PÄÄTÖKSET

Vapauttava 6654/AL/17
Seiska

Lainaaminen

Lehti kertoi verkkosivuillaan julkisuuden henkilöiden erosta sekä sen mahdollisesta syystä eli toisen puolison mahdollisesta kumppanista. Erosta oli kerrottu toisessa tiedotusvälineessä 42 minuuttia aikaisemmin. Lehti mainitsi ensin asiasta kertoneen tiedotusvälineen leipätekstissä, mutta ei otsikossa. Tämä oli riittävää, sillä jutussa oli eri näkökulma, uusia tietoja ja se perustui lehden omaan tiedonhankintaan.

Vapauttava 6653/AL/17
Seiska

Lainaaminen

Lehti kertoi verkkosivuillaan presidentin hautajaisohjelmassa olleesta virheestä. Sama tieto oli kerrottu toisessa tiedotusvälineessä 25 minuuttia aikaisemmin. Lehti mainitsi ensin asiasta kertoneen tiedotusvälineen leipätekstissä, mutta ei otsikossa. Tämä oli riittävää, sillä juttu perustui lehden omaan tiedonhankintaan hautajaisissa.

Vapauttava 6652/AL/17
Seiska

Lainaaminen

Lehti kertoi verkkosivuillaan julkisuuden henkilön yhteistyösopimuksen päättymisestä. Sama tieto oli kerrottu toisessa tiedotusvälineessä kaksi ja puoli tuntia aikaisemmin. Lehti mainitsi ensin asiasta kertoneen tiedotusvälineen leipätekstissä, mutta ei otsikossa. Tämä oli riittävää, sillä juttu perustui lehden itsenäiseen tiedonhankintaan.

Langettava 6650/Yle/17
Yle

Lainaaminen, totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkastaminen, lähdekritiikki, kuvan harhaanjohtava käyttö, olennainen asiavirhe

Yle kertoi verkkosivuillaan ja pääuutislähetyksessään puna-armeijan kouluttaneen hirviä taistelutarkoituksiin. Jutuissa oli olennaisia asiavirheitä. Tiedot oli saatu uudesta turisteille suunnatusta museosta, mutta niiden alkuperäisenä lähteenä oli venäläisen lehden aprillipila. Yle korjasi noin kuukautta myöhemmin tv-uutisten virheitä pääuutislähetyksessään, mutta korjausta ei tehty Journalistin ohjeiden mukaisesti viipymättä. Lisäksi Yle teki aiheesta verkkosivuilleen jatkojutun, jossa alkuperäisen jutun tiedot todettiin kiistanalaisiksi. Verkkosivuilla julkaistun alkuperäisen jutun virheitä ei kuitenkaan korjattu Journalistin ohjeiden mukaisesti ja korjausten jälkeenkin Yle käytti jutussa manipuloitua kuvaa kertomatta siitä yleisölle. Jatkojuttu perustui kuitenkin Ylen omaan tiedonhankintaan, joten siinä ei ollut tarpeen mainita muita lähteitä.

Langettava 6649/SL/17
Iltalehti

Lainaaminen, totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkastaminen, lähdekritiikki, kuvan harhaanjohtava käyttö, olennainen asiavirhe

Lehti kertoi printtilehdessä ja kahdessa verkkosivuillaan julkaistussa puna-armeijan kouluttaneen hirviä taistelutarkoituksiin. Jutuissa oli olennaisia asiavirheitä. Tiedot oli saatu uudesta turisteille suunnatusta museosta, mutta niiden alkuperäisenä lähteenä oli venäläisen lehden aprillipila. Lehti teki aiheesta printtilehteen ja verkkosivuilleen jatkojutut, mutta ei korjannut alkuperäisten juttujen virheitä Journalistin ohjeiden mukaisesti. Jatkojutut perustuivat lehden omaan tiedonhankintaan, joten niissä ei ollut tarpeen mainita muita lähteitä. Lisäksi lehti käytti jutuissa manipuloituja kuvia kertomatta siitä yleisölle. 

