PÄÄTÖKSET

Vapauttava 6511/AL/17
Kotiliesi

Lainaaminen

Lehti käsitteli jutussaan aihetta, josta oli julkaistu uusi tietokirja. Juttu perustui omaan tiedonhankintaan. Kirjasta otettujen lainausten lähde oli merkitty vasta jutun lopussa, mutta se täytti Journalistin ohjeiden perusvaatimukset.

Vapauttava 6508/SL/17
Satakunnan Kansa

Yksityisyyden suoja, rikosepäillyn tunnistaminen

Lehti kertoi entiseen toimitusjohtajaan kohdistuvista rikosepäilyistä. Se oli perusteltua toimitusjohtajan aseman ja asian yhteiskunnallisen merkityksen takia.

Vapauttava 6506/SL/17
Savon Sanomat

Yksityisyyden suoja, rikosepäillyn tunnistaminen

Lehti kertoi entiseen toimitusjohtajaan kohdistuvista rikosepäilyistä. Se oli perusteltua toimitusjohtajan aseman ja asian yhteiskunnallisen merkityksen takia.

Vapauttava 6498/SL/17
Iltalehti

Piilomainonta, journalistinen päätösvalta

Lehti kertoi verkkosivuillaan yhden valmistajan pakastepizzoista ja niiden saapumisesta Suomeen. Juttu perustui valmistajan tiedotteeseen, mutta se oli luonteeltaan ruoka-aiheinen ilmiöjuttu. Vapauttava äänin 8-3.

Langettava 6484/SL/17
Kauppalehti

Tietojen tarkistaminen, lainaaminen, otsikko, virheen korjaus

Talouslehti kertoi tutkijoiden olevan varmoja, että äskettäin havaitut radiosignaalit olisivat avaruusolentojen lähettämiä. Tiedot perustuivat toisen käden lähteeseen, jota oli referoitu virheellisesti ja harhaanjohtavasti, ja jota ei ollut merkitty selvästi lähteeksi.

Langettava 6480/AL/17
Urheilulehti

Lähdekritiikki, kielteinen julkisuus

Lehti haastatteli henkilöä, joka kertoi poikansa joutuneen rikoksen uhriksi urheiluleirillä. Rikoksesta epäilty oli jutussa ainakin lajiyhteisön tunnistettavissa, mutta häntä ei ollut kuultu samassa yhteydessä. Juttu oli yksipuolinen ja kritiikitön, ja lähdekritiikin puuttuminen vahvisti jutun aiheuttamaa erittäin kielteistä julkisuutta

Langettava 6475/SL/17
Iltalehti

Lainaaminen

Lehti kertoi kannessaan ja jutussaan julkisuuden henkilön perheenjäsenen sairastumisesta. Juttu perustui niin selvästi toisen tiedotusvälineen skuuppiin, että lähde olisi pitänyt mainita jo kannessa sekä jutun otsikossa tai sen alussa. Langettava äänin 11–1. Päätöksen lopussa eriävä mielipide.

Langettava 6474/SL/17
Ilta-Sanomat

Lainaaminen

Lehti kertoi kannessaan ja jutussaan julkisuuden henkilön perheenjäsenen sairastumisesta. Juttu perustui niin selvästi toisen tiedotusvälineen skuuppiin, että lähde olisi pitänyt mainita jo kannessa sekä jutun otsikossa tai sen alussa. Langettava äänin 11–1. Päätöksen lopussa eriävä mielipide.

Langettava 6473/SL/17
Ilta-Sanomat

Lainaaminen

Lehti kertoi kannessaan ja jutussaan julkisuuden henkilöön kohdistuvasta rikosepäilystä. Juttu perustui niin selvästi toisen tiedotusvälineen skuuppiin, että lähde olisi pitänyt mainita jo kannessa. Langettava äänin 11–1. Päätöksen lopussa eriävä mielipide.

Vapauttava 6461/PL/17
Lapuan Sanomat

Haastattelu, kielteinen julkisuus, rikosepäillyn tunnistaminen

Paikallislehti haastatteli mökkikylän asukasta välikohtauksesta, jonka tämä oli itse tuonut julkisuuteen aiemmassa mielipidekirjoituksessaan. Haastateltavalle oli kerrottu, missä asiayhteydessä hänen lausumiaan käytetään. Haastateltavan asumisjärjestelyn luvallisuuden käsitteleminen oli asiayhteyden takia perusteltua, ja hän sai esittää oman näkemyksensä aiheesta jo samassa yhteydessä.

