PÄÄTÖKSET

Vapauttava 6511/AL/17
Kotiliesi

Lainaaminen

Lehti käsitteli jutussaan aihetta, josta oli julkaistu uusi tietokirja. Juttu perustui omaan tiedonhankintaan. Kirjasta otettujen lainausten lähde oli merkitty vasta jutun lopussa, mutta se täytti Journalistin ohjeiden perusvaatimukset.

Vapauttava 6508/SL/17
Satakunnan Kansa

Yksityisyyden suoja, rikosepäillyn tunnistaminen

Lehti kertoi entiseen toimitusjohtajaan kohdistuvista rikosepäilyistä. Se oli perusteltua toimitusjohtajan aseman ja asian yhteiskunnallisen merkityksen takia.

Vapauttava 6506/SL/17
Savon Sanomat

Yksityisyyden suoja, rikosepäillyn tunnistaminen

Lehti kertoi entiseen toimitusjohtajaan kohdistuvista rikosepäilyistä. Se oli perusteltua toimitusjohtajan aseman ja asian yhteiskunnallisen merkityksen takia.

Vapauttava 6498/SL/17
Iltalehti

Piilomainonta, journalistinen päätösvalta

Lehti kertoi verkkosivuillaan yhden valmistajan pakastepizzoista ja niiden saapumisesta Suomeen. Juttu perustui valmistajan tiedotteeseen, mutta se oli luonteeltaan ruoka-aiheinen ilmiöjuttu. Vapauttava äänin 8-3.

Langettava 6484/SL/17
Kauppalehti

Tietojen tarkistaminen, lainaaminen, otsikko, virheen korjaus

Talouslehti kertoi tutkijoiden olevan varmoja, että äskettäin havaitut radiosignaalit olisivat avaruusolentojen lähettämiä. Tiedot perustuivat toisen käden lähteeseen, jota oli referoitu virheellisesti ja harhaanjohtavasti, ja jota ei ollut merkitty selvästi lähteeksi.

Langettava 6480/AL/17
Urheilulehti

Lähdekritiikki, kielteinen julkisuus

Lehti haastatteli henkilöä, joka kertoi poikansa joutuneen rikoksen uhriksi urheiluleirillä. Rikoksesta epäilty oli jutussa ainakin lajiyhteisön tunnistettavissa, mutta häntä ei ollut kuultu samassa yhteydessä. Juttu oli yksipuolinen ja kritiikitön, ja lähdekritiikin puuttuminen vahvisti jutun aiheuttamaa erittäin kielteistä julkisuutta

Langettava 6475/SL/17
Iltalehti

Lainaaminen

Lehti kertoi kannessaan ja jutussaan julkisuuden henkilön perheenjäsenen sairastumisesta. Juttu perustui niin selvästi toisen tiedotusvälineen skuuppiin, että lähde olisi pitänyt mainita jo kannessa sekä jutun otsikossa tai sen alussa. Langettava äänin 11–1. Päätöksen lopussa eriävä mielipide.

Langettava 6474/SL/17
Ilta-Sanomat

Lainaaminen

Lehti kertoi kannessaan ja jutussaan julkisuuden henkilön perheenjäsenen sairastumisesta. Juttu perustui niin selvästi toisen tiedotusvälineen skuuppiin, että lähde olisi pitänyt mainita jo kannessa sekä jutun otsikossa tai sen alussa. Langettava äänin 11–1. Päätöksen lopussa eriävä mielipide.

Langettava 6473/SL/17
Ilta-Sanomat

Lainaaminen

Lehti kertoi kannessaan ja jutussaan julkisuuden henkilöön kohdistuvasta rikosepäilystä. Juttu perustui niin selvästi toisen tiedotusvälineen skuuppiin, että lähde olisi pitänyt mainita jo kannessa. Langettava äänin 11–1. Päätöksen lopussa eriävä mielipide.

