PÄÄTÖKSET

Vapauttava 6743/YLE/18
Yle

Otsikko, olennainen asiavirhe, totuudenmukainen tiedonvälitys

Yle julkaisi verkkosivuillaan Jemenin sotaa käsittelevän jutun. Jutussa ei ollut olennaista asiavirhettä, kun siinä tehtiin tulkinta YK-johtajan kannanotosta.

Langettava 6738/SL/17
Kaleva

Piilomainonta, mainonnan merkitseminen

Lehti julkaisi sivun kokoisen mainoksen, jota ei ollut merkitty mainokseksi.

Vapauttava 6737/SL/17
Kymen Sanomat

Lähdesuoja

Lehti julkaisi joulupukkina kauppakeskuksessa esiintyneen henkilön nimen kuvatekstissä. Kysymys siitä, oliko lähdesuojasta sovittu, jäi epäselväksi.

Langettava 6734/SL/17
Kauppalehti

Olennainen asiavirhe, virheen korjaaminen, lähdekritiikki, otsikko

Lehti julkaisi verkkosivuillaan jutun, joka käsitteli kriittisesti verotusta koskevia tuomioistuinratkaisuja. Jutussa haastateltu asianajaja oli edustanut jutussa käsitellyn riidan osapuolta. Tätä ei tuotu esille jutussa. Jutussa ei ollut olennaisia asiavirheitä.

Langettava 6723/SL/17
Helsingin Sanomat

Virheen korjaus, olennainen asiavirhe

Lehti julkaisi verkkosivuillaan ja painetussa lehdessään jutun, jossa väitettiin, että uusia antibiootteja ei ole kehitteillä. Lehti oikaisi juttuaan vasta seitsemän ja puoli viikkoa sen jälkeen, kun se oli saanut aiheesta oikaisupyynnön.

Vapauttava 6718/SL/17
Savon Sanomat

Kielteinen julkisuus, samanaikainen kuuleminen, journalistinen päätösvalta, olennainen asiavirhe

Lehti julkaisi pääkirjoituksen, jossa arvioitiin vaihtoehtoisia hoitomuotoja ja yhden tunnistettavissa olevan lääkärin toimintaa. Pääkirjoitus oli tavanomaista yhteiskunnallista arviointia, eikä siinä ollut olennaisia asiavirheitä.

Vapauttava 6717/YLE/17
Yle

Otsikko, virheen korjaus, olennainen asiavirhe

Ylen MOT lähetti televisiossa ohjelman, joka jäi katsottavaksi Ylen verkkopalvelussa. Ohjelman otsikolle löytyi sisällöstä kate, eikä otsikossa ollut olennaisia asiavirheitä.

Vapauttava 6714/SL/17
Aamulehti

Olennainen asiavirhe

Lehti julkaisi verkkosivuillaan junaliikennettä käsittelevän jutun. Jutussa viitattiin Veturimiesten liittoon yleisilmaisulla ”veturinkuljettajien liitto”. Ilmaisun ”pääluottamusmies” sijaan käytettiin ilmaisua ”pääluottamushenkilö”. Tiedotusvälineellä oli oikeus valita käyttämänsä ilmaisut. Ne eivät olleet olennaisia asiavirheitä.

Langettava 6711/PL/17
Länsi-Uusimaa

Virheen korjaaminen

Lehti julkaisi verkkosivuillaan ja printtiversiossaan jutun, jossa oli useita nimivirheitä. Suurin osa niistä oli huolimattomuudesta johtuneita kirjoitusvirheitä. Nämä olivat epätarkkuuksia, joiden korjaamisesta ei ollut välttämätöntä kertoa. Yksi nimivirheistä oli kuitenkin olennainen asiavirhe, jota lehti ei ollut korjannut asianmukaisesti. 

Langettava 6710/SL/17
Ilta-Sanomat

Olennainen asiavirhe

Lehti julkaisi verkkosivuillaan kommenttikirjoituksen, jossa väitettiin, että yli 50 000 euron tuloilla palkankorotus voi verotuksen progressiivisuuden vuoksi muuttua palkanalennukseksi. Jutussa väitettiin myös, että pääkaupunkiseudulla asuva perhe maksaa maailman kovinta tuloveroa ja asumisen hintaa. Nämä olivat olennaisia asiavirheitä, joita lehti ei oikaisupyynnöstä huolimatta korjannut. Äänestyspäätös 9–4. Päätöksen lopussa eriävä mielipide.

