PÄÄTÖKSET

Vapauttava 6511/AL/17
Kotiliesi

Lainaaminen

Lehti käsitteli jutussaan aihetta, josta oli julkaistu uusi tietokirja. Juttu perustui omaan tiedonhankintaan. Kirjasta otettujen lainausten lähde oli merkitty vasta jutun lopussa, mutta se täytti Journalistin ohjeiden perusvaatimukset.

Vapauttava 6508/SL/17
Satakunnan Kansa

Yksityisyyden suoja, rikosepäillyn tunnistaminen

Lehti kertoi entiseen toimitusjohtajaan kohdistuvista rikosepäilyistä. Se oli perusteltua toimitusjohtajan aseman ja asian yhteiskunnallisen merkityksen takia.

Vapauttava 6506/SL/17
Savon Sanomat

Yksityisyyden suoja, rikosepäillyn tunnistaminen

Lehti kertoi entiseen toimitusjohtajaan kohdistuvista rikosepäilyistä. Se oli perusteltua toimitusjohtajan aseman ja asian yhteiskunnallisen merkityksen takia.

Vapauttava 6498/SL/17
Iltalehti

Piilomainonta, journalistinen päätösvalta

Lehti kertoi verkkosivuillaan yhden valmistajan pakastepizzoista ja niiden saapumisesta Suomeen. Juttu perustui valmistajan tiedotteeseen, mutta se oli luonteeltaan ruoka-aiheinen ilmiöjuttu. Vapauttava äänin 8-3.

Langettava 6484/SL/17
Kauppalehti

Tietojen tarkistaminen, lainaaminen, otsikko, virheen korjaus

Talouslehti kertoi tutkijoiden olevan varmoja, että äskettäin havaitut radiosignaalit olisivat avaruusolentojen lähettämiä. Tiedot perustuivat toisen käden lähteeseen, jota oli referoitu virheellisesti ja harhaanjohtavasti, ja jota ei ollut merkitty selvästi lähteeksi.

Langettava 6480/AL/17
Urheilulehti

Lähdekritiikki, kielteinen julkisuus

Lehti haastatteli henkilöä, joka kertoi poikansa joutuneen rikoksen uhriksi urheiluleirillä. Rikoksesta epäilty oli jutussa ainakin lajiyhteisön tunnistettavissa, mutta häntä ei ollut kuultu samassa yhteydessä. Juttu oli yksipuolinen ja kritiikitön, ja lähdekritiikin puuttuminen vahvisti jutun aiheuttamaa erittäin kielteistä julkisuutta

Langettava 6475/SL/17
Iltalehti

Lainaaminen

Lehti kertoi kannessaan ja jutussaan julkisuuden henkilön perheenjäsenen sairastumisesta. Juttu perustui niin selvästi toisen tiedotusvälineen skuuppiin, että lähde olisi pitänyt mainita jo kannessa sekä jutun otsikossa tai sen alussa. Langettava äänin 11–1. Päätöksen lopussa eriävä mielipide.

Langettava 6474/SL/17
Ilta-Sanomat

Lainaaminen

Lehti kertoi kannessaan ja jutussaan julkisuuden henkilön perheenjäsenen sairastumisesta. Juttu perustui niin selvästi toisen tiedotusvälineen skuuppiin, että lähde olisi pitänyt mainita jo kannessa sekä jutun otsikossa tai sen alussa. Langettava äänin 11–1. Päätöksen lopussa eriävä mielipide.

Langettava 6473/SL/17
Ilta-Sanomat

Lainaaminen

Lehti kertoi kannessaan ja jutussaan julkisuuden henkilöön kohdistuvasta rikosepäilystä. Juttu perustui niin selvästi toisen tiedotusvälineen skuuppiin, että lähde olisi pitänyt mainita jo kannessa. Langettava äänin 11–1. Päätöksen lopussa eriävä mielipide.

Vapauttava 6461/PL/17
Lapuan Sanomat

Haastattelu, kielteinen julkisuus, rikosepäillyn tunnistaminen

Paikallislehti haastatteli mökkikylän asukasta välikohtauksesta, jonka tämä oli itse tuonut julkisuuteen aiemmassa mielipidekirjoituksessaan. Haastateltavalle oli kerrottu, missä asiayhteydessä hänen lausumiaan käytetään. Haastateltavan asumisjärjestelyn luvallisuuden käsitteleminen oli asiayhteyden takia perusteltua, ja hän sai esittää oman näkemyksensä aiheesta jo samassa yhteydessä.

Vapauttava 6455/SL/17
Iltalehti

Lainaaminen

Lehti kertoi epäillystä rikoksesta, josta oli levinnyt videoita sosiaalisessa mediassa. Juttu perustui omaan tiedonhankintaan, ja siinä oli mainittu asiasta aiemmin kertonut tiedotusväline. Lehden ei tarvinnut mainita, että video oli jaettu myös sivustolla, joka ei ollut tehnyt omaa journalistista työtä.

