PÄÄTÖKSET

Langettava 6547/YLE/17
Yle

Virheen korjaus, olennainen asiavirhe

Yle julkaisi verkkosivuillaan uutisen, jossa oli olennainen asiavirhe. Virheestä oli tehty kaksi oikaisupyyntöä, mutta Yle korjasi virheen vasta saatuaan tiedon kantelusta.

Vapauttava 6514/SL/17
Satakunnan Kansa

Yksityisyyden suoja, rikosepäillyn tunnistaminen, syyllisyyden ennakoiminen

Lehti kertoi kuntavaaliehdokkaan rikostaustasta ja valehtelusta. Ehdokkaan nimen kertominen oli perusteltua. Lehti käytti huolimatonta ilmaisua käsitellessään ehdokkaan tulevaa oikeudenkäyntiä, mutta juttu kokonaisuudessaan ei ennakoinut hänen syyllisyyttään. Julkisuus oli erittäin kielteistä, mutta ehdokkaalla olisi ollut mahdollisuus oman kannanoton julkaisemiseen.

Vapauttava 6513/SL/17
Helsingin Sanomat

Piilomainonta, konserniyhteys

Lehti käsitteli laajasti samaan konserniin kuuluvaa sarjakuvalehteä ja sen hahmoja. Jutut eivät olleet mainosmaisia. Konserniyhteydestä ei ollut erillisiä mainintoja, mutta lehtien yhteinen historia tuli selvästi esiin juttujen sisällössä. Lasten sivujen jutuissa konserniyhteyden mainitseminen olisi ollut suositeltavaa. Vapauttava äänin 11 – 1. Päätöksen lopussa eriävä mielipide.

Langettava 6512/PL/17
Satakunnan Viikko

Toimittajan asema, konserniyhteys

Lehti otti pääkirjoituksessaan kantaa puhelinyhtiöön liittyvään valtataisteluun. Päätoimittajalla oli asiassa ilmeinen kaksoisrooli ja lehtiyhtiö omisti osakkeita kiistaan liittyvästä yhtiöstä. Sidonnaisuuksista ei kerrottu lukijoille ja tämä oli omiaan heikentämään journalismin uskottavuutta.

Vapauttava 6511/AL/17
Kotiliesi

Lainaaminen

Lehti käsitteli jutussaan aihetta, josta oli julkaistu uusi tietokirja. Juttu perustui omaan tiedonhankintaan. Kirjasta otettujen lainausten lähde oli merkitty vasta jutun lopussa, mutta se täytti Journalistin ohjeiden perusvaatimukset.

Vapauttava 6508/SL/17
Satakunnan Kansa

Yksityisyyden suoja, rikosepäillyn tunnistaminen

Lehti kertoi entiseen toimitusjohtajaan kohdistuvista rikosepäilyistä. Se oli perusteltua toimitusjohtajan aseman ja asian yhteiskunnallisen merkityksen takia.

Vapauttava 6506/SL/17
Savon Sanomat

Yksityisyyden suoja, rikosepäillyn tunnistaminen

Lehti kertoi entiseen toimitusjohtajaan kohdistuvista rikosepäilyistä. Se oli perusteltua toimitusjohtajan aseman ja asian yhteiskunnallisen merkityksen takia.

Vapauttava 6500/YLE/17
Yle

Totuudenmukainen tiedonvälitys, ihmisarvon kunnioittaminen

Yle haastatteli uutislähetyksessä julkisuuden henkilöä, joka vaikutti päihtyneeltä. Haastattelu ei loukannut kenenkään ihmisarvoa eikä sekoittanut tosiasioita ja sepitettä.

Vapauttava 6498/SL/17
Iltalehti

Piilomainonta, journalistinen päätösvalta

Lehti kertoi verkkosivuillaan yhden valmistajan pakastepizzoista ja niiden saapumisesta Suomeen. Juttu perustui valmistajan tiedotteeseen, mutta se oli luonteeltaan ruoka-aiheinen ilmiöjuttu. Vapauttava äänin 8-3.

Langettava 6484/SL/17
Kauppalehti

Tietojen tarkistaminen, lainaaminen, otsikko, virheen korjaus

Talouslehti kertoi tutkijoiden olevan varmoja, että äskettäin havaitut radiosignaalit olisivat avaruusolentojen lähettämiä. Tiedot perustuivat toisen käden lähteeseen, jota oli referoitu virheellisesti ja harhaanjohtavasti, ja jota ei ollut merkitty selvästi lähteeksi.

Langettava 6480/AL/17
Urheilulehti

Lähdekritiikki, kielteinen julkisuus

Lehti haastatteli henkilöä, joka kertoi poikansa joutuneen rikoksen uhriksi urheiluleirillä. Rikoksesta epäilty oli jutussa ainakin lajiyhteisön tunnistettavissa, mutta häntä ei ollut kuultu samassa yhteydessä. Juttu oli yksipuolinen ja kritiikitön, ja lähdekritiikin puuttuminen vahvisti jutun aiheuttamaa erittäin kielteistä julkisuutta

Vapauttava 6476/AL/17, 6521/AL/17
Seura

Totuudenmukainen tiedonvälitys, olennainen asiavirhe, lähdekritiikki, kielteinen julkisuus, yksityisyyden suoja, samanaikainen kuuleminen, oma kannanotto

Lehti kertoi Viipurissa toimivasta koiratarhasta ja sen toimintaan liittyvistä väärinkäytösepäilyistä. Koiratarhan pitäjä ja koiratarhaa tukeva suomalainen yhdistys joutuivat erittäin kielteisen julkisuuden kohteeksi. Osapuolet kuitenkin saivat esittää näkemyksensä laajasti jo jutussa, eikä juttu sisältänyt olennaisia asiavirheitä. Juttu ei loukannut koiratarhan pitäjän yksityisyyden suojaa.

