PÄÄTÖKSET

Vapauttava 6511/AL/17
Kotiliesi

Lainaaminen

Lehti käsitteli jutussaan aihetta, josta oli julkaistu uusi tietokirja. Juttu perustui omaan tiedonhankintaan. Kirjasta otettujen lainausten lähde oli merkitty vasta jutun lopussa, mutta se täytti Journalistin ohjeiden perusvaatimukset.

Vapauttava 6508/SL/17
Satakunnan Kansa

Yksityisyyden suoja, rikosepäillyn tunnistaminen

Lehti kertoi entiseen toimitusjohtajaan kohdistuvista rikosepäilyistä. Se oli perusteltua toimitusjohtajan aseman ja asian yhteiskunnallisen merkityksen takia.

Vapauttava 6506/SL/17
Savon Sanomat

Yksityisyyden suoja, rikosepäillyn tunnistaminen

Lehti kertoi entiseen toimitusjohtajaan kohdistuvista rikosepäilyistä. Se oli perusteltua toimitusjohtajan aseman ja asian yhteiskunnallisen merkityksen takia.

Vapauttava 6498/SL/17
Iltalehti

Piilomainonta, journalistinen päätösvalta

Lehti kertoi verkkosivuillaan yhden valmistajan pakastepizzoista ja niiden saapumisesta Suomeen. Juttu perustui valmistajan tiedotteeseen, mutta se oli luonteeltaan ruoka-aiheinen ilmiöjuttu. Vapauttava äänin 8-3.

Langettava 6484/SL/17
Kauppalehti

Tietojen tarkistaminen, lainaaminen, otsikko, virheen korjaus

Talouslehti kertoi tutkijoiden olevan varmoja, että äskettäin havaitut radiosignaalit olisivat avaruusolentojen lähettämiä. Tiedot perustuivat toisen käden lähteeseen, jota oli referoitu virheellisesti ja harhaanjohtavasti, ja jota ei ollut merkitty selvästi lähteeksi.

Langettava 6480/AL/17
Urheilulehti

Lähdekritiikki, kielteinen julkisuus

Lehti haastatteli henkilöä, joka kertoi poikansa joutuneen rikoksen uhriksi urheiluleirillä. Rikoksesta epäilty oli jutussa ainakin lajiyhteisön tunnistettavissa, mutta häntä ei ollut kuultu samassa yhteydessä. Juttu oli yksipuolinen ja kritiikitön, ja lähdekritiikin puuttuminen vahvisti jutun aiheuttamaa erittäin kielteistä julkisuutta

Langettava 6475/SL/17
Iltalehti

Lainaaminen

Lehti kertoi kannessaan ja jutussaan julkisuuden henkilön perheenjäsenen sairastumisesta. Juttu perustui niin selvästi toisen tiedotusvälineen skuuppiin, että lähde olisi pitänyt mainita jo kannessa sekä jutun otsikossa tai sen alussa. Langettava äänin 11–1. Päätöksen lopussa eriävä mielipide.

Langettava 6474/SL/17
Ilta-Sanomat

Lainaaminen

Lehti kertoi kannessaan ja jutussaan julkisuuden henkilön perheenjäsenen sairastumisesta. Juttu perustui niin selvästi toisen tiedotusvälineen skuuppiin, että lähde olisi pitänyt mainita jo kannessa sekä jutun otsikossa tai sen alussa. Langettava äänin 11–1. Päätöksen lopussa eriävä mielipide.

Langettava 6473/SL/17
Ilta-Sanomat

Lainaaminen

Lehti kertoi kannessaan ja jutussaan julkisuuden henkilöön kohdistuvasta rikosepäilystä. Juttu perustui niin selvästi toisen tiedotusvälineen skuuppiin, että lähde olisi pitänyt mainita jo kannessa. Langettava äänin 11–1. Päätöksen lopussa eriävä mielipide.

Vapauttava 6461/PL/17
Lapuan Sanomat

Haastattelu, kielteinen julkisuus, rikosepäillyn tunnistaminen

Paikallislehti haastatteli mökkikylän asukasta välikohtauksesta, jonka tämä oli itse tuonut julkisuuteen aiemmassa mielipidekirjoituksessaan. Haastateltavalle oli kerrottu, missä asiayhteydessä hänen lausumiaan käytetään. Haastateltavan asumisjärjestelyn luvallisuuden käsitteleminen oli asiayhteyden takia perusteltua, ja hän sai esittää oman näkemyksensä aiheesta jo samassa yhteydessä.