Vapauttava 6461/PL/17
Lapuan Sanomat

Haastattelu, kielteinen julkisuus, rikosepäillyn tunnistaminen

Paikallislehti haastatteli mökkikylän asukasta välikohtauksesta, jonka tämä oli itse tuonut julkisuuteen aiemmassa mielipidekirjoituksessaan. Haastateltavalle oli kerrottu, missä asiayhteydessä hänen lausumiaan käytetään. Haastateltavan asumisjärjestelyn luvallisuuden käsitteleminen oli asiayhteyden takia perusteltua, ja hän sai esittää oman näkemyksensä aiheesta jo samassa yhteydessä.

Vapauttava 6455/SL/17
Iltalehti

Lainaaminen

Lehti kertoi epäillystä rikoksesta, josta oli levinnyt videoita sosiaalisessa mediassa. Juttu perustui omaan tiedonhankintaan, ja siinä oli mainittu asiasta aiemmin kertonut tiedotusväline. Lehden ei tarvinnut mainita, että video oli jaettu myös sivustolla, joka ei ollut tehnyt omaa journalistista työtä.

Vapauttava 6452/YLE/16
YLE

Virheen korjaus, lähdekritiikki, raportoinnin täydentäminen, otsikko

Yle uutisoi hallituksen luvanneen korkeakouluille lisärahaa, mutta kertoi harhaanjohtavan puutteellisesti, millaisesta rahoituksesta oli kyse. Yle tarkensi uutisointiaan jatkojutuilla vielä saman päivän aikana. Vaikka jatkojutut oli linkitetty puutteellisesti alkuperäiseen juttuun, kokonaisuus täytti Journalistin ohjeiden perusvaatimukset. Vapauttava äänin 5–3. Eriävä mielipide.

Lausuma 6450/L/17
Pääministeri Juha Sipilä

Sananvapauden rajoittaminen

Vapauttava 6442/AL/16
Tuulilasi

Tietolähteet, piilomainonta

Autoilulehti teki nastarengastestejä yhden rengasvalmistajan omistamalla radalla. Yhteistyöstä olisi ollut hyvä kertoa lukijoille, mutta lehti osoitti huolellisuutta tietojen tarkistamisessa.

Vapauttava 6440/SL/16
Etelä-Suomen Sanomat

Uhrin hienotunteinen kohtelu

Lehti julkaisi kuvan, jossa näkyi poliisin ampuma vainaja. Kuva ei ollut sensaatiohakuinen, eikä siitä voinut tunnistaa henkilöä.

Vapauttava 6435/SL/16
Helsingin Sanomat

Uhrin hienotunteinen kohtelu

Lehti julkaisi kulttuurihenkilön muistokirjoituksen. Lukijoilla oli oikeus saada tietää tunnetun henkilön kuolemasta, vaikka vainajaa ei ollut vielä virallisesti tunnistettu eikä omaiseen ollut oltu yhteydessä.

Vapauttava 6429/SL/16
Orimattilan Sanomat

Uhrin hienotunteinen kohtelu

Lehti julkaisi kulttuurihenkilön muistokirjoituksen. Lukijoilla oli oikeus saada tietää tunnetun henkilön kuolemasta, vaikka vainajaa ei ollut vielä virallisesti tunnistettu.

Vapauttava 6427/SL/16
Iltalehti

Yksityisyyden suoja, rikosepäillyn tunnistaminen

Lehti kertoi verkko- ja printtilehdessään entiseen toimitusjohtajaan kohdistuvista rikosepäilyistä. Se ei ollut kohtuutonta kantelijan aseman takia. Verkkojutun alkuperäisessä kuvassa olleet muut henkilöt eivät olleet tunnistettavissa, ja myöhemmin lehti vielä rajasi kuvaa.

Langettava 6425/SL/16
Iltalehti

Kielteinen julkisuus, lähdekritiikki, oikeudenkäyntiin vaikuttaminen

Lehti referoi ennakkoon kirjaa, joka käsittelee paljon julkisuutta saaneen rikostapauksen tutkintaa. Tapauksen tutkinnanjohtaja joutui jutussa niin kielteiseen julkisuuteen, ettei edes oma kannanotto olisi sitä korjannut. Juttu myötäili kritiikittömästi syytetyn näkemyksiä ja otti ennakolta kantaa keskeneräiseen oikeusprosessiin. Langettava äänin 11–2. Päätöksen lopussa eriävä mielipide.

