PÄÄTÖKSET

Vapauttava 6743/YLE/18
Yle

Otsikko, olennainen asiavirhe, totuudenmukainen tiedonvälitys

Yle julkaisi verkkosivuillaan Jemenin sotaa käsittelevän jutun. Jutussa ei ollut olennaista asiavirhettä, kun siinä tehtiin tulkinta YK-johtajan kannanotosta.

Langettava 6738/SL/17
Kaleva

Piilomainonta, mainonnan merkitseminen

Lehti julkaisi sivun kokoisen mainoksen, jota ei ollut merkitty mainokseksi.

Vapauttava 6737/SL/17
Kymen Sanomat

Lähdesuoja

Lehti julkaisi joulupukkina kauppakeskuksessa esiintyneen henkilön nimen kuvatekstissä. Kysymys siitä, oliko lähdesuojasta sovittu, jäi epäselväksi.

Langettava 6734/SL/17
Kauppalehti

Olennainen asiavirhe, virheen korjaaminen, lähdekritiikki, otsikko

Lehti julkaisi verkkosivuillaan jutun, joka käsitteli kriittisesti verotusta koskevia tuomioistuinratkaisuja. Jutussa haastateltu asianajaja oli edustanut jutussa käsitellyn riidan osapuolta. Tätä ei tuotu esille jutussa. Jutussa ei ollut olennaisia asiavirheitä.

Langettava 6723/SL/17
Helsingin Sanomat

Virheen korjaus, olennainen asiavirhe

Lehti julkaisi verkkosivuillaan ja painetussa lehdessään jutun, jossa väitettiin, että uusia antibiootteja ei ole kehitteillä. Lehti oikaisi juttuaan vasta seitsemän ja puoli viikkoa sen jälkeen, kun se oli saanut aiheesta oikaisupyynnön.

Vapauttava 6718/SL/17
Savon Sanomat

Kielteinen julkisuus, samanaikainen kuuleminen, journalistinen päätösvalta, olennainen asiavirhe

Lehti julkaisi pääkirjoituksen, jossa arvioitiin vaihtoehtoisia hoitomuotoja ja yhden tunnistettavissa olevan lääkärin toimintaa. Pääkirjoitus oli tavanomaista yhteiskunnallista arviointia, eikä siinä ollut olennaisia asiavirheitä.

Vapauttava 6717/YLE/17
Yle

Otsikko, virheen korjaus, olennainen asiavirhe

Ylen MOT lähetti televisiossa ohjelman, joka jäi katsottavaksi Ylen verkkopalvelussa. Ohjelman otsikolle löytyi sisällöstä kate, eikä otsikossa ollut olennaisia asiavirheitä.

Vapauttava 6714/SL/17
Aamulehti

Olennainen asiavirhe

Lehti julkaisi verkkosivuillaan junaliikennettä käsittelevän jutun. Jutussa viitattiin Veturimiesten liittoon yleisilmaisulla ”veturinkuljettajien liitto”. Ilmaisun ”pääluottamusmies” sijaan käytettiin ilmaisua ”pääluottamushenkilö”. Tiedotusvälineellä oli oikeus valita käyttämänsä ilmaisut. Ne eivät olleet olennaisia asiavirheitä.

Langettava 6711/PL/17
Länsi-Uusimaa

Virheen korjaaminen

Lehti julkaisi verkkosivuillaan ja printtiversiossaan jutun, jossa oli useita nimivirheitä. Suurin osa niistä oli huolimattomuudesta johtuneita kirjoitusvirheitä. Nämä olivat epätarkkuuksia, joiden korjaamisesta ei ollut välttämätöntä kertoa. Yksi nimivirheistä oli kuitenkin olennainen asiavirhe, jota lehti ei ollut korjannut asianmukaisesti. 