Vapauttava 6455/SL/17
Iltalehti

Lainaaminen

Lehti kertoi epäillystä rikoksesta, josta oli levinnyt videoita sosiaalisessa mediassa. Juttu perustui omaan tiedonhankintaan, ja siinä oli mainittu asiasta aiemmin kertonut tiedotusväline. Lehden ei tarvinnut mainita, että video oli jaettu myös sivustolla, joka ei ollut tehnyt omaa journalistista työtä.

Vapauttava 6452/YLE/16
YLE

Virheen korjaus, lähdekritiikki, raportoinnin täydentäminen, otsikko

Yle uutisoi hallituksen luvanneen korkeakouluille lisärahaa, mutta kertoi harhaanjohtavan puutteellisesti, millaisesta rahoituksesta oli kyse. Yle tarkensi uutisointiaan jatkojutuilla vielä saman päivän aikana. Vaikka jatkojutut oli linkitetty puutteellisesti alkuperäiseen juttuun, kokonaisuus täytti Journalistin ohjeiden perusvaatimukset. Vapauttava äänin 5–3. Eriävä mielipide.

Lausuma 6450/L/17
Pääministeri Juha Sipilä

Sananvapauden rajoittaminen

Vapauttava 6442/AL/16
Tuulilasi

Tietolähteet, piilomainonta

Autoilulehti teki nastarengastestejä yhden rengasvalmistajan omistamalla radalla. Yhteistyöstä olisi ollut hyvä kertoa lukijoille, mutta lehti osoitti huolellisuutta tietojen tarkistamisessa.

Vapauttava 6440/SL/16
Etelä-Suomen Sanomat

Uhrin hienotunteinen kohtelu

Lehti julkaisi kuvan, jossa näkyi poliisin ampuma vainaja. Kuva ei ollut sensaatiohakuinen, eikä siitä voinut tunnistaa henkilöä.

Vapauttava 6435/SL/16
Helsingin Sanomat

Uhrin hienotunteinen kohtelu

Lehti julkaisi kulttuurihenkilön muistokirjoituksen. Lukijoilla oli oikeus saada tietää tunnetun henkilön kuolemasta, vaikka vainajaa ei ollut vielä virallisesti tunnistettu eikä omaiseen ollut oltu yhteydessä.

Vapauttava 6429/SL/16
Orimattilan Sanomat

Uhrin hienotunteinen kohtelu

Lehti julkaisi kulttuurihenkilön muistokirjoituksen. Lukijoilla oli oikeus saada tietää tunnetun henkilön kuolemasta, vaikka vainajaa ei ollut vielä virallisesti tunnistettu.

Vapauttava 6427/SL/16
Iltalehti

Yksityisyyden suoja, rikosepäillyn tunnistaminen

Lehti kertoi verkko- ja printtilehdessään entiseen toimitusjohtajaan kohdistuvista rikosepäilyistä. Se ei ollut kohtuutonta kantelijan aseman takia. Verkkojutun alkuperäisessä kuvassa olleet muut henkilöt eivät olleet tunnistettavissa, ja myöhemmin lehti vielä rajasi kuvaa.

Langettava 6425/SL/16
Iltalehti

Kielteinen julkisuus, lähdekritiikki, oikeudenkäyntiin vaikuttaminen

Lehti referoi ennakkoon kirjaa, joka käsittelee paljon julkisuutta saaneen rikostapauksen tutkintaa. Tapauksen tutkinnanjohtaja joutui jutussa niin kielteiseen julkisuuteen, ettei edes oma kannanotto olisi sitä korjannut. Juttu myötäili kritiikittömästi syytetyn näkemyksiä ja otti ennakolta kantaa keskeneräiseen oikeusprosessiin. Langettava äänin 11–2. Päätöksen lopussa eriävä mielipide.

Langettava 6414/AL/16 ja 6418/AL/16
Suomen Kuvalehti

Kielteinen julkisuus, samanaikainen kuuleminen

Lehti kertoi verkkosivuillaan epäilystä, jonka mukaan pääministeri olisi vaikuttanut Yleisradion uutisointiin. Lehti ei aidosti pyrkinyt antamaan erittäin kielteisen julkisuuden kohteeksi joutuneelle päätoimittajalle tilaisuutta esittää omaa näkemystään samassa yhteydessä.

