PÄÄTÖKSET

Vapauttava 6511/AL/17
Kotiliesi

Lainaaminen

Lehti käsitteli jutussaan aihetta, josta oli julkaistu uusi tietokirja. Juttu perustui omaan tiedonhankintaan. Kirjasta otettujen lainausten lähde oli merkitty vasta jutun lopussa, mutta se täytti Journalistin ohjeiden perusvaatimukset.

Vapauttava 6508/SL/17
Satakunnan Kansa

Yksityisyyden suoja, rikosepäillyn tunnistaminen

Lehti kertoi entiseen toimitusjohtajaan kohdistuvista rikosepäilyistä. Se oli perusteltua toimitusjohtajan aseman ja asian yhteiskunnallisen merkityksen takia.

Vapauttava 6506/SL/17
Savon Sanomat

Yksityisyyden suoja, rikosepäillyn tunnistaminen

Lehti kertoi entiseen toimitusjohtajaan kohdistuvista rikosepäilyistä. Se oli perusteltua toimitusjohtajan aseman ja asian yhteiskunnallisen merkityksen takia.

Vapauttava 6498/SL/17
Iltalehti

Piilomainonta, journalistinen päätösvalta

Lehti kertoi verkkosivuillaan yhden valmistajan pakastepizzoista ja niiden saapumisesta Suomeen. Juttu perustui valmistajan tiedotteeseen, mutta se oli luonteeltaan ruoka-aiheinen ilmiöjuttu. Vapauttava äänin 8-3.

Langettava 6484/SL/17
Kauppalehti

Tietojen tarkistaminen, lainaaminen, otsikko, virheen korjaus

Talouslehti kertoi tutkijoiden olevan varmoja, että äskettäin havaitut radiosignaalit olisivat avaruusolentojen lähettämiä. Tiedot perustuivat toisen käden lähteeseen, jota oli referoitu virheellisesti ja harhaanjohtavasti, ja jota ei ollut merkitty selvästi lähteeksi.

Langettava 6480/AL/17
Urheilulehti

Lähdekritiikki, kielteinen julkisuus

Lehti haastatteli henkilöä, joka kertoi poikansa joutuneen rikoksen uhriksi urheiluleirillä. Rikoksesta epäilty oli jutussa ainakin lajiyhteisön tunnistettavissa, mutta häntä ei ollut kuultu samassa yhteydessä. Juttu oli yksipuolinen ja kritiikitön, ja lähdekritiikin puuttuminen vahvisti jutun aiheuttamaa erittäin kielteistä julkisuutta

Langettava 6475/SL/17
Iltalehti

Lainaaminen

Lehti kertoi kannessaan ja jutussaan julkisuuden henkilön perheenjäsenen sairastumisesta. Juttu perustui niin selvästi toisen tiedotusvälineen skuuppiin, että lähde olisi pitänyt mainita jo kannessa sekä jutun otsikossa tai sen alussa. Langettava äänin 11–1. Päätöksen lopussa eriävä mielipide.

Langettava 6474/SL/17
Ilta-Sanomat

Lainaaminen

Lehti kertoi kannessaan ja jutussaan julkisuuden henkilön perheenjäsenen sairastumisesta. Juttu perustui niin selvästi toisen tiedotusvälineen skuuppiin, että lähde olisi pitänyt mainita jo kannessa sekä jutun otsikossa tai sen alussa. Langettava äänin 11–1. Päätöksen lopussa eriävä mielipide.

Langettava 6473/SL/17
Ilta-Sanomat

Lainaaminen

Lehti kertoi kannessaan ja jutussaan julkisuuden henkilöön kohdistuvasta rikosepäilystä. Juttu perustui niin selvästi toisen tiedotusvälineen skuuppiin, että lähde olisi pitänyt mainita jo kannessa. Langettava äänin 11–1. Päätöksen lopussa eriävä mielipide.

Vapauttava 6461/PL/17
Lapuan Sanomat

Haastattelu, kielteinen julkisuus, rikosepäillyn tunnistaminen

Paikallislehti haastatteli mökkikylän asukasta välikohtauksesta, jonka tämä oli itse tuonut julkisuuteen aiemmassa mielipidekirjoituksessaan. Haastateltavalle oli kerrottu, missä asiayhteydessä hänen lausumiaan käytetään. Haastateltavan asumisjärjestelyn luvallisuuden käsitteleminen oli asiayhteyden takia perusteltua, ja hän sai esittää oman näkemyksensä aiheesta jo samassa yhteydessä.

