PÄÄTÖKSET

Vapauttava 6714/SL/17
Aamulehti

Olennainen asiavirhe

Lehti julkaisi verkkosivuillaan junaliikennettä käsittelevän jutun. Jutussa viitattiin Veturimiesten liittoon yleisilmaisulla ”veturinkuljettajien liitto”. Ilmaisun ”pääluottamusmies” sijaan käytettiin ilmaisua ”pääluottamushenkilö”. Tiedotusvälineellä oli oikeus valita käyttämänsä ilmaisut. Ne eivät olleet olennaisia asiavirheitä.

Vapauttava 6709/AL/17
Seura

Yksityiselämän suoja, rikosepäillyn tunnistaminen

Lehti kertoi verkkosivuillaan ja printtiversiossaan veropetosepäilystä, joka kohdistui suuren suomalaiskonsernin omistajaan. Henkilö oli jutusta tunnistettavissa. Se oli perusteltua henkilön aseman ja asian yhteiskunnallisen merkityksen vuoksi.

 

Langettava 6700/YLE/17
YLE

Totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkistaminen, olennainen asiavirhe, virheen korjaus

Ylen MOT-toimitus julkaisi verkkosivuillaan lobbaamista käsittelevän jutun. Jutussa julkaistiin 74 nimen lista eduskunnassa runsaasti vierailleista henkilöistä. Yle ei ollut tarkistanut kaikkien listalla olevien henkilöllisyyksiä niin hyvin kuin se olisi voinut, ja lista sisälsi virheitä. Yleisölle ei kerrottu virheistä riittävän tarkasti.

Vapauttava 6689/SL/17
Karjalainen

Piilomainonta, mainonnan merkitseminen

Lehti julkaisi verkkosivuillaan natiivimainoksen. Se oli merkitty Journalistin ohjeiden mukaisesti.

Langettava 6665/MTV/17
MTV

Tietojen tarkastaminen, lähdekritiikki, asiavirhe

MTV kertoi verkkosivuillaan aminohappovalmisteesta. Jutussa valmistetta kutsuttiin lääkkeeksi, vaikka sitä ei ole rekisteröity lääkkeeksi eikä sitä myydä lääkkeenä. Tämä oli olennainen asiavirhe, joka olisi pitänyt korjata. Jutussa haastatelluilla henkilöillä oli sidonnaisuus tuotteen valmistajaan, mutta tämä tuotiin avoimesti esille.

Vapauttava 6663/SL/17
Österbottens Tidning

Totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkistaminen, lähdekritiikki, olennainen asiavirhe, virheen korjaus

Lehti kertoi verkkosivuillaan poliitikon nimitelleen naisia loukkaavasti sosiaalisessa mediassa käydyssä keskustelussa. Jutussa ei ollut olennaista asiavirhettä, ja lehti oli yrittänyt saada juttuun myös poliitikon kommentin.

Vapauttava 6662/YLE/17
Yle Svenska

Totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkistaminen, lähdekritiikki, olennainen asiavirhe, virheen korjaus

Yle Svenska kertoi verkkosivuillaan poliitikon nimitelleen naisia loukkaavasti sosiaalisessa mediassa käydyssä keskustelussa. Jutussa ei ollut olennaista asiavirhettä, ja Yle oli yrittänyt saada juttuun myös poliitikon kommentin.

Vapauttava 6654/AL/17
Seiska

Lainaaminen

Lehti kertoi verkkosivuillaan julkisuuden henkilöiden erosta sekä sen mahdollisesta syystä eli toisen puolison mahdollisesta kumppanista. Erosta oli kerrottu toisessa tiedotusvälineessä 42 minuuttia aikaisemmin. Lehti mainitsi ensin asiasta kertoneen tiedotusvälineen leipätekstissä, mutta ei otsikossa. Tämä oli riittävää, sillä jutussa oli eri näkökulma, uusia tietoja ja se perustui lehden omaan tiedonhankintaan.

