PÄÄTÖKSET

Vapauttava 6714/SL/17
Aamulehti

Olennainen asiavirhe

Lehti julkaisi verkkosivuillaan junaliikennettä käsittelevän jutun. Jutussa viitattiin Veturimiesten liittoon yleisilmaisulla ”veturinkuljettajien liitto”. Ilmaisun ”pääluottamusmies” sijaan käytettiin ilmaisua ”pääluottamushenkilö”. Tiedotusvälineellä oli oikeus valita käyttämänsä ilmaisut. Ne eivät olleet olennaisia asiavirheitä.

Vapauttava 6709/AL/17
Seura

Yksityiselämän suoja, rikosepäillyn tunnistaminen

Lehti kertoi verkkosivuillaan ja printtiversiossaan veropetosepäilystä, joka kohdistui suuren suomalaiskonsernin omistajaan. Henkilö oli jutusta tunnistettavissa. Se oli perusteltua henkilön aseman ja asian yhteiskunnallisen merkityksen vuoksi.

 

Langettava 6700/YLE/17
YLE

Totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkistaminen, olennainen asiavirhe, virheen korjaus

Ylen MOT-toimitus julkaisi verkkosivuillaan lobbaamista käsittelevän jutun. Jutussa julkaistiin 74 nimen lista eduskunnassa runsaasti vierailleista henkilöistä. Yle ei ollut tarkistanut kaikkien listalla olevien henkilöllisyyksiä niin hyvin kuin se olisi voinut, ja lista sisälsi virheitä. Yleisölle ei kerrottu virheistä riittävän tarkasti.

Vapauttava 6689/SL/17
Karjalainen

Piilomainonta, mainonnan merkitseminen

Lehti julkaisi verkkosivuillaan natiivimainoksen. Se oli merkitty Journalistin ohjeiden mukaisesti.

Langettava 6665/MTV/17
MTV

Tietojen tarkastaminen, lähdekritiikki, asiavirhe

MTV kertoi verkkosivuillaan aminohappovalmisteesta. Jutussa valmistetta kutsuttiin lääkkeeksi, vaikka sitä ei ole rekisteröity lääkkeeksi eikä sitä myydä lääkkeenä. Tämä oli olennainen asiavirhe, joka olisi pitänyt korjata. Jutussa haastatelluilla henkilöillä oli sidonnaisuus tuotteen valmistajaan, mutta tämä tuotiin avoimesti esille.

Vapauttava 6663/SL/17
Österbottens Tidning

Totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkistaminen, lähdekritiikki, olennainen asiavirhe, virheen korjaus

Lehti kertoi verkkosivuillaan poliitikon nimitelleen naisia loukkaavasti sosiaalisessa mediassa käydyssä keskustelussa. Jutussa ei ollut olennaista asiavirhettä, ja lehti oli yrittänyt saada juttuun myös poliitikon kommentin.

Vapauttava 6662/YLE/17
Yle Svenska

Totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkistaminen, lähdekritiikki, olennainen asiavirhe, virheen korjaus

Yle Svenska kertoi verkkosivuillaan poliitikon nimitelleen naisia loukkaavasti sosiaalisessa mediassa käydyssä keskustelussa. Jutussa ei ollut olennaista asiavirhettä, ja Yle oli yrittänyt saada juttuun myös poliitikon kommentin.

Vapauttava 6654/AL/17
Seiska

Lainaaminen

Lehti kertoi verkkosivuillaan julkisuuden henkilöiden erosta sekä sen mahdollisesta syystä eli toisen puolison mahdollisesta kumppanista. Erosta oli kerrottu toisessa tiedotusvälineessä 42 minuuttia aikaisemmin. Lehti mainitsi ensin asiasta kertoneen tiedotusvälineen leipätekstissä, mutta ei otsikossa. Tämä oli riittävää, sillä jutussa oli eri näkökulma, uusia tietoja ja se perustui lehden omaan tiedonhankintaan.

