PÄÄTÖKSET

Vapauttava 6511/AL/17
Kotiliesi

Lainaaminen

Lehti käsitteli jutussaan aihetta, josta oli julkaistu uusi tietokirja. Juttu perustui omaan tiedonhankintaan. Kirjasta otettujen lainausten lähde oli merkitty vasta jutun lopussa, mutta se täytti Journalistin ohjeiden perusvaatimukset.

Vapauttava 6508/SL/17
Satakunnan Kansa

Yksityisyyden suoja, rikosepäillyn tunnistaminen

Lehti kertoi entiseen toimitusjohtajaan kohdistuvista rikosepäilyistä. Se oli perusteltua toimitusjohtajan aseman ja asian yhteiskunnallisen merkityksen takia.

Vapauttava 6506/SL/17
Savon Sanomat

Yksityisyyden suoja, rikosepäillyn tunnistaminen

Lehti kertoi entiseen toimitusjohtajaan kohdistuvista rikosepäilyistä. Se oli perusteltua toimitusjohtajan aseman ja asian yhteiskunnallisen merkityksen takia.

Vapauttava 6498/SL/17
Iltalehti

Piilomainonta, journalistinen päätösvalta

Lehti kertoi verkkosivuillaan yhden valmistajan pakastepizzoista ja niiden saapumisesta Suomeen. Juttu perustui valmistajan tiedotteeseen, mutta se oli luonteeltaan ruoka-aiheinen ilmiöjuttu. Vapauttava äänin 8-3.

Langettava 6484/SL/17
Kauppalehti

Tietojen tarkistaminen, lainaaminen, otsikko, virheen korjaus

Talouslehti kertoi tutkijoiden olevan varmoja, että äskettäin havaitut radiosignaalit olisivat avaruusolentojen lähettämiä. Tiedot perustuivat toisen käden lähteeseen, jota oli referoitu virheellisesti ja harhaanjohtavasti, ja jota ei ollut merkitty selvästi lähteeksi.

Langettava 6480/AL/17
Urheilulehti

Lähdekritiikki, kielteinen julkisuus

Lehti haastatteli henkilöä, joka kertoi poikansa joutuneen rikoksen uhriksi urheiluleirillä. Rikoksesta epäilty oli jutussa ainakin lajiyhteisön tunnistettavissa, mutta häntä ei ollut kuultu samassa yhteydessä. Juttu oli yksipuolinen ja kritiikitön, ja lähdekritiikin puuttuminen vahvisti jutun aiheuttamaa erittäin kielteistä julkisuutta

Langettava 6475/SL/17
Iltalehti

Lainaaminen

Lehti kertoi kannessaan ja jutussaan julkisuuden henkilön perheenjäsenen sairastumisesta. Juttu perustui niin selvästi toisen tiedotusvälineen skuuppiin, että lähde olisi pitänyt mainita jo kannessa sekä jutun otsikossa tai sen alussa. Langettava äänin 11–1. Päätöksen lopussa eriävä mielipide.

Langettava 6474/SL/17
Ilta-Sanomat

Lainaaminen

Lehti kertoi kannessaan ja jutussaan julkisuuden henkilön perheenjäsenen sairastumisesta. Juttu perustui niin selvästi toisen tiedotusvälineen skuuppiin, että lähde olisi pitänyt mainita jo kannessa sekä jutun otsikossa tai sen alussa. Langettava äänin 11–1. Päätöksen lopussa eriävä mielipide.

Langettava 6473/SL/17
Ilta-Sanomat

Lainaaminen

Lehti kertoi kannessaan ja jutussaan julkisuuden henkilöön kohdistuvasta rikosepäilystä. Juttu perustui niin selvästi toisen tiedotusvälineen skuuppiin, että lähde olisi pitänyt mainita jo kannessa. Langettava äänin 11–1. Päätöksen lopussa eriävä mielipide.