Vapauttava 6653/AL/17
Seiska

Lainaaminen

Lehti kertoi verkkosivuillaan presidentin hautajaisohjelmassa olleesta virheestä. Sama tieto oli kerrottu toisessa tiedotusvälineessä 25 minuuttia aikaisemmin. Lehti mainitsi ensin asiasta kertoneen tiedotusvälineen leipätekstissä, mutta ei otsikossa. Tämä oli riittävää, sillä juttu perustui lehden omaan tiedonhankintaan hautajaisissa.

Vapauttava 6652/AL/17
Seiska

Lainaaminen

Lehti kertoi verkkosivuillaan julkisuuden henkilön yhteistyösopimuksen päättymisestä. Sama tieto oli kerrottu toisessa tiedotusvälineessä kaksi ja puoli tuntia aikaisemmin. Lehti mainitsi ensin asiasta kertoneen tiedotusvälineen leipätekstissä, mutta ei otsikossa. Tämä oli riittävää, sillä juttu perustui lehden itsenäiseen tiedonhankintaan.

Langettava 6650/Yle/17
Yle

Lainaaminen, totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkastaminen, lähdekritiikki, kuvan harhaanjohtava käyttö, olennainen asiavirhe

Yle kertoi verkkosivuillaan ja pääuutislähetyksessään puna-armeijan kouluttaneen hirviä taistelutarkoituksiin. Jutuissa oli olennaisia asiavirheitä. Tiedot oli saatu uudesta turisteille suunnatusta museosta, mutta niiden alkuperäisenä lähteenä oli venäläisen lehden aprillipila. Yle korjasi noin kuukautta myöhemmin tv-uutisten virheitä pääuutislähetyksessään, mutta korjausta ei tehty Journalistin ohjeiden mukaisesti viipymättä. Lisäksi Yle teki aiheesta verkkosivuilleen jatkojutun, jossa alkuperäisen jutun tiedot todettiin kiistanalaisiksi. Verkkosivuilla julkaistun alkuperäisen jutun virheitä ei kuitenkaan korjattu Journalistin ohjeiden mukaisesti ja korjausten jälkeenkin Yle käytti jutussa manipuloitua kuvaa kertomatta siitä yleisölle. Jatkojuttu perustui kuitenkin Ylen omaan tiedonhankintaan, joten siinä ei ollut tarpeen mainita muita lähteitä.

Langettava 6649/SL/17
Iltalehti

Lainaaminen, totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkastaminen, lähdekritiikki, kuvan harhaanjohtava käyttö, olennainen asiavirhe

Lehti kertoi printtilehdessä ja kahdessa verkkosivuillaan julkaistussa puna-armeijan kouluttaneen hirviä taistelutarkoituksiin. Jutuissa oli olennaisia asiavirheitä. Tiedot oli saatu uudesta turisteille suunnatusta museosta, mutta niiden alkuperäisenä lähteenä oli venäläisen lehden aprillipila. Lehti teki aiheesta printtilehteen ja verkkosivuilleen jatkojutut, mutta ei korjannut alkuperäisten juttujen virheitä Journalistin ohjeiden mukaisesti. Jatkojutut perustuivat lehden omaan tiedonhankintaan, joten niissä ei ollut tarpeen mainita muita lähteitä. Lisäksi lehti käytti jutuissa manipuloituja kuvia kertomatta siitä yleisölle. 

Langettava 6648/SL/17
Iltalehti

Lainaaminen

Iltalehti kertoi lööpissä, lehden kannessa ja jutussa julkisuuden henkilön elämäntapahtumista. Juttu perustui kokonaan toisessa tiedotusvälineessä julkaistuun blogiin. Lähde mainittiin ensimmäisen kerran jutun alussa. Juttu perustui niin selvästi toisen tiedotusvälineen aineistoon, että lähteenä ollut tiedotusväline olisi pitänyt mainita jo lööpissä, kannessa sekä jutun otsikossa.

Langettava 6646/SL/17
Iltalehti

Totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkastaminen, lähdekriittisyys, olennainen asiavirhe

Lehti kertoi verkkosivuillaan tarinan pastorista, joka joutui krokotiilien syömäksi yritettyään kävellä veden päällä. Juttu perustui verkossa levinneeseen sepitteelliseen kertomukseen. Lehti ei oikaissut virhettään asianmukaisesti, kun se poisti jutun verkkosivuiltaan kertomatta siitä yleisölle. 