Langettava 6648/SL/17
Iltalehti

Lainaaminen

Iltalehti kertoi lööpissä, lehden kannessa ja jutussa julkisuuden henkilön elämäntapahtumista. Juttu perustui kokonaan toisessa tiedotusvälineessä julkaistuun blogiin. Lähde mainittiin ensimmäisen kerran jutun alussa. Juttu perustui niin selvästi toisen tiedotusvälineen aineistoon, että lähteenä ollut tiedotusväline olisi pitänyt mainita jo lööpissä, kannessa sekä jutun otsikossa.

Langettava 6646/SL/17
Iltalehti

Totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkastaminen, lähdekriittisyys, olennainen asiavirhe

Lehti kertoi verkkosivuillaan tarinan pastorista, joka joutui krokotiilien syömäksi yritettyään kävellä veden päällä. Juttu perustui verkossa levinneeseen sepitteelliseen kertomukseen. Lehti ei oikaissut virhettään asianmukaisesti, kun se poisti jutun verkkosivuiltaan kertomatta siitä yleisölle. 

 

Langettava 6630/YLE/17
Yle

Journalistinen päätösvalta, piilomainonta

Ylen paikallistoimituksen Instagram-tilillä vieraili viikonloppuisin toimituksen ulkopuolisia henkilöitä. He saivat julkaista sisältöjä täysin itsenäisesti Ylen paikallistoimituksen tilillä. Tämä oli journalistisen päätösvallan luovuttamista. Vieraiden julkaisemat sisällöt eivät kuitenkaan olleet mainosmaisia.

Langettava 6623/AL/17
Kaksplus

Totuudenmukainen tiedonvälitys, lähdekritiikki, tietojen tarkistaminen

Lehti julkaisi Facebook-tilillään blogitekstin, jossa esitettiin lähdekritiikittömiä ja tarkistamattomia väitteitä rokottamisesta. Kirjoittaja toi tekstissä esille, ettei hän ollut pyrkinyt lähdekritiikkiin tai totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen, eikä tarkistanut tietoja. Yleisö ei voinut erottaa tosiasioita sepitteestä. 

Langettava 6615/SL/17
Iltalehti

Piilomainonta, konserniyhteys

Lehti julkaisi verkkosivuillaan jutun erikoisesta ajoneuvosta. Juttu oli tehty journalistisin perustein ja konserniyhteys jutun lopussa mainittuun automyyntipalveluun oli merkitty asianmukaisesti. Jutun sisällä oleva linkki ja kehotus siirtyä automyyntipalveluun oli kuitenkin piilomainontaa.

Vapauttava 6604/SL/17
Savon Sanomat

Kielteinen julkisuus, samanaikainen kuuleminen.

Kantelija joutui Savon Sanomien jutussa kielteiseen julkisuuteen. Julkisuus ei kuitenkaan ollut erittäin kielteistä eikä lehdellä ollut velvollisuutta kuulla häntä samanaikaisesti. 

Langettava 6599/MTV/17
MTV

Virheen korjaus, olennainen asiavirhe, kielteinen julkisuus, samanaikainen kuuleminen, totuudenmukainen tiedonvälitys

MTV kertoi jutussa käräjäoikeuden tuomiosta. Jutusta sai käsityksen, että kantelija oli osallistunut erittäin epäasiallisiin keskusteluihin Whatsapp-viestiryhmässä. Tämä oli olennainen asiavirhe, eikä kantelijaa ollut yritetty kuulla samassa yhteydessä. Tiedotusväline ei korjannut juttuaan kantelijan oikaisupyynnön jälkeen. Julkisuus oli niin kielteistä, ettei edes oma kannanotto olisi sitä korjannut.

Langettava 6598/SL/17
Ilta-Sanomat

Virheen korjaus, olennainen asiavirhe, kielteinen julkisuus, samanaikainen kuuleminen, totuudenmukainen tiedonvälitys

Lehti kertoi jutussa käräjäoikeuden tuomiosta. Jutusta sai käsityksen, että kantelija oli osallistunut erittäin epäasiallisiin keskusteluihin Whatsapp-viestiryhmässä. Tämä oli olennainen asiavirhe, eikä kantelijaa ollut yritetty kuulla samassa yhteydessä. Lehti poisti kantelijan nimen jutusta, mutta ei kertonut korjauksesta Journalistin ohjeiden mukaisesti yleisölle. Julkisuus oli niin kielteistä, ettei edes oma kannanotto olisi sitä korjannut.