Vapauttava 6461/PL/17
Lapuan Sanomat

Haastattelu, kielteinen julkisuus, rikosepäillyn tunnistaminen

Paikallislehti haastatteli mökkikylän asukasta välikohtauksesta, jonka tämä oli itse tuonut julkisuuteen aiemmassa mielipidekirjoituksessaan. Haastateltavalle oli kerrottu, missä asiayhteydessä hänen lausumiaan käytetään. Haastateltavan asumisjärjestelyn luvallisuuden käsitteleminen oli asiayhteyden takia perusteltua, ja hän sai esittää oman näkemyksensä aiheesta jo samassa yhteydessä.

Vapauttava 6455/SL/17
Iltalehti

Lainaaminen

Lehti kertoi epäillystä rikoksesta, josta oli levinnyt videoita sosiaalisessa mediassa. Juttu perustui omaan tiedonhankintaan, ja siinä oli mainittu asiasta aiemmin kertonut tiedotusväline. Lehden ei tarvinnut mainita, että video oli jaettu myös sivustolla, joka ei ollut tehnyt omaa journalistista työtä.

Vapauttava 6452/YLE/16
YLE

Virheen korjaus, lähdekritiikki, raportoinnin täydentäminen, otsikko

Yle uutisoi hallituksen luvanneen korkeakouluille lisärahaa, mutta kertoi harhaanjohtavan puutteellisesti, millaisesta rahoituksesta oli kyse. Yle tarkensi uutisointiaan jatkojutuilla vielä saman päivän aikana. Vaikka jatkojutut oli linkitetty puutteellisesti alkuperäiseen juttuun, kokonaisuus täytti Journalistin ohjeiden perusvaatimukset. Vapauttava äänin 5–3. Eriävä mielipide.

Lausuma 6450/L/17
Pääministeri Juha Sipilä

Sananvapauden rajoittaminen

Vapauttava 6442/AL/16
Tuulilasi

Tietolähteet, piilomainonta

Autoilulehti teki nastarengastestejä yhden rengasvalmistajan omistamalla radalla. Yhteistyöstä olisi ollut hyvä kertoa lukijoille, mutta lehti osoitti huolellisuutta tietojen tarkistamisessa.

Vapauttava 6440/SL/16
Etelä-Suomen Sanomat

Uhrin hienotunteinen kohtelu

Lehti julkaisi kuvan, jossa näkyi poliisin ampuma vainaja. Kuva ei ollut sensaatiohakuinen, eikä siitä voinut tunnistaa henkilöä.

Vapauttava 6435/SL/16
Helsingin Sanomat

Uhrin hienotunteinen kohtelu

Lehti julkaisi kulttuurihenkilön muistokirjoituksen. Lukijoilla oli oikeus saada tietää tunnetun henkilön kuolemasta, vaikka vainajaa ei ollut vielä virallisesti tunnistettu eikä omaiseen ollut oltu yhteydessä.

Vapauttava 6429/SL/16
Orimattilan Sanomat

Uhrin hienotunteinen kohtelu

Lehti julkaisi kulttuurihenkilön muistokirjoituksen. Lukijoilla oli oikeus saada tietää tunnetun henkilön kuolemasta, vaikka vainajaa ei ollut vielä virallisesti tunnistettu.

Vapauttava 6427/SL/16
Iltalehti

Yksityisyyden suoja, rikosepäillyn tunnistaminen

Lehti kertoi verkko- ja printtilehdessään entiseen toimitusjohtajaan kohdistuvista rikosepäilyistä. Se ei ollut kohtuutonta kantelijan aseman takia. Verkkojutun alkuperäisessä kuvassa olleet muut henkilöt eivät olleet tunnistettavissa, ja myöhemmin lehti vielä rajasi kuvaa.

Langettava 6425/SL/16
Iltalehti

Kielteinen julkisuus, lähdekritiikki, oikeudenkäyntiin vaikuttaminen

Lehti referoi ennakkoon kirjaa, joka käsittelee paljon julkisuutta saaneen rikostapauksen tutkintaa. Tapauksen tutkinnanjohtaja joutui jutussa niin kielteiseen julkisuuteen, ettei edes oma kannanotto olisi sitä korjannut. Juttu myötäili kritiikittömästi syytetyn näkemyksiä ja otti ennakolta kantaa keskeneräiseen oikeusprosessiin. Langettava äänin 11–2. Päätöksen lopussa eriävä mielipide.