 

Langettava 6630/YLE/17
Yle

Journalistinen päätösvalta, piilomainonta

Ylen paikallistoimituksen Instagram-tilillä vieraili viikonloppuisin toimituksen ulkopuolisia henkilöitä. He saivat julkaista sisältöjä täysin itsenäisesti Ylen paikallistoimituksen tilillä. Tämä oli journalistisen päätösvallan luovuttamista. Vieraiden julkaisemat sisällöt eivät kuitenkaan olleet mainosmaisia.

Langettava 6623/AL/17
Kaksplus

Totuudenmukainen tiedonvälitys, lähdekritiikki, tietojen tarkistaminen

Lehti julkaisi Facebook-tilillään blogitekstin, jossa esitettiin lähdekritiikittömiä ja tarkistamattomia väitteitä rokottamisesta. Kirjoittaja toi tekstissä esille, ettei hän ollut pyrkinyt lähdekritiikkiin tai totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen, eikä tarkistanut tietoja. Yleisö ei voinut erottaa tosiasioita sepitteestä. 

Langettava 6615/SL/17
Iltalehti

Piilomainonta, konserniyhteys

Lehti julkaisi verkkosivuillaan jutun erikoisesta ajoneuvosta. Juttu oli tehty journalistisin perustein ja konserniyhteys jutun lopussa mainittuun automyyntipalveluun oli merkitty asianmukaisesti. Jutun sisällä oleva linkki ja kehotus siirtyä automyyntipalveluun oli kuitenkin piilomainontaa.

Vapauttava 6604/SL/17
Savon Sanomat

Kielteinen julkisuus, samanaikainen kuuleminen.

Kantelija joutui Savon Sanomien jutussa kielteiseen julkisuuteen. Julkisuus ei kuitenkaan ollut erittäin kielteistä eikä lehdellä ollut velvollisuutta kuulla häntä samanaikaisesti. 

Langettava 6599/MTV/17
MTV

Virheen korjaus, olennainen asiavirhe, kielteinen julkisuus, samanaikainen kuuleminen, totuudenmukainen tiedonvälitys

MTV kertoi jutussa käräjäoikeuden tuomiosta. Jutusta sai käsityksen, että kantelija oli osallistunut erittäin epäasiallisiin keskusteluihin Whatsapp-viestiryhmässä. Tämä oli olennainen asiavirhe, eikä kantelijaa ollut yritetty kuulla samassa yhteydessä. Tiedotusväline ei korjannut juttuaan kantelijan oikaisupyynnön jälkeen. Julkisuus oli niin kielteistä, ettei edes oma kannanotto olisi sitä korjannut.

Langettava 6598/SL/17
Ilta-Sanomat

Virheen korjaus, olennainen asiavirhe, kielteinen julkisuus, samanaikainen kuuleminen, totuudenmukainen tiedonvälitys

Lehti kertoi jutussa käräjäoikeuden tuomiosta. Jutusta sai käsityksen, että kantelija oli osallistunut erittäin epäasiallisiin keskusteluihin Whatsapp-viestiryhmässä. Tämä oli olennainen asiavirhe, eikä kantelijaa ollut yritetty kuulla samassa yhteydessä. Lehti poisti kantelijan nimen jutusta, mutta ei kertonut korjauksesta Journalistin ohjeiden mukaisesti yleisölle. Julkisuus oli niin kielteistä, ettei edes oma kannanotto olisi sitä korjannut.

<< 1 2 3 4 5 6 7 8  ... >> 

Vapauttava 6427/SL/16

Vastaaja: Iltalehti

Asia: Yksityisyyden suoja, rikosepäillyn tunnistaminen

Ratkaistu: 24.5.2017

Lehti kertoi verkko- ja printtilehdessään entiseen toimitusjohtajaan kohdistuvista rikosepäilyistä. Se ei ollut kohtuutonta kantelijan aseman takia. Verkkojutun alkuperäisessä kuvassa olleet muut henkilöt eivät olleet tunnistettavissa, ja myöhemmin lehti vielä rajasi kuvaa.