Langettava 6414/AL/16 ja 6418/AL/16
Suomen Kuvalehti

Kielteinen julkisuus, samanaikainen kuuleminen

Lehti kertoi verkkosivuillaan epäilystä, jonka mukaan pääministeri olisi vaikuttanut Yleisradion uutisointiin. Lehti ei aidosti pyrkinyt antamaan erittäin kielteisen julkisuuden kohteeksi joutuneelle päätoimittajalle tilaisuutta esittää omaa näkemystään samassa yhteydessä.

<< 1 2 3 4 5 6 7 8  ... >> 

Vapauttava 6405/YLE/16 ja 6449/YLE/16

Vastaaja: Yle

Asia: Kielteinen julkisuus, samanaikainen kuuleminen

Ratkaistu: 22.2.2017

Yle kertoi verkkosivuillaan pääministerin kytköksestä yritykseen, joka oli saanut tilauksen valtion tukemalta yritykseltä. Julkisuus ei ollut erittäin kielteistä. Lisäksi jutussa siteerattiin aiempia uutisia ja pääministerin kommenttia toisesta tiedotusvälineestä. Äänestyspäätös 11–1, yksi neuvoston jäsen äänesti tyhjää. Päätöksen lopussa kaksi eriävää mielipidettä.

Kantelut 2.12.2016 ja 12.12.2016

Kantelut kohdistuvat Ylen verkkosivuillaan 25.11.2016 julkaisemaan juttuun ”Pääministerin sukulaisten omistamalla yrityksellä noin puolen miljoonan euron tilaus Terrafamesta”. 

http://yle.fi/uutiset/3-9315671

JSN ratkaisee kantelut ilman asianomistajana olevan pääministeri Juha Sipilän suostumusta. JSN:n perussopimuksen 8. pykälän mukaan neuvosto voi erityisen painavasta syystä ottaa asian käsiteltäväkseen ilman asianomistajan suostumusta. Tässä tapauksessa pääministeri on eduskunnan kyselytunnilla 1.12.2016 todennut useita kertoja, että hänellä olisi ollut JO 21:n mukainen oikeus samanaikaiseen kuulemiseen kyseisessä jutussa. Koska Journalistin ohjeita voi tulkita ainoastaan Julkisen sanan neuvosto ja koska asialla on suuri yhteiskunnallinen merkitys, neuvosto katsoo, että sillä on painava syy ottaa asia käsittelyyn ilman asianomistajan suostumusta. 

Kantelu 6405/YLE/16, tullut 2.12.2016

Kantelun 6405 mukaan juttu rikkoo Journalistin ohjeiden kohtia 8 ja 21. 

Kantelijan mukaan jutussa on rikottu Journalistin ohjeiden kohtaa 21, koska erittäin kielteiseen julkisuuteen joutuneelle pääministeri Juha Sipilälle ei annettu mahdollisuutta esittää omaa näkemystään jo samassa yhteydessä. Kantelijan mukaan ei riitä, että Ylen tapainen voimakas media viittaa edellisenä päivänä toisessa mediassa annettuun kommenttiin – ei etenkään, kun Ylen jutussa on uutta, konkreettista tietoa Sipilän mahdollisesti esteelliseksi tekevästä tilauksesta, jonka hänen sukulaistensa omistama yhtiö on saanut valtion omistamalta kaivokselta.

Koska tästä nimenomaisesta kohdasta Journalistin ohjeita on keskusteltu paljon julkisuudessa, kantelun lisäksi kantelija pyytää JSN:a lausumaan asiasta: Olisiko Ylen pitänyt odottaa pääministerin kommenttia ja julkaista vasta sitten? Miten pitkään kommenttia on odotettava?