Langettava 6414/AL/16 ja 6418/AL/16
Suomen Kuvalehti

Kielteinen julkisuus, samanaikainen kuuleminen

Lehti kertoi verkkosivuillaan epäilystä, jonka mukaan pääministeri olisi vaikuttanut Yleisradion uutisointiin. Lehti ei aidosti pyrkinyt antamaan erittäin kielteisen julkisuuden kohteeksi joutuneelle päätoimittajalle tilaisuutta esittää omaa näkemystään samassa yhteydessä.

<< 1 2 3 4 5 6 7 8  ... >> 

Vapauttava 6383/SL/16

Vastaaja: Iltalehti

Asia: Piilomainonta

Ratkaistu: 20.6.2017

Lehti julkaisi verkkolehtensä etusivulla mainostajan tuottamaa kaupallista sisältöä. Mainos erottui juuri ja juuri riittävän selvästi journalistisesta sisällöstä. Vapauttava äänin 13–1. Päätöksen lopussa eriävä mielipide.

Kantelu 11.11.2016

Kantelu kohdistuu Iltalehden verkkosivuillaan 7.11.2016 julkaiseman mainoksen merkintään. Mainos on aihealueensa päivän luetuimpien uutisten listassa otsikolla ”Mainos Laskuni.fi: Vinkki: Nyt voit tienata rahaa laskuillasi! - Uusi palvelu lupaa bonuksia menoistasi”.

Iltalehden Kantelija viittaa Journalistin ohjeiden kohtaan 16, jonka mukaan ilmoitusten ja toimituksellisen aineiston raja on pidettävä selvänä ja piilomainonta on torjuttava. Kantelijan mukaan Iltalehti on muuten erotellut mainokset muusta sisällöstä, mutta sijaintinsa takia mainos sekoittuu kantelijan mielestä muuhun sisältöön. Kantelija toteaa seuraavasti:

”Siinä on julkaisun ajankohdat ja muutenkin kaikki elementit samanlaisia kuin samassa yhteydessä olevissa varsinaisissa luetuimmissa uutisissa, ainoastaan sana ’Mainos’ erottaa sen muista artikkeleista. Tuota sanaa ei ole mitenkään eroteltu sitä seuraavasta sanasta, jolloin se on osa lausetta. Ehdotinkin Iltalehdelle, että sana ’Mainos’ voitaisiin kirjoittaa esimerkiksi tyyliin ’MAINOS: ...’, jolloin sana olisi selkeästi erillään sitä seuraavasta sanasta. Heidän mielestään erottelu on kuitenkin riittävää tällä hetkellä. Itse ymmärsin kyseessä olevan mainos sen jälkeen, kun olin avannut ’uutisen’. Mielestäni tuo vaatii selkeämpää erottelua etenkin, kun mainos on päätynyt (lukijoiden ansiosta) päivän luetuimpien joukkoon, jolloin lukijat olettavat tuskin näkevänsä mainoksia. Verrannollisesti televisiomainos voisi näkyä kesken uutislähetyksen.”


Iltalehden vastaus 2.2.2017

Päätoimittaja Petri Hakalan vastaus on seuraava:

”Tiedonvälityksen uskottavuutta turvataan tekemällä lukijoille, katsojille ja kuuntelijoille selväksi, missä kulkee journalismin ja kaupallisen sisällön välinen raja. Näin kirjoitti JSN periaatelausumassaan vuonna 2013 ja näin nimenomaisesti Iltalehti on toiminut tässä tapauksessa.

Iltalehti on ollut mukana työryhmissä sopimassa median yhteisistä käytännöistä, joissa ei ole otettu kantaa esimerkiksi siihen, pitääkö mainos-sana kirjoittaa pienellä tai isolla kirjasimella.

Yhteisissä keskusteluissa on sen sijaan todettu Iltalehden toimintatavat journalististen ja kaupallisten sisältöjen erottamiseksi selkeiksi ja toimiviksi.

Kantelija on kiinnittänyt huomiota tapaukseen, jossa kaupallinen sisältö ei erottuisi riittävästi, kun se on otsikkona noussut luetuimpien juttujen listalle. Otsikossa lukee kuitenkin selkeästi mainos ja juttua avatessa se on vielä erikseen merkitty graafisella elementillä, jossa lukee mainos sekä mainostajan nimi ja logo.