Langettava 6710/SL/17
Ilta-Sanomat

Olennainen asiavirhe

Lehti julkaisi verkkosivuillaan kommenttikirjoituksen, jossa väitettiin, että yli 50 000 euron tuloilla palkankorotus voi verotuksen progressiivisuuden vuoksi muuttua palkanalennukseksi. Jutussa väitettiin myös, että pääkaupunkiseudulla asuva perhe maksaa maailman kovinta tuloveroa ja asumisen hintaa. Nämä olivat olennaisia asiavirheitä, joita lehti ei oikaisupyynnöstä huolimatta korjannut. Äänestyspäätös 9–4. Päätöksen lopussa eriävä mielipide.

Vapauttava 6709/AL/17
Seura

Yksityiselämän suoja, rikosepäillyn tunnistaminen

Lehti kertoi verkkosivuillaan ja printtiversiossaan veropetosepäilystä, joka kohdistui suuren suomalaiskonsernin omistajaan. Henkilö oli jutusta tunnistettavissa. Se oli perusteltua henkilön aseman ja asian yhteiskunnallisen merkityksen vuoksi.

 

Langettava 6704/YLE/17
Yle

Lähdesuoja, totuudenmukainen tiedonvälitys, olennainen asiavirhe, sepitteellinen aineisto

Ylen MOT lähetti televisiossa ohjelman, jossa esitettiin väite, jonka paikkansapitävyyttä ei perusteltu ohjelmassa. Myöhemmin väitteen paikkansapitävyyttä perusteltiin ainoastaan yhden nimeämättömän lähteen arviolla. Väite esitettiin ohjelmassa tosiasiana, vaikka kyse oli lähteen mielipiteestä. Tämä oli olennainen asiavirhe, joka olisi pitänyt korjata.

Langettava 6700/YLE/17
YLE

Totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkistaminen, olennainen asiavirhe, virheen korjaus

Ylen MOT-toimitus julkaisi verkkosivuillaan lobbaamista käsittelevän jutun. Jutussa julkaistiin 74 nimen lista eduskunnassa runsaasti vierailleista henkilöistä. Yle ei ollut tarkistanut kaikkien listalla olevien henkilöllisyyksiä niin hyvin kuin se olisi voinut, ja lista sisälsi virheitä. Yleisölle ei kerrottu virheistä riittävän tarkasti.

Vapauttava 6689/SL/17
Karjalainen

Piilomainonta, mainonnan merkitseminen

Lehti julkaisi verkkosivuillaan natiivimainoksen. Se oli merkitty Journalistin ohjeiden mukaisesti.

Vapauttava 6688/SL/17
Helsingin Sanomat

Totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkistaminen, olennainen asiavirhe, virheen korjaus

Lehti julkaisi verkkosivuillaan tieliikennelain uudistusta koskevan jutun. Jutussa väitettiin virheellisesti, että ylinopeusmaksusta valittaminen maksaisi syyttömälle 250 euroa. Tämä oli olennainen asiavirhe. Helsingin Sanomat korjasi juttua epätarkasti, mutta korjausten jälkeen siinä ei ollut olennaista asiavirhettä. 

Vapauttava 6667/SL/17
Hufvudstadsbladet

Kielteinen julkisuus, oikeus omaan kannanottoon, lähdekritiikki, asiavirhe

Hufvudstadsbladet julkaisi mielipidekirjoituksen, joka kritisoi huoltajuuskiistaa käsittelevää tv-dokumenttia. Kantelija ei joutunut erittäin kielteiseen julkisuuteen, eikä jutussa ollut olennaisia asiavirheitä. 

Langettava 6665/MTV/17
MTV

Tietojen tarkastaminen, lähdekritiikki, asiavirhe

MTV kertoi verkkosivuillaan aminohappovalmisteesta. Jutussa valmistetta kutsuttiin lääkkeeksi, vaikka sitä ei ole rekisteröity lääkkeeksi eikä sitä myydä lääkkeenä. Tämä oli olennainen asiavirhe, joka olisi pitänyt korjata. Jutussa haastatelluilla henkilöillä oli sidonnaisuus tuotteen valmistajaan, mutta tämä tuotiin avoimesti esille.