Kantelijan mukaan jutussa rikottiin myös Journalistin ohjeiden kohtaa 8, koska juttu on uutiseksi varsin epätyypillinen ja huonosti tehty. Vakiintuneiden uutiskerronnan keinojen sijaan siinä on koko joukko tietynlaista tunnelmaa synnyttäviä tehokeinoja: Auki kirjoitettu tivaava kysymys ("eli paljonko?"), jutunteon aikajanan avaaminen ("jo viime viikolla" ja "tarkentaa illalla" ja "ei ollut tuolloin halukas"), sanasta sanaan siteeraaminen ("jos joku luku on pakko sanoa..." ja "Ei kukaan pöljä tuollaista..."), ei-neutraalit verbit (haastateltava "muotoilee" ja "ei ollut halukas kertomaan") ja puolittaisen totuuden kertominen Sipilän kommentoinnista ("Sipilä ei kommentoinut asiaa Ylelle"). 

Kantelijan mukaan nämä kaikki yhdessä luovat juttuun "langettavan" sävyn. Ikään kuin haastateltavat eivät haluaisi puhua koko asiasta. Ikään kuin kaikki tietäisivät, ettei näin voi toimia. Ikään kuin toimittajat paheksuisivat asiaa, josta heidän kuuluisi raportoida neutraalisti.

Kantelijan mukaan totuudenmukaisen tiedonvälityksen kannalta jutun suurin puute on se, mitä siinä ei ole. Tällaisessa jutussa olisi ehdottomasti pitänyt käsitellä edes lyhyesti esteellisyysproblematiikka, ja siinä olisi pitänyt käsitellä niitä muutamia hallintolain pykäliä, joita vähintään yksi asiantuntija olisi kommentoinut. Tällöin lukijalla olisi ollut hyvät edellytykset hahmottaa, onko kyse vakavasta asiasta vai ainoastaan kahdesta samoihin aikoihin tapahtuneesta asiasta.

Kantelu 6449/YLE/16, tullut 12.12.2016

Kantelija on samalla kantelulla kannellut sekä Ylen 25.11.2016 että Suomen Kuvalehden 30.11.2016 julkaisemista uutisista. Tässä ratkaisussa kyseistä kantelua käsitellään vain Yleisradion osalta.

Kantelija kirjoittaa, että julkisuudessa on marras-joulukuun taitteessa 2016 käsitelty laajalti pääministeri Juha Sipilän ja Yleisradion erimielisyyksiä uutisoinnista, joka koski Sipilän sukulaisten yhtiön kaivosyhtiö Terrafamelta saamaa tilausta, Terrafamen samanaikaisesti valtiolta saamaa rahoitusta sekä näiden seikkojen yhteydestä pääministerille mahdollisesti syntynyttä jääviyttä. 

Yle julkaisi asiaa käsittelevän jutun perjantaina 25.11. kello 14.05. Toimittaja oli lähettänyt pääministeri Juha Sipilälle kommenttipyynnön samana päivänä kello 12.19. Sipilä pääsi oman kertomansa mukaan vastaamaan haastattelupyyntöön vasta jutun julkaisemisen jälkeen. Hänen vastauksensa (sähköpostinsa) toimittajalle on lähetetty kello 15.09. Kantelija on linkittänyt kanteluunsa Ylen jutun, josta edellä kuvatut vaiheet käyvät ilmi (http://yle.fi/uutiset/3-
9326751).

Journalistin ohjeiden kohta 21 määrittää, että ”jos selvästi tunnistettavissa olevan henkilön tai tahon toiminnasta aiotaan esittää tietoja, jotka asettavat tämän erittäin kielteiseen julkisuuteen, kritiikin kohteelle tulee varata tilaisuus esittää oma näkemyksensä jo samassa yhteydessä”. Journalistin ohjeiden kohdassa 22 puolestaan todetaan, että ”ellei samanaikainen kuuleminen ole mahdollista, voi erittäin kielteisen julkisuuden kohteeksi joutunutta olla tarpeen kuulla jälkeen päin. Jos näin ei tehdä, hyvään tapaan kuuluu julkaista hänen oma kannanottonsa”.