Vapauttava 6653/AL/17
Seiska

Lainaaminen

Lehti kertoi verkkosivuillaan presidentin hautajaisohjelmassa olleesta virheestä. Sama tieto oli kerrottu toisessa tiedotusvälineessä 25 minuuttia aikaisemmin. Lehti mainitsi ensin asiasta kertoneen tiedotusvälineen leipätekstissä, mutta ei otsikossa. Tämä oli riittävää, sillä juttu perustui lehden omaan tiedonhankintaan hautajaisissa.

Vapauttava 6652/AL/17
Seiska

Lainaaminen

Lehti kertoi verkkosivuillaan julkisuuden henkilön yhteistyösopimuksen päättymisestä. Sama tieto oli kerrottu toisessa tiedotusvälineessä kaksi ja puoli tuntia aikaisemmin. Lehti mainitsi ensin asiasta kertoneen tiedotusvälineen leipätekstissä, mutta ei otsikossa. Tämä oli riittävää, sillä juttu perustui lehden itsenäiseen tiedonhankintaan.

Langettava 6650/Yle/17
Yle

Lainaaminen, totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkastaminen, lähdekritiikki, kuvan harhaanjohtava käyttö, olennainen asiavirhe

Yle kertoi verkkosivuillaan ja pääuutislähetyksessään puna-armeijan kouluttaneen hirviä taistelutarkoituksiin. Jutuissa oli olennaisia asiavirheitä. Tiedot oli saatu uudesta turisteille suunnatusta museosta, mutta niiden alkuperäisenä lähteenä oli venäläisen lehden aprillipila. Yle korjasi noin kuukautta myöhemmin tv-uutisten virheitä pääuutislähetyksessään, mutta korjausta ei tehty Journalistin ohjeiden mukaisesti viipymättä. Lisäksi Yle teki aiheesta verkkosivuilleen jatkojutun, jossa alkuperäisen jutun tiedot todettiin kiistanalaisiksi. Verkkosivuilla julkaistun alkuperäisen jutun virheitä ei kuitenkaan korjattu Journalistin ohjeiden mukaisesti ja korjausten jälkeenkin Yle käytti jutussa manipuloitua kuvaa kertomatta siitä yleisölle. Jatkojuttu perustui kuitenkin Ylen omaan tiedonhankintaan, joten siinä ei ollut tarpeen mainita muita lähteitä.

Langettava 6649/SL/17
Iltalehti

Lainaaminen, totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkastaminen, lähdekritiikki, kuvan harhaanjohtava käyttö, olennainen asiavirhe

Lehti kertoi printtilehdessä ja kahdessa verkkosivuillaan julkaistussa puna-armeijan kouluttaneen hirviä taistelutarkoituksiin. Jutuissa oli olennaisia asiavirheitä. Tiedot oli saatu uudesta turisteille suunnatusta museosta, mutta niiden alkuperäisenä lähteenä oli venäläisen lehden aprillipila. Lehti teki aiheesta printtilehteen ja verkkosivuilleen jatkojutut, mutta ei korjannut alkuperäisten juttujen virheitä Journalistin ohjeiden mukaisesti. Jatkojutut perustuivat lehden omaan tiedonhankintaan, joten niissä ei ollut tarpeen mainita muita lähteitä. Lisäksi lehti käytti jutuissa manipuloituja kuvia kertomatta siitä yleisölle. 

Langettava 6648/SL/17
Iltalehti

Lainaaminen

Iltalehti kertoi lööpissä, lehden kannessa ja jutussa julkisuuden henkilön elämäntapahtumista. Juttu perustui kokonaan toisessa tiedotusvälineessä julkaistuun blogiin. Lähde mainittiin ensimmäisen kerran jutun alussa. Juttu perustui niin selvästi toisen tiedotusvälineen aineistoon, että lähteenä ollut tiedotusväline olisi pitänyt mainita jo lööpissä, kannessa sekä jutun otsikossa.

