2017 PÄÄTÖKSET

Langettava 6646/SL/17
Iltalehti

Totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkastaminen, lähdekriittisyys, olennainen asiavirhe

Lehti kertoi verkkosivuillaan tarinan pastorista, joka joutui krokotiilien syömäksi yritettyään kävellä veden päällä. Juttu perustui verkossa levinneeseen sepitteelliseen kertomukseen. Lehti ei oikaissut virhettään asianmukaisesti, kun se poisti jutun verkkosivuiltaan kertomatta siitä yleisölle. 

 

Langettava 6630/YLE/17
Yle

Journalistinen päätösvalta, piilomainonta

Ylen paikallistoimituksen Instagram-tilillä vieraili viikonloppuisin toimituksen ulkopuolisia henkilöitä. He saivat julkaista sisältöjä täysin itsenäisesti Ylen paikallistoimituksen tilillä. Tämä oli journalistisen päätösvallan luovuttamista. Vieraiden julkaisemat sisällöt eivät kuitenkaan olleet mainosmaisia.

Langettava 6623/AL/17
Kaksplus

Totuudenmukainen tiedonvälitys, lähdekritiikki, tietojen tarkistaminen

Lehti julkaisi Facebook-tilillään blogitekstin, jossa esitettiin lähdekritiikittömiä ja tarkistamattomia väitteitä rokottamisesta. Kirjoittaja toi tekstissä esille, ettei hän ollut pyrkinyt lähdekritiikkiin tai totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen, eikä tarkistanut tietoja. Yleisö ei voinut erottaa tosiasioita sepitteestä. 

Vapauttava 6604/SL/17
Savon Sanomat

Kielteinen julkisuus, samanaikainen kuuleminen.

Kantelija joutui Savon Sanomien jutussa kielteiseen julkisuuteen. Julkisuus ei kuitenkaan ollut erittäin kielteistä eikä lehdellä ollut velvollisuutta kuulla häntä samanaikaisesti. 

Langettava 6599/MTV/17
MTV

Virheen korjaus, olennainen asiavirhe, kielteinen julkisuus, samanaikainen kuuleminen, totuudenmukainen tiedonvälitys

MTV kertoi jutussa käräjäoikeuden tuomiosta. Jutusta sai käsityksen, että kantelija oli osallistunut erittäin epäasiallisiin keskusteluihin Whatsapp-viestiryhmässä. Tämä oli olennainen asiavirhe, eikä kantelijaa ollut yritetty kuulla samassa yhteydessä. Tiedotusväline ei korjannut juttuaan kantelijan oikaisupyynnön jälkeen. Julkisuus oli niin kielteistä, ettei edes oma kannanotto olisi sitä korjannut.

Langettava 6598/SL/17
Ilta-Sanomat

Virheen korjaus, olennainen asiavirhe, kielteinen julkisuus, samanaikainen kuuleminen, totuudenmukainen tiedonvälitys

Lehti kertoi jutussa käräjäoikeuden tuomiosta. Jutusta sai käsityksen, että kantelija oli osallistunut erittäin epäasiallisiin keskusteluihin Whatsapp-viestiryhmässä. Tämä oli olennainen asiavirhe, eikä kantelijaa ollut yritetty kuulla samassa yhteydessä. Lehti poisti kantelijan nimen jutusta, mutta ei kertonut korjauksesta Journalistin ohjeiden mukaisesti yleisölle. Julkisuus oli niin kielteistä, ettei edes oma kannanotto olisi sitä korjannut.

Langettava 6597/SL/17
Iltalehti

Virheen korjaus, olennainen asiavirhe, kielteinen julkisuus, samanaikainen kuuleminen, totuudenmukainen tiedonvälitys

Lehti kertoi kahdessa jutussa käräjäoikeuden tuomiosta. Jutuista sai käsityksen, että kantelija oli osallistunut erittäin epäasiallisiin keskusteluihin Whatsapp-viestiryhmässä. Tämä oli olennainen asiavirhe, eikä kantelijaa ollut yritetty kuulla samassa yhteydessä. Lehti korjasi virheensä asianmukaisesti, mutta se ei riittänyt poistamaan juttujen perusteella syntynyttä erittäin kielteistä julkisuutta. Julkisuus oli niin kielteistä, ettei edes oma kannanotto olisi sitä korjannut.