Vapauttava 6455/SL/17
Iltalehti

Lainaaminen

Lehti kertoi epäillystä rikoksesta, josta oli levinnyt videoita sosiaalisessa mediassa. Juttu perustui omaan tiedonhankintaan, ja siinä oli mainittu asiasta aiemmin kertonut tiedotusväline. Lehden ei tarvinnut mainita, että video oli jaettu myös sivustolla, joka ei ollut tehnyt omaa journalistista työtä.

Vapauttava 6452/YLE/16
YLE

Virheen korjaus, lähdekritiikki, raportoinnin täydentäminen, otsikko

Yle uutisoi hallituksen luvanneen korkeakouluille lisärahaa, mutta kertoi harhaanjohtavan puutteellisesti, millaisesta rahoituksesta oli kyse. Yle tarkensi uutisointiaan jatkojutuilla vielä saman päivän aikana. Vaikka jatkojutut oli linkitetty puutteellisesti alkuperäiseen juttuun, kokonaisuus täytti Journalistin ohjeiden perusvaatimukset. Vapauttava äänin 5–3. Eriävä mielipide.

Lausuma 6450/L/17
Pääministeri Juha Sipilä

Sananvapauden rajoittaminen

Vapauttava 6442/AL/16
Tuulilasi

Tietolähteet, piilomainonta

Autoilulehti teki nastarengastestejä yhden rengasvalmistajan omistamalla radalla. Yhteistyöstä olisi ollut hyvä kertoa lukijoille, mutta lehti osoitti huolellisuutta tietojen tarkistamisessa.

Vapauttava 6440/SL/16
Etelä-Suomen Sanomat

Uhrin hienotunteinen kohtelu

Lehti julkaisi kuvan, jossa näkyi poliisin ampuma vainaja. Kuva ei ollut sensaatiohakuinen, eikä siitä voinut tunnistaa henkilöä.

Vapauttava 6435/SL/16
Helsingin Sanomat

Uhrin hienotunteinen kohtelu

Lehti julkaisi kulttuurihenkilön muistokirjoituksen. Lukijoilla oli oikeus saada tietää tunnetun henkilön kuolemasta, vaikka vainajaa ei ollut vielä virallisesti tunnistettu eikä omaiseen ollut oltu yhteydessä.

Vapauttava 6429/SL/16
Orimattilan Sanomat

Uhrin hienotunteinen kohtelu

Lehti julkaisi kulttuurihenkilön muistokirjoituksen. Lukijoilla oli oikeus saada tietää tunnetun henkilön kuolemasta, vaikka vainajaa ei ollut vielä virallisesti tunnistettu.

Vapauttava 6427/SL/16
Iltalehti

Yksityisyyden suoja, rikosepäillyn tunnistaminen

Lehti kertoi verkko- ja printtilehdessään entiseen toimitusjohtajaan kohdistuvista rikosepäilyistä. Se ei ollut kohtuutonta kantelijan aseman takia. Verkkojutun alkuperäisessä kuvassa olleet muut henkilöt eivät olleet tunnistettavissa, ja myöhemmin lehti vielä rajasi kuvaa.

Langettava 6425/SL/16
Iltalehti

Kielteinen julkisuus, lähdekritiikki, oikeudenkäyntiin vaikuttaminen

Lehti referoi ennakkoon kirjaa, joka käsittelee paljon julkisuutta saaneen rikostapauksen tutkintaa. Tapauksen tutkinnanjohtaja joutui jutussa niin kielteiseen julkisuuteen, ettei edes oma kannanotto olisi sitä korjannut. Juttu myötäili kritiikittömästi syytetyn näkemyksiä ja otti ennakolta kantaa keskeneräiseen oikeusprosessiin. Langettava äänin 11–2. Päätöksen lopussa eriävä mielipide.

Langettava 6414/AL/16 ja 6418/AL/16
Suomen Kuvalehti

Kielteinen julkisuus, samanaikainen kuuleminen

Lehti kertoi verkkosivuillaan epäilystä, jonka mukaan pääministeri olisi vaikuttanut Yleisradion uutisointiin. Lehti ei aidosti pyrkinyt antamaan erittäin kielteisen julkisuuden kohteeksi joutuneelle päätoimittajalle tilaisuutta esittää omaa näkemystään samassa yhteydessä.

<< 1 2 3 4 5 6 7 8  ... >> 

Vapauttava 6440/SL/16

Vastaaja: Etelä-Suomen Sanomat

Asia: Uhrin hienotunteinen kohtelu

Ratkaistu: 21.4.2017

Lehti julkaisi kuvan, jossa näkyi poliisin ampuma vainaja. Kuva ei ollut sensaatiohakuinen, eikä siitä voinut tunnistaa henkilöä.