Vapauttava 6455/SL/17
Iltalehti

Lainaaminen

Lehti kertoi epäillystä rikoksesta, josta oli levinnyt videoita sosiaalisessa mediassa. Juttu perustui omaan tiedonhankintaan, ja siinä oli mainittu asiasta aiemmin kertonut tiedotusväline. Lehden ei tarvinnut mainita, että video oli jaettu myös sivustolla, joka ei ollut tehnyt omaa journalistista työtä.

Vapauttava 6452/YLE/16
YLE

Virheen korjaus, lähdekritiikki, raportoinnin täydentäminen, otsikko

Yle uutisoi hallituksen luvanneen korkeakouluille lisärahaa, mutta kertoi harhaanjohtavan puutteellisesti, millaisesta rahoituksesta oli kyse. Yle tarkensi uutisointiaan jatkojutuilla vielä saman päivän aikana. Vaikka jatkojutut oli linkitetty puutteellisesti alkuperäiseen juttuun, kokonaisuus täytti Journalistin ohjeiden perusvaatimukset. Vapauttava äänin 5–3. Eriävä mielipide.

Lausuma 6450/L/17
Pääministeri Juha Sipilä

Sananvapauden rajoittaminen

Vapauttava 6442/AL/16
Tuulilasi

Tietolähteet, piilomainonta

Autoilulehti teki nastarengastestejä yhden rengasvalmistajan omistamalla radalla. Yhteistyöstä olisi ollut hyvä kertoa lukijoille, mutta lehti osoitti huolellisuutta tietojen tarkistamisessa.

Vapauttava 6440/SL/16
Etelä-Suomen Sanomat

Uhrin hienotunteinen kohtelu

Lehti julkaisi kuvan, jossa näkyi poliisin ampuma vainaja. Kuva ei ollut sensaatiohakuinen, eikä siitä voinut tunnistaa henkilöä.

Vapauttava 6435/SL/16
Helsingin Sanomat

Uhrin hienotunteinen kohtelu

Lehti julkaisi kulttuurihenkilön muistokirjoituksen. Lukijoilla oli oikeus saada tietää tunnetun henkilön kuolemasta, vaikka vainajaa ei ollut vielä virallisesti tunnistettu eikä omaiseen ollut oltu yhteydessä.

Vapauttava 6429/SL/16
Orimattilan Sanomat

Uhrin hienotunteinen kohtelu

Lehti julkaisi kulttuurihenkilön muistokirjoituksen. Lukijoilla oli oikeus saada tietää tunnetun henkilön kuolemasta, vaikka vainajaa ei ollut vielä virallisesti tunnistettu.

Vapauttava 6427/SL/16
Iltalehti

Yksityisyyden suoja, rikosepäillyn tunnistaminen

Lehti kertoi verkko- ja printtilehdessään entiseen toimitusjohtajaan kohdistuvista rikosepäilyistä. Se ei ollut kohtuutonta kantelijan aseman takia. Verkkojutun alkuperäisessä kuvassa olleet muut henkilöt eivät olleet tunnistettavissa, ja myöhemmin lehti vielä rajasi kuvaa.

Langettava 6425/SL/16
Iltalehti

Kielteinen julkisuus, lähdekritiikki, oikeudenkäyntiin vaikuttaminen

Lehti referoi ennakkoon kirjaa, joka käsittelee paljon julkisuutta saaneen rikostapauksen tutkintaa. Tapauksen tutkinnanjohtaja joutui jutussa niin kielteiseen julkisuuteen, ettei edes oma kannanotto olisi sitä korjannut. Juttu myötäili kritiikittömästi syytetyn näkemyksiä ja otti ennakolta kantaa keskeneräiseen oikeusprosessiin. Langettava äänin 11–2. Päätöksen lopussa eriävä mielipide.

Langettava 6414/AL/16 ja 6418/AL/16
Suomen Kuvalehti

Kielteinen julkisuus, samanaikainen kuuleminen

Lehti kertoi verkkosivuillaan epäilystä, jonka mukaan pääministeri olisi vaikuttanut Yleisradion uutisointiin. Lehti ei aidosti pyrkinyt antamaan erittäin kielteisen julkisuuden kohteeksi joutuneelle päätoimittajalle tilaisuutta esittää omaa näkemystään samassa yhteydessä.