Iltalehti haluaa ehdottomasti välttää piilomainontaa ja pitää toimituksellisen ja kaupallisen aineistojen rajat selvinä. Näin on toimittu myös kantelijan esille nostamassa tapauksessa.”


Ratkaisu

JO 16: Ilmoitusten ja toimituksellisen aineiston raja on pidettävä selvänä. Piilomainonta on torjuttava.

Lausuma medialle mainonnan merkitsemisestä 2015: http://www.jsn.fi/lausumat/lausuma-medialle-mainonnan-merkitsemisesta-2015/

Iltalehti julkaisi verkkosivujensa juttuvirrassa Päivän luetuimmat -listauksen, jossa oli joukossa natiivimainos. Mainos oli otsikoitu: Mainos Laskuni.fi: Vinkki: Nyt voit tienata rahaa laskuillasi! - Uusi palvelu lupaa bonuksia menoistasi.

Neuvosto toteaa, että mainoksen otsikossa käytettiin neuvoston vuonna 2015 antamassa lausumassa suositeltua ilmausta ”mainos” ja ”mainostajan nimi”. Mainosmerkintä ei kuitenkaan ollut vinjettimäinen, kuten lausumassa suositellaan, vaan se oli täsmälleen samaa tekstityyppiä kuin uutisvirran journalististen juttujen otsikot. Mainos näytti muutenkin ulkonäöltään täsmälleen samalta kuin journalistiset jutut.

Neuvosto arvioi, että lukijalta saattoi jäädä huomaamatta, että yksi Päivän luetuimmat -listauksen sisällöistä oli mainos. Kun mainoksen avasi, varsinaisella mainossivulla oli kuitenkin neuvoston suosittelema selkeä vinjettimäinen mainosmerkintä. 

Neuvosto on samaa mieltä kantelijan kanssa siitä, että mainos olisi erottunut juttuvirrasta paremmin, jos lehti olisi erottanut sen esimerkiksi typografisilla keinoilla. Kantelija ehdottaa, että mainosmerkintä voitaisiin kirjoittaa versaalikirjaimin. Neuvosto ei voi antaa tiedotusvälineille tämäntyyppisiä tarkkoja ohjeita, vaan tiedotusvälineet voivat itse valita, millaisia keinoja ne käyttävät mainonnan erottamiseen. Neuvosto kuitenkin suosittelee, että juttuvirran otsikoissa mainosmerkinnät erotettaisiin jollakin typografisella keinolla.

Tässä tapauksessa neuvosto kuitenkin katsoo, että mainoksen erottuminen täytti Journalistin ohjeiden ja niitä täydentävän lausuman perusvaatimukset. 

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Iltalehti ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.

Vapauttavaa äänestivät:
Elina Grundström (pj), Aapo Parviainen, Lauri Haapanen, Hannu Helineva, Jyrki Huotari, Pasi Kivioja, Antti Kokkonen, Riitta Korhonen, Heikki Kuutti, Maria Kaisa Aula, Ulla Virranniemi, Maria Swanljung ja Johanna Vehkoo.

Langettavaa äänesti:
Paula Paloranta.

Hänen eriävä mielipiteensä:
Toimituksellisen aineiston keskellä mainosta osoittava merkintä ei ole selvästi erottuva, kun lukija silmäilee aineistoa nopeasti. Lisäksi mainoksen sijoittelu verkkolehden ”Päivän luetuimmat” -otsikon alla on omiaan vahvistamaan vaikutelmaa siitä, että kysymys olisi toimituksellisesta aineistosta. Edellä mainittujen seikkojen ohella myös mainoksen otsikon sanavalinnat tukevat samaa vaikutelmaa. Edellä mainituilla perusteilla ja asiaa kokonaisuutena arvioiden katson, ettei mainos ole tunnistettavissa mainokseksi. 

Katson, että Iltalehti on rikkonut Journalistin ohjeiden kohtaa 16.


 

Tämä päätös on avattu 459 kertaa