Vapauttava 6663/SL/17
Österbottens Tidning

Totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkistaminen, lähdekritiikki, olennainen asiavirhe, virheen korjaus

Lehti kertoi verkkosivuillaan poliitikon nimitelleen naisia loukkaavasti sosiaalisessa mediassa käydyssä keskustelussa. Jutussa ei ollut olennaista asiavirhettä, ja lehti oli yrittänyt saada juttuun myös poliitikon kommentin.

Vapauttava 6662/YLE/17
Yle Svenska

Totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkistaminen, lähdekritiikki, olennainen asiavirhe, virheen korjaus

Yle Svenska kertoi verkkosivuillaan poliitikon nimitelleen naisia loukkaavasti sosiaalisessa mediassa käydyssä keskustelussa. Jutussa ei ollut olennaista asiavirhettä, ja Yle oli yrittänyt saada juttuun myös poliitikon kommentin.

Vapauttava 6661/SL/17
STT

Totuudenmukainen tiedonvälitys, otsikko, kielteinen julkisuus, samanaikainen kuuleminen, oma kannanotto

STT kertoi Asianajajaliiton valvontalautakunnan antaneen varoituksen asianajajalle ja kertoi lisäksi häneen liittyvästä rikosepäilystä. Jutussa tai sen otsikkoversioissa ei ollut olennaisia asiavirheitä. Julkisuus oli kielteistä, mutta ei niin kielteistä, ettei jälkikäteinen kuuleminen olisi riittänyt. STT täydensi juttua saatuaan asianajajalta kommentin. 

<< 1 2 3 4 5 6 7 8  ... >> 

Vapauttava 6452/YLE/16

Vastaaja: YLE

Asia: Virheen korjaus, lähdekritiikki, raportoinnin täydentäminen, otsikko

Ratkaistu: 26.4.2017

Yle uutisoi hallituksen luvanneen korkeakouluille lisärahaa, mutta kertoi harhaanjohtavan puutteellisesti, millaisesta rahoituksesta oli kyse. Yle tarkensi uutisointiaan jatkojutuilla vielä saman päivän aikana. Vaikka jatkojutut oli linkitetty puutteellisesti alkuperäiseen juttuun, kokonaisuus täytti Journalistin ohjeiden perusvaatimukset. Vapauttava äänin 5–3. Eriävä mielipide.

Kantelu 23.10.2016

Kantelu kohdistuu Yleisradion verkkosivuillaan 16.10.2016 julkaisemaan juttuun ”Lännen Media: Hallitus tekee täyskäännöksen korkeakoulupolitiikassaan”.

http://yle.fi/uutiset/3-9233267

Kyseessä on siteeraus Lännen Median samana päivänä eli 16.10.2016 julkaistusta jutusta "Yliopistoille tulossa satoja miljoonia euroja rahoitusta – hallitus toteuttaa nobelistin neuvon". Kantelija on kannellut myös Lännen Mediasta, ja JSN käsittelee Lännen Median osalta kantelun ratkaisulla 6369/SL/16.

Kantelijan mukaan Ylen juttu oli karkeasti tosiasioiden vastainen. Kantelija on lähettänyt Ylelle pyynnön korjata juttua. 

Viestissään Ylelle hän on kirjoittanut, että seuraava Ylen jutun väite on karkeasti virheellinen: ”Hallitus tekee siis korkeakoulupolitiikassaan täyskäännöksen. Leikkaukset vaihtuvat nyt lisärahoitukseen.”