Langettava 6475/SL/17
Iltalehti

Lainaaminen

Lehti kertoi kannessaan ja jutussaan julkisuuden henkilön perheenjäsenen sairastumisesta. Juttu perustui niin selvästi toisen tiedotusvälineen skuuppiin, että lähde olisi pitänyt mainita jo kannessa sekä jutun otsikossa tai sen alussa. Langettava äänin 11–1. Päätöksen lopussa eriävä mielipide.

Langettava 6474/SL/17
Ilta-Sanomat

Lainaaminen

Lehti kertoi kannessaan ja jutussaan julkisuuden henkilön perheenjäsenen sairastumisesta. Juttu perustui niin selvästi toisen tiedotusvälineen skuuppiin, että lähde olisi pitänyt mainita jo kannessa sekä jutun otsikossa tai sen alussa. Langettava äänin 11–1. Päätöksen lopussa eriävä mielipide.

Langettava 6473/SL/17
Ilta-Sanomat

Lainaaminen

Lehti kertoi kannessaan ja jutussaan julkisuuden henkilöön kohdistuvasta rikosepäilystä. Juttu perustui niin selvästi toisen tiedotusvälineen skuuppiin, että lähde olisi pitänyt mainita jo kannessa. Langettava äänin 11–1. Päätöksen lopussa eriävä mielipide.

Vapauttava 6467/PL/17
Nivala-lehti

Yksityisyyden suoja

Lehti kertoi oikeuden päätöstä käsittelevässä jutussa yksityiselämään liittyviä tietoja. Tiedot eivät kuitenkaan olleet erityisen arkaluonteisia.

Vapauttava 6461/PL/17
Lapuan Sanomat

Haastattelu, kielteinen julkisuus, rikosepäillyn tunnistaminen

Paikallislehti haastatteli mökkikylän asukasta välikohtauksesta, jonka tämä oli itse tuonut julkisuuteen aiemmassa mielipidekirjoituksessaan. Haastateltavalle oli kerrottu, missä asiayhteydessä hänen lausumiaan käytetään. Haastateltavan asumisjärjestelyn luvallisuuden käsitteleminen oli asiayhteyden takia perusteltua, ja hän sai esittää oman näkemyksensä aiheesta jo samassa yhteydessä.

Vapauttava 6455/SL/17
Iltalehti

Lainaaminen

Lehti kertoi epäillystä rikoksesta, josta oli levinnyt videoita sosiaalisessa mediassa. Juttu perustui omaan tiedonhankintaan, ja siinä oli mainittu asiasta aiemmin kertonut tiedotusväline. Lehden ei tarvinnut mainita, että video oli jaettu myös sivustolla, joka ei ollut tehnyt omaa journalistista työtä.

Vapauttava 6452/YLE/16
YLE

Virheen korjaus, lähdekritiikki, raportoinnin täydentäminen, otsikko

Yle uutisoi hallituksen luvanneen korkeakouluille lisärahaa, mutta kertoi harhaanjohtavan puutteellisesti, millaisesta rahoituksesta oli kyse. Yle tarkensi uutisointiaan jatkojutuilla vielä saman päivän aikana. Vaikka jatkojutut oli linkitetty puutteellisesti alkuperäiseen juttuun, kokonaisuus täytti Journalistin ohjeiden perusvaatimukset. Vapauttava äänin 5–3. Eriävä mielipide.

Lausuma 6450/L/17
Pääministeri Juha Sipilä

Sananvapauden rajoittaminen

<< 1 2 3 4 5 6 7 8  ... >> 

Langettava 6398, 6401/YLE/16 Liite 2 ratkaisuun

Vastaaja: Yleisradio

Asia: Liite ratkaisuun 6398, 6401/YLE/16, JSN:lle toimitetut muistiot

Ratkaistu: 22.3.2017

Liite ratkaisuun 6398, 6401/YLE/16, Jussi Erosen, Salla Vuorikosken ja Jarno Liskin muistio sekä Ruben Stillerin muistio

Ylen 25.11.2016 julkaiseman jutun "Pääministerin sukulaisten omistamalla yrityksellä noin puolen miljoonan euron tilaus Terrafamesta" kirjoittaneiden toimittajien Jussi Erosen, Salla Vuorikosken ja Jarno Liskin JSN:lle toimittaja muistio 12.1.2017


Muistio Yle-gaten tapahtumista Julkisen sanan neuvostolle Julkisen sanan neuvosto pyysi allekirjoittaneita toimittamaan selvityksen 25. marraskuuta 2016 julkaistuun Katera Steel -juttuumme liittyneestä tapahtumaketjusta. JSN tahtoi selvittää, onko Yle rikkonut jutun editoinnissa ja sitä seuranneissa tapahtumissa Journalistin
ohjeiden kohtia 1-3 tai rajoittanut sananvapautta.

JSN pyysi allekirjoittaneilta myös tietoja siitä, miten mahdollinen Ylen toimituksellisen päätösvallan luovuttaminen on ilmennyt tapahtumien eri vaiheissa. Neuvosto kysyi myös sitä, onko pääministeri Juha Sipilä rajoittanut Ylen sananvapautta. Vastaamme JSN:n kysymyksiin tällä muistiolla.