Vapauttava 6452/YLE/16
YLE

Virheen korjaus, lähdekritiikki, raportoinnin täydentäminen, otsikko

Yle uutisoi hallituksen luvanneen korkeakouluille lisärahaa, mutta kertoi harhaanjohtavan puutteellisesti, millaisesta rahoituksesta oli kyse. Yle tarkensi uutisointiaan jatkojutuilla vielä saman päivän aikana. Vaikka jatkojutut oli linkitetty puutteellisesti alkuperäiseen juttuun, kokonaisuus täytti Journalistin ohjeiden perusvaatimukset. Vapauttava äänin 5–3. Eriävä mielipide.

Lausuma 6450/L/17
Pääministeri Juha Sipilä

Sananvapauden rajoittaminen

Vapauttava 6442/AL/16
Tuulilasi

Tietolähteet, piilomainonta

Autoilulehti teki nastarengastestejä yhden rengasvalmistajan omistamalla radalla. Yhteistyöstä olisi ollut hyvä kertoa lukijoille, mutta lehti osoitti huolellisuutta tietojen tarkistamisessa.

Vapauttava 6440/SL/16
Etelä-Suomen Sanomat

Uhrin hienotunteinen kohtelu

Lehti julkaisi kuvan, jossa näkyi poliisin ampuma vainaja. Kuva ei ollut sensaatiohakuinen, eikä siitä voinut tunnistaa henkilöä.

Vapauttava 6435/SL/16
Helsingin Sanomat

Uhrin hienotunteinen kohtelu

Lehti julkaisi kulttuurihenkilön muistokirjoituksen. Lukijoilla oli oikeus saada tietää tunnetun henkilön kuolemasta, vaikka vainajaa ei ollut vielä virallisesti tunnistettu eikä omaiseen ollut oltu yhteydessä.

Vapauttava 6429/SL/16
Orimattilan Sanomat

Uhrin hienotunteinen kohtelu

Lehti julkaisi kulttuurihenkilön muistokirjoituksen. Lukijoilla oli oikeus saada tietää tunnetun henkilön kuolemasta, vaikka vainajaa ei ollut vielä virallisesti tunnistettu.

Vapauttava 6427/SL/16
Iltalehti

Yksityisyyden suoja, rikosepäillyn tunnistaminen

Lehti kertoi verkko- ja printtilehdessään entiseen toimitusjohtajaan kohdistuvista rikosepäilyistä. Se ei ollut kohtuutonta kantelijan aseman takia. Verkkojutun alkuperäisessä kuvassa olleet muut henkilöt eivät olleet tunnistettavissa, ja myöhemmin lehti vielä rajasi kuvaa.

Langettava 6425/SL/16
Iltalehti

Kielteinen julkisuus, lähdekritiikki, oikeudenkäyntiin vaikuttaminen

Lehti referoi ennakkoon kirjaa, joka käsittelee paljon julkisuutta saaneen rikostapauksen tutkintaa. Tapauksen tutkinnanjohtaja joutui jutussa niin kielteiseen julkisuuteen, ettei edes oma kannanotto olisi sitä korjannut. Juttu myötäili kritiikittömästi syytetyn näkemyksiä ja otti ennakolta kantaa keskeneräiseen oikeusprosessiin. Langettava äänin 11–2. Päätöksen lopussa eriävä mielipide.

Langettava 6414/AL/16 ja 6418/AL/16
Suomen Kuvalehti

Kielteinen julkisuus, samanaikainen kuuleminen

Lehti kertoi verkkosivuillaan epäilystä, jonka mukaan pääministeri olisi vaikuttanut Yleisradion uutisointiin. Lehti ei aidosti pyrkinyt antamaan erittäin kielteisen julkisuuden kohteeksi joutuneelle päätoimittajalle tilaisuutta esittää omaa näkemystään samassa yhteydessä.

<< 1 2 3 4 5 6 7 8  ... >> 

Vapauttava 6435/SL/16

Vastaaja: Helsingin Sanomat

Asia: Uhrin hienotunteinen kohtelu

Ratkaistu: 21.4.2017

Lehti julkaisi kulttuurihenkilön muistokirjoituksen. Lukijoilla oli oikeus saada tietää tunnetun henkilön kuolemasta, vaikka vainajaa ei ollut vielä virallisesti tunnistettu eikä omaiseen ollut oltu yhteydessä.

