PÄÄTÖKSET

Vapauttava 6511/AL/17
Kotiliesi

Lainaaminen

Lehti käsitteli jutussaan aihetta, josta oli julkaistu uusi tietokirja. Juttu perustui omaan tiedonhankintaan. Kirjasta otettujen lainausten lähde oli merkitty vasta jutun lopussa, mutta se täytti Journalistin ohjeiden perusvaatimukset.

Vapauttava 6508/SL/17
Satakunnan Kansa

Yksityisyyden suoja, rikosepäillyn tunnistaminen

Lehti kertoi entiseen toimitusjohtajaan kohdistuvista rikosepäilyistä. Se oli perusteltua toimitusjohtajan aseman ja asian yhteiskunnallisen merkityksen takia.

Vapauttava 6506/SL/17
Savon Sanomat

Yksityisyyden suoja, rikosepäillyn tunnistaminen

Lehti kertoi entiseen toimitusjohtajaan kohdistuvista rikosepäilyistä. Se oli perusteltua toimitusjohtajan aseman ja asian yhteiskunnallisen merkityksen takia.

Vapauttava 6498/SL/17
Iltalehti

Piilomainonta, journalistinen päätösvalta

Lehti kertoi verkkosivuillaan yhden valmistajan pakastepizzoista ja niiden saapumisesta Suomeen. Juttu perustui valmistajan tiedotteeseen, mutta se oli luonteeltaan ruoka-aiheinen ilmiöjuttu. Vapauttava äänin 8-3.

Langettava 6484/SL/17
Kauppalehti

Tietojen tarkistaminen, lainaaminen, otsikko, virheen korjaus

Talouslehti kertoi tutkijoiden olevan varmoja, että äskettäin havaitut radiosignaalit olisivat avaruusolentojen lähettämiä. Tiedot perustuivat toisen käden lähteeseen, jota oli referoitu virheellisesti ja harhaanjohtavasti, ja jota ei ollut merkitty selvästi lähteeksi.

Langettava 6480/AL/17
Urheilulehti

Lähdekritiikki, kielteinen julkisuus

Lehti haastatteli henkilöä, joka kertoi poikansa joutuneen rikoksen uhriksi urheiluleirillä. Rikoksesta epäilty oli jutussa ainakin lajiyhteisön tunnistettavissa, mutta häntä ei ollut kuultu samassa yhteydessä. Juttu oli yksipuolinen ja kritiikitön, ja lähdekritiikin puuttuminen vahvisti jutun aiheuttamaa erittäin kielteistä julkisuutta

Langettava 6475/SL/17
Iltalehti

Lainaaminen

Lehti kertoi kannessaan ja jutussaan julkisuuden henkilön perheenjäsenen sairastumisesta. Juttu perustui niin selvästi toisen tiedotusvälineen skuuppiin, että lähde olisi pitänyt mainita jo kannessa sekä jutun otsikossa tai sen alussa. Langettava äänin 11–1. Päätöksen lopussa eriävä mielipide.

Langettava 6474/SL/17
Ilta-Sanomat

Lainaaminen

Lehti kertoi kannessaan ja jutussaan julkisuuden henkilön perheenjäsenen sairastumisesta. Juttu perustui niin selvästi toisen tiedotusvälineen skuuppiin, että lähde olisi pitänyt mainita jo kannessa sekä jutun otsikossa tai sen alussa. Langettava äänin 11–1. Päätöksen lopussa eriävä mielipide.

Langettava 6473/SL/17
Ilta-Sanomat

Lainaaminen

Lehti kertoi kannessaan ja jutussaan julkisuuden henkilöön kohdistuvasta rikosepäilystä. Juttu perustui niin selvästi toisen tiedotusvälineen skuuppiin, että lähde olisi pitänyt mainita jo kannessa. Langettava äänin 11–1. Päätöksen lopussa eriävä mielipide.