Johtopäätöksemme

Journalistin ohjeiden ensimmäisen kohdan mukaan journalisti on vastuussa ennen kaikkea lukijoilleen, kuulijoilleen ja katselijoilleen. Heillä on oikeus saada tietää, mitä yhteiskunnassa tapahtuu. 

Kun pääministeri Juha Sipilä otti 25. marraskuuta 2016 yhteyttä Ylen uutis- ja ajankohtaistoiminnan vastaavaan päätoimittajaan Atte Jääskeläiseen, käynnistyi julkisuudessa Yle-gateksi nimetty prosessi. Yle rajoitti yleisön oikeutta tietää yhteiskunnallisesti merkittävistä asioista ja rikkoi Journalistin ohjeiden ensimmäistä kohtaa.

Journalistin ohjeiden toisen kohdan mukaan tiedonvälityksen sisältöä koskevat ratkaisut on tehtävä journalistisin perustein. Tätä päätösvaltaa ei saa missään oloissa luovuttaa toimituksen ulkopuolisille.

Ylen uutis- ja ajankohtaistoiminnassa tiedonvälityksen päätösvalta luovutettiin käytännössä alkuperäisestä uutisesta suuttuneelle pääministerille, jolloin päätoimittaja Jääskeläinen rikkoi Journalistin ohjeiden toista kohtaa.

Journalistin ohjeiden mukaan kolmannen kohdan mukaan journalistilla on oikeus ja velvollisuus torjua painostus tai houkuttelu, jolla yritetään ohjata, estää tai rajoittaa tiedonvälitystä.

Päätoimittaja ei torjunut toimitukseen kohdistunutta painostusta vaan rikkoi Journalistin ohjeiden kolmatta kohtaa. Hän taipui pääministerin edessä ohjaamaan, estämään ja rajoittamaan tiedonvälitystä.

Tapahtumien kulku

Keskiviikkoiltana 16. marraskuuta ajankohtaistoimituksen toimittaja Salla Vuorikoski sai uutisvinkin, jonka mukaan pääministeri Juha Sipilällä olisi mahdollisesti läheinen kytkös Terrafamen kaivokselle töitä tekevään alihankkijaan.

Ajankohtaistoimituksen esimies Jussi Eronen lähetti torstaina 17. marraskuuta sähköpostiviestin Yhteiskunta-toimitusryhmän päällikölle Riikka Venäläiselle. Eronen kertoi, että tällaista Sipilän kytköstä selvitellään. Venäläinen oli aiemmin ohjeistanut Erosta kertomaan välittömästi, jos tällaisia juttuja yhteiskunnallisista vallankäyttäjistä oli vireillä. Venäläisen tehtävä Ylen uutis- ja ajankohtaisorganisaatiossa oli informoida omaa esimiestään Atte Jääskeläistä.

Ajankohtaistoimitus informoi siis jo tässä alkuvaiheessa uutis- ja ajankohtaistoiminnan johtoa saatujen ohjeiden mukaan. Asiaa tutkittuaan Salla Vuorikoski sai tietää Katera Steelistä, että yhteistyötä Talvivaaran kanssa oli ollut viimeksi vuosina 2012–2013. Katera Steelin edustaja – pääministeri Sipilän eno – ei kysyttäessä halunnut kertoa, oliko uusia tarjouksia tai tilauksia sisällä. Vuorikoski lähetti vielä Terrafame Groupin hallituksen puheenjohtajalle Lauri Ratialle viestin, jossa kysyi, oliko yhtiöllä sillä hetkellä yhteistyötä Katera Steelin kanssa. Tähän Ratia vastasi selvittävänsä asiaa.

Yhteistyösuhde Katera Steelin ja kaivoksen välillä vaikutti vanhalta. Uutiskynnys ei tuossa vaiheessa ylittynyt ja ajankohtaistoimitus jätti asian odottamaan.

Vuorikoski teki muita töitä maanantaista torstaihin, kunnes huomasi Kansan Uutisten myöhään torstai-iltapäivänä 24. marraskuuta uutisoineen Katera Steelin saamasta uudesta tilauksesta.

Perjantaiaamuna 25. marraskuuta myös Iltalehti uutisoi asiasta näyttävästi verkkosivuillaan otsikolla “ Tällaiset ovat Juha Sipilän Talvivaara-yhteydet - serkut omistavat kaivoksen urakoitsijayrityksen”.

Samana aamuna klo 9.00 Ylen Yhteiskunta-toimitusryhmän vuorossa ollut sisältötuottaja lähetti Jussi Eroselle tekstiviestin:

'Huomenta! Olisiko teillä joku, joka voisi tutkia/alkaa tutkia Sipilän mahd jääviyttä Terrafame päätöksenteossa?'

Eronen vastasi nopeasti kolmella viestillä:

'On. Uskon, että saadaan juttu tänään - koska jo tutkittiin sitä lasten omistusta Terrafamen alihankkijassa - mutta Kansan Uutiset sai jostain varmistukset ja ehti ensin.'

'Kansan Uutiset uutisoi siis eilen siitä, että Sipilän lapsilla on omistusosuus yhtiössä, joka myy purkukuljettimia Terrafamelle'

'Me voitaisiin kysyä joltain asiantuntijalta onko jääviyttä ja perata tuo Katera Steel -kuvio tarkemmin. Salla Vuorikoski on aiheen päällä.'

Sisältötuottaja vastasi viestillä:

'Hienoa!'

Uutis- ja ajankohtaistoiminnassa sisältötuottajien tehtävä on koordinoida keskustoimituksen tarpeita ja toimitusten juttutarjouksia. Ajankohtaistoimitus toimi tältäkin osin ohjeiden mukaan alkaessaan toteuttaa deskin toivetta.