Langettava 6597/SL/17
Iltalehti

Virheen korjaus, olennainen asiavirhe, kielteinen julkisuus, samanaikainen kuuleminen, totuudenmukainen tiedonvälitys

Lehti kertoi kahdessa jutussa käräjäoikeuden tuomiosta. Jutuista sai käsityksen, että kantelija oli osallistunut erittäin epäasiallisiin keskusteluihin Whatsapp-viestiryhmässä. Tämä oli olennainen asiavirhe, eikä kantelijaa ollut yritetty kuulla samassa yhteydessä. Lehti korjasi virheensä asianmukaisesti, mutta se ei riittänyt poistamaan juttujen perusteella syntynyttä erittäin kielteistä julkisuutta. Julkisuus oli niin kielteistä, ettei edes oma kannanotto olisi sitä korjannut.

Langettava 6593/YLE/17
Yle

Totuudenmukainen tiedonvälitys, virheen korjaus, tietojen tarkistaminen

Ylen verkkojutussa tulkittiin virheellisesti kantelijan tekstiä, joka oli julkaistu nimettömänä kansanedustajan Facebook-sivulla. Yle ei oikaissut juttuaan kantelijan pyynnöstä huolimatta. Langettava äänin 8-2. Lopussa eriävä mielipide.

Vapauttava 6581/SL/17
Savon Sanomat

Kielteinen julkisuus, samanaikainen kuuleminen, oma kannanotto, olennainen asiavirhe, yksityisyyden suoja

Lehti kertoi eläinlääkärin saaneen sakot poliisin vastustamisesta. Häntä epäiltiin myös eläinsuojelurikoksesta, mutta tämä syyte hylättiin. Eläinlääkäri saattoi olla tunnistettavissa jutusta, mutta hän ei joutunut erittäin kielteisen julkisuuden kohteeksi. Jutussa ei ollut asiavirheitä eikä se loukannut yksityisyyden suojaa.

Vapauttava 6569/PL/17
Lauttasaari-Lehti

Virheen korjaus

Lehti lyhensi puolueen nimen kuntavaaligallupista julkaisemassaan taulukossa. Puolueen nimi oli kuitenkin oikein jutussa, johon taulukko liittyi. Kyseessä ei ollut olennainen asiavirhe. 

Vapauttava 6565/SL/17
Iltalehti

Piilomainonta, konserniyhteys

Iltalehti julkaisi verkkosivuillaan asuntojen hintatasoa käsittelevän jutun. Jutun kuvat ja tiedot olivat peräisin samaan konserniin kuuluvasta asuntoilmoituspalvelusta ja juttu sisälsi linkkejä palvelussa oleviin myyntikohteisiin. Juttu täytti kuitenkin Journalistin ohjeiden minimivaatimukset, koska siihen oli valittu asumissivustolle sopiva journalistinen näkökulma. Lehti mainitsi konserniyhteyden asianmukaisesti.

Langettava 6548/SL/17
Satakunnan Kansa

Erittäin kielteinen julkisuus, samanaikainen kuuleminen, oma kannanotto, totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkastaminen, lähdekritiikki, otsikko

Lehti kertoi viidessä laajassa jutussa noin kolmen viikon aikana lääkärin määränneen holtittomasti päihdekäyttöön soveltuvia lääkkeitä. Julkisuus oli erittäin kielteistä ja lääkäri oli selvästi tunnistettavissa jutuista. Häntä ei siitä huolimatta kuultu yhdessäkään jutussa, eikä edes pyritty uskottavasti tavoittelemaan. Kantelija sai julkaista oman kannanoton juttusarjan päättymisen jälkeen. Hän joutui kuitenkin niin kielteisen julkisuuden kohteeksi, ettei oma kannanotto riittänyt sitä korjaamaan.

 

Langettava 6547/YLE/17
Yle

Virheen korjaus, olennainen asiavirhe

Yle julkaisi verkkosivuillaan uutisen, jossa oli olennainen asiavirhe. Virheestä oli tehty kaksi oikaisupyyntöä, mutta Yle korjasi virheen vasta saatuaan tiedon kantelusta.