Vapauttava 6461/PL/17
Lapuan Sanomat

Haastattelu, kielteinen julkisuus, rikosepäillyn tunnistaminen

Paikallislehti haastatteli mökkikylän asukasta välikohtauksesta, jonka tämä oli itse tuonut julkisuuteen aiemmassa mielipidekirjoituksessaan. Haastateltavalle oli kerrottu, missä asiayhteydessä hänen lausumiaan käytetään. Haastateltavan asumisjärjestelyn luvallisuuden käsitteleminen oli asiayhteyden takia perusteltua, ja hän sai esittää oman näkemyksensä aiheesta jo samassa yhteydessä.

Vapauttava 6455/SL/17
Iltalehti

Lainaaminen

Lehti kertoi epäillystä rikoksesta, josta oli levinnyt videoita sosiaalisessa mediassa. Juttu perustui omaan tiedonhankintaan, ja siinä oli mainittu asiasta aiemmin kertonut tiedotusväline. Lehden ei tarvinnut mainita, että video oli jaettu myös sivustolla, joka ei ollut tehnyt omaa journalistista työtä.

Vapauttava 6452/YLE/16
YLE

Virheen korjaus, lähdekritiikki, raportoinnin täydentäminen, otsikko

Yle uutisoi hallituksen luvanneen korkeakouluille lisärahaa, mutta kertoi harhaanjohtavan puutteellisesti, millaisesta rahoituksesta oli kyse. Yle tarkensi uutisointiaan jatkojutuilla vielä saman päivän aikana. Vaikka jatkojutut oli linkitetty puutteellisesti alkuperäiseen juttuun, kokonaisuus täytti Journalistin ohjeiden perusvaatimukset. Vapauttava äänin 5–3. Eriävä mielipide.

Lausuma 6450/L/17
Pääministeri Juha Sipilä

Sananvapauden rajoittaminen

Vapauttava 6442/AL/16
Tuulilasi

Tietolähteet, piilomainonta

Autoilulehti teki nastarengastestejä yhden rengasvalmistajan omistamalla radalla. Yhteistyöstä olisi ollut hyvä kertoa lukijoille, mutta lehti osoitti huolellisuutta tietojen tarkistamisessa.

Vapauttava 6440/SL/16
Etelä-Suomen Sanomat

Uhrin hienotunteinen kohtelu

Lehti julkaisi kuvan, jossa näkyi poliisin ampuma vainaja. Kuva ei ollut sensaatiohakuinen, eikä siitä voinut tunnistaa henkilöä.

Vapauttava 6435/SL/16
Helsingin Sanomat

Uhrin hienotunteinen kohtelu

Lehti julkaisi kulttuurihenkilön muistokirjoituksen. Lukijoilla oli oikeus saada tietää tunnetun henkilön kuolemasta, vaikka vainajaa ei ollut vielä virallisesti tunnistettu eikä omaiseen ollut oltu yhteydessä.

Vapauttava 6429/SL/16
Orimattilan Sanomat

Uhrin hienotunteinen kohtelu

Lehti julkaisi kulttuurihenkilön muistokirjoituksen. Lukijoilla oli oikeus saada tietää tunnetun henkilön kuolemasta, vaikka vainajaa ei ollut vielä virallisesti tunnistettu.

Vapauttava 6427/SL/16
Iltalehti

Yksityisyyden suoja, rikosepäillyn tunnistaminen

Lehti kertoi verkko- ja printtilehdessään entiseen toimitusjohtajaan kohdistuvista rikosepäilyistä. Se ei ollut kohtuutonta kantelijan aseman takia. Verkkojutun alkuperäisessä kuvassa olleet muut henkilöt eivät olleet tunnistettavissa, ja myöhemmin lehti vielä rajasi kuvaa.

