PÄÄTÖKSET

Vapauttava 6654/AL/17
Seiska

Lainaaminen

Lehti kertoi verkkosivuillaan julkisuuden henkilöiden erosta sekä sen mahdollisesta syystä eli toisen puolison mahdollisesta kumppanista. Erosta oli kerrottu toisessa tiedotusvälineessä 42 minuuttia aikaisemmin. Lehti mainitsi ensin asiasta kertoneen tiedotusvälineen leipätekstissä, mutta ei otsikossa. Tämä oli riittävää, sillä jutussa oli eri näkökulma, uusia tietoja ja se perustui lehden omaan tiedonhankintaan.

Vapauttava 6653/AL/17
Seiska

Lainaaminen

Lehti kertoi verkkosivuillaan presidentin hautajaisohjelmassa olleesta virheestä. Sama tieto oli kerrottu toisessa tiedotusvälineessä 25 minuuttia aikaisemmin. Lehti mainitsi ensin asiasta kertoneen tiedotusvälineen leipätekstissä, mutta ei otsikossa. Tämä oli riittävää, sillä juttu perustui lehden omaan tiedonhankintaan hautajaisissa.

Vapauttava 6652/AL/17
Seiska

Lainaaminen

Lehti kertoi verkkosivuillaan julkisuuden henkilön yhteistyösopimuksen päättymisestä. Sama tieto oli kerrottu toisessa tiedotusvälineessä kaksi ja puoli tuntia aikaisemmin. Lehti mainitsi ensin asiasta kertoneen tiedotusvälineen leipätekstissä, mutta ei otsikossa. Tämä oli riittävää, sillä juttu perustui lehden itsenäiseen tiedonhankintaan.

Langettava 6650/Yle/17
Yle

Lainaaminen, totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkastaminen, lähdekritiikki, kuvan harhaanjohtava käyttö, olennainen asiavirhe

Yle kertoi verkkosivuillaan ja pääuutislähetyksessään puna-armeijan kouluttaneen hirviä taistelutarkoituksiin. Jutuissa oli olennaisia asiavirheitä. Tiedot oli saatu uudesta turisteille suunnatusta museosta, mutta niiden alkuperäisenä lähteenä oli venäläisen lehden aprillipila. Yle korjasi noin kuukautta myöhemmin tv-uutisten virheitä pääuutislähetyksessään, mutta korjausta ei tehty Journalistin ohjeiden mukaisesti viipymättä. Lisäksi Yle teki aiheesta verkkosivuilleen jatkojutun, jossa alkuperäisen jutun tiedot todettiin kiistanalaisiksi. Verkkosivuilla julkaistun alkuperäisen jutun virheitä ei kuitenkaan korjattu Journalistin ohjeiden mukaisesti ja korjausten jälkeenkin Yle käytti jutussa manipuloitua kuvaa kertomatta siitä yleisölle. Jatkojuttu perustui kuitenkin Ylen omaan tiedonhankintaan, joten siinä ei ollut tarpeen mainita muita lähteitä.

Langettava 6649/SL/17
Iltalehti

Lainaaminen, totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkastaminen, lähdekritiikki, kuvan harhaanjohtava käyttö, olennainen asiavirhe

Lehti kertoi printtilehdessä ja kahdessa verkkosivuillaan julkaistussa puna-armeijan kouluttaneen hirviä taistelutarkoituksiin. Jutuissa oli olennaisia asiavirheitä. Tiedot oli saatu uudesta turisteille suunnatusta museosta, mutta niiden alkuperäisenä lähteenä oli venäläisen lehden aprillipila. Lehti teki aiheesta printtilehteen ja verkkosivuilleen jatkojutut, mutta ei korjannut alkuperäisten juttujen virheitä Journalistin ohjeiden mukaisesti. Jatkojutut perustuivat lehden omaan tiedonhankintaan, joten niissä ei ollut tarpeen mainita muita lähteitä. Lisäksi lehti käytti jutuissa manipuloituja kuvia kertomatta siitä yleisölle. 

Langettava 6648/SL/17
Iltalehti

Lainaaminen

Iltalehti kertoi lööpissä, lehden kannessa ja jutussa julkisuuden henkilön elämäntapahtumista. Juttu perustui kokonaan toisessa tiedotusvälineessä julkaistuun blogiin. Lähde mainittiin ensimmäisen kerran jutun alussa. Juttu perustui niin selvästi toisen tiedotusvälineen aineistoon, että lähteenä ollut tiedotusväline olisi pitänyt mainita jo lööpissä, kannessa sekä jutun otsikossa.