Langettava 6593/YLE/17
Yle

Totuudenmukainen tiedonvälitys, virheen korjaus, tietojen tarkistaminen

Ylen verkkojutussa tulkittiin virheellisesti kantelijan tekstiä, joka oli julkaistu nimettömänä kansanedustajan Facebook-sivulla. Yle ei oikaissut juttuaan kantelijan pyynnöstä huolimatta. Langettava äänin 8-2. Lopussa eriävä mielipide.

Vapauttava 6581/SL/17
Savon Sanomat

Kielteinen julkisuus, samanaikainen kuuleminen, oma kannanotto, olennainen asiavirhe, yksityisyyden suoja

Lehti kertoi eläinlääkärin saaneen sakot poliisin vastustamisesta. Häntä epäiltiin myös eläinsuojelurikoksesta, mutta tämä syyte hylättiin. Eläinlääkäri saattoi olla tunnistettavissa jutusta, mutta hän ei joutunut erittäin kielteisen julkisuuden kohteeksi. Jutussa ei ollut asiavirheitä eikä se loukannut yksityisyyden suojaa.

Vapauttava 6569/PL/17
Lauttasaari-Lehti

Virheen korjaus

Lehti lyhensi puolueen nimen kuntavaaligallupista julkaisemassaan taulukossa. Puolueen nimi oli kuitenkin oikein jutussa, johon taulukko liittyi. Kyseessä ei ollut olennainen asiavirhe. 

Langettava 6548/SL/17
Satakunnan Kansa

Erittäin kielteinen julkisuus, samanaikainen kuuleminen, oma kannanotto, totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkastaminen, lähdekritiikki, otsikko

Lehti kertoi viidessä laajassa jutussa noin kolmen viikon aikana lääkärin määränneen holtittomasti päihdekäyttöön soveltuvia lääkkeitä. Julkisuus oli erittäin kielteistä ja lääkäri oli selvästi tunnistettavissa jutuista. Häntä ei siitä huolimatta kuultu yhdessäkään jutussa, eikä edes pyritty uskottavasti tavoittelemaan. Kantelija sai julkaista oman kannanoton juttusarjan päättymisen jälkeen. Hän joutui kuitenkin niin kielteisen julkisuuden kohteeksi, ettei oma kannanotto riittänyt sitä korjaamaan.

 

Langettava 6547/YLE/17
Yle

Virheen korjaus, olennainen asiavirhe

Yle julkaisi verkkosivuillaan uutisen, jossa oli olennainen asiavirhe. Virheestä oli tehty kaksi oikaisupyyntöä, mutta Yle korjasi virheen vasta saatuaan tiedon kantelusta.

Vapauttava 6538/SL/17
Helsingin Sanomat

Kielteinen julkisuus, samanaikainen kuuleminen, oma kannanotto

Lehti kertoi kuntavaaliehdokkaan juutalais- ja maahanmuuttovastaisuudesta. Koska ehdokas oli esittänyt julkisuudessa hyvin kärjekkäitä mielipiteitä, hän oli altistanut omankin persoonansa kärkevälle kritiikille. Julkisuus oli kielteistä, mutta ei erittäin kielteistä. Lisäksi lehti toi jutussa esille kantelijan oman näkemyksen hänen tiedotteensa perusteella.

Vapauttava 6514/SL/17
Satakunnan Kansa

Yksityisyyden suoja, rikosepäillyn tunnistaminen, syyllisyyden ennakoiminen

Lehti kertoi kuntavaaliehdokkaan rikostaustasta ja valehtelusta. Ehdokkaan nimen kertominen oli perusteltua. Lehti käytti huolimatonta ilmaisua käsitellessään ehdokkaan tulevaa oikeudenkäyntiä, mutta juttu kokonaisuudessaan ei ennakoinut hänen syyllisyyttään. Julkisuus oli erittäin kielteistä, mutta ehdokkaalla olisi ollut mahdollisuus oman kannanoton julkaisemiseen.

