PÄÄTÖKSET

Vapauttava 6654/AL/17
Seiska

Lainaaminen

Lehti kertoi verkkosivuillaan julkisuuden henkilöiden erosta sekä sen mahdollisesta syystä eli toisen puolison mahdollisesta kumppanista. Erosta oli kerrottu toisessa tiedotusvälineessä 42 minuuttia aikaisemmin. Lehti mainitsi ensin asiasta kertoneen tiedotusvälineen leipätekstissä, mutta ei otsikossa. Tämä oli riittävää, sillä jutussa oli eri näkökulma, uusia tietoja ja se perustui lehden omaan tiedonhankintaan.

Vapauttava 6653/AL/17
Seiska

Lainaaminen

Lehti kertoi verkkosivuillaan presidentin hautajaisohjelmassa olleesta virheestä. Sama tieto oli kerrottu toisessa tiedotusvälineessä 25 minuuttia aikaisemmin. Lehti mainitsi ensin asiasta kertoneen tiedotusvälineen leipätekstissä, mutta ei otsikossa. Tämä oli riittävää, sillä juttu perustui lehden omaan tiedonhankintaan hautajaisissa.

Vapauttava 6652/AL/17
Seiska

Lainaaminen

Lehti kertoi verkkosivuillaan julkisuuden henkilön yhteistyösopimuksen päättymisestä. Sama tieto oli kerrottu toisessa tiedotusvälineessä kaksi ja puoli tuntia aikaisemmin. Lehti mainitsi ensin asiasta kertoneen tiedotusvälineen leipätekstissä, mutta ei otsikossa. Tämä oli riittävää, sillä juttu perustui lehden itsenäiseen tiedonhankintaan.

Langettava 6650/Yle/17
Yle

Lainaaminen, totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkastaminen, lähdekritiikki, kuvan harhaanjohtava käyttö, olennainen asiavirhe

Yle kertoi verkkosivuillaan ja pääuutislähetyksessään puna-armeijan kouluttaneen hirviä taistelutarkoituksiin. Jutuissa oli olennaisia asiavirheitä. Tiedot oli saatu uudesta turisteille suunnatusta museosta, mutta niiden alkuperäisenä lähteenä oli venäläisen lehden aprillipila. Yle korjasi noin kuukautta myöhemmin tv-uutisten virheitä pääuutislähetyksessään, mutta korjausta ei tehty Journalistin ohjeiden mukaisesti viipymättä. Lisäksi Yle teki aiheesta verkkosivuilleen jatkojutun, jossa alkuperäisen jutun tiedot todettiin kiistanalaisiksi. Verkkosivuilla julkaistun alkuperäisen jutun virheitä ei kuitenkaan korjattu Journalistin ohjeiden mukaisesti ja korjausten jälkeenkin Yle käytti jutussa manipuloitua kuvaa kertomatta siitä yleisölle. Jatkojuttu perustui kuitenkin Ylen omaan tiedonhankintaan, joten siinä ei ollut tarpeen mainita muita lähteitä.

Langettava 6649/SL/17
Iltalehti

Lainaaminen, totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkastaminen, lähdekritiikki, kuvan harhaanjohtava käyttö, olennainen asiavirhe

Lehti kertoi printtilehdessä ja kahdessa verkkosivuillaan julkaistussa puna-armeijan kouluttaneen hirviä taistelutarkoituksiin. Jutuissa oli olennaisia asiavirheitä. Tiedot oli saatu uudesta turisteille suunnatusta museosta, mutta niiden alkuperäisenä lähteenä oli venäläisen lehden aprillipila. Lehti teki aiheesta printtilehteen ja verkkosivuilleen jatkojutut, mutta ei korjannut alkuperäisten juttujen virheitä Journalistin ohjeiden mukaisesti. Jatkojutut perustuivat lehden omaan tiedonhankintaan, joten niissä ei ollut tarpeen mainita muita lähteitä. Lisäksi lehti käytti jutuissa manipuloituja kuvia kertomatta siitä yleisölle. 

