 7: Myös toisen työtä käytettäessä on noudatettava hyvää tapaa. Lähde on mainittava, kun käytetään toisen julkaisemia tietoja.

Periaatelausuma lainaamisesta (2010): http://www.jsn.fi/periaatelausumat/lainaaminen/

Iltalehti kertoi verkkosivuillaan pahoinpitelystä, josta oli levinnyt videoita sosiaalisessa mediassa. Lehti mainitsi jutussaan videoista, mutta juttu perustui lehden omaan tiedonhankintaan. Lehti oli muun muassa haastatellut poliisia. Lisäksi jutussa kerrottiin, että aiheesta oli ensin kertonut Turun Sanomat. 

Yksi videoista oli aiemmin jaettu myös MV-lehti-sivustolla. Sivusto oli kuitenkin ainoastaan jakanut muualla levinneen videon, jolle se oli laatinut yhden rivin oheistekstin. Tekstistä ei käynyt ilmi, että sivusto olisi tarkistanut videon tietoja tai tehnyt mitään muutakaan journalistista työtä julkaistessaan videon. 

Kantelijan mukaan Iltalehden olisi pitänyt mainita jutussaan Turun Sanomien tavoin myös MV-lehti-sivusto. 

Journalistin ohjeet ja niitä täydentävä periaatelausuma edellyttävät, että tiedotusvälineet kertovat lähteensä lukijoille, kun ne käyttävät toisen työtä. Journalistin ohjeet tai periaatelausuma eivät 

kuitenkaan edellytä mainitsemaan, missä kaikkialla aihetta on aiemmin käsitelty. Tiedotusvälineillä on usein käytäntönä mainita aihetta aiemmin käsitelleitä tiedotusvälineitä laajemminkin kuin Journalistin ohjeet edellyttävät. Neuvosto toteaa, että tiedotusvälineellä on oikeus käyttää omaa journalistista harkintaansa siinä, mitkä välineet tai sivustot se ulottaa tämän käytännön piiriin. 

Lisäksi neuvosto muistuttaa, että Journalistin ohjeet koskevat nimenomaan toisen työn käyttämistä. Kantelijan mainitsema sivusto ei ollut tehnyt journalistista työtä, kun se oli ainoastaan jakanut videon. 

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Iltalehti ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.

Ratkaisun tekivät:

Elina Grundström (pj), Aapo Parviainen, Lauri Haapanen, Hannu Helineva, Jyrki Huotari, Pasi Kivioja, Antti Kokkonen, Riitta Korhonen, Heikki Kuutti, Maria Kaisa Aula, Ulla Virranniemi, Paula Paloranta, Maria Swanljung ja Johanna Vehkoo.