Langettava 6646/SL/17
Iltalehti

Totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkastaminen, lähdekriittisyys, olennainen asiavirhe

Lehti kertoi verkkosivuillaan tarinan pastorista, joka joutui krokotiilien syömäksi yritettyään kävellä veden päällä. Juttu perustui verkossa levinneeseen sepitteelliseen kertomukseen. Lehti ei oikaissut virhettään asianmukaisesti, kun se poisti jutun verkkosivuiltaan kertomatta siitä yleisölle. 

 

Langettava 6630/YLE/17
Yle

Journalistinen päätösvalta, piilomainonta

Ylen paikallistoimituksen Instagram-tilillä vieraili viikonloppuisin toimituksen ulkopuolisia henkilöitä. He saivat julkaista sisältöjä täysin itsenäisesti Ylen paikallistoimituksen tilillä. Tämä oli journalistisen päätösvallan luovuttamista. Vieraiden julkaisemat sisällöt eivät kuitenkaan olleet mainosmaisia.

Langettava 6623/AL/17
Kaksplus

Totuudenmukainen tiedonvälitys, lähdekritiikki, tietojen tarkistaminen

Lehti julkaisi Facebook-tilillään blogitekstin, jossa esitettiin lähdekritiikittömiä ja tarkistamattomia väitteitä rokottamisesta. Kirjoittaja toi tekstissä esille, ettei hän ollut pyrkinyt lähdekritiikkiin tai totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen, eikä tarkistanut tietoja. Yleisö ei voinut erottaa tosiasioita sepitteestä. 

Langettava 6615/SL/17
Iltalehti

Piilomainonta, konserniyhteys

Lehti julkaisi verkkosivuillaan jutun erikoisesta ajoneuvosta. Juttu oli tehty journalistisin perustein ja konserniyhteys jutun lopussa mainittuun automyyntipalveluun oli merkitty asianmukaisesti. Jutun sisällä oleva linkki ja kehotus siirtyä automyyntipalveluun oli kuitenkin piilomainontaa.

Vapauttava 6604/SL/17
Savon Sanomat

Kielteinen julkisuus, samanaikainen kuuleminen.

Kantelija joutui Savon Sanomien jutussa kielteiseen julkisuuteen. Julkisuus ei kuitenkaan ollut erittäin kielteistä eikä lehdellä ollut velvollisuutta kuulla häntä samanaikaisesti. 

Langettava 6599/MTV/17
MTV

Virheen korjaus, olennainen asiavirhe, kielteinen julkisuus, samanaikainen kuuleminen, totuudenmukainen tiedonvälitys

MTV kertoi jutussa käräjäoikeuden tuomiosta. Jutusta sai käsityksen, että kantelija oli osallistunut erittäin epäasiallisiin keskusteluihin Whatsapp-viestiryhmässä. Tämä oli olennainen asiavirhe, eikä kantelijaa ollut yritetty kuulla samassa yhteydessä. Tiedotusväline ei korjannut juttuaan kantelijan oikaisupyynnön jälkeen. Julkisuus oli niin kielteistä, ettei edes oma kannanotto olisi sitä korjannut.

Langettava 6598/SL/17
Ilta-Sanomat

Virheen korjaus, olennainen asiavirhe, kielteinen julkisuus, samanaikainen kuuleminen, totuudenmukainen tiedonvälitys

Lehti kertoi jutussa käräjäoikeuden tuomiosta. Jutusta sai käsityksen, että kantelija oli osallistunut erittäin epäasiallisiin keskusteluihin Whatsapp-viestiryhmässä. Tämä oli olennainen asiavirhe, eikä kantelijaa ollut yritetty kuulla samassa yhteydessä. Lehti poisti kantelijan nimen jutusta, mutta ei kertonut korjauksesta Journalistin ohjeiden mukaisesti yleisölle. Julkisuus oli niin kielteistä, ettei edes oma kannanotto olisi sitä korjannut.