Langettava 6648/SL/17
Iltalehti

Lainaaminen

Iltalehti kertoi lööpissä, lehden kannessa ja jutussa julkisuuden henkilön elämäntapahtumista. Juttu perustui kokonaan toisessa tiedotusvälineessä julkaistuun blogiin. Lähde mainittiin ensimmäisen kerran jutun alussa. Juttu perustui niin selvästi toisen tiedotusvälineen aineistoon, että lähteenä ollut tiedotusväline olisi pitänyt mainita jo lööpissä, kannessa sekä jutun otsikossa.

Langettava 6646/SL/17
Iltalehti

Totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkastaminen, lähdekriittisyys, olennainen asiavirhe

Lehti kertoi verkkosivuillaan tarinan pastorista, joka joutui krokotiilien syömäksi yritettyään kävellä veden päällä. Juttu perustui verkossa levinneeseen sepitteelliseen kertomukseen. Lehti ei oikaissut virhettään asianmukaisesti, kun se poisti jutun verkkosivuiltaan kertomatta siitä yleisölle. 

 

Langettava 6630/YLE/17
Yle

Journalistinen päätösvalta, piilomainonta

Ylen paikallistoimituksen Instagram-tilillä vieraili viikonloppuisin toimituksen ulkopuolisia henkilöitä. He saivat julkaista sisältöjä täysin itsenäisesti Ylen paikallistoimituksen tilillä. Tämä oli journalistisen päätösvallan luovuttamista. Vieraiden julkaisemat sisällöt eivät kuitenkaan olleet mainosmaisia.

Langettava 6623/AL/17
Kaksplus

Totuudenmukainen tiedonvälitys, lähdekritiikki, tietojen tarkistaminen

Lehti julkaisi Facebook-tilillään blogitekstin, jossa esitettiin lähdekritiikittömiä ja tarkistamattomia väitteitä rokottamisesta. Kirjoittaja toi tekstissä esille, ettei hän ollut pyrkinyt lähdekritiikkiin tai totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen, eikä tarkistanut tietoja. Yleisö ei voinut erottaa tosiasioita sepitteestä. 

Langettava 6615/SL/17
Iltalehti

Piilomainonta, konserniyhteys

Lehti julkaisi verkkosivuillaan jutun erikoisesta ajoneuvosta. Juttu oli tehty journalistisin perustein ja konserniyhteys jutun lopussa mainittuun automyyntipalveluun oli merkitty asianmukaisesti. Jutun sisällä oleva linkki ja kehotus siirtyä automyyntipalveluun oli kuitenkin piilomainontaa.

Vapauttava 6604/SL/17
Savon Sanomat

Kielteinen julkisuus, samanaikainen kuuleminen.

Kantelija joutui Savon Sanomien jutussa kielteiseen julkisuuteen. Julkisuus ei kuitenkaan ollut erittäin kielteistä eikä lehdellä ollut velvollisuutta kuulla häntä samanaikaisesti. 

Langettava 6599/MTV/17
MTV

Virheen korjaus, olennainen asiavirhe, kielteinen julkisuus, samanaikainen kuuleminen, totuudenmukainen tiedonvälitys

MTV kertoi jutussa käräjäoikeuden tuomiosta. Jutusta sai käsityksen, että kantelija oli osallistunut erittäin epäasiallisiin keskusteluihin Whatsapp-viestiryhmässä. Tämä oli olennainen asiavirhe, eikä kantelijaa ollut yritetty kuulla samassa yhteydessä. Tiedotusväline ei korjannut juttuaan kantelijan oikaisupyynnön jälkeen. Julkisuus oli niin kielteistä, ettei edes oma kannanotto olisi sitä korjannut.

Langettava 6598/SL/17
Ilta-Sanomat

Virheen korjaus, olennainen asiavirhe, kielteinen julkisuus, samanaikainen kuuleminen, totuudenmukainen tiedonvälitys

Lehti kertoi jutussa käräjäoikeuden tuomiosta. Jutusta sai käsityksen, että kantelija oli osallistunut erittäin epäasiallisiin keskusteluihin Whatsapp-viestiryhmässä. Tämä oli olennainen asiavirhe, eikä kantelijaa ollut yritetty kuulla samassa yhteydessä. Lehti poisti kantelijan nimen jutusta, mutta ei kertonut korjauksesta Journalistin ohjeiden mukaisesti yleisölle. Julkisuus oli niin kielteistä, ettei edes oma kannanotto olisi sitä korjannut.