<< 1 2 3 4 5 6 7 8  ... >> 

Langettava 6425/SL/16

Vastaaja: Iltalehti

Asia: Kielteinen julkisuus, lähdekritiikki, oikeudenkäyntiin vaikuttaminen

Ratkaistu: 24.5.2017

Lehti referoi ennakkoon kirjaa, joka käsittelee paljon julkisuutta saaneen rikostapauksen tutkintaa. Tapauksen tutkinnanjohtaja joutui jutussa niin kielteiseen julkisuuteen, ettei edes oma kannanotto olisi sitä korjannut. Juttu myötäili kritiikittömästi syytetyn näkemyksiä ja otti ennakolta kantaa keskeneräiseen oikeusprosessiin. Langettava äänin 11–2. Päätöksen lopussa eriävä mielipide.

Kantelu 16.12.2016

Kantelu kohdistuu Iltalehden 26.9.2016 printtiversiossaan julkaisemaan juttuun ”Aarnio-kirja paljastaa vehkeilyn kulisseissa” ja jutun 27.9.2016 verkkosivuilla julkaistuun versioon ”Uusi Aarnio-kirja paljastaa kulissien takaisen vehkeilyn”. 

http://www.iltalehti.fi/uutiset/2016092622374745_uu.shtml

Jutuissa kerrotaan uudesta Helsingin huumepoliisin ex-päällikköä Jari Aarniota käsittelevästä kirjasta, jonka tekemisessä Aarnio on itse ollut osallisena. Jutuissa on myös pitkä lainaus kirjasta.

Kantelijan mukaan jutussa olevassa kirjan otteessa väitetään tuntemattoman henkilön suulla, että tutkinnanjohtajana ollut kantelija olisi toiminut tutkinnassa epäasiallisesti.

Kantelijan mukaan hänelle ei tarjottu Journalistin ohjeiden kohtien 21 ja 22 mukaista mahdollisuutta esittää omaa näkemystään saman uutisen yhteydessä eikä myöhemmin. Kantelija toteaa, että hän ei usko, että uutinen on voinut olla niin pikainen, ettei häneen olisi voitu olla yhteydessä, etenkin, kun toimittajalla oli aikaa lukea valmisteilla olevan kirjan tekstiä.

Kantelijan mukaan uutisoinnin tasapuolisuuteen on ollut vielä tavanomaista painavampi peruste, kun kyse on rikosasiasta, joka on vireillä käräjäoikeudessa päätösharkintavaiheessa. Kyse on väitteistä, joita kantelijan käsityksen mukaan rikoksesta epäilty henkilö ja syytetty henkilö esittävät. Kantelijan käsityksen mukaan nimetön väitteiden tekijä on ollut Jari Aarnion alainen. Journalistin ohjeiden kohdan 12 mukaisesti väitteisiin olisi tullut suhtautua kriittisesti, koska niiden esittäjällä on asiassa oma intressinsä ja mahdollisesti hyötymis- tai vahingoittamistarkoitus. Kantelija toteaa, että sen vuoksi olisi ollut entistä tärkeämpää, että hänelle olisi varattu mahdollisuus esittää oma näkemyksensä.

Kantelija toteaa, että hänet mainitaan nimeltä, mutta väitteiden esittäjä on nimetön, mitä voi pitää erikoisena.

Kantelijan mukaan Iltalehden toimittajalla on hänen numeronsa ja toimittaja on usein ollut yhteydessä kantelijaan, joten kyse ei ole ollut siitä, että kantelijaa ei olisi voinut tavoittaa kommentoimaan.


Iltalehden vastaus 17.2.2017

Päätoimittaja Petri Hakalan mukaan Iltalehden juttu liittyi maamme tähän asti vakavimpaan ja merkittävimpään poliisirikosvyyhtiin. Hänen mukaansa tutkinnanjohtajien toimintaa oli jo tutkinnan alusta lähtien kritisoitu voimakkaasti julkisuudessa. Osa vyyhdissä epäiltyihin kohdistetuista pakkokeinoista oli myös oikeusistuimessa todettu lainvastaisiksi. Iltalehti oli osaltaan uutisoinut näistä tapauksista. Myös kantelija oli alusta alkaen ollut toinen julkisuudessa olleista kritiikin kohteista.