Eronen soitti Vuorikoskelle kertoakseen, että deskillä oli toivottu jatkojuttua aiheesta. Hän kiinnitti aiheeseen myös Jarno Liskin, toisen ajankohtaistoimituksen toimittajan.

Vuorikoski soitti Terrafame Groupin hallituksen puheenjohtajalle Lauri Ratialle ja Terrafamen toimitusjohtajalle Joni Lukkaroiselle ja sai selville, että tilauksen arvo oli noin puoli miljoonaa euroa. Tämän jälkeen Vuorikoski ja Liski selvittivät muutamia asiaan liittyviä faktoja, lähettivät kommenttipyynnön pääministerille ja ryhtyivät kirjoittamaan juttua. Samaan aikaan Liski tavoitteli asiantuntijoita, joilta haluttiin arviota pääministerin mahdollisesta jääviydestä tilanteessa.

Syntymässä oli kaksi verkkojuttua. Toinen oli Katera-juttu, toinen asiantuntijajuttu pääministerin mahdollisesta jääviydestä. Vuorikoski, Liski ja Eronen kirjoittivat Katera-jutun valmiiksi yhdessä ja se valmistui iltapäivällä. Liski kirjoitti asiantuntijajuttua yksin.

Eronen tuotti Katera-juttuun Ylen uutisgrafiikan kanssa kaavion, joka avasi yleisölle Katera Steelin ja Terrafamen välisen suhteen sekä Katera Steelin omistajat.

Ylen uutis- ja ajankohtaistoiminnassa julkaisupäätöksiä tekee vuorossa oleva sisältöpäällikkö. Sisältöpäällikön yläpuolella ylimpänä on vastaava päätoimittaja, joka kuitenkin puuttuu juttujen julkaisuihin hyvin harvoin. Sisältöpäällikkö Timo Huovinen kävi jutun läpi ja totesi omalla päätöksellään sen julkaisukelpoiseksi. Juttu julkaistiin kello 14.05.

Pääministeriltä ei ollut vielä siinä vaihteessa saatu kommentteja. Huovinen, Eronen, Liski ja Vuorikoski katsoivat samanaikaisen kuulemisen täyttyvän, sillä juttuun kirjoitettiin mukaan pääministeri Juha Sipilän Kansan Uutisille edellispäivänä samaan aiheeseen antamat kommentit. Toimitus olisi halunnut haastatella pääministeriä myös valtioneuvoston Terrafame-päätöksen prosessista, jota ei ensimmäisessä jutussa vielä käsitelty lyhyttä mainintaa lukuunottamatta. Toimitus oli valmiudessa ottamaan Sipilän kommentit jatkouutisointia varten.

Uutisten vuorossa ollut johto halusi käsitellä Katera-aihetta laajasti verkossa, televisiossa ja radiossa. Sisältötuottaja pyysi Jussi Eroselta jutun tekijän vierailua sekä iltapäivän radiouutisissa että television pääuutislähetyksessä klo 20.30. Vuorikoski järjesti oman iltansa niin, että pystyisi hoitamaan molemmat. Vuorikoski kävi radion kello 16 uutisissa kommentoimassa aihetta. Televisiouutisiin asti hän ei koskaan päässyt, sillä vierailu peruttiin iltaseitsemän aikoihin päätoimittaja Atte Jääskeläisen määräyksestä. Jääskeläinen kertoi myöhemmin seuraavalla viikolla toimituksen yleisötilaisuudessa, että pääministeri Juha Sipilä oli soittanut Katera Steel -jutun julkaisun jälkeen hänelle vihaisena. Sipilä lähestyi Vuorikoskea ja Jääskeläistä myös sähköpostilla. Hän ilmoitti sähköpostissaan, ettei aio kommentoida.

Pääministeri Sipilän yhteydenoton jälkeen Atte Jääskeläinen ryhtyi välittömästi muuttamaan ja rajoittamaan uutisointia. Hän käski keskustoimituksen henkilöstön poistamaan verkkojutusta selventävän kaavion.

Eronen kysyi Jääskeläiseltä tekstiviestillä klo 16.15, minne grafiikka katosi:

'Hei Atte, miksi poistatat Sipilä-jutun selventävän ja paikkansa pitävän grafiikan? Se oli harkiten tilattu ja tehty. Heikennämme yleisön mahdollisuuksia ymmärtää yritysten suhteita ja asetamme samalla itsemme outoon valoon - osa lukijoista on jo lukenut grafiikan ja ihmettelee, mihin se katosi…(viesti jatkui muulla asialla)'

Jääskeläinen vastasi lyhyesti:

'Grafiikka loi väärän mielikuvan siitä, miten rahavirrat kulkevat.'

Eronen jatkoi:

'Terrafamen raha kulkee tilauksen myötä Katera Steeliin. Katera Steelista puolestaan tietenkin hyötyvät sen omistajat. En ymmärrä, missä syntyy väärä mielikuva?'

Jääskeläinen selitti koko grafiikan poistamista näin:

'Siitä, että omistajat saisivat ne rahat. Omistajat saavat osuutensa voitosta, joka on yleensä jokunen prosentti kaupasta. Jos katteet ovat normaalit, Sipilän lasten yhtiön intressi on ehkä 2000-3000 euroa, eli satasia per henki.'

Eronen pyysi edelleen grafiikan palauttamista ja ehdotti Jääskeläistä häirinneiden euron kuvien poistamista grafiikasta:

'Moi! Ei grafiikka tietenkään väitä, että kaikki valtion tukiraha tai tilauskaupan voitto kokonaisuudessaan valuisi Sipilän sukulaisille. Eikä siitä mitenkään voi saada tuollaista käsitystä. Jos ne euron kuvat tuntuvat vaikeilta, niin laittakaa edes ilman niitä - yhtiökuvion ymmärtämistä kaavio eittämättä auttaa.'