Langettava 6597/SL/17
Iltalehti

Virheen korjaus, olennainen asiavirhe, kielteinen julkisuus, samanaikainen kuuleminen, totuudenmukainen tiedonvälitys

Lehti kertoi kahdessa jutussa käräjäoikeuden tuomiosta. Jutuista sai käsityksen, että kantelija oli osallistunut erittäin epäasiallisiin keskusteluihin Whatsapp-viestiryhmässä. Tämä oli olennainen asiavirhe, eikä kantelijaa ollut yritetty kuulla samassa yhteydessä. Lehti korjasi virheensä asianmukaisesti, mutta se ei riittänyt poistamaan juttujen perusteella syntynyttä erittäin kielteistä julkisuutta. Julkisuus oli niin kielteistä, ettei edes oma kannanotto olisi sitä korjannut.

Langettava 6593/YLE/17
Yle

Totuudenmukainen tiedonvälitys, virheen korjaus, tietojen tarkistaminen

Ylen verkkojutussa tulkittiin virheellisesti kantelijan tekstiä, joka oli julkaistu nimettömänä kansanedustajan Facebook-sivulla. Yle ei oikaissut juttuaan kantelijan pyynnöstä huolimatta. Langettava äänin 8-2. Lopussa eriävä mielipide.

Vapauttava 6581/SL/17
Savon Sanomat

Kielteinen julkisuus, samanaikainen kuuleminen, oma kannanotto, olennainen asiavirhe, yksityisyyden suoja

Lehti kertoi eläinlääkärin saaneen sakot poliisin vastustamisesta. Häntä epäiltiin myös eläinsuojelurikoksesta, mutta tämä syyte hylättiin. Eläinlääkäri saattoi olla tunnistettavissa jutusta, mutta hän ei joutunut erittäin kielteisen julkisuuden kohteeksi. Jutussa ei ollut asiavirheitä eikä se loukannut yksityisyyden suojaa.

Vapauttava 6569/PL/17
Lauttasaari-Lehti

Virheen korjaus

Lehti lyhensi puolueen nimen kuntavaaligallupista julkaisemassaan taulukossa. Puolueen nimi oli kuitenkin oikein jutussa, johon taulukko liittyi. Kyseessä ei ollut olennainen asiavirhe. 

Vapauttava 6565/SL/17
Iltalehti

Piilomainonta, konserniyhteys

Iltalehti julkaisi verkkosivuillaan asuntojen hintatasoa käsittelevän jutun. Jutun kuvat ja tiedot olivat peräisin samaan konserniin kuuluvasta asuntoilmoituspalvelusta ja juttu sisälsi linkkejä palvelussa oleviin myyntikohteisiin. Juttu täytti kuitenkin Journalistin ohjeiden minimivaatimukset, koska siihen oli valittu asumissivustolle sopiva journalistinen näkökulma. Lehti mainitsi konserniyhteyden asianmukaisesti.

Langettava 6548/SL/17
Satakunnan Kansa

Erittäin kielteinen julkisuus, samanaikainen kuuleminen, oma kannanotto, totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkastaminen, lähdekritiikki, otsikko

Lehti kertoi viidessä laajassa jutussa noin kolmen viikon aikana lääkärin määränneen holtittomasti päihdekäyttöön soveltuvia lääkkeitä. Julkisuus oli erittäin kielteistä ja lääkäri oli selvästi tunnistettavissa jutuista. Häntä ei siitä huolimatta kuultu yhdessäkään jutussa, eikä edes pyritty uskottavasti tavoittelemaan. Kantelija sai julkaista oman kannanoton juttusarjan päättymisen jälkeen. Hän joutui kuitenkin niin kielteisen julkisuuden kohteeksi, ettei oma kannanotto riittänyt sitä korjaamaan.

 

Langettava 6547/YLE/17
Yle

Virheen korjaus, olennainen asiavirhe

Yle julkaisi verkkosivuillaan uutisen, jossa oli olennainen asiavirhe. Virheestä oli tehty kaksi oikaisupyyntöä, mutta Yle korjasi virheen vasta saatuaan tiedon kantelusta.