Kantelu 31.12.2016

Kantelu kohdistuu Etelä-Suomen Sanomien verkkolehdessä 2.10.2016 ja printtilehdessä 3.10.2016 julkaistuun kuvaan, jossa on kaksi poliisia ja lakanalla peitetty kuollut henkilö auton edessä.

Kantelija vetoaa Journalistin ohjeiden kohtaan 26 ja toteaa, että vainajan kuvan julkaiseminen loukkaa ihmisarvoa sekä vainajan arvoa törkeällä tavalla. Kantelija viittaa myös Journalistin ohjeiden kohtaan 28 ja toteaa, että kuva on ilkeydessään ja loukkaavuudessaan kaukana hienotunteisesta ja se on satuttanut ja haavoittanut vainajan perhettä ja läheisiä todella syvästi. 

Kantelija viittaa Journalistin ohjeiden kohtaan 32, jossa todetaan, että tunnistamiseen johtavien tietojen käytössä on noudatettava varovaisuutta. Kantelijan mukaan Etelä-Suomen Sanomien verkkosivuilla oli 2.10. kuva, jossa auton rekisteritunnus oli näkyvissä.

Kantelija kertoo ottaneensa yhteyttä ensin lehden uutispäällikköön, joka ei halunnut kommentoida asiaa. Sen jälkeen kantelija otti yhteyttä päätoimittajaan, joka hänen mukaansa esiintyi epäammattimaisesti ja välinpitämättömästi.

Kantelija sanoo, että hän on menettänyt omaisensa ja seuraavana päivänä lehden etusivulla on kuva omaisesta lakanan alla. Kantelija sanoo, että hän ei muista koskaan nähneensä vastaavia onnettomuuspaikalta julkaistuja kuvia vainajasta. 


Etelä-Suomen Sanomien vastaus 8.2.2017

Päätoimittaja Perttu Kauppinen taustoittaa vastauksessaan uutista, johon kuva liittyi. Lahtelaismiehen kuljettama auto oli suistunut kolarin seurauksena moottoritien keskiviheriölle. Poliisin ensitietojen mukaan autossa oli tilanne, jonka tutkittiin vakavana väkivaltarikoksena. Poliisi käytti asetta rikoksen estämiseksi. Myöhemmin kävi ilmi, että mies oli yrittänyt puukottaa hengiltä auton matkustajan.

Etelä-Suomen Sanomien lukijalta saamassa kuvassa on auto ja sen vieressä ojassa lakana, jonka reunan alta näkyvät miehen kengät. Kaksi poliisia tutkii maastoa auton vieressä. 

Päätoimittaja kertoo, että kun kantelija ensimmäisen kerran otti yhteyttä, poliisi ei ollut vielä tiedottanut tapahtumien tarkemmasta kulusta eikä ollut tietoa siitä, miksi poliisi oli päätynyt ampumaan miehen. Kantelijaan suhtauduttiin puhelimessa kuuntelevasti, ymmärtävästi ja empaattisesti. 

Kantelija ja toinen henkilö soittivat Etelä-Suomen Sanomiin useita kertoja järkyttyneinä, päätoimittaja kuvaa. Kantelijan puheluiden mukaan lehti oli toiminut väärin selvittäessään lahtelaismiehen taustoja ja uutisoidessaan asioita, joita poliisin virallisessa tiedotuksessa ei kerrottu.

Päätoimittaja toteaa Journalistin ohjeiden kohdan 26 osalta, että kuvassa tai uutisessa ei tuotu esille miehen etnistä alkuperää, kansallisuutta, sukupuolta, seksuaalista suuntautumista, vakaumusta tai näihin verrattavaa ominaisuutta. 

Kohdan 28 osalta päätoimittaja toteaa, että Nelostien traagisesti päättynyt kaahailu nousi valtakunnalliseksi uutisaiheeksi. On harvinaista, että poliisin aseenkäyttö johtaa Suomessa kuolemaan. Vielä harvinaisempaa on, että näin tapahtuu keskellä päivää julkisella paikalla. Kaahailulla ja poliisin toimilla niiden jälkeen oli kymmeniä silminnäkijöitä. Useat ihmiset ilmoittautuivat poliisille asianomistajiksi lahtelaismiehen kaahailun aikana sattuneisiin liikennerikoksiin. Auto oli moottoritien keskellä viherkaistalla - julkisella paikalla ja täysin näkyvissä. ESS hankki tapauksesta useita silminnäkijöiden ottamia kuvia.

Päätoimittaja sanoo, että lahtelaismies ei ollut tapauksessa onnettomuuden tai rikoksen uhri vaan epäilty tekijä. Päätoimittajan mukaan Etelä-Suomen Sanomat ymmärtää, että kantelijasta ja muista omaisista voi tuntua raskaalta, että hänen tapahtumistaan kertova kuva on julkisuudessa. 