Langettava 6425/SL/16
Iltalehti

Kielteinen julkisuus, lähdekritiikki, oikeudenkäyntiin vaikuttaminen

Lehti referoi ennakkoon kirjaa, joka käsittelee paljon julkisuutta saaneen rikostapauksen tutkintaa. Tapauksen tutkinnanjohtaja joutui jutussa niin kielteiseen julkisuuteen, ettei edes oma kannanotto olisi sitä korjannut. Juttu myötäili kritiikittömästi syytetyn näkemyksiä ja otti ennakolta kantaa keskeneräiseen oikeusprosessiin. Langettava äänin 11–2. Päätöksen lopussa eriävä mielipide.

Langettava 6414/AL/16 ja 6418/AL/16
Suomen Kuvalehti

Kielteinen julkisuus, samanaikainen kuuleminen

Lehti kertoi verkkosivuillaan epäilystä, jonka mukaan pääministeri olisi vaikuttanut Yleisradion uutisointiin. Lehti ei aidosti pyrkinyt antamaan erittäin kielteisen julkisuuden kohteeksi joutuneelle päätoimittajalle tilaisuutta esittää omaa näkemystään samassa yhteydessä.

<< 1 2 3 4 5 6 7 8  ... >> 

Vapauttava 6452/YLE/16

Vastaaja: YLE

Asia: Virheen korjaus, lähdekritiikki, raportoinnin täydentäminen, otsikko

Ratkaistu: 26.4.2017

Yle uutisoi hallituksen luvanneen korkeakouluille lisärahaa, mutta kertoi harhaanjohtavan puutteellisesti, millaisesta rahoituksesta oli kyse. Yle tarkensi uutisointiaan jatkojutuilla vielä saman päivän aikana. Vaikka jatkojutut oli linkitetty puutteellisesti alkuperäiseen juttuun, kokonaisuus täytti Journalistin ohjeiden perusvaatimukset. Vapauttava äänin 5–3. Eriävä mielipide.

Kantelu 23.10.2016

Kantelu kohdistuu Yleisradion verkkosivuillaan 16.10.2016 julkaisemaan juttuun ”Lännen Media: Hallitus tekee täyskäännöksen korkeakoulupolitiikassaan”.

http://yle.fi/uutiset/3-9233267

Kyseessä on siteeraus Lännen Median samana päivänä eli 16.10.2016 julkaistusta jutusta "Yliopistoille tulossa satoja miljoonia euroja rahoitusta – hallitus toteuttaa nobelistin neuvon". Kantelija on kannellut myös Lännen Mediasta, ja JSN käsittelee Lännen Median osalta kantelun ratkaisulla 6369/SL/16.

Kantelijan mukaan Ylen juttu oli karkeasti tosiasioiden vastainen. Kantelija on lähettänyt Ylelle pyynnön korjata juttua. 

Viestissään Ylelle hän on kirjoittanut, että seuraava Ylen jutun väite on karkeasti virheellinen: ”Hallitus tekee siis korkeakoulupolitiikassaan täyskäännöksen. Leikkaukset vaihtuvat nyt lisärahoitukseen.”

Kantelijan mukaan yliopistot eivät ole saamassa toimintaan lisärahoitusta vaan ainoastaan pääomitusta, joka on aivan eri asia: yliopisto voi käyttää siitä vain pääoman (toivottua) tuottoa, joka on parhaimmillaankin vain murto-osa pääomasta. Jos "satojen miljoonien" pääomitus jaetaan Suomen 14 yliopiston kesken, yhden yliopiston vuosituotot liikkunevat vain sadoissa tuhansissa euroissa. Samaan aikaan hallitus toteuttaa yksistään tänä vuonna jo päättämänsä yli 100 miljoonan euron leikkaukset yliopistojen toimintamäärärahoihin. Kyseessä ei todellakaan ole tuntuva "lisärahoitus" vaan marginaalinen lohdutuspalkinto. Kaiken lisäksi pääomitus ei ole vastikkeetonta: hallitus antaa pääomitusta vain sillä ehdolla, että yliopisto toteuttaa hallituksen vaatimia "rakenteellisia uudistuksia" – siis suomeksi lakkauttaa joitakin yksiköitään. 