Kantelijan mukaan yliopistot eivät ole saamassa toimintaan lisärahoitusta vaan ainoastaan pääomitusta, joka on aivan eri asia: yliopisto voi käyttää siitä vain pääoman (toivottua) tuottoa, joka on parhaimmillaankin vain murto-osa pääomasta. Jos "satojen miljoonien" pääomitus jaetaan Suomen 14 yliopiston kesken, yhden yliopiston vuosituotot liikkunevat vain sadoissa tuhansissa euroissa. Samaan aikaan hallitus toteuttaa yksistään tänä vuonna jo päättämänsä yli 100 miljoonan euron leikkaukset yliopistojen toimintamäärärahoihin. Kyseessä ei todellakaan ole tuntuva "lisärahoitus" vaan marginaalinen lohdutuspalkinto. Kaiken lisäksi pääomitus ei ole vastikkeetonta: hallitus antaa pääomitusta vain sillä ehdolla, että yliopisto toteuttaa hallituksen vaatimia "rakenteellisia uudistuksia" – siis suomeksi lakkauttaa joitakin yksiköitään. 

Kantelija on Ylelle kirjoittamassaan viestissä myös vedonnut Journalistin ohjeiden kohtiin 8, 10, 11, 12, 15 ja 20.

Yle on vastannut kantelijalle viittaamalla Journalistin ohjeiden kohtaan 13. Kohdan mukaan uutisen voi julkaista rajallistenkin tietojen perusteella. Raportointia asioista ja tapahtumista on syytä täydentää, kun uutta tietoa on saatavissa. Uutistapahtumia on pyrittävä seuraamaan loppuun saakka. Yle on kertonut jatkavansa aiheen käsittelemistä. Myöhemmin Yle on lähettänyt kantelijalle linkit juttuihin, joissa tuodaan esiin poliittisen opposition ja yliopiston näkökulmat.

Kantelijan mukaan kyse ei kuitenkaan ole maku- tai näkökulma-asiasta. Kantelijan mukaan ongelma ei ole ollut ”rajalliset tiedot” vaan alkuperäinen juttu oli selvästi tosiasioiden vastainen.

Ylen vastaus 26.1.2017

Ylen uutis- ja ajankohtaistoiminnan vastaavan päätoimittajan Atte Jääskeläisen mukaan Ylen juttu on normaali uutislaina Lännen Median uutisesta 
http://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/2962235/Hallitus+lupaa+yliopistoille+satoja+miljoonia+euroja.

Päätoimittajan mukaan uutisessa on lainattu asiasisällöllisesti oikein Lännen Median uutista ja opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.) haastattelussa esittämiä näkemyksiä yliopistorahoitukseen.

Päätoimittajan mukaan uutislainassa ei ole virheitä. Tiedotusvälineellä on oikeus tehdä tulkintansa ministerin haastattelusta. Tulkinta ei ole ollut väärä. Jos hallitus on kääntämässä yliopistorahoitusta perusrahoituksen leikkaamisesta pääomarahoituksen lisäämiseen, voi asian tulkita täyskäännökseksi. Koska pääomarahoitusta ei ole aiemmin suuremmin ollut, voi rahoituksen tulkita myös lisärahoitukseksi.

Päätoimittaja kirjoittaa, että uutista julkistettaessa on pyritty tilanteen mukaiseen totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen. Tiedot on tarkistettu uutislainatilanteen mukaisesti ja uutiseen on suhtauduttu asianmukaisella kriittisyydellä. Lännen Mediaa ja ministerinvalan vannonutta ministeriä voi Suomessa pitää luotettavina uutislähteinä. Alkuperäisessä lainatussa jutussa on ollut suoria lainauksia, jotka lisäävät uutisen sisällön luotettavuusarvoa.

Päätoimittajan mukaan otsikolle ja ingressille on löytynyt uutisessa tarvittava kate. Uutisessa ei ole ollut virhettä vaan asiaa on tarkasteltu perustellusta näkökulmasta. 

Päätoimittaja kirjoittaa, että lainatun uutisen julkaiseminen ei näin sinällään riko kantelussa mainittuja Journalistin ohjeiden 8, 10, 11, 12, 15, 20 kohtia.

Lisäksi hän huomauttaa, että Journalistin ohjeen 13 mukaan uutisen ”…raportointia asioista ja tapahtumista on syytä täydentää, kun uutta tietoa on saatavissa…” Siksi Yle Uutiset hankki monitulkintaiseen asiaan päivän aikana myös muita näkökulmia. 