Kantelijan mukaan samanaikainen kuuleminen olisi ollut täysin mahdollista viivästyttämällä hiukan uutisen julkaisemista. Kantelijan mukaan kielteiseen julkisuuteen joutuneella pääministerillä oli pätevä syy siihen, ettei hän antanut välitöntä vastausta kommenttipyyntöön: virkatoimet. Kantelijan mukaan uutisen julkaisemiselle ei ollut välttämätöntä pakkoa. Keskeiset Ylen uutisen sisältämät tiedot olivat olleet jo aiemmin julkisuudessa Kansan Uutisten välityksellä.

Kantelija pyytää Julkisen sanan neuvostoa tutkimaan, onko Yle toiminut edellä kuvatuissa tilanteissa Journalistin ohjeiden kohdan 21 mukaisesti. Samalla kantelija pyytää neuvostoa arvioimaan Journalistin ohjeiden kohtien 21 ja 22 keskinäistä suhdetta. Erityisesti huomiota on kantelijan mukaan kiinnitettävä siihen, miten ohjeen 22 kohtaa ”ellei samanaikainen kuuleminen on mahdollista” tulkitaan ja sovelletaan.

Kantelijan mukaan tapa julkaista uutisia ja muita journalistisia tekstejä kuulematta arvostelun kohdetta tai pyrkimättä aidosti samaan kommentti on hänen havaintojensa mukaan yleistynyt ja muuttunut jopa vakiintuneeksi tavaksi. Kantelija kysyy, onko verkkojulkaisemiseen olennaisesti liittyvä nopeuden vaatimus Julkisen sanan neuvoston mielestä niin painava seikka, että sen perusteella voidaan johdonmukaisesti sivuuttaa samanaikaisen kuulemisen periaate.

Yleisradion vastaus 26.1.2017

Päätoimittaja Atte Jääskeläisen mukaan asiassa on ensinnäkin kyse siitä, julkaisiko Yle sellaisia pääministeri Juha Sipilää koskevia tietoja, jotka saattoivat hänet erittäin kielteiseen julkisuuteen, ja joiden johdosta hänelle olisi pitänyt antaa mahdollisuus tulla kuulluksi samassa yhteydessä.

Uutisen olennainen tieto oli päätoimittajan mukaan se, että pääministerin sukulaisten omistama yhtiö oli saanut tilauksen Terrafamelta, joka toimii valtion tuen varassa. Tämä tieto oli ollut julkisuudessa jo aiemmin, edellisenä päivänä Kansan Uutisissa ja samana päivänä Iltalehdessä.
 
Päätoimittajan mukaan Ylen jutussa oli merkittävänä uutena tietona kaupan koko, noin puoli miljoonaa euroa, ja joitakin pääministerin ja yhtiön suhteisiin liittyviä yksityiskohtia. Ylen uutisessa oli haastateltu ja kuultu tästä asiasta Katera Steelin ja Terrafamen edustajia.
 
Lisäksi asiassa oli lähestytty pääministeriä ja tarjottu hänelle mahdollisuutta tulla kuulluksi, päätoimittaja toteaa.
 
Päätoimittajan mukaan juttu päätettiin julkaista ennen pääministerin kommenttia, koska pääministeri Sipilä oli jo kommentoinut Kansan Uutisille asian merkittävyyden kannalta olennaista asiaa: oliko hän tiennyt kaupasta ennen asian tuloa julkisuuteen. Julkaisupäätöksen tehnyt sisältöpäällikkö katsoi, että Sipilän kannalta olennainen tieto oli tätä kautta saatavissa juttuun. Päätökseen ei vaikuttanut nopeuden vaatimus tai uutiskilpailu, koska jutun kannalta olennaiset tiedot oli julkaistu jo kahdessa mediassa aiemmin.
 
Ylen julkaisemassa verkkojutussa todetaan: “Sipilän mukaan hänellä ei ole ollut mitään tietoa Katera Steel Oy:n liiketoiminnasta, omistajarakenteesta tai asiakkaista sen jälkeen, kun hän luopui Fortel Investin omistuksesta. Sipilä kommentoi asiaa Kansan Uutisille.”
 