<< 1 2 3 4 5 6 7 8  ... >> 

Vapauttava 6427/SL/16

Vastaaja: Iltalehti

Asia: Yksityisyyden suoja, rikosepäillyn tunnistaminen

Ratkaistu: 24.5.2017

Lehti kertoi verkko- ja printtilehdessään entiseen toimitusjohtajaan kohdistuvista rikosepäilyistä. Se ei ollut kohtuutonta kantelijan aseman takia. Verkkojutun alkuperäisessä kuvassa olleet muut henkilöt eivät olleet tunnistettavissa, ja myöhemmin lehti vielä rajasi kuvaa.

Kantelu 20.12.2016

Kantelu kohdistuu Iltalehden juttuun, jossa kerrotaan kantelijaan kohdistuvasta rikostutkinnasta. Juttu on julkaistu sekä printti- että verkkolehdessä. 

Kantelijan mukaan jutun on kirjoittanut Iltalehden toimittaja yhdessä yhtiön johtajan kanssa. Kantelijan mukaan juttu on törkeästi yksityiselämää loukkaavaa tiedon levittämistä.

Kantelija pitää itseään yksityishenkilönä, joka ei ole julkisuudessa missään ominaisuudessa. Hänen mukaansa juttu on aiheuttanut hänelle ja hänen perheelleen mittaamatonta vahinkoa ja tuskaa.

Kantelijan mukaan alkuperäisessä verkossa olleessa jutussa oli kuvassa myös hänen vaimonsa ja kolme lastaan. Hän kertoo, että hänen vaatimuksestaan kuvaa rajattiin niin, että perhe ei enää näy kuvassa hyvin, mutta perheen tuntevat tunnistavat heidät kuitenkin.

Kantelijan mukaan on totta, että yhtiö on tehnyt hänestä tutkintapyynnön poliisille. 

Kantelija toteaa, että toimittaja on antanut yhtiön johtajan sanella jutun ja on vastaanottanut johtajalta yhtiön salaisia materiaaleja. Kantelija sanoo, että johtaja on lähettänyt kantelijan esimerkiksi yhtiön osakkaille lähettämiä sähköposteja toimittajalle.

Kantelijan mukaan toimittajan olisi pitänyt pidättäytyä tekemästä juttua, koska poliisitutkinta on vasta aluillaan eikä mitään syytöksiä ole todennettu. Kantelijan mukaan jopa poliisi totesi toimittajalle, että ”juttu voi saada uusia käänteitä”.

Kantelijan mukaan lehti on julkaissut hänen vastineensa vain osittain ja ”siivottuna”. Kantelija ilmeisesti tarkoittaa vastineella jutun yhteydessä julkaistua kainalojuttua, jossa häntä on kuultu.


Iltalehden vastaus 17.2.2017

Päätoimittaja Petri Hakalan mukaan laajasti julkisuudessa ollut lentoyhtiö oli joutunut kerta toisensa jälkeen lykkäämään lentojen alkamista.

Iltalehti sai vihjeen siitä, että yhtiön ongelmat johtuisivat todennäköisesti sen toimitusjohtajan päätöksistä yhtiön talousasioissa. Lehti ryhtyi selvittämään vihjeen todenperäisyyttä, missä yhteydessä paljastui, että yhtiön sisältä oli tehty tutkintapyyntö toimitusjohtajaan liittyvistä törkeistä talousrikosepäilyistä. 

Päätoimittaja kertoo, että tutkinnasta vastaavasta Länsi-Uudenmaan poliisista vahvistettiin, että sillä oli kuvatun kaltainen vyyhti tutkinnassa. Kun eri lähteet vahvistivat epäilyjä, Iltalehti teki aiheesta uutisen.

Päätoimittajan mukaan ei pidä paikkaansa, että yhtiön johtaja olisi kirjoittanut jutun toimittajan kanssa tai että johtaja olisi saanut sanella jutun. Väitteet merkitsisivät sitä, että toimittaja olisi antanut journalistisen päätös- tai vaikutusvallan lehden ulkopuolelle. Näin ei ole tapahtunut. Se, mitä materiaalia lehti on mahdollisesti jostain saanut, liittyy tiukasti lähdesuojan piiriin, päätoimittaja toteaa.