Atte Jääskeläinen ei koskaan vastannut viestiin. Sen sijaan Jääskeläinen jatkoi Sipilän yhteydenotosta alkanutta uutisoinnin ohjaamista, estämistä ja rajoittamista vastoin Journalistin ohjeita.

Grafiikan poistamisen jälkeen päätoimittaja Jääskeläinen keskusteli puhelimessa sisältöpäällikkö Huovisen kanssa, missä yhteydessä Huovinen ojensi puhelimen Vuorikoskelle. Tuossa puhelussa Jääskeläinen kehui Vuorikoskelle juttua ammattitaitoisesti tehdyksi ja sisällöllisesti asialliseksi, mutta ilmoitti pitävänsä ongelmana kahta asiaa. Sitä, että häntä ei ollut informoitu jutusta etukäteen ja sitä, että aihetta oli pidetty Ylellä esillä liian näyttävästi.

Vaikka Jääskeläinen oli itse kehunut Katera-juttua asialliseksi, sitä muutettiin hänen käskystään monin tavoin. Faktatieto Terrafamen kaivoksella päällikkötehtävissä työskennelleestä Sipilän sukulaisesta poistettiin kokonaan. Tästä muutoksesta tai faktoiltaan paikkansa pitävän grafiikan poistamisesta ei ole ainakaan 13. tammikuuta 2017 mennessä merkitty tietoa jutun loppuun, mikä on Journalistin ohjeiden vastaista.

Otsikon “enot, serkut ja lapset” muutettiin sanaksi “sukulaiset”. Jutun asiajärjestystä muutettiin niin, että Sipilän kommentteja nostettiin ylöspäin.

Pääministeri Sipilä vaati myös jutussa olleen “virheen” korjaamista. Hän korosti “virhettä” myös saman illan blogikirjoituksessaan.

Asia koski sitä, minkä nimisen yrityksen pääministerin isoisä oli alkujaan perustanut. Artikkelissa ei vastoin pääministerin väitettä ollut virhettä, vaan yrityksen tausta nimenomaisesti kerrottiin myös alkuperäisessä jutussa. Lause “isoisä perusti yhtiön edeltäjän vuonna 1961” oli ollut mukana myös grafiikassa, jonka Jääskeläinen oli itse poistanut jutusta toimittajilta kysymättä ja vastoin toimittajien kantaa. Toisekseen, Katera Steel itsekin kertoo historiansa alkupisteeksi Juha Sipilän isoisän perustaman hiomon. Kyse oli siis saivartelusta eikä jutussa ollut tältäkään osin todellista virhettä.

Jääskeläisen käskyt deskillä toteuttanut sisältöpäällikkö Timo Huovinen tuli kertomaan Salla Vuorikoskelle juttuun tehdyistä muutoksista seitsemän aikaan illalla. Tuolloin Vuorikoski huomasi, että juttuun oli tehty runsaasti tässä muistiossa edellä mainittuja muutoksia.

Jääskeläinen soitti tuolloin Vuorikoskelle ja pohdiskeli, olivatko ns. Sipilän isoisän hiomon historiassa vieläkään – Jääskeläisen tekemien muutosten jälkeen – oikeat tiedot. Vuorikoski ilmoitti Jääskeläiselle, että jutun tiedot olivat asiallisesti oikein ja yleisö oli saanut asiasta täysin oikean kuvan.

Lisäksi Vuorikoski ilmoitti puhelussa Jääskeläiselle, ettei pitänyt tavasta, jolla juttua oli muutettu eli eri tavoin lievennetty ja laimennettu. Vuorikoski sanoi pitävänsä tätä tarpeettomana, sillä juttu oli ollut sisällöllisesti oikein.

Jääskeläinen oli tehnyt muutokset keskustelematta juttua kirjoittaneiden toimittajien kanssa, mikä korostaa hänen käyttäytymisensä poikkeuksellisuutta.

Jos juttujen kohteet painostavat mediaa tai haluavat muuttaa jo julkaistuja juttuja, normaalisti päälliköt keskustelevat sisältöjä tehneiden journalistien kanssa ennen mahdollisia juttujen muokkauksia. Tällä tavalla päälliköt saavat kokonaisemman kuvan jutun taustoista, koska toimittaja luonnollisesti tuntee juttunsa yksityiskohdat päällikköä paremmin. Yle-gatessa päätoimittaja Atte Jääskeläinen toimi omatoimisesti heti pääministerin yhteydenoton jälkeen ja halusi ohittaa jutun kirjoittajat.

Myöhemmin illalla Jääskeläinen päätti, että Jarno Liskin valmiiksi kirjoittamaa asiantuntijajuttua ei saa julkaista. Liski oli haastatellut apulaisoikeuskansleri Risto Hiekkataipaletta sekä Turun yliopiston hallinto-oikeuden emeritusprofessoria Heikki Kullaa siitä, oliko pääministeri heidän mielestään esteellinen osallistuessaan Terrafamea koskeneeseen päätöksentekoon. Hyllytetty juttu on tämän JSN:lle toimitetun muistion liitteenä. Jutussa apulaisoikeuskansleri Hiekkataipale pohti, että jääviys kuulostaisi kaukaa haetulta. Professori Kulla puolestaan totesi, että olisi pääministerinä jäävännyt itsensä tai ainakin ilmoittanut kytköksestä.