Niitä ovat muun muassa merkittävän poliittisen oppositiopuolueen puheenjohtajan mielipide: 
http://yle.fi/uutiset/3-9233500.

Jutussa on tuotu esille oppositiopoliitikon näkökulma koulutusleikkausten suuruuteen sekä vaihtoehtoinen ratkaisumalli hallituksen esitykseen. Tämän lisäksi jutussa on linkattu alkuperäiseen Lännen Median uutislainaan.

Tämän lisäksi Yle uutiset kysyi aihepiiristä Tampereen yliopiston vararehtori Harri Meliniltä sekä Aalto-yliopiston rehtori Tuula Teereltä. http://yle.fi/uutiset/3-9233535.

Myös tässä jutussa on linkattu alkuperäiseen Lännen Median uutislainaan. Päätoimittaja toteaa, että jutussa on tuotu esille kahden ison yliopiston merkittävän vaikuttajan kanta hallituksen uusiin rahoitussuunnitelmiin sekä jo perusrahoitukseen tehtyihin säästöihin. He edustavat asiassa tahoja, joihin hallituksen rahoituspäätökset kohdistuvat. Jutussa käy ilmi ero yliopistojen perusrahoituksen ja pääomarahoituksen välillä. Samalla on kerrottu, minkä verran enemmän todellisuudessa pääomarahoitusta yliopistojen pitäisi saada, jotta sillä voisi korvata perusrahoituksen säästöt.

Julkisen sanan neuvosto pyysi päätoimittajaa vastaamaan myös siihen, toteutuuko JO 13:n mukainen uutistapahtumien täydentävä raportointi ja uutistapahtumien seuranta Yleisradion verkkosivujen nykyisessä formaatissa, jossa jatkojuttuja ei ole linkitetty suoraan juttuun, vaan ne ovat ”Lisää aiheesta” -vinjetin takana.

Päätoimittaja kirjoittaa, että Yle Uutisten nettisivujen uudistusten myötä linkkejä voi laittaa sekä tekstiin että Lisää aiheesta -toiminnon alle. Jos jutuissa on oikaistavia virheitä tai muutoin on tärkeää, että linkki huomataan, linkki toteutetaan tekstilinkkinä eli laitetaan varsinaiseen tekstiin näkyville siten, että Lisää aiheesta -toimintoa ei tarvitse avata.

Päätoimittajan mukaan tässä tapauksessa uutisissa ei ole ollut virheitä eikä juttua ole oikaistu, vaan asia on ollut tyypillinen yhteiskunnallinen aihe, josta erilaiset näkökulmat kehittyvät raportoinnin jatkuessa. Alkuperäistä lainaa myöhemmin tehdyissä jutuissa, joissa jo jutussa viitataan Lännen Median uutiseen, linkit aiempaan juttuun löytyvät Lisää aiheesta -toiminnon alta.

Päätoimittaja kertoo, että Yle Uutiset käsitteli aihetta näkyvästi lähtöjutulla muun muassa 16.10.2017 klo 17 radiouutisten sekä klo 20.30 TV-uutisten lähetyksissä. Ne ovat tuona päivänä molempien välineiden seuratuimpia lähetyksiä. Näissä jutuissa tulivat esille perusrahoituksen ja pääomarahoituksen erot sekä pääomarahoituksen suurempi tarve, jos yliopistorahoituksessa haluttaisiin päästä lähelle samaa kokonaistasoa, mitä leikkauksilla yliopistojen perusrahoituksessa vähennetään.

Päätoimittajan mukaan Yle ei ole rikkonut asiassa hyvää journalistista tapaa.


Ratkaisu

JO 8: Journalistin velvollisuus on pyrkiä totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen. 

JO 10: Tiedot on tarkistettava mahdollisimman hyvin – myös silloin kun ne on aikaisemmin julkaistu.

JO 11: Yleisön on voitava erottaa tosiasiat mielipiteistä ja sepitteellisestä aineistosta. Myöskään kuvaa tai ääntä ei saa käyttää harhaanjohtavasti.