Päätoimittaja jatkaa, että kuten poikkeuksellisissa uutistilanteissa aina, kuvan käyttöä harkittiin ESS:n toimituksessa huolellisesti. Vaikka kuvassa on ruumis, se on verhottu lakanalla ja vain sivuosassa kuvassa. Kuvaa ei käytetty sensaatiohakuisesti vaan alkuperäinen laaja rajaus, jossa myös kuvan ottajan auton rakenteet näkyvät, on säilytetty. Epätarkasta kännykkäkuvasta ei välttämättä edes huomaa, että auton vieressä on ruumis. 

Journalistin ohjeiden mukaan journalisti on vastuussa ennen kaikkia lukijoilleen, joilla on oikeus saada tietää, mitä yhteiskunnassa tapahtuu (JO 1). Päätoimittaja sanoo, että ESS:n tehtävä on kertoa lukijoilleen yhteiskunnallisesti merkittävistä tapahtumista, joita rikokset ja onnettomuudetkin ovat. Kuva kertoo tapahtumista tavalla, johon pelkkä teksti ei kykene.

Journalistin ohjeiden kohdan 32 osalta päätoimittaja toteaa, että lukijan kuvassa rekisterinumero on sumennettu näkyvistä eikä miestä olisi voinut tunnistaa sen perusteella. 

Miehen henkilöyttä ei paljastettu missään vaiheessa uutisointia. 

Ratkaisu

JO 1: Journalisti on vastuussa ennen kaikkea lukijoilleen, kuulijoilleen ja katselijoilleen. Heillä on oikeus saada tietää, mitä yhteiskunnassa tapahtuu.

JO 26: Jokaisen ihmisarvoa on kunnioitettava. Etnistä alkuperää, kansallisuutta, sukupuolta, seksuaalista suuntautumista, vakaumusta tai näihin verrattavaa ominaisuutta ei pidä tuoda esiin asiaankuulumattomasti tai halventavasti.

JO 27: Yksityiselämään kuuluvia erityisen arkaluonteisia seikkoja voi julkaista vain asianomaisen suostumuksella tai jos niillä on poikkeuksellista yhteiskunnallista merkitystä. Yksityiselämän suoja on otettava huomioon myös kuvia käytettäessä.

JO 28: Sairaus- ja kuolemantapauksista sekä onnettomuuksien ja rikosten uhreista tietoja hankittaessa ja uutisoitaessa on aina noudatettava hienotunteisuutta.

JO 32: Tunnistamiseen johtavien tietojen käytössä on syytä olla varovainen, kun kyse on vasta rikosepäilystä tai syytteestä.

Etelä-Suomen Sanomat julkaisi lukijan ottaman kuvan tilanteesta, jossa poliisi oli ampunut miehen moottoritien keskikaistan viheriölle. Kuvassa näkyi kaksi poliisia, auto ja auton edessä valkoinen peite, jonka alla oli ruumis. Kuva julkaistiin sekä verkkolehdessä että printtilehden etusivulla.

Etelä-Suomen Sanomat oli sumentanut auton rekisterinumeron siten, että se ei ollut tunnistettavissa. Kuvassa ei ollut näkyvissä muutakaan, mistä vainajan henkilöllisyyden olisi voinut tunnistaa.

Tiedotusvälineiden on osoitettava erityistä hienotunteisuutta ja harkintaa uutisoidessaan kuolemantapauksista. Hienotunteisuuden vaatimusta ei poista se, että kyseessä oli tilanne, jossa poliisi oli ampunut estääkseen rikoksen.

Julkisen sanan neuvosto ymmärtää, että onnettomuuspaikalta otettu kuva voi järkyttää omaisensa poikkeuksellisella tavalla menettäneitä vainajan läheisiä. Kuvan näkeminen lehdessä voi tuntua raskaalta. 

Kyseessä oli kuitenkin merkittävä uutistapahtuma, josta yleisöllä oli oikeus saada tietää. 

Kuva ei ollut sensaatiohakuinen, ja se oli niin epätarkka, että vain asiayhteydestä oli mahdollista päätellä, että lakanan alla oli ruumis. Kuvan julkaiseminen ei rikkonut hienotunteisuusvaatimusta, etenkään, kun siinä ei näkynyt mitään tunnistamiseen johtavia tietoja. 

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Etelä-Suomen Sanomat ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.

Ratkaisun teki Julkisen sanan neuvoston puheenjohtaja Elina Grundström 


 

Tämä päätös on avattu 327 kertaa