Vapauttava 6513/SL/17
Helsingin Sanomat

Piilomainonta, konserniyhteys

Lehti käsitteli laajasti samaan konserniin kuuluvaa sarjakuvalehteä ja sen hahmoja. Jutut eivät olleet mainosmaisia. Konserniyhteydestä ei ollut erillisiä mainintoja, mutta lehtien yhteinen historia tuli selvästi esiin juttujen sisällössä. Lasten sivujen jutuissa konserniyhteyden mainitseminen olisi ollut suositeltavaa. Vapauttava äänin 11 – 1. Päätöksen lopussa eriävä mielipide.

Langettava 6512/PL/17
Satakunnan Viikko

Toimittajan asema, konserniyhteys

Lehti otti pääkirjoituksessaan kantaa puhelinyhtiöön liittyvään valtataisteluun. Päätoimittajalla oli asiassa ilmeinen kaksoisrooli ja lehtiyhtiö omisti osakkeita kiistaan liittyvästä yhtiöstä. Sidonnaisuuksista ei kerrottu lukijoille ja tämä oli omiaan heikentämään journalismin uskottavuutta.

Vapauttava 6511/AL/17
Kotiliesi

Lainaaminen

Lehti käsitteli jutussaan aihetta, josta oli julkaistu uusi tietokirja. Juttu perustui omaan tiedonhankintaan. Kirjasta otettujen lainausten lähde oli merkitty vasta jutun lopussa, mutta se täytti Journalistin ohjeiden perusvaatimukset.

Vapauttava 6508/SL/17
Satakunnan Kansa

Yksityisyyden suoja, rikosepäillyn tunnistaminen

Lehti kertoi entiseen toimitusjohtajaan kohdistuvista rikosepäilyistä. Se oli perusteltua toimitusjohtajan aseman ja asian yhteiskunnallisen merkityksen takia.

Vapauttava 6506/SL/17
Savon Sanomat

Yksityisyyden suoja, rikosepäillyn tunnistaminen

Lehti kertoi entiseen toimitusjohtajaan kohdistuvista rikosepäilyistä. Se oli perusteltua toimitusjohtajan aseman ja asian yhteiskunnallisen merkityksen takia.

Vapauttava 6500/YLE/17
Yle

Totuudenmukainen tiedonvälitys, ihmisarvon kunnioittaminen

Yle haastatteli uutislähetyksessä julkisuuden henkilöä, joka vaikutti päihtyneeltä. Haastattelu ei loukannut kenenkään ihmisarvoa eikä sekoittanut tosiasioita ja sepitettä.

<< 1 2 3 4 >> 

Vapauttava 6452/YLE/16

Vastaaja: YLE

Asia: Virheen korjaus, lähdekritiikki, raportoinnin täydentäminen, otsikko

Ratkaistu: 26.4.2017

Yle uutisoi hallituksen luvanneen korkeakouluille lisärahaa, mutta kertoi harhaanjohtavan puutteellisesti, millaisesta rahoituksesta oli kyse. Yle tarkensi uutisointiaan jatkojutuilla vielä saman päivän aikana. Vaikka jatkojutut oli linkitetty puutteellisesti alkuperäiseen juttuun, kokonaisuus täytti Journalistin ohjeiden perusvaatimukset. Vapauttava äänin 5–3. Eriävä mielipide.

Kantelu 23.10.2016

Kantelu kohdistuu Yleisradion verkkosivuillaan 16.10.2016 julkaisemaan juttuun ”Lännen Media: Hallitus tekee täyskäännöksen korkeakoulupolitiikassaan”.

http://yle.fi/uutiset/3-9233267

Kyseessä on siteeraus Lännen Median samana päivänä eli 16.10.2016 julkaistusta jutusta "Yliopistoille tulossa satoja miljoonia euroja rahoitusta – hallitus toteuttaa nobelistin neuvon". Kantelija on kannellut myös Lännen Mediasta, ja JSN käsittelee Lännen Median osalta kantelun ratkaisulla 6369/SL/16.

Kantelijan mukaan Ylen juttu oli karkeasti tosiasioiden vastainen. Kantelija on lähettänyt Ylelle pyynnön korjata juttua. 

Viestissään Ylelle hän on kirjoittanut, että seuraava Ylen jutun väite on karkeasti virheellinen: ”Hallitus tekee siis korkeakoulupolitiikassaan täyskäännöksen. Leikkaukset vaihtuvat nyt lisärahoitukseen.”