<< 1 2 3 4 5 6 7 8  ... >> 

Vapauttava 6442/AL/16

Vastaaja: Tuulilasi

Asia: Tietolähteet, piilomainonta

Ratkaistu: 24.5.2017

Autoilulehti teki nastarengastestejä yhden rengasvalmistajan omistamalla radalla. Yhteistyöstä olisi ollut hyvä kertoa lukijoille, mutta lehti osoitti huolellisuutta tietojen tarkistamisessa.

Kantelu 22.12.2016

Kantelu kohdistuu Tuulilasi-lehdessä 12/2016 julkaistuun pääkirjoitukseen ”Kaikista tärkein” sekä samassa lehdessä julkaistuun auton nastarenkaita vertailevaan juttuun ”Hittejä ja huteja”. Lehti on julkaistu 22.9.2016.

Kantelija taustoittaa kanteluaan toteamalla, että Tuulilasi-lehti on jo helmikuussa ennakoinut poikkeuksellisen voimakkaasti numerossa 12/2016 julkaistavan rengastestin tuloksia vain ja ainoastaan Vannetukun maahantuoman Triangle IceLink -renkaan osalta, vaikka tuolloin testit olivat vielä kesken.

Kantelijan mukaan Tuulilasi-lehden päätoimittaja korostaa numerossa 12/2016 julkaistussa pääkirjoituksessa Tuulilasi-lehden toiminnan ja rengastestien luotettavuutta. Kantelijan mukaan Journalistin ohjeiden kohdan 8 määrittelemä velvollisuus totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen on korostunut pääkirjoituksessa esitettyjen luotettavuusvakuutusten vuoksi.

Kantelijan mukaan kantelussa on erityisesti kysymys siitä, että Tuulilasin talvirengastestin artikkelissa on tahallaan jätetty kertomatta Tuulilasi-lehden rengastestin suorituspaikka, käytännön testauksen suorittajatahot ja testattujen renkaiden hankintamenettely. Mainittujen seikkojen ilmaiseminen olisi ollut Tuulilasi-lehden aiemman verkkoartikkelin sekä päätoimittaja Röngän pääkirjoituksessaan vakuuttaman erityisen luotettavuusvakuutuksen johdosta erityisen välttämätöntä, kantelija toteaa. 

Kantelijan käsityksen mukaan Tuulilasi on Hittejä ja huteja -jutussa rikkonut Journalistin ohjeiden kohtia 4, 8, 10, 12 ja 20. 

Kantelijan mukaan jutussa on jätetty tahallaan kertomatta, että talvirengastesti on suoritettu Nokian Renkaat Oyj:n toimi- ja testausympäristössä Nokian Renkaat Oyj:n palvelukseen kuuluvien henkilöiden toimiessa testauslaitteiden käyttäjänä, ja vieläpä niin, että Nokian Renkaat Oyj on hankkinut ainakin osan rengastestissä olleista kilpailevista merkeistä ja vastannut niiden säilytyksestä toimitiloissaan viikkokausia kestäneiden testien aikana.

Kantelijan mukaan aiempien vuosien rengastestiartikkeleissa Tuulilasi-lehti on erehdyttänyt kuluttajia kertomalla testauspaikaksi Tampereen kaupungin, vaikka testit on suoritettu Nokian Renkaat Oyj:n testausympäristössä Nokialla. Kantelijan mukaan Tampereella ei ole mitään sellaista testausympäristöä, missä testit olisi voitu suorittaa.

Kantelija toteaa, että Tuulilasi-lehti on väittänyt ja vakuuttanut rengastestiensä perustuvan erityiseen luotettavuuteen, vaikka käytännössä koko rengastestin toteuttaminen on ulkoistettu Nokian Renkaat Oyj:n tehtäväksi. Menettelyn seurauksena julkaistu artikkeli talvirengastestistä ei täytä totuudenmukaisen tiedonvälityksen vaatimusta, koska artikkeli perustuu testiin, jonka on tehnyt yksi testiin osallistuneiden renkaiden valmistajista.