Kantelu 20.12.2016

Kantelu kohdistuu Iltalehden juttuun, jossa kerrotaan kantelijaan kohdistuvasta rikostutkinnasta. Juttu on julkaistu sekä printti- että verkkolehdessä. 

Kantelijan mukaan jutun on kirjoittanut Iltalehden toimittaja yhdessä yhtiön johtajan kanssa. Kantelijan mukaan juttu on törkeästi yksityiselämää loukkaavaa tiedon levittämistä.

Kantelija pitää itseään yksityishenkilönä, joka ei ole julkisuudessa missään ominaisuudessa. Hänen mukaansa juttu on aiheuttanut hänelle ja hänen perheelleen mittaamatonta vahinkoa ja tuskaa.

Kantelijan mukaan alkuperäisessä verkossa olleessa jutussa oli kuvassa myös hänen vaimonsa ja kolme lastaan. Hän kertoo, että hänen vaatimuksestaan kuvaa rajattiin niin, että perhe ei enää näy kuvassa hyvin, mutta perheen tuntevat tunnistavat heidät kuitenkin.

Kantelijan mukaan on totta, että yhtiö on tehnyt hänestä tutkintapyynnön poliisille. 

Kantelija toteaa, että toimittaja on antanut yhtiön johtajan sanella jutun ja on vastaanottanut johtajalta yhtiön salaisia materiaaleja. Kantelija sanoo, että johtaja on lähettänyt kantelijan esimerkiksi yhtiön osakkaille lähettämiä sähköposteja toimittajalle.

Kantelijan mukaan toimittajan olisi pitänyt pidättäytyä tekemästä juttua, koska poliisitutkinta on vasta aluillaan eikä mitään syytöksiä ole todennettu. Kantelijan mukaan jopa poliisi totesi toimittajalle, että ”juttu voi saada uusia käänteitä”.

Kantelijan mukaan lehti on julkaissut hänen vastineensa vain osittain ja ”siivottuna”. Kantelija ilmeisesti tarkoittaa vastineella jutun yhteydessä julkaistua kainalojuttua, jossa häntä on kuultu.


Iltalehden vastaus 17.2.2017

Päätoimittaja Petri Hakalan mukaan laajasti julkisuudessa ollut lentoyhtiö oli joutunut kerta toisensa jälkeen lykkäämään lentojen alkamista.

Iltalehti sai vihjeen siitä, että yhtiön ongelmat johtuisivat todennäköisesti sen toimitusjohtajan päätöksistä yhtiön talousasioissa. Lehti ryhtyi selvittämään vihjeen todenperäisyyttä, missä yhteydessä paljastui, että yhtiön sisältä oli tehty tutkintapyyntö toimitusjohtajaan liittyvistä törkeistä talousrikosepäilyistä. 

Päätoimittaja kertoo, että tutkinnasta vastaavasta Länsi-Uudenmaan poliisista vahvistettiin, että sillä oli kuvatun kaltainen vyyhti tutkinnassa. Kun eri lähteet vahvistivat epäilyjä, Iltalehti teki aiheesta uutisen.

Päätoimittajan mukaan ei pidä paikkaansa, että yhtiön johtaja olisi kirjoittanut jutun toimittajan kanssa tai että johtaja olisi saanut sanella jutun. Väitteet merkitsisivät sitä, että toimittaja olisi antanut journalistisen päätös- tai vaikutusvallan lehden ulkopuolelle. Näin ei ole tapahtunut. Se, mitä materiaalia lehti on mahdollisesti jostain saanut, liittyy tiukasti lähdesuojan piiriin, päätoimittaja toteaa.

Päätoimittaja listaa vastauksessaan 46 eri tiedotusvälineissä reilun vuoden aikana julkaistua juttu, joissa kantelija on esiintynyt. Niistä 10:ssä on kantelijan kuva. Päätoimittajan mukaan kantelijan väite, jonka mukaan hän ei olisi julkisuuden henkilö, asettuu outoon valoon. Päätoimittajan mukaan kantelija on julkisuuden henkilö mitä suurimmassa määrin ja hän on pyrkinyt itse aktiivisesti julkisuuteen yhtiönsä asioissa.