Kantelijan mukaan yliopistot eivät ole saamassa toimintaan lisärahoitusta vaan ainoastaan pääomitusta, joka on aivan eri asia: yliopisto voi käyttää siitä vain pääoman (toivottua) tuottoa, joka on parhaimmillaankin vain murto-osa pääomasta. Jos "satojen miljoonien" pääomitus jaetaan Suomen 14 yliopiston kesken, yhden yliopiston vuosituotot liikkunevat vain sadoissa tuhansissa euroissa. Samaan aikaan hallitus toteuttaa yksistään tänä vuonna jo päättämänsä yli 100 miljoonan euron leikkaukset yliopistojen toimintamäärärahoihin. Kyseessä ei todellakaan ole tuntuva "lisärahoitus" vaan marginaalinen lohdutuspalkinto. Kaiken lisäksi pääomitus ei ole vastikkeetonta: hallitus antaa pääomitusta vain sillä ehdolla, että yliopisto toteuttaa hallituksen vaatimia "rakenteellisia uudistuksia" – siis suomeksi lakkauttaa joitakin yksiköitään. 

Kantelija on Ylelle kirjoittamassaan viestissä myös vedonnut Journalistin ohjeiden kohtiin 8, 10, 11, 12, 15 ja 20.

Yle on vastannut kantelijalle viittaamalla Journalistin ohjeiden kohtaan 13. Kohdan mukaan uutisen voi julkaista rajallistenkin tietojen perusteella. Raportointia asioista ja tapahtumista on syytä täydentää, kun uutta tietoa on saatavissa. Uutistapahtumia on pyrittävä seuraamaan loppuun saakka. Yle on kertonut jatkavansa aiheen käsittelemistä. Myöhemmin Yle on lähettänyt kantelijalle linkit juttuihin, joissa tuodaan esiin poliittisen opposition ja yliopiston näkökulmat.

Kantelijan mukaan kyse ei kuitenkaan ole maku- tai näkökulma-asiasta. Kantelijan mukaan ongelma ei ole ollut ”rajalliset tiedot” vaan alkuperäinen juttu oli selvästi tosiasioiden vastainen.

Ylen vastaus 26.1.2017

Ylen uutis- ja ajankohtaistoiminnan vastaavan päätoimittajan Atte Jääskeläisen mukaan Ylen juttu on normaali uutislaina Lännen Median uutisesta 
http://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/2962235/Hallitus+lupaa+yliopistoille+satoja+miljoonia+euroja.

Päätoimittajan mukaan uutisessa on lainattu asiasisällöllisesti oikein Lännen Median uutista ja opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.) haastattelussa esittämiä näkemyksiä yliopistorahoitukseen.

Päätoimittajan mukaan uutislainassa ei ole virheitä. Tiedotusvälineellä on oikeus tehdä tulkintansa ministerin haastattelusta. Tulkinta ei ole ollut väärä. Jos hallitus on kääntämässä yliopistorahoitusta perusrahoituksen leikkaamisesta pääomarahoituksen lisäämiseen, voi asian tulkita täyskäännökseksi. Koska pääomarahoitusta ei ole aiemmin suuremmin ollut, voi rahoituksen tulkita myös lisärahoitukseksi.

Päätoimittaja kirjoittaa, että uutista julkistettaessa on pyritty tilanteen mukaiseen totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen. Tiedot on tarkistettu uutislainatilanteen mukaisesti ja uutiseen on suhtauduttu asianmukaisella kriittisyydellä. Lännen Mediaa ja ministerinvalan vannonutta ministeriä voi Suomessa pitää luotettavina uutislähteinä. Alkuperäisessä lainatussa jutussa on ollut suoria lainauksia, jotka lisäävät uutisen sisällön luotettavuusarvoa.

Päätoimittajan mukaan otsikolle ja ingressille on löytynyt uutisessa tarvittava kate. Uutisessa ei ole ollut virhettä vaan asiaa on tarkasteltu perustellusta näkökulmasta. 