Langettava 6646/SL/17
Iltalehti

Totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkastaminen, lähdekriittisyys, olennainen asiavirhe

Lehti kertoi verkkosivuillaan tarinan pastorista, joka joutui krokotiilien syömäksi yritettyään kävellä veden päällä. Juttu perustui verkossa levinneeseen sepitteelliseen kertomukseen. Lehti ei oikaissut virhettään asianmukaisesti, kun se poisti jutun verkkosivuiltaan kertomatta siitä yleisölle. 

 

Langettava 6630/YLE/17
Yle

Journalistinen päätösvalta, piilomainonta

Ylen paikallistoimituksen Instagram-tilillä vieraili viikonloppuisin toimituksen ulkopuolisia henkilöitä. He saivat julkaista sisältöjä täysin itsenäisesti Ylen paikallistoimituksen tilillä. Tämä oli journalistisen päätösvallan luovuttamista. Vieraiden julkaisemat sisällöt eivät kuitenkaan olleet mainosmaisia.

Langettava 6623/AL/17
Kaksplus

Totuudenmukainen tiedonvälitys, lähdekritiikki, tietojen tarkistaminen

Lehti julkaisi Facebook-tilillään blogitekstin, jossa esitettiin lähdekritiikittömiä ja tarkistamattomia väitteitä rokottamisesta. Kirjoittaja toi tekstissä esille, ettei hän ollut pyrkinyt lähdekritiikkiin tai totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen, eikä tarkistanut tietoja. Yleisö ei voinut erottaa tosiasioita sepitteestä. 

Langettava 6615/SL/17
Iltalehti

Piilomainonta, konserniyhteys

Lehti julkaisi verkkosivuillaan jutun erikoisesta ajoneuvosta. Juttu oli tehty journalistisin perustein ja konserniyhteys jutun lopussa mainittuun automyyntipalveluun oli merkitty asianmukaisesti. Jutun sisällä oleva linkki ja kehotus siirtyä automyyntipalveluun oli kuitenkin piilomainontaa.

Vapauttava 6604/SL/17
Savon Sanomat

Kielteinen julkisuus, samanaikainen kuuleminen.

Kantelija joutui Savon Sanomien jutussa kielteiseen julkisuuteen. Julkisuus ei kuitenkaan ollut erittäin kielteistä eikä lehdellä ollut velvollisuutta kuulla häntä samanaikaisesti. 

Langettava 6599/MTV/17
MTV

Virheen korjaus, olennainen asiavirhe, kielteinen julkisuus, samanaikainen kuuleminen, totuudenmukainen tiedonvälitys

MTV kertoi jutussa käräjäoikeuden tuomiosta. Jutusta sai käsityksen, että kantelija oli osallistunut erittäin epäasiallisiin keskusteluihin Whatsapp-viestiryhmässä. Tämä oli olennainen asiavirhe, eikä kantelijaa ollut yritetty kuulla samassa yhteydessä. Tiedotusväline ei korjannut juttuaan kantelijan oikaisupyynnön jälkeen. Julkisuus oli niin kielteistä, ettei edes oma kannanotto olisi sitä korjannut.

Langettava 6598/SL/17
Ilta-Sanomat

Virheen korjaus, olennainen asiavirhe, kielteinen julkisuus, samanaikainen kuuleminen, totuudenmukainen tiedonvälitys

Lehti kertoi jutussa käräjäoikeuden tuomiosta. Jutusta sai käsityksen, että kantelija oli osallistunut erittäin epäasiallisiin keskusteluihin Whatsapp-viestiryhmässä. Tämä oli olennainen asiavirhe, eikä kantelijaa ollut yritetty kuulla samassa yhteydessä. Lehti poisti kantelijan nimen jutusta, mutta ei kertonut korjauksesta Journalistin ohjeiden mukaisesti yleisölle. Julkisuus oli niin kielteistä, ettei edes oma kannanotto olisi sitä korjannut.

Langettava 6597/SL/17
Iltalehti

Virheen korjaus, olennainen asiavirhe, kielteinen julkisuus, samanaikainen kuuleminen, totuudenmukainen tiedonvälitys

Lehti kertoi kahdessa jutussa käräjäoikeuden tuomiosta. Jutuista sai käsityksen, että kantelija oli osallistunut erittäin epäasiallisiin keskusteluihin Whatsapp-viestiryhmässä. Tämä oli olennainen asiavirhe, eikä kantelijaa ollut yritetty kuulla samassa yhteydessä. Lehti korjasi virheensä asianmukaisesti, mutta se ei riittänyt poistamaan juttujen perusteella syntynyttä erittäin kielteistä julkisuutta. Julkisuus oli niin kielteistä, ettei edes oma kannanotto olisi sitä korjannut.