<< 1 2 3 4 5 6 7 8  ... >> 

Langettava 6425/SL/16

Vastaaja: Iltalehti

Asia: Kielteinen julkisuus, lähdekritiikki, oikeudenkäyntiin vaikuttaminen

Ratkaistu: 24.5.2017

Lehti referoi ennakkoon kirjaa, joka käsittelee paljon julkisuutta saaneen rikostapauksen tutkintaa. Tapauksen tutkinnanjohtaja joutui jutussa niin kielteiseen julkisuuteen, ettei edes oma kannanotto olisi sitä korjannut. Juttu myötäili kritiikittömästi syytetyn näkemyksiä ja otti ennakolta kantaa keskeneräiseen oikeusprosessiin. Langettava äänin 11–2. Päätöksen lopussa eriävä mielipide.

Kantelu 16.12.2016

Kantelu kohdistuu Iltalehden 26.9.2016 printtiversiossaan julkaisemaan juttuun ”Aarnio-kirja paljastaa vehkeilyn kulisseissa” ja jutun 27.9.2016 verkkosivuilla julkaistuun versioon ”Uusi Aarnio-kirja paljastaa kulissien takaisen vehkeilyn”. 

http://www.iltalehti.fi/uutiset/2016092622374745_uu.shtml

Jutuissa kerrotaan uudesta Helsingin huumepoliisin ex-päällikköä Jari Aarniota käsittelevästä kirjasta, jonka tekemisessä Aarnio on itse ollut osallisena. Jutuissa on myös pitkä lainaus kirjasta.

Kantelijan mukaan jutussa olevassa kirjan otteessa väitetään tuntemattoman henkilön suulla, että tutkinnanjohtajana ollut kantelija olisi toiminut tutkinnassa epäasiallisesti.

Kantelijan mukaan hänelle ei tarjottu Journalistin ohjeiden kohtien 21 ja 22 mukaista mahdollisuutta esittää omaa näkemystään saman uutisen yhteydessä eikä myöhemmin. Kantelija toteaa, että hän ei usko, että uutinen on voinut olla niin pikainen, ettei häneen olisi voitu olla yhteydessä, etenkin, kun toimittajalla oli aikaa lukea valmisteilla olevan kirjan tekstiä.

Kantelijan mukaan uutisoinnin tasapuolisuuteen on ollut vielä tavanomaista painavampi peruste, kun kyse on rikosasiasta, joka on vireillä käräjäoikeudessa päätösharkintavaiheessa. Kyse on väitteistä, joita kantelijan käsityksen mukaan rikoksesta epäilty henkilö ja syytetty henkilö esittävät. Kantelijan käsityksen mukaan nimetön väitteiden tekijä on ollut Jari Aarnion alainen. Journalistin ohjeiden kohdan 12 mukaisesti väitteisiin olisi tullut suhtautua kriittisesti, koska niiden esittäjällä on asiassa oma intressinsä ja mahdollisesti hyötymis- tai vahingoittamistarkoitus. Kantelija toteaa, että sen vuoksi olisi ollut entistä tärkeämpää, että hänelle olisi varattu mahdollisuus esittää oma näkemyksensä.

Kantelija toteaa, että hänet mainitaan nimeltä, mutta väitteiden esittäjä on nimetön, mitä voi pitää erikoisena.

Kantelijan mukaan Iltalehden toimittajalla on hänen numeronsa ja toimittaja on usein ollut yhteydessä kantelijaan, joten kyse ei ole ollut siitä, että kantelijaa ei olisi voinut tavoittaa kommentoimaan.


Iltalehden vastaus 17.2.2017

Päätoimittaja Petri Hakalan mukaan Iltalehden juttu liittyi maamme tähän asti vakavimpaan ja merkittävimpään poliisirikosvyyhtiin. Hänen mukaansa tutkinnanjohtajien toimintaa oli jo tutkinnan alusta lähtien kritisoitu voimakkaasti julkisuudessa. Osa vyyhdissä epäiltyihin kohdistetuista pakkokeinoista oli myös oikeusistuimessa todettu lainvastaisiksi. Iltalehti oli osaltaan uutisoinut näistä tapauksista. Myös kantelija oli alusta alkaen ollut toinen julkisuudessa olleista kritiikin kohteista.