JO 12: Tietolähteisiin on suhtauduttava kriittisesti. Erityisen tärkeää se on kiistanalaisissa asioissa, koska tietolähteellä voi olla hyötymis- tai vahingoittamistarkoitus.

JO 13: Uutisen voi julkaista rajallistenkin tietojen perusteella. Raportointia asioista ja tapahtumista on syytä täydentää, kun uutta tietoa on saatavissa. Uutistapahtumia on pyrittävä seuraamaan loppuun saakka. 

JO 15: Otsikoille, ingresseille, kansi- ja kuvateksteille, myyntijulisteille ja muille esittelyille on löydyttävä sisällöstä kate.

JO 20: Olennainen asiavirhe on korjattava viipymättä ja niin, että se tavoittaa mahdollisimman kattavasti virheellistä tietoa saaneen yleisön. Korjaus on julkaistava sekä tiedotusvälineen toimituksellisilla verkkosivuilla että julkaisussa tai kanavassa, jossa virhe on alun perin ollut. 

Yle julkaisi jutun, jossa kerrottiin hallituksen luvanneen korkeakouluille lisärahaa. Jutussa siteerattiin Lännen Median uutista.

Jutun mukaan korkeakouluille oli tulossa satoja miljoonia euroja ”lisärahoitusta”, mitä kuvattiin otsikossa hallituksen ”täyskäännökseksi” korkeakoulupolitiikassa. Ylen jutussa ei kerrottu, että kyse oli pääomituksesta, jota korkeakoulut eivät voi suoraan käyttää toimintaansa. Alkuperäisessä Lännen Median uutisessa oli kerrottu, että kyseessä oli pääomitus. 

Neuvoston mukaan Ylen juttu oli harhaanjohtava, mutta kyseessä ei ollut olennainen asiavirhe vaan puutteellinen uutisointi, jonka taustalla oli ministerin käyttämä poliittinen retoriikka. Kyseessä oli poliittisen päätöksen yksipuolinen raportointi, jota oli mahdollista täydentää jatkojutuilla.

Yle jatkoi samana päivänä aiheen käsittelyä haastattelemalla oppositiopoliitikkoa ja kahta yliopistorehtoria. Jatkojutuissa kävi selvästi ilmi, että kyse oli pääomituksesta. Niissä käsiteltiin myös sitä, että korkeakoulujen käyttöön tuleva summa on vain murto-osa hallituksen aiemmin sopimista leikkauksista.

Ylen alkuperäinen juttu saattoi antaa lukijalle harhaanjohtavan kuvan korkeakoulujen saaman rahoituksen luonteesta ja merkityksestä. Asia kuitenkin tarkentui jatkojutuissa. 

Ylen alkuperäiseen uutiseen ei kuitenkaan lisätty linkkejä aihetta selventäviin jatkojuttuihin. Neuvosto pitää tätä puutteena ja muistuttaa, että tiedotusvälineiden on huolehdittava siitä, että puutteellista raportointia täydentävät jatkojutut linkitetään aina myös alkuperäiseen uutiseen. 

Julkisen sanan neuvosto katsoo kuitenkin, että Ylen toiminta täytti Journalistin ohjeiden perusvaatimukset. 

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Yle ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.

 

Vapauttavaa äänestivät:
Elina Grundström (pj), Jyrki Huotari, Pasi Kivioja, Arja Lerssi-Lahdenvesi, Maria Swanljung. 

Langettavan puolesta äänestivät:
Robert Sundman, Lauri Haapanen ja Heikki Kuutti.

Heidän eriävä mielipiteensä:

Jutussa ei mainittu, että lisärahoituksessa oli kyse pääomituksesta. Lisäksi jutussa todettiin, että ”leikkaukset vaihtuvat nyt lisärahoitukseen”. Nämä olivat JO 20:n mukaisia olennaisia asiavirheitä, jotka olisi pitänyt oikaista jutussa. 

Tämä päätös on avattu 1842 kertaa