Jääskeläisen tekemästä jutun hyllytyspäätöksestä kertoi Liskille deskillä perjantai-iltana päivystänyt sisältöpäällikkö Timo Huovinen.

'Tähän aiheeseen liittyvät asiat käydään vastaavan päätoimittajan kautta. Hän on sitä mieltä, että sitä ei tuollaisena voi julkaista', Huovinen sanoi puhelimessa.

Liski oli valmis parantamaan juttua vielä perjantai-iltana, ettei asia jäisi lauantaiaamuun.

Jääskeläinen oli kuitenkin päättänyt hyllyttää jutun useammaksi päiväksi.

'Atte haluaa, että tämä asia etenee poliittisessa koneistossa. Alkuviikko katsotaan', sisältöpäällikkö Huovinen sanoi Liskille.

Liski kysyi vielä Huoviselta, miten hän selittää kiireisellä aikataululla vaivaamilleen asiantuntijahaastateltaville jutun hyllyttämisen. Huovinen totesi, että haastateltaville ei pidä valehdella ja neuvoi Liskiä sanomaan haastateltaville seuraavasti:

'Kiitoksia vastauksesta, sain toimituksesta tiedon, että juttu on toistaiseksi hyllyllä. Tässä on kysymys siitä, että katsotaan tilanteen kehittymistä. Tämä on toimituksen johdon päätös'.

Suomen Tietotoimisto julkaisi 30. marraskuuta Atte Jääskeläisen haastattelun, jossa Jääskeläinen antoi täysin toisenlaisen kuvan Liskin jutun hyllytyksestä kuin Huovinen perjantai-iltana kertoi. 

'Hänen (Jääskeläisen) mukaansa asiantuntijat olivat siinä vaiheessa aika vähäisen tiedon varassa ja juttu oli keskeneräinen, jolloin se päätettiin jättää viikonlopun yli odottamaan.'

Juttu oli joka tapauksessa päätetty hyllyttää useiden päivien ajaksi, sillä Liskille ei perjantaina edes tarjottu mahdollisuutta parantaa sitä. Tässäkin tapauksessa Jääskeläinen esti tiedonvälitystä journalistin ohjeiden vastaisesti. Liskin juttua ei lopulta julkaistu koskaan.

Katera-perjantaita seuranneen viikonlopun tapahtumista kertoi Ylen politiikan toimittaja Pirjo Auvinen verkkoon kirjoittamassaan näkökulmakirjoituksessa 1. joulukuuta. Auvisen mukaan lauantaina 26. marraskuuta ennen normaalia uutishaastattelua pääministeri Juha Sipilä sanoi, ettei vastaa Ylelle mitään Terrafameen liittyen. Auvisen mukaan Sipilä sanoi, että Aten kanssa on sovittu, että hän ei vastaa. Jääskeläinen kiisti sopimuksen olemassaolon Auviselle. Tämäkin tapahtumasarja, jossa Jääskeläisellä on eri tarina kuin Sipilällä, herättää kysymyksen päätoimittajan puheiden uskottavuudesta. Miksi pääministeri olisi sepittänyt väitteen Jääskeläisen kanssa tekemästään sopimuksesta?

Viikonlopun jälkeen maanantaina 28. marraskuuta Jussi Erosen johtama ajankohtaistoimitus tarjosi kolmea juttua kyseiselle päivälle. Yksi oli Liskin perjantaina hyllytetty asiantuntijajuttu Sipilän mahdollisesta jääviydestä. Toinen jutunaihe käsitteli Sipilän Vuorikoskelle lähettämää sähköpostitulvaa. Kolmas aihe oli analyysi siitä, miksi pääministerin sidonnaisuuksista olisi tärkeä uutisoida.

Sisältötuottaja soitti ajankohtaistoimituksen maanantain viikkokokoukseen puoli kymmenen aikaan aamulla. Hän kertoi, että Atte Jääskeläinen oli kieltänyt kaikkien näiden kolmen jutun edistämisen. Jääskeläinen kielsi myös Sipilä-aiheen käsittelemisen A-studiossa, Aamu-TV:ssä ja Ykkösaamussa. Muun muassa Ykkösaamu joutui perumaan tiistaiaamulle jo sovitun Liskin studiovierailun.

Sallittua oli ainoastaan prosessin seuraaminen uutisissa – toimituksen johto halusi antaa eduskunnan oikeusasiamiehelle työrauhan. Tämäkin kielto oli poikkeuksellinen, sillä tavallisesti erilaiset viranomaisprosessit eivät millään tavalla estä uutisointia. Esimerkiksi viranomaisselvityksistä, rikostutkinnoista ja oikeusprosesseista uutisoidaan koko ajan niiden ollessa kesken. Uutis- ja ajankohtaistoiminnan tv- ja radiolähetysten päällikkö Marjo Ahonen vahvisti Vuorikosken asiaa häneltä kysyessä tiistaina 29. marraskuuta, että linjaus koskee vain Sipilä-tapausta. Näin ollen on kiistatonta, että pääministeriä kohdeltiin Ylen uutisoinnissa muista henkilöistä poikkeavalla tavalla. Poikkeava kohtelu oli alkanut jo Katera-jutun grafiikan poistamisesta perjantaina iltapäivällä.

Myös näillä alkuviikon päätöksillä päätoimittaja Jääskeläinen jälleen rikkoi Journalistin ohjeita ja esti yleisöä saamasta tietoa.