Kantelijan mukaan erityisen moitittavan menettelystä tekee se, että Tuulilasissa kohdistetaan erityinen kritiikki halventavalla tavalla Vannetukun maahantuoman renkaan laatuun ja ominaisuuksiin, vaikka päätoimittaja Rönkä on tiennyt, että Nokian Renkaat Oyj:n ja Vannetukun välillä on ollut oikeudellinen kiista, jonka Nokian Renkaat Oyj on markkinaoikeudessa hävinnyt. Kantelijan mukaan tämän vuoksi on perusteltu syy epäillä, että Tuulilasi-lehti on rikkonut myös Journalistin ohjeiden 4. kohtaa.

Vannetukku on pyytänyt Tuulilasilta oikaisua ja korjausta artikkeliin, mutta kantelijan mukaan Tuulilasi ei ole reagoinut vaatimukseen mitenkään.

Tuulilasin vastaus 14.3.2017

Päätoimittaja Jukka Röngän mukaan kantelussa esitetyt väitteet koskien Tuulilasin nastarengastestin tekemistä ovat virheellisiä. Tuulilasi on suorittanut testin itsenäisesti ja ammattimaisesti sekä raportoinut testin tuloksista totuudenmukaisesti. Kantelija ei ole yksilöinyt kantelussaan mitään virheitä testissä tai siitä tehdystä uutisoinnissa.

Päätoimittajan mukaan Tuulilasin omat renkaiden testaamiseen erikoistuneet ja vakinaisessa työsuhteessa olevat toimittajat ovat suorittaneet nastarengastestin tekemiseen liittyvät testiajot ja muut testitoimenpiteet täysin itsenäisesti.

Päätoimittaja sanoo, että Tuulilasi ostaa testeissä käytettävät renkaat valitsemastaan rengaskaupasta. Ainoan poikkeukset muodostavat sellaiset uutuusrenkaat, jotka eivät ole vielä myynnissä testejä tehtäessä.

Päätoimittajan mukaan Nokian Renkaat Oyj:llä ei ole ollut mitään tekemistä testiajojen ja testien tekemisessä. Nokian Renkaat ei ole myöskään osallistunut testissä käytettyjen renkaiden hankkimiseen. Ainoa Nokian Renkaiden osuus mainittuun testiin ollut se, että testit on tehty Nokian Renkaiden omistamalla testiradalla, jonne Nokian Renkaat on päästänyt Tuulilasin toimittajat tekemään testit. 

Testien suorittamispaikan tai sen omistajan maininnalla uutisoinnin yhteydessä ei ole ollut uutisoinnin ja sen totuudenmukaisuuden arvioinnin kannalta merkitystä, päätoimittaja toteaa.

Päätoimittajan mukaan autolehdillä ja rengasvalmistajilla – niin Suomessa kuin muuallakin Euroopassa – on ollut yleinen käytäntö, että rengastehtaat antavat testiratansa veloituksetta automedioille käyttöön. Esimerkiksi Tuulilasi on tehnyt viimeisen vuoden aikana testejä Suomen lisäksi Etelä-Afrikassa ja Saksassa. Näistä vain Suomen testit on tehty Nokian Renkaiden testiradalla. Jako on mennyt pääsääntöisesti siten, että kesärengastestit on tehty ulkomaisilla radoilla ja talvirengastestit Suomessa, päätoimittaja sanoo.

Päätoimittajan mukaan rengasvalmistajat eivät puutu millään tavoin siihen, mitä niiden renkaista kirjoitetaan. He vain luovuttavat radan ja fasiliteetit medioiden käyttöön. Rengastestaamisen haaste on testausolosuhteille asetettu korkea vaatimus. Suomessa on esimerkiksi vain kolme rengastestaamiselle asetetut standardit täyttävää testirataa – kaksi Nokian Renkailla ja yksi Test Worldilla.

Päätoimittajan mukaan kaikkien testissä mukana olleiden rengasvalmistajien renkaat on testattu täysin samanlaisilla testauskriteereillä eri osa-aluetesteissä. Tulokset on varmistettu vähintään kahteen kertaan.