Päätoimittajan mukaan kantelu koskee uutista, joka kertoi tekeillä olevasta, WSOY:n kustannuslistalla olevasta Aarnio-kirjasta. Iltalehti oli uutista varten saanut kirjailijalta otteen yhdestä luvusta, jossa Helsingin huumepoliisin rikosylikonstaapeli kertoi kokemastaan painostuksesta kuulusteluissa. Toimittajan kirjoittama uutinen kuvasi lähinnä sitä, mitä aiheita kirjassa käsiteltäisiin. Kirjailijalta saatu tekstiote oli julkaistu uutisen yhteydessä omana oheisjuttunaan.

Päätoimittaja kertoo, että toimittaja ei ollut saanut selattavakseen koko kirjaa, koska se oli siinä vaiheessa vasta tekeillä. Kyseinen tekstiote oli ainoa, minkä kirjan kirjailija siitä suostui antamaan. Iltalehti oli poistanut otteesta kyseisen poliisimiehen nimen tämän omasta pyynnöstä johtuen syistä, jotka siinä vaiheessa liittyivät muun muassa hänen henkilökohtaiseen elämäntilanteeseensa. Varsinaisessa kirjassa poliisimies kertomansa mukaan esiintyy omalla nimellään, päätoimittaja kirjoittaa.

Kuten Iltalehden uutisesta ilmeni, kyse oli kirjasta, jossa vyyhtiin kytketyt henkilöt tulisivat kertomaan omista kokemuksistaan tutkinnan aikana, päätoimittaja kirjoittaa. Näin ollen oli jo lähtökohtaisesti selvää, että jokaisen kertomaan voi liittyä henkilökohtainen intressi sekä hyötymis- tai vahingoittamistarkoitus, hän toteaa.

Kantelu koskee nimenomaan tuota kirjan lainausta. Kyse ei kuitenkaan ole Iltalehden esittämistä väitteistä, vaan lainaus on selkeästi ulkopuolisen, kolmannen osapuolen kertomaa, päätoimittaja toteaa.

Mikäli kantelija koki uutiskokonaisuuden virheelliseksi tai itseään loukkaavaksi, hänellä olisi ollut mahdollisuus vaatia välittömästi oikaisua tai vastinetta, päätoimittaja toteaa. Hänen mukaansa kantelija olisi halutessaan saanut näkemyksensä julki lehdessä. Kuten kantelija itsekin myöntää, sitä hän ei kuitenkaan tehnyt, päätoimittaja huomauttaa.

Päätoimittajan mukaan kyse on poikkeuksellisen rikossarjan tutkinnasta. Syyttäjälaitoksen on myös oltava julkisen tarkastelun kohteena. Näin ollen Iltalehti on noudattanut hyvää journalistista tapaa, päätoimittaja toteaa.

Ratkaisu

JO 12: Tietolähteisiin on suhtauduttava kriittisesti. Erityisen tärkeää se on kiistanalaisissa asioissa, koska tietolähteellä voi olla hyötymis- tai vahingoittamistarkoitus.

JO 14: Journalistilla on oikeus ja velvollisuus pitää tietoja luottamuksellisesti antaneen henkilöllisyys salassa siten kuin lähteen kanssa on sovittu. 
Jos yhteiskunnallisesti merkittävien tietojen julkaisusta aiheutuu erittäin kielteistä julkisuutta, toimituksen on suotavaa avata yleisölle, miten nimettömän lähteen ja siltä hankittujen tietojen luotettavuus on varmistettu.

JO 21: Jos selvästi tunnistettavissa olevan henkilön tai tahon toiminnasta aiotaan esittää tietoja, jotka asettavat tämän erittäin kielteiseen julkisuuteen, kritiikin kohteelle tulee varata tilaisuus esittää oma näkemyksensä jo samassa yhteydessä. 

JO 22: Ellei samanaikainen kuuleminen ole mahdollista, voi erittäin kielteisen julkisuuden kohteeksi joutunutta olla tarpeen kuulla jälkeen päin. Jos näin ei tehdä, hyvään tapaan kuuluu julkaista hänen oma kannanottonsa.

JO 35: Jos tutkintapyynnöstä, syytteestä tai tuomiosta on julkaistu uutinen, asiaa on mahdollisuuksien mukaan seurattava loppuun saakka. Oikeudenkäynnin aikana ei pidä asiattomasti pyrkiä vaikuttamaan tuomioistuimen ratkaisuihin eikä ottaa ennakolta kantaa syyllisyyteen.