Tiistaina 29. marraskuuta Jääskeläisen asettama Sipilä-kielto toi Ylen Pressiklubi-ohjelman juontaja Ruben Stillerille poikkeuksellisen varoituksen – varoituksen ajatustyöstä. Stiller sai kirjallisen varoituksen siksi, että hän valmisteli perjantain 2. joulukuuta lähetystä Ylen 'uutis- ja ajankohtaistoiminnan johdon asettaman journalistisen linjan vastaisesti'. Varoituksessa uhattiin irtisanoa Stiller, jos hän vielä jatkaa ohjelman valmistelua toimituksen johdon asettaman linjan vastaisesti. Stiller oli vedonnut ennen varoituksen antamista Journalistin ohjeisiin, mutta tämä ei vaikuttanut toimituksen johdon päätökseen.

Jääskeläinen oli ulkomaanmatkalla, joten varoituksen allekirjoitti päällikkö Marjo Ahonen vastaavan päätoimittajan sijaisen ominaisuudessa. Sittemmin varoitus peruttiin, mutta tapahtumasarja oli jälleen yksi osoitus siitä, miten pitkälle Ylen uutis- ja ajankohtaistoiminnan johto oli valmis menemään Journalistin ohjeiden vastaisessa toiminnassaan."


Ylen toimittajan Ruben Stillerin selvitys 18.1.2017
 

JSN on pyytänyt minulta selvitystä kanteluun, jonka tavoitteena on selvittää, onko Yle rikkonut ko. jutun julkaisemisessa ja sitä seuranneissa tapahtumissa Journalistin ohjeita 1, 2 ja 3 tai rajoittanut sananvapautta.  

Ohessa kyseinen selvitys:

1.Varoitukseen johtaneet tapahtumat.

Olin kuullut jo maanantaina 28. marraskuuta, että toimituksen johto oli ilmoittanut ns. keskustelukiellosta: pääministeri Juha Sipilän mahdollisesta esteellisyydestä ja hänen yhteyksistään Terrafameen ei keskusteltaisi Ylen suomenkielisen uutis- ja ajankohtaistoimituksen lähetyksissä. Koska en ollut läsnä toimituskokouksessa - tein maanantaina radio-ohjelmaa - en ollut vielä tietoinen kiellon yksityiskohdista ja sen jyrkkyydestä. 

Kiellon jyrkkyys ja sen seuraukset selvisivät minulle lopullisesti tiistaina 29.11. Oli selvää, että kyseessä oli totaalikielto, joka koskisi myös pääministerin ja median välisen suhteen käsittelemistä juontamassani Pressiklubi-ohjelmassa. 

Pressiklubin toimituskokouksessa, jossa läsnä olivat Pressiklubin tuottaja Petri Kejonen, toimittaja Janne Zareff ja allekirjoittanut, ilmoitin, ”etten voi mennä ruutuun valehtelemaan katsojille”. 

Tässä tapauksessa valehtelu olisi ollut vaikenemista yhteiskunnallisesti merkittävästä uutisesta ja pääministerin mediasuhteesta (lying by omitting). 

Pressiklubilta edellytetään päätöksentekijöiden ja median välisen suhteen kriittistä tarkastelua. Pidin totaalikieltoa käsittämättömänä. Sen noudattaminen olisi mielestäni heikentänyt ohjelman uskottavuutta. 

Kokous oli varsin lyhyt, enkä vielä tässä vaiheessa vedonnut yksityiskohtaisesti JO:n kohtiin 1,2,3 ja 5.  Journalistin ohjeisiin vetosin yksityiskohtaisemmin vasta kokouksessa, jossa minulle annettiin varoitus.

Ehdotin myös, että joku muu voisi tehdä ohjelman, mutta että minun kohdallani tämä asia oli omatunnonkysymys.

Tuottaja Petri Kejonen suhtautui asiaan vähäsanaisesti ja rauhallisesti ja ilmoitti, että hänen pitää tiedottaa asiasta eteenpäin. 

Myöhemmin tuottaja Kejonen ilmoitti, että tapaisimme klo 15 uutis- ja ajankohtaistoimituksen lähetysosaston päällikön Marjo Ahosen, joka toimi myös vastaavan päätoimittajan sijaisena. Vastaava päätoimittaja Atte Jääskeläinen ei ollut paikalla työmatkan takia.

Tapasimme klo 15 Ahosen toimistohuoneessa. Kokouksessa olivat läsnä Marjo Ahonen, Hannele Muuronen Ylen HR:stä, tuottaja Petri Kejonen ja allekirjoittanut.
 
Varsin pian kokouksen alkamisen jälkeen Marjo Ahonen uhkasi minua irtisanomisella, jos en suostu tekemään ohjelmaa niillä ehdoilla, jotka toimituksen johto oli määrännyt. Käytännössä tämä tarkoitti edellä mainitun keskustelukiellon noudattamista. 

Argumentoin vetoamalla JO:n kohtiin 1, 2, 3 ja 5. Kiteytän seuraavassa omat argumenttini kyseisessä kokouksessa:

JO 1: Koska olen vastuussa ennen kaikkia katselijoille, ja heillä on oikeus saada tietää, mitä yhteiskunnassa tapahtuu, en voi valehdella heille suostumalla keskustelukieltoon. Valehtelisin vaikenemalla yhteiskunnallisesti merkittävästä aiheesta.
JO 2: Vetosin kyseiseen kohtaan toteamalla, että aihe - pääministerin Sipilän mahdollinen esteellisyys ja hänen mediasuhteensa - ovat viikon aiheita ja journalistisesti ehdottoman perusteltuja. Pressiklubin kannalta mediasuhde olisi aiheena ohjelman ydinaluetta.
JO 3: En ainoastaan kokenut, että minua painostettiin ja että sananvapautta rajoitettiin. Kokouksessa minulle annettiin kirjallinen varoitus, jonka teksti kuuluu seuraavasti:

'Annan sinulle varoituksen koska olet toiminut Uutis- ja ajankohtaistoiminnan johdon asettaman journalistisen linjan vastaisesti valmistellessasi 2.12.2016 lähetettävää Pressiklubia. Mikäli jatkat edelleen em. ohjelman valmistelua toimituksen johdon asettaman journalistisen linjan vastaisesti, irtisanomme työsuhteesi.'  
Helsingissä 29.11.2016 Marjo Ahonen.