Päätoimittajan mukaan kantelu koskee uutista, joka kertoi tekeillä olevasta, WSOY:n kustannuslistalla olevasta Aarnio-kirjasta. Iltalehti oli uutista varten saanut kirjailijalta otteen yhdestä luvusta, jossa Helsingin huumepoliisin rikosylikonstaapeli kertoi kokemastaan painostuksesta kuulusteluissa. Toimittajan kirjoittama uutinen kuvasi lähinnä sitä, mitä aiheita kirjassa käsiteltäisiin. Kirjailijalta saatu tekstiote oli julkaistu uutisen yhteydessä omana oheisjuttunaan.

Päätoimittaja kertoo, että toimittaja ei ollut saanut selattavakseen koko kirjaa, koska se oli siinä vaiheessa vasta tekeillä. Kyseinen tekstiote oli ainoa, minkä kirjan kirjailija siitä suostui antamaan. Iltalehti oli poistanut otteesta kyseisen poliisimiehen nimen tämän omasta pyynnöstä johtuen syistä, jotka siinä vaiheessa liittyivät muun muassa hänen henkilökohtaiseen elämäntilanteeseensa. Varsinaisessa kirjassa poliisimies kertomansa mukaan esiintyy omalla nimellään, päätoimittaja kirjoittaa.

Kuten Iltalehden uutisesta ilmeni, kyse oli kirjasta, jossa vyyhtiin kytketyt henkilöt tulisivat kertomaan omista kokemuksistaan tutkinnan aikana, päätoimittaja kirjoittaa. Näin ollen oli jo lähtökohtaisesti selvää, että jokaisen kertomaan voi liittyä henkilökohtainen intressi sekä hyötymis- tai vahingoittamistarkoitus, hän toteaa.

Kantelu koskee nimenomaan tuota kirjan lainausta. Kyse ei kuitenkaan ole Iltalehden esittämistä väitteistä, vaan lainaus on selkeästi ulkopuolisen, kolmannen osapuolen kertomaa, päätoimittaja toteaa.

Mikäli kantelija koki uutiskokonaisuuden virheelliseksi tai itseään loukkaavaksi, hänellä olisi ollut mahdollisuus vaatia välittömästi oikaisua tai vastinetta, päätoimittaja toteaa. Hänen mukaansa kantelija olisi halutessaan saanut näkemyksensä julki lehdessä. Kuten kantelija itsekin myöntää, sitä hän ei kuitenkaan tehnyt, päätoimittaja huomauttaa.

Päätoimittajan mukaan kyse on poikkeuksellisen rikossarjan tutkinnasta. Syyttäjälaitoksen on myös oltava julkisen tarkastelun kohteena. Näin ollen Iltalehti on noudattanut hyvää journalistista tapaa, päätoimittaja toteaa.

Ratkaisu

JO 12: Tietolähteisiin on suhtauduttava kriittisesti. Erityisen tärkeää se on kiistanalaisissa asioissa, koska tietolähteellä voi olla hyötymis- tai vahingoittamistarkoitus.

JO 14: Journalistilla on oikeus ja velvollisuus pitää tietoja luottamuksellisesti antaneen henkilöllisyys salassa siten kuin lähteen kanssa on sovittu. 
Jos yhteiskunnallisesti merkittävien tietojen julkaisusta aiheutuu erittäin kielteistä julkisuutta, toimituksen on suotavaa avata yleisölle, miten nimettömän lähteen ja siltä hankittujen tietojen luotettavuus on varmistettu.

JO 21: Jos selvästi tunnistettavissa olevan henkilön tai tahon toiminnasta aiotaan esittää tietoja, jotka asettavat tämän erittäin kielteiseen julkisuuteen, kritiikin kohteelle tulee varata tilaisuus esittää oma näkemyksensä jo samassa yhteydessä. 

JO 22: Ellei samanaikainen kuuleminen ole mahdollista, voi erittäin kielteisen julkisuuden kohteeksi joutunutta olla tarpeen kuulla jälkeen päin. Jos näin ei tehdä, hyvään tapaan kuuluu julkaista hänen oma kannanottonsa.

JO 35: Jos tutkintapyynnöstä, syytteestä tai tuomiosta on julkaistu uutinen, asiaa on mahdollisuuksien mukaan seurattava loppuun saakka. Oikeudenkäynnin aikana ei pidä asiattomasti pyrkiä vaikuttamaan tuomioistuimen ratkaisuihin eikä ottaa ennakolta kantaa syyllisyyteen.