Iltalehti julkaisi verkkosivuillaan ja printtilehdessä ennakkojutun kirjasta, jossa käsitellään Helsingin huumepoliisin entisen päällikön Jari Aarnion tapaukseen liittyvää rikostutkintaa. Jutussa oli haastateltu kirjan tekemiseen osallistunutta Aarniota, joka jutun julkaisuajankohtana oli edelleen syytettynä useista rikoksista. 

Jutussa referoitiin näkemyksiä, joiden mukaan tutkinta oli tehty tarkoituksellisesti väärin ja Aarnio olisi tarkoituksellisesti haluttu saada vaikuttamaan syylliseltä. Jutun yhteydessä julkaistiin pitkä ote tekeillä olevasta kirjasta. Siinä anonyymi henkilö kuvaa, kuinka nimeltä mainittu tutkinnanjohtaja olisi painostanut häntä valehtelemaan tutkinnassa. Tutkinnanjohtajaa ei ollut kuultu jutussa. 

Julkisen sanan neuvosto muistuttaa, että tiedotusväline on vastuussa julkaisemistaan sisällöistä myös silloin, kun ne on saatu muualta.

Nimeltä mainittu tutkinnanjohtaja joutui Iltalehden julkaisemassa kirjan otteessa ja myös toimittajan kirjoittamassa jutussa erittäin kielteiseen julkisuuteen. Iltalehti ei edes yrittänyt samanaikaista kuulemista tai yrittänyt kuulla tutkinnanjohtajaa jälkeen päin, vaikka oli ilmeistä, että julkisuus on erittäin kielteistä ja lähteillä oli hyötymis- ja vahingoittamistarkoitus. Hän ei pyytänyt lehteä julkaisemaan omaa kannanottoaan. Neuvoston mukaan julkisuus oli kuitenkin tässä tapauksessa niin kielteistä, ettei oma kannanottokaan olisi riittänyt sitä korjaamaan.

Paljon julkisuudessa ollut tutkinta oli yhteiskunnallisesti merkittävä aihe, jota oli perusteltua käsitellä myös kriittisesti. Jutussa kuitenkin käsiteltiin haastateltavien väitteitä ja kirjan sisältöä kyseenalaistamatta niitä lainkaan, vaikka jutun lähteillä oli ilmeinen hyötymis- ja vahingoittamistarkoitus. Yksi lähteistä oli nimetön, mutta lehti ei tuonut lainkaan esiin, miten se oli varmistanut nimettömän lähteen luotettavuuden. 

Jutussa esitetyt väitteet liittyivät oikeusprosessiin, joka oli julkaisuajankohtana kesken. Jutussa ei kuitenkaan tuotu ilmi, että osaa syytteistä ei ollut vielä käsitelty oikeudessa. 

Neuvoston mukaan aiheen käsitteleminen oli perusteltua. Neuvosto kuitenkin katsoo, että juttu oli lähdekritiikitön ja siinä pyrittiin asiattomasti vaikuttamaan tuomioistuimen ratkaisuihin.

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Iltalehti rikkonut Journalistin ohjeiden kohtia 12, 14, 21 ja 35, ja antaa sille huomautuksen.

Langettavaa äänestivät:
Elina Grundström (pj), Pirjo Auvinen, Lauri Haapanen, Riikka Kaihovaara, Antti Kokkonen, Robert Sundman, Niklas Vainio, Tapio Nykänen, Paula Paloranta, Maria Swanljung ja Johanna Vehkoo. 

Vapauttavaa äänestivät:
Hannu Helineva ja Jyrki Huotari.

Heidän eriävä mielipiteensä:
Iltalehti uutisoi tekeillä olevasta Aarnio-kirjasta. Juttu on yksi oikeudenkäyntiä ja siihen liittyviä yksityiskohtia käsittelevistä lukuisista artikkeleista. Yksittäisen jutun merkitys oikeudenkäynnin kulkuun on vähäinen. Kirjan referoiminen ei synnyttänyt välitöntä vastineoikeutta. Tutkinnanjohtajalla olisi ollut mahdollisuus esittää näkemyksensä vaatimalla jutun oikaisua tai oman näkemyksensä julkaisua.

Tämä päätös on avattu 1143 kertaa