Päätoimittaja kirjoittaa, että Tuulilasin testituloksia voi verrata – niin kantelun kohteena olevan testin kuin muidenkin testien osalta – riippumattoman testauslaitoksen Test Worldin tekemiin testituloksiin. Tulokset ovat yhtenevät. Pienet heitot ovat luonnollisia, koska testiolosuhteet kuten tuuli, pakkanen ja ilmankosteus vaikuttavat aina mittaustuloksiin.

Päätoimittajan mukaan Tuulilasin uutisointi on ollut kaikilta osin paikkansapitävää, eikä uutisointi ole sisältänyt sellaisia asiavirheitä, joiden oikaisu olisi ollut perusteltua. Testaus ja uutisointi on ollut myös täysin itsenäistä ja Nokian Renkaista sekä muista rengasvalmistajista riippumatonta.
Tuulilasi ei siten ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.


Ratkaisu

JO 8: Journalistin velvollisuus on pyrkiä totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen. 

JO 10: Tiedot on tarkistettava mahdollisimman hyvin – myös silloin kun ne on aikaisemmin julkaistu.

JO 12: Tietolähteisiin on suhtauduttava kriittisesti. Erityisen tärkeää se on kiistanalaisissa asioissa, koska tietolähteellä voi olla hyötymis- tai vahingoittamistarkoitus.

JO 16: Ilmoitusten ja toimituksellisen aineiston raja on pidettävä selvänä. Piilomainonta on torjuttava.

Autolehti Tuulilasi teki nastarengastestin, jossa vertailtiin kahdeksaa eri nastarengasta. Lehden pääkirjoituksessa perusteltiin, miksi testistä oli julkaistu ennakkouutisia.

Testi oli tehty Nokian Renkaiden omistamalla radalla, jonne lehti oli päässyt tekemään testin ilmaiseksi. Nokian Renkaiden rengas voitti testin. Testin huonoimmaksi osoittautui rengas, jota oli laajasti kehuttu julkisuudessa.

Lehti ei kertonut lukijoilleen, missä testi oli tehty. Tuulilasin mukaan testin kuitenkin tekivät lehden, eivätkä Nokian Renkaiden, työntekijät, toisin kuin kantelija epäilee. 

Tuulilasi perustelee rengasvalmistajan omistaman testauspaikan käyttämistä sillä, että Suomessa on vain kolme nastarengastesteihin soveltuvaa testauspaikkaa. Neuvosto pitää tätä perusteltuna syynä käyttää yhden rengasvalmistajan testirataa, vaikkakin testauspaikasta ja -järjestelyistä olisi ollut hyvä kertoa lukijoille tarkemmin. Tuulilasi oli myös tarkistanut testinsä tuloksia teettämällä tarkistustestauksia toisen testausyrityksen radalla.

Lehti myös kertoo hankkivansa testaamansa renkaat itse aina, kun se on mahdollista, toisin kuin kantelija epäilee. 

Neuvoston mukaan mikään ei viittaa siihen, että testauspaikka olisi vaikuttanut Tuulilasin nastarengastestin tulokseen tai että Nokian Renkaat olisi saanut hyötyä testauspaikasta.

Neuvoston mukaan uusien nastarenkaiden testaaminen ja niistä esitettyjen väitteiden tarkasteleminen on autolehden tärkeä tehtävä. Lehti perusteli pääkirjoituksessaan huolella, miksi se oli jo ennen varsinaisten testitulosten julkaisemista kertonut, että mediassa positiiviseen sävyyn esitetty uutuusrengas oli menestynyt sen testeissä huonosti.  

Tuulilasin rengastestijutussa ja pääkirjoituksessa esitetyillä tiedoilla oli suuri merkitys lehden lukijakunnalle, ja aiheen kriittinen käsitteleminen oli perusteltua ja lisäksi lehden tehtävän mukaista. Tuulilasi myös tarkisti tietonsa huolella.

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Tuulilasi ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.

Ratkaisun tekivät:
Elina Grundström (pj), Pirjo Auvinen, Lauri Haapanen, Hannu Helineva, Jyrki Huotari, Riikka Kaihovaara, Antti Kokkonen, Robert Sundman, Niklas Vainio, Tapio Nykänen, Paula Paloranta, Maria Swanljung ja Johanna Vehkoo. 
 

Tämä päätös on avattu 963 kertaa