Langettava 6593/YLE/17
Yle

Totuudenmukainen tiedonvälitys, virheen korjaus, tietojen tarkistaminen

Ylen verkkojutussa tulkittiin virheellisesti kantelijan tekstiä, joka oli julkaistu nimettömänä kansanedustajan Facebook-sivulla. Yle ei oikaissut juttuaan kantelijan pyynnöstä huolimatta. Langettava äänin 8-2. Lopussa eriävä mielipide.

Vapauttava 6581/SL/17
Savon Sanomat

Kielteinen julkisuus, samanaikainen kuuleminen, oma kannanotto, olennainen asiavirhe, yksityisyyden suoja

Lehti kertoi eläinlääkärin saaneen sakot poliisin vastustamisesta. Häntä epäiltiin myös eläinsuojelurikoksesta, mutta tämä syyte hylättiin. Eläinlääkäri saattoi olla tunnistettavissa jutusta, mutta hän ei joutunut erittäin kielteisen julkisuuden kohteeksi. Jutussa ei ollut asiavirheitä eikä se loukannut yksityisyyden suojaa.

Vapauttava 6569/PL/17
Lauttasaari-Lehti

Virheen korjaus

Lehti lyhensi puolueen nimen kuntavaaligallupista julkaisemassaan taulukossa. Puolueen nimi oli kuitenkin oikein jutussa, johon taulukko liittyi. Kyseessä ei ollut olennainen asiavirhe. 

Vapauttava 6565/SL/17
Iltalehti

Piilomainonta, konserniyhteys

Iltalehti julkaisi verkkosivuillaan asuntojen hintatasoa käsittelevän jutun. Jutun kuvat ja tiedot olivat peräisin samaan konserniin kuuluvasta asuntoilmoituspalvelusta ja juttu sisälsi linkkejä palvelussa oleviin myyntikohteisiin. Juttu täytti kuitenkin Journalistin ohjeiden minimivaatimukset, koska siihen oli valittu asumissivustolle sopiva journalistinen näkökulma. Lehti mainitsi konserniyhteyden asianmukaisesti.

Langettava 6548/SL/17
Satakunnan Kansa

Erittäin kielteinen julkisuus, samanaikainen kuuleminen, oma kannanotto, totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkastaminen, lähdekritiikki, otsikko

Lehti kertoi viidessä laajassa jutussa noin kolmen viikon aikana lääkärin määränneen holtittomasti päihdekäyttöön soveltuvia lääkkeitä. Julkisuus oli erittäin kielteistä ja lääkäri oli selvästi tunnistettavissa jutuista. Häntä ei siitä huolimatta kuultu yhdessäkään jutussa, eikä edes pyritty uskottavasti tavoittelemaan. Kantelija sai julkaista oman kannanoton juttusarjan päättymisen jälkeen. Hän joutui kuitenkin niin kielteisen julkisuuden kohteeksi, ettei oma kannanotto riittänyt sitä korjaamaan.

 

Langettava 6547/YLE/17
Yle

Virheen korjaus, olennainen asiavirhe

Yle julkaisi verkkosivuillaan uutisen, jossa oli olennainen asiavirhe. Virheestä oli tehty kaksi oikaisupyyntöä, mutta Yle korjasi virheen vasta saatuaan tiedon kantelusta.

<< 1 2 3 4 5 6 7 8  ... >> 

Vapauttava 6440/SL/16

Vastaaja: Etelä-Suomen Sanomat

Asia: Uhrin hienotunteinen kohtelu

Ratkaistu: 21.4.2017

Lehti julkaisi kuvan, jossa näkyi poliisin ampuma vainaja. Kuva ei ollut sensaatiohakuinen, eikä siitä voinut tunnistaa henkilöä.

Kantelu 31.12.2016

Kantelu kohdistuu Etelä-Suomen Sanomien verkkolehdessä 2.10.2016 ja printtilehdessä 3.10.2016 julkaistuun kuvaan, jossa on kaksi poliisia ja lakanalla peitetty kuollut henkilö auton edessä.