Kantelija on Ylelle kirjoittamassaan viestissä myös vedonnut Journalistin ohjeiden kohtiin 8, 10, 11, 12, 15 ja 20.

Yle on vastannut kantelijalle viittaamalla Journalistin ohjeiden kohtaan 13. Kohdan mukaan uutisen voi julkaista rajallistenkin tietojen perusteella. Raportointia asioista ja tapahtumista on syytä täydentää, kun uutta tietoa on saatavissa. Uutistapahtumia on pyrittävä seuraamaan loppuun saakka. Yle on kertonut jatkavansa aiheen käsittelemistä. Myöhemmin Yle on lähettänyt kantelijalle linkit juttuihin, joissa tuodaan esiin poliittisen opposition ja yliopiston näkökulmat.

Kantelijan mukaan kyse ei kuitenkaan ole maku- tai näkökulma-asiasta. Kantelijan mukaan ongelma ei ole ollut ”rajalliset tiedot” vaan alkuperäinen juttu oli selvästi tosiasioiden vastainen.

Ylen vastaus 26.1.2017

Ylen uutis- ja ajankohtaistoiminnan vastaavan päätoimittajan Atte Jääskeläisen mukaan Ylen juttu on normaali uutislaina Lännen Median uutisesta 
http://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/2962235/Hallitus+lupaa+yliopistoille+satoja+miljoonia+euroja.

Päätoimittajan mukaan uutisessa on lainattu asiasisällöllisesti oikein Lännen Median uutista ja opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.) haastattelussa esittämiä näkemyksiä yliopistorahoitukseen.

Päätoimittajan mukaan uutislainassa ei ole virheitä. Tiedotusvälineellä on oikeus tehdä tulkintansa ministerin haastattelusta. Tulkinta ei ole ollut väärä. Jos hallitus on kääntämässä yliopistorahoitusta perusrahoituksen leikkaamisesta pääomarahoituksen lisäämiseen, voi asian tulkita täyskäännökseksi. Koska pääomarahoitusta ei ole aiemmin suuremmin ollut, voi rahoituksen tulkita myös lisärahoitukseksi.

Päätoimittaja kirjoittaa, että uutista julkistettaessa on pyritty tilanteen mukaiseen totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen. Tiedot on tarkistettu uutislainatilanteen mukaisesti ja uutiseen on suhtauduttu asianmukaisella kriittisyydellä. Lännen Mediaa ja ministerinvalan vannonutta ministeriä voi Suomessa pitää luotettavina uutislähteinä. Alkuperäisessä lainatussa jutussa on ollut suoria lainauksia, jotka lisäävät uutisen sisällön luotettavuusarvoa.

Päätoimittajan mukaan otsikolle ja ingressille on löytynyt uutisessa tarvittava kate. Uutisessa ei ole ollut virhettä vaan asiaa on tarkasteltu perustellusta näkökulmasta. 

Päätoimittaja kirjoittaa, että lainatun uutisen julkaiseminen ei näin sinällään riko kantelussa mainittuja Journalistin ohjeiden 8, 10, 11, 12, 15, 20 kohtia.

Lisäksi hän huomauttaa, että Journalistin ohjeen 13 mukaan uutisen ”…raportointia asioista ja tapahtumista on syytä täydentää, kun uutta tietoa on saatavissa…” Siksi Yle Uutiset hankki monitulkintaiseen asiaan päivän aikana myös muita näkökulmia. 

Niitä ovat muun muassa merkittävän poliittisen oppositiopuolueen puheenjohtajan mielipide: 
http://yle.fi/uutiset/3-9233500.