Iltalehti julkaisi verkkosivuillaan ja printtilehdessä ennakkojutun kirjasta, jossa käsitellään Helsingin huumepoliisin entisen päällikön Jari Aarnion tapaukseen liittyvää rikostutkintaa. Jutussa oli haastateltu kirjan tekemiseen osallistunutta Aarniota, joka jutun julkaisuajankohtana oli edelleen syytettynä useista rikoksista. 

Jutussa referoitiin näkemyksiä, joiden mukaan tutkinta oli tehty tarkoituksellisesti väärin ja Aarnio olisi tarkoituksellisesti haluttu saada vaikuttamaan syylliseltä. Jutun yhteydessä julkaistiin pitkä ote tekeillä olevasta kirjasta. Siinä anonyymi henkilö kuvaa, kuinka nimeltä mainittu tutkinnanjohtaja olisi painostanut häntä valehtelemaan tutkinnassa. Tutkinnanjohtajaa ei ollut kuultu jutussa. 

Julkisen sanan neuvosto muistuttaa, että tiedotusväline on vastuussa julkaisemistaan sisällöistä myös silloin, kun ne on saatu muualta.

Nimeltä mainittu tutkinnanjohtaja joutui Iltalehden julkaisemassa kirjan otteessa ja myös toimittajan kirjoittamassa jutussa erittäin kielteiseen julkisuuteen. Iltalehti ei edes yrittänyt samanaikaista kuulemista tai yrittänyt kuulla tutkinnanjohtajaa jälkeen päin, vaikka oli ilmeistä, että julkisuus on erittäin kielteistä ja lähteillä oli hyötymis- ja vahingoittamistarkoitus. Hän ei pyytänyt lehteä julkaisemaan omaa kannanottoaan. Neuvoston mukaan julkisuus oli kuitenkin tässä tapauksessa niin kielteistä, ettei oma kannanottokaan olisi riittänyt sitä korjaamaan.

Paljon julkisuudessa ollut tutkinta oli yhteiskunnallisesti merkittävä aihe, jota oli perusteltua käsitellä myös kriittisesti. Jutussa kuitenkin käsiteltiin haastateltavien väitteitä ja kirjan sisältöä kyseenalaistamatta niitä lainkaan, vaikka jutun lähteillä oli ilmeinen hyötymis- ja vahingoittamistarkoitus. Yksi lähteistä oli nimetön, mutta lehti ei tuonut lainkaan esiin, miten se oli varmistanut nimettömän lähteen luotettavuuden. 

Jutussa esitetyt väitteet liittyivät oikeusprosessiin, joka oli julkaisuajankohtana kesken. Jutussa ei kuitenkaan tuotu ilmi, että osaa syytteistä ei ollut vielä käsitelty oikeudessa. 

Neuvoston mukaan aiheen käsitteleminen oli perusteltua. Neuvosto kuitenkin katsoo, että juttu oli lähdekritiikitön ja siinä pyrittiin asiattomasti vaikuttamaan tuomioistuimen ratkaisuihin.

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Iltalehti rikkonut Journalistin ohjeiden kohtia 12, 14, 21 ja 35, ja antaa sille huomautuksen.

Langettavaa äänestivät:
Elina Grundström (pj), Pirjo Auvinen, Lauri Haapanen, Riikka Kaihovaara, Antti Kokkonen, Robert Sundman, Niklas Vainio, Tapio Nykänen, Paula Paloranta, Maria Swanljung ja Johanna Vehkoo. 

Vapauttavaa äänestivät:
Hannu Helineva ja Jyrki Huotari.

Heidän eriävä mielipiteensä:
Iltalehti uutisoi tekeillä olevasta Aarnio-kirjasta. Juttu on yksi oikeudenkäyntiä ja siihen liittyviä yksityiskohtia käsittelevistä lukuisista artikkeleista. Yksittäisen jutun merkitys oikeudenkäynnin kulkuun on vähäinen. Kirjan referoiminen ei synnyttänyt välitöntä vastineoikeutta. Tutkinnanjohtajalla olisi ollut mahdollisuus esittää näkemyksensä vaatimalla jutun oikaisua tai oman näkemyksensä julkaisua.

Tämä päätös on avattu 1616 kertaa