Kantelija vetoaa Journalistin ohjeiden kohtaan 26 ja toteaa, että vainajan kuvan julkaiseminen loukkaa ihmisarvoa sekä vainajan arvoa törkeällä tavalla. Kantelija viittaa myös Journalistin ohjeiden kohtaan 28 ja toteaa, että kuva on ilkeydessään ja loukkaavuudessaan kaukana hienotunteisesta ja se on satuttanut ja haavoittanut vainajan perhettä ja läheisiä todella syvästi. 

Kantelija viittaa Journalistin ohjeiden kohtaan 32, jossa todetaan, että tunnistamiseen johtavien tietojen käytössä on noudatettava varovaisuutta. Kantelijan mukaan Etelä-Suomen Sanomien verkkosivuilla oli 2.10. kuva, jossa auton rekisteritunnus oli näkyvissä.

Kantelija kertoo ottaneensa yhteyttä ensin lehden uutispäällikköön, joka ei halunnut kommentoida asiaa. Sen jälkeen kantelija otti yhteyttä päätoimittajaan, joka hänen mukaansa esiintyi epäammattimaisesti ja välinpitämättömästi.

Kantelija sanoo, että hän on menettänyt omaisensa ja seuraavana päivänä lehden etusivulla on kuva omaisesta lakanan alla. Kantelija sanoo, että hän ei muista koskaan nähneensä vastaavia onnettomuuspaikalta julkaistuja kuvia vainajasta. 


Etelä-Suomen Sanomien vastaus 8.2.2017

Päätoimittaja Perttu Kauppinen taustoittaa vastauksessaan uutista, johon kuva liittyi. Lahtelaismiehen kuljettama auto oli suistunut kolarin seurauksena moottoritien keskiviheriölle. Poliisin ensitietojen mukaan autossa oli tilanne, jonka tutkittiin vakavana väkivaltarikoksena. Poliisi käytti asetta rikoksen estämiseksi. Myöhemmin kävi ilmi, että mies oli yrittänyt puukottaa hengiltä auton matkustajan.

Etelä-Suomen Sanomien lukijalta saamassa kuvassa on auto ja sen vieressä ojassa lakana, jonka reunan alta näkyvät miehen kengät. Kaksi poliisia tutkii maastoa auton vieressä. 

Päätoimittaja kertoo, että kun kantelija ensimmäisen kerran otti yhteyttä, poliisi ei ollut vielä tiedottanut tapahtumien tarkemmasta kulusta eikä ollut tietoa siitä, miksi poliisi oli päätynyt ampumaan miehen. Kantelijaan suhtauduttiin puhelimessa kuuntelevasti, ymmärtävästi ja empaattisesti. 

Kantelija ja toinen henkilö soittivat Etelä-Suomen Sanomiin useita kertoja järkyttyneinä, päätoimittaja kuvaa. Kantelijan puheluiden mukaan lehti oli toiminut väärin selvittäessään lahtelaismiehen taustoja ja uutisoidessaan asioita, joita poliisin virallisessa tiedotuksessa ei kerrottu.

Päätoimittaja toteaa Journalistin ohjeiden kohdan 26 osalta, että kuvassa tai uutisessa ei tuotu esille miehen etnistä alkuperää, kansallisuutta, sukupuolta, seksuaalista suuntautumista, vakaumusta tai näihin verrattavaa ominaisuutta. 

Kohdan 28 osalta päätoimittaja toteaa, että Nelostien traagisesti päättynyt kaahailu nousi valtakunnalliseksi uutisaiheeksi. On harvinaista, että poliisin aseenkäyttö johtaa Suomessa kuolemaan. Vielä harvinaisempaa on, että näin tapahtuu keskellä päivää julkisella paikalla. Kaahailulla ja poliisin toimilla niiden jälkeen oli kymmeniä silminnäkijöitä. Useat ihmiset ilmoittautuivat poliisille asianomistajiksi lahtelaismiehen kaahailun aikana sattuneisiin liikennerikoksiin. Auto oli moottoritien keskellä viherkaistalla - julkisella paikalla ja täysin näkyvissä. ESS hankki tapauksesta useita silminnäkijöiden ottamia kuvia.

Päätoimittaja sanoo, että lahtelaismies ei ollut tapauksessa onnettomuuden tai rikoksen uhri vaan epäilty tekijä. Päätoimittajan mukaan Etelä-Suomen Sanomat ymmärtää, että kantelijasta ja muista omaisista voi tuntua raskaalta, että hänen tapahtumistaan kertova kuva on julkisuudessa. 