Päätoimittaja kirjoittaa, että lainatun uutisen julkaiseminen ei näin sinällään riko kantelussa mainittuja Journalistin ohjeiden 8, 10, 11, 12, 15, 20 kohtia.

Lisäksi hän huomauttaa, että Journalistin ohjeen 13 mukaan uutisen ”…raportointia asioista ja tapahtumista on syytä täydentää, kun uutta tietoa on saatavissa…” Siksi Yle Uutiset hankki monitulkintaiseen asiaan päivän aikana myös muita näkökulmia. 

Niitä ovat muun muassa merkittävän poliittisen oppositiopuolueen puheenjohtajan mielipide: 
http://yle.fi/uutiset/3-9233500.

Jutussa on tuotu esille oppositiopoliitikon näkökulma koulutusleikkausten suuruuteen sekä vaihtoehtoinen ratkaisumalli hallituksen esitykseen. Tämän lisäksi jutussa on linkattu alkuperäiseen Lännen Median uutislainaan.

Tämän lisäksi Yle uutiset kysyi aihepiiristä Tampereen yliopiston vararehtori Harri Meliniltä sekä Aalto-yliopiston rehtori Tuula Teereltä. http://yle.fi/uutiset/3-9233535.

Myös tässä jutussa on linkattu alkuperäiseen Lännen Median uutislainaan. Päätoimittaja toteaa, että jutussa on tuotu esille kahden ison yliopiston merkittävän vaikuttajan kanta hallituksen uusiin rahoitussuunnitelmiin sekä jo perusrahoitukseen tehtyihin säästöihin. He edustavat asiassa tahoja, joihin hallituksen rahoituspäätökset kohdistuvat. Jutussa käy ilmi ero yliopistojen perusrahoituksen ja pääomarahoituksen välillä. Samalla on kerrottu, minkä verran enemmän todellisuudessa pääomarahoitusta yliopistojen pitäisi saada, jotta sillä voisi korvata perusrahoituksen säästöt.

Julkisen sanan neuvosto pyysi päätoimittajaa vastaamaan myös siihen, toteutuuko JO 13:n mukainen uutistapahtumien täydentävä raportointi ja uutistapahtumien seuranta Yleisradion verkkosivujen nykyisessä formaatissa, jossa jatkojuttuja ei ole linkitetty suoraan juttuun, vaan ne ovat ”Lisää aiheesta” -vinjetin takana.

Päätoimittaja kirjoittaa, että Yle Uutisten nettisivujen uudistusten myötä linkkejä voi laittaa sekä tekstiin että Lisää aiheesta -toiminnon alle. Jos jutuissa on oikaistavia virheitä tai muutoin on tärkeää, että linkki huomataan, linkki toteutetaan tekstilinkkinä eli laitetaan varsinaiseen tekstiin näkyville siten, että Lisää aiheesta -toimintoa ei tarvitse avata.

Päätoimittajan mukaan tässä tapauksessa uutisissa ei ole ollut virheitä eikä juttua ole oikaistu, vaan asia on ollut tyypillinen yhteiskunnallinen aihe, josta erilaiset näkökulmat kehittyvät raportoinnin jatkuessa. Alkuperäistä lainaa myöhemmin tehdyissä jutuissa, joissa jo jutussa viitataan Lännen Median uutiseen, linkit aiempaan juttuun löytyvät Lisää aiheesta -toiminnon alta.

Päätoimittaja kertoo, että Yle Uutiset käsitteli aihetta näkyvästi lähtöjutulla muun muassa 16.10.2017 klo 17 radiouutisten sekä klo 20.30 TV-uutisten lähetyksissä. Ne ovat tuona päivänä molempien välineiden seuratuimpia lähetyksiä. Näissä jutuissa tulivat esille perusrahoituksen ja pääomarahoituksen erot sekä pääomarahoituksen suurempi tarve, jos yliopistorahoituksessa haluttaisiin päästä lähelle samaa kokonaistasoa, mitä leikkauksilla yliopistojen perusrahoituksessa vähennetään.

Päätoimittajan mukaan Yle ei ole rikkonut asiassa hyvää journalistista tapaa.


Ratkaisu

JO 8: Journalistin velvollisuus on pyrkiä totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen. 

JO 10: Tiedot on tarkistettava mahdollisimman hyvin – myös silloin kun ne on aikaisemmin julkaistu.