Jutussa on tuotu esille oppositiopoliitikon näkökulma koulutusleikkausten suuruuteen sekä vaihtoehtoinen ratkaisumalli hallituksen esitykseen. Tämän lisäksi jutussa on linkattu alkuperäiseen Lännen Median uutislainaan.

Tämän lisäksi Yle uutiset kysyi aihepiiristä Tampereen yliopiston vararehtori Harri Meliniltä sekä Aalto-yliopiston rehtori Tuula Teereltä. http://yle.fi/uutiset/3-9233535.

Myös tässä jutussa on linkattu alkuperäiseen Lännen Median uutislainaan. Päätoimittaja toteaa, että jutussa on tuotu esille kahden ison yliopiston merkittävän vaikuttajan kanta hallituksen uusiin rahoitussuunnitelmiin sekä jo perusrahoitukseen tehtyihin säästöihin. He edustavat asiassa tahoja, joihin hallituksen rahoituspäätökset kohdistuvat. Jutussa käy ilmi ero yliopistojen perusrahoituksen ja pääomarahoituksen välillä. Samalla on kerrottu, minkä verran enemmän todellisuudessa pääomarahoitusta yliopistojen pitäisi saada, jotta sillä voisi korvata perusrahoituksen säästöt.

Julkisen sanan neuvosto pyysi päätoimittajaa vastaamaan myös siihen, toteutuuko JO 13:n mukainen uutistapahtumien täydentävä raportointi ja uutistapahtumien seuranta Yleisradion verkkosivujen nykyisessä formaatissa, jossa jatkojuttuja ei ole linkitetty suoraan juttuun, vaan ne ovat ”Lisää aiheesta” -vinjetin takana.

Päätoimittaja kirjoittaa, että Yle Uutisten nettisivujen uudistusten myötä linkkejä voi laittaa sekä tekstiin että Lisää aiheesta -toiminnon alle. Jos jutuissa on oikaistavia virheitä tai muutoin on tärkeää, että linkki huomataan, linkki toteutetaan tekstilinkkinä eli laitetaan varsinaiseen tekstiin näkyville siten, että Lisää aiheesta -toimintoa ei tarvitse avata.

Päätoimittajan mukaan tässä tapauksessa uutisissa ei ole ollut virheitä eikä juttua ole oikaistu, vaan asia on ollut tyypillinen yhteiskunnallinen aihe, josta erilaiset näkökulmat kehittyvät raportoinnin jatkuessa. Alkuperäistä lainaa myöhemmin tehdyissä jutuissa, joissa jo jutussa viitataan Lännen Median uutiseen, linkit aiempaan juttuun löytyvät Lisää aiheesta -toiminnon alta.

Päätoimittaja kertoo, että Yle Uutiset käsitteli aihetta näkyvästi lähtöjutulla muun muassa 16.10.2017 klo 17 radiouutisten sekä klo 20.30 TV-uutisten lähetyksissä. Ne ovat tuona päivänä molempien välineiden seuratuimpia lähetyksiä. Näissä jutuissa tulivat esille perusrahoituksen ja pääomarahoituksen erot sekä pääomarahoituksen suurempi tarve, jos yliopistorahoituksessa haluttaisiin päästä lähelle samaa kokonaistasoa, mitä leikkauksilla yliopistojen perusrahoituksessa vähennetään.

Päätoimittajan mukaan Yle ei ole rikkonut asiassa hyvää journalistista tapaa.


Ratkaisu

JO 8: Journalistin velvollisuus on pyrkiä totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen. 

JO 10: Tiedot on tarkistettava mahdollisimman hyvin – myös silloin kun ne on aikaisemmin julkaistu.

JO 11: Yleisön on voitava erottaa tosiasiat mielipiteistä ja sepitteellisestä aineistosta. Myöskään kuvaa tai ääntä ei saa käyttää harhaanjohtavasti.