Vapauttava 6709/AL/17
Seura

Yksityiselämän suoja, rikosepäillyn tunnistaminen

Lehti kertoi verkkosivuillaan ja printtiversiossaan veropetosepäilystä, joka kohdistui suuren suomalaiskonsernin omistajaan. Henkilö oli jutusta tunnistettavissa. Se oli perusteltua henkilön aseman ja asian yhteiskunnallisen merkityksen vuoksi.

 

Langettava 6704/YLE/17
Yle

Lähdesuoja, totuudenmukainen tiedonvälitys, olennainen asiavirhe, sepitteellinen aineisto

Ylen MOT lähetti televisiossa ohjelman, jossa esitettiin väite, jonka paikkansapitävyyttä ei perusteltu ohjelmassa. Myöhemmin väitteen paikkansapitävyyttä perusteltiin ainoastaan yhden nimeämättömän lähteen arviolla. Väite esitettiin ohjelmassa tosiasiana, vaikka kyse oli lähteen mielipiteestä. Tämä oli olennainen asiavirhe, joka olisi pitänyt korjata.

Langettava 6700/YLE/17
YLE

Totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkistaminen, olennainen asiavirhe, virheen korjaus

Ylen MOT-toimitus julkaisi verkkosivuillaan lobbaamista käsittelevän jutun. Jutussa julkaistiin 74 nimen lista eduskunnassa runsaasti vierailleista henkilöistä. Yle ei ollut tarkistanut kaikkien listalla olevien henkilöllisyyksiä niin hyvin kuin se olisi voinut, ja lista sisälsi virheitä. Yleisölle ei kerrottu virheistä riittävän tarkasti.

Vapauttava 6689/SL/17
Karjalainen

Piilomainonta, mainonnan merkitseminen

Lehti julkaisi verkkosivuillaan natiivimainoksen. Se oli merkitty Journalistin ohjeiden mukaisesti.

Vapauttava 6688/SL/17
Helsingin Sanomat

Totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkistaminen, olennainen asiavirhe, virheen korjaus

Lehti julkaisi verkkosivuillaan tieliikennelain uudistusta koskevan jutun. Jutussa väitettiin virheellisesti, että ylinopeusmaksusta valittaminen maksaisi syyttömälle 250 euroa. Tämä oli olennainen asiavirhe. Helsingin Sanomat korjasi juttua epätarkasti, mutta korjausten jälkeen siinä ei ollut olennaista asiavirhettä. 

Vapauttava 6667/SL/17
Hufvudstadsbladet

Kielteinen julkisuus, oikeus omaan kannanottoon, lähdekritiikki, asiavirhe

Hufvudstadsbladet julkaisi mielipidekirjoituksen, joka kritisoi huoltajuuskiistaa käsittelevää tv-dokumenttia. Kantelija ei joutunut erittäin kielteiseen julkisuuteen, eikä jutussa ollut olennaisia asiavirheitä. 

Langettava 6665/MTV/17
MTV

Tietojen tarkastaminen, lähdekritiikki, asiavirhe

MTV kertoi verkkosivuillaan aminohappovalmisteesta. Jutussa valmistetta kutsuttiin lääkkeeksi, vaikka sitä ei ole rekisteröity lääkkeeksi eikä sitä myydä lääkkeenä. Tämä oli olennainen asiavirhe, joka olisi pitänyt korjata. Jutussa haastatelluilla henkilöillä oli sidonnaisuus tuotteen valmistajaan, mutta tämä tuotiin avoimesti esille.

Vapauttava 6663/SL/17
Österbottens Tidning

Totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkistaminen, lähdekritiikki, olennainen asiavirhe, virheen korjaus

Lehti kertoi verkkosivuillaan poliitikon nimitelleen naisia loukkaavasti sosiaalisessa mediassa käydyssä keskustelussa. Jutussa ei ollut olennaista asiavirhettä, ja lehti oli yrittänyt saada juttuun myös poliitikon kommentin.

Vapauttava 6662/YLE/17
Yle Svenska

Totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkistaminen, lähdekritiikki, olennainen asiavirhe, virheen korjaus

Yle Svenska kertoi verkkosivuillaan poliitikon nimitelleen naisia loukkaavasti sosiaalisessa mediassa käydyssä keskustelussa. Jutussa ei ollut olennaista asiavirhettä, ja Yle oli yrittänyt saada juttuun myös poliitikon kommentin.