Päätoimittaja kiistää, että Iltalehden alkuperäisessä uutisessa kantelijan perhe olisi ollut tunnistettavissa. Kyseisessä kuvassa oli tunnistettavissa vain kantelija itse. Siitä huolimatta lehti rajasi kuvaa kantelijan pyynnöstä.

Kantelijalle annettiin jutussa myös mahdollisuus kommentoida itseensä kohdistuvia rikosepäilyjä, päätoimittaja toteaa.

Päätoimittajan mukaan Iltalehti toteutti vain journalistisen velvollisuutensa, kun se kertoi lentoyhtiön talousongelmista ja yhtiön ex-toimitusjohtajaan kohdistuvista talousrikosepäilyistä. Kysymys on niin merkittävästä ja laajavaikutteisesta kokonaisuudesta, että vaikka rikostutkinta on yhä kesken, yleisön kuului saada tietää siitä. Näin ollen Iltalehti on noudattanut hyviä journalistisia tapoja, päätoimittaja toteaa.

Ratkaisu

JO 27: Yksityiselämään kuuluvia erityisen arkaluonteisia seikkoja voi julkaista vain asianomaisen suostumuksella tai jos niillä on poikkeuksellista yhteiskunnallista merkitystä. Yksityiselämän suoja on otettava huomioon myös kuvia käytettäessä.

JO 32: Tunnistamiseen johtavien tietojen käytössä on syytä olla varovainen, kun kyse on vasta rikosepäilystä tai syytteestä.

Periaatelausuma yksityiselämästä (1980): http://www.jsn.fi/periaatelausumat/yksityiselama/

Iltalehti julkaisi verkko- ja printtilehdessään jutun, jossa kerrottiin, että lentoyhtiön entistä toimitusjohtajaa epäiltiin talousrikoksista. Jutuissa kerrottiin toimitusjohtajan nimi, ja hän sai myös vastata itseään koskeviin väitteisiin samassa yhteydessä.

Kantelija ei osoita, että juttujen tiedot olisivat olleet virheellisiä. Neuvostolla ei ole mitään näyttöä myöskään siitä, että jutun teossa olisi ollut kantelijan epäilemää epäasiallista yhteistyötä lehden ja yhtiön johtajan välillä.
Lentoyhtiön vaikeuksiin liittyvä tutkinta oli yhteiskunnallisesti merkittävä asia, josta yleisöllä oli oikeus saada tietää. Epäiltynä oli elinkeinoelämän vallankäyttäjä, jonka yksityiselämän suoja on tavallista kansalaista matalampi. Lisäksi hän on itse hakeutunut aktiivisesti julkisuuteen. Julkisen sanan neuvoston mukaan entiseen toimitusjohtajaan kohdistuvien rikosepäilyjen uutisoiminen ja nimen kertominen oli perusteltua, vaikka tutkinta oli vasta alussa. 

Verkkojutussa julkaistiin ensin kuva, jossa näkyi taustalla entisen toimitusjohtajan lähipiiriin kuuluvia henkilöitä, joiden yksityiselämän suoja on korkeampi. Henkilöiden kasvot eivät näkyneet, eivätkä he olleet tunnistettavissa laajemmassa piirissä kuin mikä jutun perusteella muutenkin osaisi yhdistää heidät rikoksista epäiltyyn ex-toimitusjohtajaan.

Lisäksi Iltalehti rajasi sekä verkkolehdessä ja myöhemmin julkaistussa printtilehdessä kuvaa siten, että siitä ei enää missään tapauksessa pystynyt tunnistamaan muita kuin ex-toimitusjohtajan.

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Iltalehti ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.

Ratkaisun tekivät:
Elina Grundström (pj), Lauri Haapanen, Jyrki Huotari, Antti Kokkonen, Robert Sundman, Niklas Vainio, Tapio Nykänen, Paula Paloranta, Maria Swanljung ja Johanna Vehkoo. 

Tämä päätös on avattu 1135 kertaa