Kyseinen ”journalistinen linja” tarkoitti esimerkiksi vaikenemista pääministeri Sipilän ja median suhteesta.

Varoituksen sanamuoto myös viittaa ohjelman valmisteluun, joka tässä tapauksessa tarkoitti toimituskokouksessa esittämääni kantaa: pääministeri Sipilästä ja hänen mediasuhteestaan pitäisi puhua vapaasti.  Koska aihetta ei valmisteltu millään muulla tavalla ennen tapaamista Ahosen kanssa, jo vaatimus pääministeri Sipilää koskevien asioiden käsittelemisestä Pressiklubissa oli toimituksen johdon journalistisen linjan vastaista valmistelua - ja irtisanomisperuste. 

Tämä osoittaa, miten jyrkkä keskustelukielto oli. Kyseessä oli ennakkosensuuri.

Minut lähetettiin myös keskustelun aikana 10-15 minuutiksi käytävälle ”haukkaamaan happea”. Samassa yhteydessä esitettiin vaatimus oman kantani muuttamisesta. Koin tämän nöyryyttävänä. Oli mielestäni selvää, että näin tehtiin henkisen yliotteen saavuttamiseksi, mutta tottelin näennäisen korrektia vaatimusta.

JO5: Vetosin keskustelun aikana useaan kertaan myös JO5:een, mutta argumentaationi perustui sen ja JO1:n yhdistämiseen. Sanoin, että tämä on omatunnonkysymys, koska en voi valehdella katsojille. Totesin myös, että menettäisin ammatillisen itsekunnioitukseni, jos joutuisin valehtelemaan noudattamalla keskustelukieltoa. 
JO:lla ei näyttänyt olevan keskustelun kannalta mitään merkitystä. Kerta toisensa jälkeen minulle todettiin, että työnantajalla on direktio-oikeus. En tietenkään kiistänyt direktio-oikeutta, vaan totesin Ahoselle: ”Ajatus, jonka mukaan on vain kaksi vaihtoehtoa, täydellinen anarkia ja toisaalta sokean totteleminen, kuuluu totalitäärisiin järjestelmiin”. 
 
Olin todella hämmästynyt siitä, miten Journalistin ohjeiden kohdat 1, 2, 3 ja 5 menettivät totaalisesti merkityksensä.

2. Varoituksen peruminen

Varoitus ja irtisanomisella uhkaaminen tulivat minulle yllätyksenä. En ollut odottanut, että kieltäytyminen keskustelukiellon noudattamisesta johtaisi näin raskaiden työoikeudellisten aseiden käyttöön. Pelkäsin, että minut tullaan irtisanomaan.

Saman päivän iltana, tiistaina 29.11 , Ylen uutis- ja ajankohtaistoimituksen vastaava päätoimittaja Atte Jääskeläinen soitti minulle. Puhelun viesti oli selvä: joko irtisanominen tai kompromissi. 

Suostuin itseni kannalta häpeälliseen kompromissiin. Ohjelman alkuun lisättäisiin lause, joka kertoo, miksi Sipilää ei käsitellä. Lauseen lopullista sanamuotoa ei päätetty puhelun aikana, mutta sen teema oli jokseenkin selvä: koska eduskunnan oikeusasiamies käsittelee Sipilän esteellisyyskysymystä, annamme hänelle työrauhan. 

Kompromissiin suostumisen seuraus oli varoitukseni peruminen. Seuraavana aamuna varoitus peruttiin virallisesti. Läsnä kokouksessa olivat Hannele Muuronen ja Marjo Ahonen.

Varoitukseni perumista edelsi painostuksen jatkaminen ja irtisanomisuhka. 
 
3. Omat johtopäätökseni 

Prosessin aikana kävi mielestäni selväksi, ettei JO:lla ollut argumentaatiossa mitään merkitystä. Minulle toistettiin ainoastaan direktio-oikeuteen liittyviä argumentteja, jotka kiteytyivät irtisanomisuhkauksessa ja vaatimuksessa kompromissiin.

Samaa direktio-oikeutta sovellettiin myöhemmin keskustelukiellon perumiseen, kun ulkoinen paine oli tehnyt sen jatkamisen mahdottomaksi.

On myös muistettava, että keskustelukielto oli voimassa vain suomenkielisessä uutis- ja ajankohtaistoimituksessa. Svenska Ylessä sitä ei ollut, eikä se koskenut myöskään suomenkielisen radion niitä ohjelmia, jotka olivat uutis- ja ajankohtaistoimituksen ulkopuolella.  

Minusta on varsin selvää, että sanan- ja toimintavapauttani yritettiin tässä tapauksessa rajoittaa mm. irtisanomisuhkauksilla ja henkisellä painostuksella. Tekemäni kompromissi oli häpeällinen ja tein sen irtisanomisen pelossa. 

Toivon, että JO:lla on tulevaisuudessa suurempi merkitys kuin tämän prosessin aikana."

Tämä päätös on avattu 19403 kertaa