Vapauttava 6661/SL/17
STT

Totuudenmukainen tiedonvälitys, otsikko, kielteinen julkisuus, samanaikainen kuuleminen, oma kannanotto

STT kertoi Asianajajaliiton valvontalautakunnan antaneen varoituksen asianajajalle ja kertoi lisäksi häneen liittyvästä rikosepäilystä. Jutussa tai sen otsikkoversioissa ei ollut olennaisia asiavirheitä. Julkisuus oli kielteistä, mutta ei niin kielteistä, ettei jälkikäteinen kuuleminen olisi riittänyt. STT täydensi juttua saatuaan asianajajalta kommentin. 

<< 1 2 3 4 5 6 7 8  ... >> 

Vapauttava 6427/SL/16

Vastaaja: Iltalehti

Asia: Yksityisyyden suoja, rikosepäillyn tunnistaminen

Ratkaistu: 24.5.2017

Lehti kertoi verkko- ja printtilehdessään entiseen toimitusjohtajaan kohdistuvista rikosepäilyistä. Se ei ollut kohtuutonta kantelijan aseman takia. Verkkojutun alkuperäisessä kuvassa olleet muut henkilöt eivät olleet tunnistettavissa, ja myöhemmin lehti vielä rajasi kuvaa.

Kantelu 20.12.2016

Kantelu kohdistuu Iltalehden juttuun, jossa kerrotaan kantelijaan kohdistuvasta rikostutkinnasta. Juttu on julkaistu sekä printti- että verkkolehdessä. 

Kantelijan mukaan jutun on kirjoittanut Iltalehden toimittaja yhdessä yhtiön johtajan kanssa. Kantelijan mukaan juttu on törkeästi yksityiselämää loukkaavaa tiedon levittämistä.

Kantelija pitää itseään yksityishenkilönä, joka ei ole julkisuudessa missään ominaisuudessa. Hänen mukaansa juttu on aiheuttanut hänelle ja hänen perheelleen mittaamatonta vahinkoa ja tuskaa.

Kantelijan mukaan alkuperäisessä verkossa olleessa jutussa oli kuvassa myös hänen vaimonsa ja kolme lastaan. Hän kertoo, että hänen vaatimuksestaan kuvaa rajattiin niin, että perhe ei enää näy kuvassa hyvin, mutta perheen tuntevat tunnistavat heidät kuitenkin.

Kantelijan mukaan on totta, että yhtiö on tehnyt hänestä tutkintapyynnön poliisille. 

Kantelija toteaa, että toimittaja on antanut yhtiön johtajan sanella jutun ja on vastaanottanut johtajalta yhtiön salaisia materiaaleja. Kantelija sanoo, että johtaja on lähettänyt kantelijan esimerkiksi yhtiön osakkaille lähettämiä sähköposteja toimittajalle.

Kantelijan mukaan toimittajan olisi pitänyt pidättäytyä tekemästä juttua, koska poliisitutkinta on vasta aluillaan eikä mitään syytöksiä ole todennettu. Kantelijan mukaan jopa poliisi totesi toimittajalle, että ”juttu voi saada uusia käänteitä”.

Kantelijan mukaan lehti on julkaissut hänen vastineensa vain osittain ja ”siivottuna”. Kantelija ilmeisesti tarkoittaa vastineella jutun yhteydessä julkaistua kainalojuttua, jossa häntä on kuultu.


Iltalehden vastaus 17.2.2017

Päätoimittaja Petri Hakalan mukaan laajasti julkisuudessa ollut lentoyhtiö oli joutunut kerta toisensa jälkeen lykkäämään lentojen alkamista.

Iltalehti sai vihjeen siitä, että yhtiön ongelmat johtuisivat todennäköisesti sen toimitusjohtajan päätöksistä yhtiön talousasioissa. Lehti ryhtyi selvittämään vihjeen todenperäisyyttä, missä yhteydessä paljastui, että yhtiön sisältä oli tehty tutkintapyyntö toimitusjohtajaan liittyvistä törkeistä talousrikosepäilyistä. 

Päätoimittaja kertoo, että tutkinnasta vastaavasta Länsi-Uudenmaan poliisista vahvistettiin, että sillä oli kuvatun kaltainen vyyhti tutkinnassa. Kun eri lähteet vahvistivat epäilyjä, Iltalehti teki aiheesta uutisen.

Päätoimittajan mukaan ei pidä paikkaansa, että yhtiön johtaja olisi kirjoittanut jutun toimittajan kanssa tai että johtaja olisi saanut sanella jutun. Väitteet merkitsisivät sitä, että toimittaja olisi antanut journalistisen päätös- tai vaikutusvallan lehden ulkopuolelle. Näin ei ole tapahtunut. Se, mitä materiaalia lehti on mahdollisesti jostain saanut, liittyy tiukasti lähdesuojan piiriin, päätoimittaja toteaa.