JO 12: Tietolähteisiin on suhtauduttava kriittisesti. Erityisen tärkeää se on kiistanalaisissa asioissa, koska tietolähteellä voi olla hyötymis- tai vahingoittamistarkoitus.

JO 13: Uutisen voi julkaista rajallistenkin tietojen perusteella. Raportointia asioista ja tapahtumista on syytä täydentää, kun uutta tietoa on saatavissa. Uutistapahtumia on pyrittävä seuraamaan loppuun saakka. 

JO 15: Otsikoille, ingresseille, kansi- ja kuvateksteille, myyntijulisteille ja muille esittelyille on löydyttävä sisällöstä kate.

JO 20: Olennainen asiavirhe on korjattava viipymättä ja niin, että se tavoittaa mahdollisimman kattavasti virheellistä tietoa saaneen yleisön. Korjaus on julkaistava sekä tiedotusvälineen toimituksellisilla verkkosivuilla että julkaisussa tai kanavassa, jossa virhe on alun perin ollut. 

Yle julkaisi jutun, jossa kerrottiin hallituksen luvanneen korkeakouluille lisärahaa. Jutussa siteerattiin Lännen Median uutista.

Jutun mukaan korkeakouluille oli tulossa satoja miljoonia euroja ”lisärahoitusta”, mitä kuvattiin otsikossa hallituksen ”täyskäännökseksi” korkeakoulupolitiikassa. Ylen jutussa ei kerrottu, että kyse oli pääomituksesta, jota korkeakoulut eivät voi suoraan käyttää toimintaansa. Alkuperäisessä Lännen Median uutisessa oli kerrottu, että kyseessä oli pääomitus. 

Neuvoston mukaan Ylen juttu oli harhaanjohtava, mutta kyseessä ei ollut olennainen asiavirhe vaan puutteellinen uutisointi, jonka taustalla oli ministerin käyttämä poliittinen retoriikka. Kyseessä oli poliittisen päätöksen yksipuolinen raportointi, jota oli mahdollista täydentää jatkojutuilla.

Yle jatkoi samana päivänä aiheen käsittelyä haastattelemalla oppositiopoliitikkoa ja kahta yliopistorehtoria. Jatkojutuissa kävi selvästi ilmi, että kyse oli pääomituksesta. Niissä käsiteltiin myös sitä, että korkeakoulujen käyttöön tuleva summa on vain murto-osa hallituksen aiemmin sopimista leikkauksista.

Ylen alkuperäinen juttu saattoi antaa lukijalle harhaanjohtavan kuvan korkeakoulujen saaman rahoituksen luonteesta ja merkityksestä. Asia kuitenkin tarkentui jatkojutuissa. 

Ylen alkuperäiseen uutiseen ei kuitenkaan lisätty linkkejä aihetta selventäviin jatkojuttuihin. Neuvosto pitää tätä puutteena ja muistuttaa, että tiedotusvälineiden on huolehdittava siitä, että puutteellista raportointia täydentävät jatkojutut linkitetään aina myös alkuperäiseen uutiseen. 

Julkisen sanan neuvosto katsoo kuitenkin, että Ylen toiminta täytti Journalistin ohjeiden perusvaatimukset. 

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Yle ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.

 

Vapauttavaa äänestivät:
Elina Grundström (pj), Jyrki Huotari, Pasi Kivioja, Arja Lerssi-Lahdenvesi, Maria Swanljung. 

Langettavan puolesta äänestivät:
Robert Sundman, Lauri Haapanen ja Heikki Kuutti.

Heidän eriävä mielipiteensä:

Jutussa ei mainittu, että lisärahoituksessa oli kyse pääomituksesta. Lisäksi jutussa todettiin, että ”leikkaukset vaihtuvat nyt lisärahoitukseen”. Nämä olivat JO 20:n mukaisia olennaisia asiavirheitä, jotka olisi pitänyt oikaista jutussa. 

Tämä päätös on avattu 740 kertaa