Päätoimittaja kertoo, että Sipilän kommenttia yritettiin julkaisun jälkeenkin toistuvasti häneltä saada. Kun Sipilä kirjoitti aiheesta blogiinsa noin kello 19, sen olennainen sisältö uutisoitiin Ylellä. Lisäksi Yle piti huolta siitä, että aiheen käsittely oli tasapainoista ja kaikki näkökulmat huomioivaa. Sipilän näkemyksen saamisen varmistamiseksi häneltä kysyttiin vielä asiasta pääministerin haastattelutunnilla seuraavana sunnuntaina.
 
Päätoimittajan mukaan myöskään JO 8:aa ei ollut rikottu, eikä kantelijakaan rikkomuksia osoita. Uutisessa ei ole ollut virheitä ja sen tiedot ovat yhteiskunnallisesti merkittäviä. Tyylilaji ja tehokeinot eivät poikkea normaalista uutistyylistä. 
 
Neuvoston nimenomaiseen kysymykseen siitä, sivuuttaako verkon nopeusvaatimus Ylen mielestä samanaikaisen kuulemisen vaatimuksen, päätoimittajan vastaus on: ei sivuuta. Journalistin ohjeita on noudatettava, eikä verkko uutena välineenä ole tuonut sähköisen viestinnän rytmiin merkittävää muutosta verrattuna esimerkiksi jokatuntiseen radiouutisrytmiin.

Päätoimittajan mukaan lisäksi on otettava huomioon se, että Yle pyrki kaikin keinoin saamaan pääministeri Sipilän kuulluksi asiassa, ensin pyytämällä kommenttia tietoihin, sitten lainaamalla hänen blogiaan asiassa, ja lopuksi esittämällä kysymykset pääministerin haastattelutunnin suorassa lähetyksessä.

Ratkaisu

JO 8: Journalistin velvollisuus on pyrkiä totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen. 

JO 21: Jos selvästi tunnistettavissa olevan henkilön tai tahon toiminnasta aiotaan esittää tietoja, jotka asettavat tämän erittäin kielteiseen julkisuuteen, kritiikin kohteelle tulee varata tilaisuus esittää oma näkemyksensä jo samassa yhteydessä. 

JO 22: Ellei samanaikainen kuuleminen ole mahdollista, voi erittäin kielteisen julkisuuden kohteeksi joutunutta olla tarpeen kuulla jälkeen päin. Jos näin ei tehdä, hyvään tapaan kuuluu julkaista hänen oma kannanottonsa.

Yle julkaisi verkkosivuillaan jutun, jossa kerrottiin pääministeri Juha Sipilän kytköksestä Terrafamelle kuljettimia toimittavaan Katera Steel -yritykseen. Suurin osa jutun tiedoista oli julkaistu jo aiemmin Kansan Uutisissa ja Iltalehdessä.

Ylen toimittaja oli pyytänyt pääministeriltä sähköpostitse kommenttia jutun väitteisiin alle kaksi tuntia ennen jutun julkaisemista. Juttu julkaistiin ennen kuin pääministeri oli tavoitettu, mutta siinä oli siteerattu pääministerin Kansan Uutisille antamaa kommenttia, jonka mukaan hänellä ei ole ollut kolmeen vuoteen tietoa Katera Steelin liiketoiminnasta, omistajarakenteesta tai asiakkaista. 

Toisen kantelijan mukaan jutussa on käytetty tavallisesta poikkeavia kielellisiä tyylikeinoja ja siinä olisi pitänyt olla myös hallintolakia tuntevia asiantuntijoita. Neuvosto toteaa, että tiedotusvälineellä on oikeus valita tyylikeinonsa ja haastateltavansa.

Samanaikaisen kuulemisen osalta neuvosto on ratkaisuissaan usein todennut, että kielteiseen julkisuuteen joutuneen henkilön tai tahon kuuleminen jälkeen päin on ollut riittävää. Tämä ratkaisukäytäntö soveltuu kuitenkin huonosti digiaikaan, jossa samanaikainen kuuleminen voi jäädä suorittamatta puhtaasti pelkän kiireen ja uutiskilpailun vuoksi. Verkkojulkaisuissa samanaikaisen kuulemisen merkitys kuitenkin korostuu, koska jatkojutut ja omat kannanotot eivät välttämättä saavuta alkuperäisen jutun lukeneita.