Päätoimittaja listaa vastauksessaan 46 eri tiedotusvälineissä reilun vuoden aikana julkaistua juttu, joissa kantelija on esiintynyt. Niistä 10:ssä on kantelijan kuva. Päätoimittajan mukaan kantelijan väite, jonka mukaan hän ei olisi julkisuuden henkilö, asettuu outoon valoon. Päätoimittajan mukaan kantelija on julkisuuden henkilö mitä suurimmassa määrin ja hän on pyrkinyt itse aktiivisesti julkisuuteen yhtiönsä asioissa.

Päätoimittaja kiistää, että Iltalehden alkuperäisessä uutisessa kantelijan perhe olisi ollut tunnistettavissa. Kyseisessä kuvassa oli tunnistettavissa vain kantelija itse. Siitä huolimatta lehti rajasi kuvaa kantelijan pyynnöstä.

Kantelijalle annettiin jutussa myös mahdollisuus kommentoida itseensä kohdistuvia rikosepäilyjä, päätoimittaja toteaa.

Päätoimittajan mukaan Iltalehti toteutti vain journalistisen velvollisuutensa, kun se kertoi lentoyhtiön talousongelmista ja yhtiön ex-toimitusjohtajaan kohdistuvista talousrikosepäilyistä. Kysymys on niin merkittävästä ja laajavaikutteisesta kokonaisuudesta, että vaikka rikostutkinta on yhä kesken, yleisön kuului saada tietää siitä. Näin ollen Iltalehti on noudattanut hyviä journalistisia tapoja, päätoimittaja toteaa.

Ratkaisu

JO 27: Yksityiselämään kuuluvia erityisen arkaluonteisia seikkoja voi julkaista vain asianomaisen suostumuksella tai jos niillä on poikkeuksellista yhteiskunnallista merkitystä. Yksityiselämän suoja on otettava huomioon myös kuvia käytettäessä.

JO 32: Tunnistamiseen johtavien tietojen käytössä on syytä olla varovainen, kun kyse on vasta rikosepäilystä tai syytteestä.

Periaatelausuma yksityiselämästä (1980): http://www.jsn.fi/periaatelausumat/yksityiselama/

Iltalehti julkaisi verkko- ja printtilehdessään jutun, jossa kerrottiin, että lentoyhtiön entistä toimitusjohtajaa epäiltiin talousrikoksista. Jutuissa kerrottiin toimitusjohtajan nimi, ja hän sai myös vastata itseään koskeviin väitteisiin samassa yhteydessä.

Kantelija ei osoita, että juttujen tiedot olisivat olleet virheellisiä. Neuvostolla ei ole mitään näyttöä myöskään siitä, että jutun teossa olisi ollut kantelijan epäilemää epäasiallista yhteistyötä lehden ja yhtiön johtajan välillä.
Lentoyhtiön vaikeuksiin liittyvä tutkinta oli yhteiskunnallisesti merkittävä asia, josta yleisöllä oli oikeus saada tietää. Epäiltynä oli elinkeinoelämän vallankäyttäjä, jonka yksityiselämän suoja on tavallista kansalaista matalampi. Lisäksi hän on itse hakeutunut aktiivisesti julkisuuteen. Julkisen sanan neuvoston mukaan entiseen toimitusjohtajaan kohdistuvien rikosepäilyjen uutisoiminen ja nimen kertominen oli perusteltua, vaikka tutkinta oli vasta alussa. 

Verkkojutussa julkaistiin ensin kuva, jossa näkyi taustalla entisen toimitusjohtajan lähipiiriin kuuluvia henkilöitä, joiden yksityiselämän suoja on korkeampi. Henkilöiden kasvot eivät näkyneet, eivätkä he olleet tunnistettavissa laajemmassa piirissä kuin mikä jutun perusteella muutenkin osaisi yhdistää heidät rikoksista epäiltyyn ex-toimitusjohtajaan.

Lisäksi Iltalehti rajasi sekä verkkolehdessä ja myöhemmin julkaistussa printtilehdessä kuvaa siten, että siitä ei enää missään tapauksessa pystynyt tunnistamaan muita kuin ex-toimitusjohtajan.

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Iltalehti ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.

Ratkaisun tekivät:
Elina Grundström (pj), Lauri Haapanen, Jyrki Huotari, Antti Kokkonen, Robert Sundman, Niklas Vainio, Tapio Nykänen, Paula Paloranta, Maria Swanljung ja Johanna Vehkoo. 

Tämä päätös on avattu 1310 kertaa