Kantelu 27.12.2016

Kantelu kohdistuu Helsingin Sanomien 27.12.2016 julkaisemaan taiteilija Hannu Rönkkösen muistokirjoitukseen. Muistokirjoitus on julkaistu printtilehdessä otsikolla ”Hannu Rönkkönen 1950–2016 – Mies taidevietin vietävänä” ja verkossa otsikolla ”Hannu Rönkkönen 1950–2016” osoitteessa http://www.hs.fi/muistot/art-2000005019538.html. 

Kantelija on muistokirjoituksessa käsitellyn taiteilijan omainen. Kantelussaan kantelija toteaa, että viranomainen ei ole vielä julistanut taiteilijaa kuolleeksi vaan oikeuslääketieteelliset tutkimukset ovat yhä kesken. Kantelijan mukaan on eettisesti kestämätöntä julkaista tieto kuolemasta ennen viranomaisten vahvistusta ja myös ilman yhteydenottoa häneen, joka on muistokirjoituksessa käsitellyn henkilön ainoa lähiomainen.

Lisäksi kantelija toteaa, että muistokirjoituksessa on väärin taiteilijan syntymäkunta. Helsingin Sanomat on kuitenkin korjannut virheen jutun julkaisemista seuraavana päivänä sekä verkossa että printtilehdessä, joten Julkisen sanan neuvosto ei käsittele virheen korjaamista.

Helsingin Sanomien vastaus 5.3.2017

Päätoimittaja Kaius Niemi kirjoittaa, että useat henkilöt taiteilija Hannu Rönkkösen ystävä- ja lähipiiristä olivat yhteydessä muistokirjoituksen kirjoittajaan kuolemantapauksen jälkeen ja toimitus tilasi tämän perusteella muistokirjoituksen kyseiseltä lehden vakituiselta avustajalta.

Päätoimittajan mukaan oikeuslääketieteellisen tutkimuksen valmistuminen vainajasta ei ole edellytys sille, etteikö henkilön kuolemaa voida uutisoida, jos kuolema itsessään on kiistaton ja journalistisin perustein vahvistettu.

Kyseisessä muistokirjoituksessa tiedot on hankittu usealta vainajalle läheiseltä lähteeltä, itse kuolema on kiistaton eikä muistokirjoituksessa ole asioita, jotka loukkaisivat vainajaa tai hänen sukulaisiaan.

Päätoimittaja kirjoittaa, että muistokirjoituksien kohdalla hienotunteisuuden vaade on poikkeuksellisen korkea, koska tietoja saadaan ihmisiltä, jotka ovat vastikään menettäneet läheisen ihmisen. Helsingin Sanomat pyrkii tämän johdosta lähtökohtaisesti aina olemaan yhteydessä muistokirjoituksen kohteiden lähiomaisiin.  Aina tietoa vainajien kaikista omaisista tai läheisistä ihmisistä ei kuitenkaan ole tai sitä ei pystytä hankkimaan. Lisäksi se, ketkä vainajalle todellisuudessa olivat lähipiiriä tai läheisimpiä omaisia, on usein hyvin tapauskohtaista.

Päätoimittajan mukaan kyseisessä muistokirjoituksessa tiedot on hankittu usealta vainajalle läheiseltä lähteeltä, itse kuolema on kiistaton eikä muistokirjoituksessa ole asioita, jotka loukkaisivat vainajaa tai hänen sukulaisiaan. 

Artikkelissa ollut yksittäinen asiavirhe (vainajan syntymäkunta) on myöhemmin oikaistu.


Ratkaisu

JO 28: Sairaus- ja kuolemantapauksista sekä onnettomuuksien ja rikosten uhreista tietoja hankittaessa ja uutisoitaessa on aina noudatettava hienotunteisuutta.

Helsingin Sanomat julkaisi printtilehdessä ja verkkosivuillaan kuvataiteilijan muistokirjoituksen noin kaksi viikkoa hänen tapaturmaisen kuolemansa jälkeen. Vainajaa ei ollut vielä virallisesti tunnistettu, koska oikeuslääketieteelliset tutkimukset olivat kesken.

Helsingin Sanomien toimittaja oli ollut yhteydessä useaan taiteilijan lähipiiriin kuuluneeseen henkilöön mutta ei kantelijaan, joka oli kertomansa mukaan taiteilijan ainoa lähiomainen.

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että lehdellä oli riittävän varma tieto kuolemasta. 

Neuvosto ymmärtää, että omaisesta voi tuntua raskaalta lukea muistokirjoitus lehdestä, kun läheisen kuolemaa ei ole vielä vahvistettu. Yleisöllä oli kuitenkin oikeus saada tietää tunnetun henkilön kuolemasta.

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Helsingin Sanomat ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.

Ratkaisun teki Julkisen sanan neuvoston puheenjohtaja Elina Grundström
 

Tämä päätös on avattu 589 kertaa