Neuvosto muistuttaa, että Journalistin ohjeissa JO 21 on ensisijainen suhteessa JO 22:een. Tämä tarkoittaa, että tiedotusvälineiden on ensisijaisesti pyrittävä kuulemaan erittäin kielteiseen julkisuuteen joutuvaa jo samassa yhteydessä. Jälkeen päin kuuleminen riittää vasta, jos samanaikainen kuuleminen ei ollut mahdollista. Kielteiseen julkisuuteen joutuville ei kuitenkaan pidä antaa mahdollisuutta tarkoituksella viivyttää tiedonvälitystä vaikeuttamalla samanaikaista kuulemista. Se olisi toimituksellisen päätösvallan luovuttamista toimituksen ulkopuolelle.

Neuvoston mukaan samanaikaisen kuulemisen periaate edellyttää sitä, että tiedotusvälineet harkitsevat tarkasti, aiotaanko jutussa esittää tietoja, jotka asettavat henkilön tai tahon erittäin kielteiseen julkisuuteen. Tiedotusvälineiden tulisi arvioida nykyistä tarkemmin, onko kyseessä samanaikainen kuuleminen vai tavanomainen haastattelu. Neuvosto ei edellytä, että tämä ilmoitetaan haastateltaville.

Julkisen sanan neuvosto ratkaisee tapauksia kokonaisharkinnan perusteella, eikä se määrittele esimerkiksi yleisiä aikarajoja sille, kuinka kauan haastateltavia tulisi tavoitella. Neuvosto kuitenkin korostaa, että jos kyse on samanaikaisesta kuulemisesta, tiedotusvälineen tulee aidosti pyrkiä mahdollistamaan se ennen jutun julkaisemista.

Pääministeri Juha Sipilään kohdistunut julkisuus oli kielteistä. Se ei kuitenkaan ollut erittäin kielteistä, koska uutisessa kerrottiin suhteellisen neutraalisti pääministerin sukulaisten liiketoimista ja tuotiin esiin näkökulmia, joiden mukaan pääministeri ei ole ollut tietoinen niistä. Lisäksi Ylen uutisen tiedot oli pääosin kerrottu jo aiemmin ja pääministerin tulee asemansa vuoksi kestää tavanomaista enemmän kriittistä julkisuutta.

Vaikka julkisuus olisi ollut erittäin kielteistä, Yleisradio olisi täyttänyt samanaikaisen kuulemisen velvoitteen, koska jutussa siteerattiin pääministerin toiselle tiedotusvälineelle antamaa kommenttia aiheesta. Ylen ei ollut välttämätöntä odottaa pääministerin kommenttia ennen jutun julkaisemista, koska kyse ei ollut samanaikaisesta kuulemisesta vaan tavanomaisesta haastattelusta. Lisäksi pääministerillä oli halutessaan mahdollisuus kommentoida Ylen jutussa esitettyjä väitteitä jälkeen päin ja Yle teki aiheesta jatkojuttuja, joissa se muun muassa siteerasi pääministerin näkemyksiä hänen blogitekstistään.

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Yle ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.

Vapauttavan puolesta äänestivät:

Elina Grundström (pj), Lauri Haapanen, Liina Matveinen, Pasi Kivioja, Antti Kokkonen, Riitta Korhonen, Heikki Kuutti, Venla Mäntysalo, Tapio Nykänen, Leena Kevätkylä ja Juha Honkonen.


Langettavan puolesta äänesti:

Hannu Helineva

Hänen eriävä mielipiteensä:

Äänestin langettavaa päätöstä, koska jutun kohteelle koitui erittäin kielteistä julkisuutta. Tämä olisi edellyttänyt samanaikaista kuulemista, jota ei aidosti yritetty.

Tyhjää äänesti:

Paula Paloranta

Hänen eriävä mielipiteensä:

Asianomistaja pääministeri Sipilä ei ole antanut suostumustaan asian käsittelyyn Julkisen sanan neuvostossa. Katson, ettei neuvosto ole toimivaltainen käsittelemään asiaa.

Tämä päätös on avattu 2021 kertaa