<< 1 2 3 4 5 6 7 8  ... >> 

Lausuma 6450/L/17

Vastaaja: Pääministeri Juha Sipilä

Asia: Sananvapauden rajoittaminen

Ratkaistu: 22.3.2017

Demokraattisessa yhteiskunnassa tiedotusvälineiden täytyy voida käsitellä vallankäyttäjien toimintaa kriittisesti. Median ja vallankäyttäjien suhde saa ja sen pitääkin olla jännitteinen. Mitä merkittävämmässä asemassa vallankäyttäjä on, sitä enemmän toimintansa kriittistä käsittelyä hänen tulee kestää. 

Median ja vallankäyttäjien suhteesta on keskusteltu Suomessa laajasti sen jälkeen, kun julkisuuteen levisi tieto pääministeri Juha Sipilän marraskuussa 2016 Yleisradion toimittajalle ja päätoimittajalle lähettämistä lukuisista teksti- ja sähköpostiviesteistä. Pääministerin on epäilty toiminnallaan rajoittaneen Yleisradion tai sen toimittajien sananvapautta painostamalla Yleisradiota.

Julkisen sanan neuvosto päätti laatia aiheesta lausuman asian suuren yhteiskunnallisen merkityksen vuoksi. Pääministerin toiminta on nostettu esiin myös useissa neuvostolle tulleissa Yleisradion toimintaan kohdistuvissa kanteluissa, jotka liittyvät ratkaisuun ”6398, 6401/YLE/16”.

Neuvosto pyysi pääministeri Juha Sipilältä lausuntoa tätä lausumaa varten. Pääministeri ei halunnut sellaista toimittaa, mutta neuvostolla on ollut käytössään pääministerin oikeuskanslerille toimittama selvitys, jossa käsitellään pääministerin Ylelle lähettämiä viestejä.

Pääministerin viestittely alkoi Yleisradion 25.11.2016 julkaisemasta jutusta ”Pääministerin sukulaisten omistamalla yrityksellä noin puolen miljoonan euron tilaus Terrafamesta” (http://yle.fi/uutiset/3-9315671). Jutussa käsiteltiin pääministeri Juha Sipilän kytköksiä valtio-omisteiselle Terrafamen kaivokselle kuljettimia toimittavaan Katera Steel -yritykseen. 

Julkisen sanan neuvosto on antanut tapauksesta kolme päätöstä. Niiden mukaan jutussa ei ollut erittäin kielteistä julkisuutta (6405, 6449/YLE/16) eikä asiavirheitä (6403/YLE/16). Pääministerin viestittelyn jälkeen Yle muokkasi juttua ja rajoitti aihepiirin käsittelemistä. Julkisen sanan neuvosto totesi äänestyksen jälkeen, että Yleisradio oli tämän seurauksena luovuttanut journalistista päätösvaltaa (6398, 6401/YLE/16).

Viesteissään pääministeri arvosteli rajusti Ylen toimintaa. Julkisuudessa ja oikeuskanslerille toimittamassaan selvityksessä pääministeri on perustellut yhteydenottojaan jutun virheellisyydellä sekä samanaikaisen kuulemisen laiminlyömisellä. Varsinkin ensimmäisissä, suoraan päätoimittajalle lähetetyissä tekstiviesteissä pääministeri kuitenkin arvosteli ainoastaan jutun näkökulmaa ja sitä, että Yle käsitteli hänen sukulaisiaan. 

Vallankäyttäjillä on muiden kansalaisten kanssa yhtäläinen oikeus antaa palautetta, vaatia oikaisuja ja tulla kuulluksi silloin, kun heihin kohdistuu erittäin kielteistä julkisuutta. Pääministerin sananvapauteen kuuluu myös oikeus ilmaista tyytymättömyytensä juttuun ja jopa sen näkökulmaan. 

Tässä tapauksessa pääministerin lähettämien viestien määrää ja sävyä voi kuitenkin pitää niin poikkeuksellisena, että viestit on mahdollista tulkita painostusyritykseksi.