Päätoimittaja listaa vastauksessaan 46 eri tiedotusvälineissä reilun vuoden aikana julkaistua juttu, joissa kantelija on esiintynyt. Niistä 10:ssä on kantelijan kuva. Päätoimittajan mukaan kantelijan väite, jonka mukaan hän ei olisi julkisuuden henkilö, asettuu outoon valoon. Päätoimittajan mukaan kantelija on julkisuuden henkilö mitä suurimmassa määrin ja hän on pyrkinyt itse aktiivisesti julkisuuteen yhtiönsä asioissa.

Päätoimittaja kiistää, että Iltalehden alkuperäisessä uutisessa kantelijan perhe olisi ollut tunnistettavissa. Kyseisessä kuvassa oli tunnistettavissa vain kantelija itse. Siitä huolimatta lehti rajasi kuvaa kantelijan pyynnöstä.

Kantelijalle annettiin jutussa myös mahdollisuus kommentoida itseensä kohdistuvia rikosepäilyjä, päätoimittaja toteaa.

Päätoimittajan mukaan Iltalehti toteutti vain journalistisen velvollisuutensa, kun se kertoi lentoyhtiön talousongelmista ja yhtiön ex-toimitusjohtajaan kohdistuvista talousrikosepäilyistä. Kysymys on niin merkittävästä ja laajavaikutteisesta kokonaisuudesta, että vaikka rikostutkinta on yhä kesken, yleisön kuului saada tietää siitä. Näin ollen Iltalehti on noudattanut hyviä journalistisia tapoja, päätoimittaja toteaa.

Ratkaisu

JO 27: Yksityiselämään kuuluvia erityisen arkaluonteisia seikkoja voi julkaista vain asianomaisen suostumuksella tai jos niillä on poikkeuksellista yhteiskunnallista merkitystä. Yksityiselämän suoja on otettava huomioon myös kuvia käytettäessä.

JO 32: Tunnistamiseen johtavien tietojen käytössä on syytä olla varovainen, kun kyse on vasta rikosepäilystä tai syytteestä.

Periaatelausuma yksityiselämästä (1980): http://www.jsn.fi/periaatelausumat/yksityiselama/

Iltalehti julkaisi verkko- ja printtilehdessään jutun, jossa kerrottiin, että lentoyhtiön entistä toimitusjohtajaa epäiltiin talousrikoksista. Jutuissa kerrottiin toimitusjohtajan nimi, ja hän sai myös vastata itseään koskeviin väitteisiin samassa yhteydessä.

Kantelija ei osoita, että juttujen tiedot olisivat olleet virheellisiä. Neuvostolla ei ole mitään näyttöä myöskään siitä, että jutun teossa olisi ollut kantelijan epäilemää epäasiallista yhteistyötä lehden ja yhtiön johtajan välillä.
Lentoyhtiön vaikeuksiin liittyvä tutkinta oli yhteiskunnallisesti merkittävä asia, josta yleisöllä oli oikeus saada tietää. Epäiltynä oli elinkeinoelämän vallankäyttäjä, jonka yksityiselämän suoja on tavallista kansalaista matalampi. Lisäksi hän on itse hakeutunut aktiivisesti julkisuuteen. Julkisen sanan neuvoston mukaan entiseen toimitusjohtajaan kohdistuvien rikosepäilyjen uutisoiminen ja nimen kertominen oli perusteltua, vaikka tutkinta oli vasta alussa. 

Verkkojutussa julkaistiin ensin kuva, jossa näkyi taustalla entisen toimitusjohtajan lähipiiriin kuuluvia henkilöitä, joiden yksityiselämän suoja on korkeampi. Henkilöiden kasvot eivät näkyneet, eivätkä he olleet tunnistettavissa laajemmassa piirissä kuin mikä jutun perusteella muutenkin osaisi yhdistää heidät rikoksista epäiltyyn ex-toimitusjohtajaan.

Lisäksi Iltalehti rajasi sekä verkkolehdessä ja myöhemmin julkaistussa printtilehdessä kuvaa siten, että siitä ei enää missään tapauksessa pystynyt tunnistamaan muita kuin ex-toimitusjohtajan.

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Iltalehti ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.

Ratkaisun tekivät:
Elina Grundström (pj), Lauri Haapanen, Jyrki Huotari, Antti Kokkonen, Robert Sundman, Niklas Vainio, Tapio Nykänen, Paula Paloranta, Maria Swanljung ja Johanna Vehkoo. 

Tämä päätös on avattu 373 kertaa