JO 11: Yleisön on voitava erottaa tosiasiat mielipiteistä ja sepitteellisestä aineistosta. Myöskään kuvaa tai ääntä ei saa käyttää harhaanjohtavasti.

JO 12: Tietolähteisiin on suhtauduttava kriittisesti. Erityisen tärkeää se on kiistanalaisissa asioissa, koska tietolähteellä voi olla hyötymis- tai vahingoittamistarkoitus.

JO 13: Uutisen voi julkaista rajallistenkin tietojen perusteella. Raportointia asioista ja tapahtumista on syytä täydentää, kun uutta tietoa on saatavissa. Uutistapahtumia on pyrittävä seuraamaan loppuun saakka. 

JO 15: Otsikoille, ingresseille, kansi- ja kuvateksteille, myyntijulisteille ja muille esittelyille on löydyttävä sisällöstä kate.

JO 20: Olennainen asiavirhe on korjattava viipymättä ja niin, että se tavoittaa mahdollisimman kattavasti virheellistä tietoa saaneen yleisön. Korjaus on julkaistava sekä tiedotusvälineen toimituksellisilla verkkosivuilla että julkaisussa tai kanavassa, jossa virhe on alun perin ollut. 

Yle julkaisi jutun, jossa kerrottiin hallituksen luvanneen korkeakouluille lisärahaa. Jutussa siteerattiin Lännen Median uutista.

Jutun mukaan korkeakouluille oli tulossa satoja miljoonia euroja ”lisärahoitusta”, mitä kuvattiin otsikossa hallituksen ”täyskäännökseksi” korkeakoulupolitiikassa. Ylen jutussa ei kerrottu, että kyse oli pääomituksesta, jota korkeakoulut eivät voi suoraan käyttää toimintaansa. Alkuperäisessä Lännen Median uutisessa oli kerrottu, että kyseessä oli pääomitus. 

Neuvoston mukaan Ylen juttu oli harhaanjohtava, mutta kyseessä ei ollut olennainen asiavirhe vaan puutteellinen uutisointi, jonka taustalla oli ministerin käyttämä poliittinen retoriikka. Kyseessä oli poliittisen päätöksen yksipuolinen raportointi, jota oli mahdollista täydentää jatkojutuilla.

Yle jatkoi samana päivänä aiheen käsittelyä haastattelemalla oppositiopoliitikkoa ja kahta yliopistorehtoria. Jatkojutuissa kävi selvästi ilmi, että kyse oli pääomituksesta. Niissä käsiteltiin myös sitä, että korkeakoulujen käyttöön tuleva summa on vain murto-osa hallituksen aiemmin sopimista leikkauksista.

Ylen alkuperäinen juttu saattoi antaa lukijalle harhaanjohtavan kuvan korkeakoulujen saaman rahoituksen luonteesta ja merkityksestä. Asia kuitenkin tarkentui jatkojutuissa. 

Ylen alkuperäiseen uutiseen ei kuitenkaan lisätty linkkejä aihetta selventäviin jatkojuttuihin. Neuvosto pitää tätä puutteena ja muistuttaa, että tiedotusvälineiden on huolehdittava siitä, että puutteellista raportointia täydentävät jatkojutut linkitetään aina myös alkuperäiseen uutiseen. 

Julkisen sanan neuvosto katsoo kuitenkin, että Ylen toiminta täytti Journalistin ohjeiden perusvaatimukset. 

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Yle ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.

 

Vapauttavaa äänestivät:
Elina Grundström (pj), Jyrki Huotari, Pasi Kivioja, Arja Lerssi-Lahdenvesi, Maria Swanljung. 

Langettavan puolesta äänestivät:
Robert Sundman, Lauri Haapanen ja Heikki Kuutti.

Heidän eriävä mielipiteensä:

Jutussa ei mainittu, että lisärahoituksessa oli kyse pääomituksesta. Lisäksi jutussa todettiin, että ”leikkaukset vaihtuvat nyt lisärahoitukseen”. Nämä olivat JO 20:n mukaisia olennaisia asiavirheitä, jotka olisi pitänyt oikaista jutussa. 

Tämä päätös on avattu 1219 kertaa