Päätoimittaja jatkaa, että kuten poikkeuksellisissa uutistilanteissa aina, kuvan käyttöä harkittiin ESS:n toimituksessa huolellisesti. Vaikka kuvassa on ruumis, se on verhottu lakanalla ja vain sivuosassa kuvassa. Kuvaa ei käytetty sensaatiohakuisesti vaan alkuperäinen laaja rajaus, jossa myös kuvan ottajan auton rakenteet näkyvät, on säilytetty. Epätarkasta kännykkäkuvasta ei välttämättä edes huomaa, että auton vieressä on ruumis. 

Journalistin ohjeiden mukaan journalisti on vastuussa ennen kaikkia lukijoilleen, joilla on oikeus saada tietää, mitä yhteiskunnassa tapahtuu (JO 1). Päätoimittaja sanoo, että ESS:n tehtävä on kertoa lukijoilleen yhteiskunnallisesti merkittävistä tapahtumista, joita rikokset ja onnettomuudetkin ovat. Kuva kertoo tapahtumista tavalla, johon pelkkä teksti ei kykene.

Journalistin ohjeiden kohdan 32 osalta päätoimittaja toteaa, että lukijan kuvassa rekisterinumero on sumennettu näkyvistä eikä miestä olisi voinut tunnistaa sen perusteella. 

Miehen henkilöyttä ei paljastettu missään vaiheessa uutisointia. 

Ratkaisu

JO 1: Journalisti on vastuussa ennen kaikkea lukijoilleen, kuulijoilleen ja katselijoilleen. Heillä on oikeus saada tietää, mitä yhteiskunnassa tapahtuu.

JO 26: Jokaisen ihmisarvoa on kunnioitettava. Etnistä alkuperää, kansallisuutta, sukupuolta, seksuaalista suuntautumista, vakaumusta tai näihin verrattavaa ominaisuutta ei pidä tuoda esiin asiaankuulumattomasti tai halventavasti.

JO 27: Yksityiselämään kuuluvia erityisen arkaluonteisia seikkoja voi julkaista vain asianomaisen suostumuksella tai jos niillä on poikkeuksellista yhteiskunnallista merkitystä. Yksityiselämän suoja on otettava huomioon myös kuvia käytettäessä.

JO 28: Sairaus- ja kuolemantapauksista sekä onnettomuuksien ja rikosten uhreista tietoja hankittaessa ja uutisoitaessa on aina noudatettava hienotunteisuutta.

JO 32: Tunnistamiseen johtavien tietojen käytössä on syytä olla varovainen, kun kyse on vasta rikosepäilystä tai syytteestä.

Etelä-Suomen Sanomat julkaisi lukijan ottaman kuvan tilanteesta, jossa poliisi oli ampunut miehen moottoritien keskikaistan viheriölle. Kuvassa näkyi kaksi poliisia, auto ja auton edessä valkoinen peite, jonka alla oli ruumis. Kuva julkaistiin sekä verkkolehdessä että printtilehden etusivulla.

Etelä-Suomen Sanomat oli sumentanut auton rekisterinumeron siten, että se ei ollut tunnistettavissa. Kuvassa ei ollut näkyvissä muutakaan, mistä vainajan henkilöllisyyden olisi voinut tunnistaa.

Tiedotusvälineiden on osoitettava erityistä hienotunteisuutta ja harkintaa uutisoidessaan kuolemantapauksista. Hienotunteisuuden vaatimusta ei poista se, että kyseessä oli tilanne, jossa poliisi oli ampunut estääkseen rikoksen.

Julkisen sanan neuvosto ymmärtää, että onnettomuuspaikalta otettu kuva voi järkyttää omaisensa poikkeuksellisella tavalla menettäneitä vainajan läheisiä. Kuvan näkeminen lehdessä voi tuntua raskaalta. 

Kyseessä oli kuitenkin merkittävä uutistapahtuma, josta yleisöllä oli oikeus saada tietää. 

Kuva ei ollut sensaatiohakuinen, ja se oli niin epätarkka, että vain asiayhteydestä oli mahdollista päätellä, että lakanan alla oli ruumis. Kuvan julkaiseminen ei rikkonut hienotunteisuusvaatimusta, etenkään, kun siinä ei näkynyt mitään tunnistamiseen johtavia tietoja. 

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Etelä-Suomen Sanomat ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.

Ratkaisun teki Julkisen sanan neuvoston puheenjohtaja Elina Grundström 


 

Tämä päätös on avattu 702 kertaa