Pääministeri Sipilän viesteissä viitattiin muun muassa siihen, ettei pääministeri arvosta Yleä. Neuvosto pitää ilmaisua harkitsemattomana Yleisradion aseman takia. Pääministeri Juha Sipilän hallituskaudella Ylen rahoitusta on heikennetty jäädyttämällä indeksikorotuksia. Poliitikot ovat hallituskauden aikana muutenkin kyseenalaistaneet Yleisradion rahoitusta ja sen toimintamahdollisuuksia ja päätöksenteon itsenäisyyttä, ja ministerit ovat käyttäneet voimakkaita puheenvuoroja, joissa Yleisradion toimintatapoja ja yksittäisiä sisältöjä on kyseenalaistettu.

Tilanne on omiaan lisäämään rakenteellisen itsesensuurin mahdollisuutta. Tämän vuoksi poliitikkojen, erityisesti pääministerin, tulisi välttää kaikenlaista toimintaa, jonka voi tulkita Yleisradion painostamiseksi.

Pääministeri myös kieltäytyi kahden päivän ajan kommentoimasta Ylelle yhteyttään Katera Steeliin. Pääministeri ei ole antanut kieltäytymiselleen muuta syytä kuin sen, että hän ei saanut kommentoida 25.11. ilmestynyttä juttua ennen sen julkaisemista. Käytännössä siis pääministeri kategorisesti kieltäytyi kommentoimasta yhtä aihepiiriä isolle suomalaiselle tiedotusvälineelle. Myös tällaista toimintaa voi pitää sananvapautta rajoittavana, erityisesti, kun kyseessä on ministeri. 

Neuvosto on huolestuneena pannut merkille, että tämän tyyppinen sananvapautta rajoittava toiminta on yleistynyt. Ministeritasoisetkin poliitikot ovat alkaneet valikoida tiedotusvälineitä antamalla haastatteluja ja lausuntoja vain tiedotusvälineille, joiden julkaisema journalismi on miellyttänyt heitä. Neuvosto korostaa, että tällainen on demokratiaa rapauttavaa tiedonvälityksen rajoittamista. 

Julkisen sanan neuvosto pitää harkitsemattomana myös sitä, että pääministeri on toistuvasti julkisuudessa ja jopa eduskunnan kyselytunnilla väittänyt Yleisradion rikkoneen Journalistin ohjeita mutta ilmoittanut, ettei kantele niistä Julkisen sanan neuvostolle. Neuvosto korostaa, että Journalistin ohjeita tulkitsee Julkisen sanan neuvosto, jonka ratkaisut perustuvat laajaan selvitystyöhön ja sen pohjalta tehtyyn harkintaan. Journalistin ohjeiden perusteeton käyttäminen tiedotusvälineiden tuomitsemiseen rapauttaa journalismin uskottavuutta ja suomalaisen demokratian perustaa.

Neuvoston on mahdotonta selvittää, halusiko pääministeri harkitusti vaikuttaa Yleisradion sisältöihin ja painostiko hän tietoisesti Yleä. Pääministerin toiminta oli kuitenkin vähintään harkitsematonta ja omiaan rajoittamaan yleisradioyhtiön sananvapautta.

Yhteiskunnan faktapohjaisuuden turvaaminen ja informaatiovaikuttamisen torjuminen ovat suomalaisen yhteiskunnan suurimpia haasteita. Neuvosto toivoo, että vallankäyttäjät ymmärtäisivät tämän eivätkä toiminnallaan turhaan vahingoittaisi vastuullisesti toimivan faktapohjaisen journalismin toimintaedellytyksiä.

Ratkaisun tekivät:
Elina Grundström (pj), Lauri Haapanen, Jyrki Huotari, Pasi Kivioja, Antti Kokkonen, Riitta Korhonen, Niklas Vainio, Tapio Nykänen, Arja Lerssi-Lahdenvesi, Maria Swanljung ja Juha Honkonen. 

Tämä päätös on avattu 5900 kertaa