PÄÄTÖKSET

Langettava 6646/SL/17
Iltalehti

Totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkastaminen, lähdekriittisyys, olennainen asiavirhe

Lehti kertoi verkkosivuillaan tarinan pastorista, joka joutui krokotiilien syömäksi yritettyään kävellä veden päällä. Juttu perustui verkossa levinneeseen sepitteelliseen kertomukseen. Lehti ei oikaissut virhettään asianmukaisesti, kun se poisti jutun verkkosivuiltaan kertomatta siitä yleisölle. 

 

Langettava 6630/YLE/17
Yle

Journalistinen päätösvalta, piilomainonta

Ylen paikallistoimituksen Instagram-tilillä vieraili viikonloppuisin toimituksen ulkopuolisia henkilöitä. He saivat julkaista sisältöjä täysin itsenäisesti Ylen paikallistoimituksen tilillä. Tämä oli journalistisen päätösvallan luovuttamista. Vieraiden julkaisemat sisällöt eivät kuitenkaan olleet mainosmaisia.

Langettava 6623/AL/17
Kaksplus

Totuudenmukainen tiedonvälitys, lähdekritiikki, tietojen tarkistaminen

Lehti julkaisi Facebook-tilillään blogitekstin, jossa esitettiin lähdekritiikittömiä ja tarkistamattomia väitteitä rokottamisesta. Kirjoittaja toi tekstissä esille, ettei hän ollut pyrkinyt lähdekritiikkiin tai totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen, eikä tarkistanut tietoja. Yleisö ei voinut erottaa tosiasioita sepitteestä. 

Vapauttava 6604/SL/17
Savon Sanomat

Kielteinen julkisuus, samanaikainen kuuleminen.

Kantelija joutui Savon Sanomien jutussa kielteiseen julkisuuteen. Julkisuus ei kuitenkaan ollut erittäin kielteistä eikä lehdellä ollut velvollisuutta kuulla häntä samanaikaisesti. 

Langettava 6599/MTV/17
MTV

Virheen korjaus, olennainen asiavirhe, kielteinen julkisuus, samanaikainen kuuleminen, totuudenmukainen tiedonvälitys

MTV kertoi jutussa käräjäoikeuden tuomiosta. Jutusta sai käsityksen, että kantelija oli osallistunut erittäin epäasiallisiin keskusteluihin Whatsapp-viestiryhmässä. Tämä oli olennainen asiavirhe, eikä kantelijaa ollut yritetty kuulla samassa yhteydessä. Tiedotusväline ei korjannut juttuaan kantelijan oikaisupyynnön jälkeen. Julkisuus oli niin kielteistä, ettei edes oma kannanotto olisi sitä korjannut.

Langettava 6598/SL/17
Ilta-Sanomat

Virheen korjaus, olennainen asiavirhe, kielteinen julkisuus, samanaikainen kuuleminen, totuudenmukainen tiedonvälitys

Lehti kertoi jutussa käräjäoikeuden tuomiosta. Jutusta sai käsityksen, että kantelija oli osallistunut erittäin epäasiallisiin keskusteluihin Whatsapp-viestiryhmässä. Tämä oli olennainen asiavirhe, eikä kantelijaa ollut yritetty kuulla samassa yhteydessä. Lehti poisti kantelijan nimen jutusta, mutta ei kertonut korjauksesta Journalistin ohjeiden mukaisesti yleisölle. Julkisuus oli niin kielteistä, ettei edes oma kannanotto olisi sitä korjannut.

Langettava 6597/SL/17
Iltalehti

Virheen korjaus, olennainen asiavirhe, kielteinen julkisuus, samanaikainen kuuleminen, totuudenmukainen tiedonvälitys

Lehti kertoi kahdessa jutussa käräjäoikeuden tuomiosta. Jutuista sai käsityksen, että kantelija oli osallistunut erittäin epäasiallisiin keskusteluihin Whatsapp-viestiryhmässä. Tämä oli olennainen asiavirhe, eikä kantelijaa ollut yritetty kuulla samassa yhteydessä. Lehti korjasi virheensä asianmukaisesti, mutta se ei riittänyt poistamaan juttujen perusteella syntynyttä erittäin kielteistä julkisuutta. Julkisuus oli niin kielteistä, ettei edes oma kannanotto olisi sitä korjannut.

Langettava 6593/YLE/17
Yle

Totuudenmukainen tiedonvälitys, virheen korjaus, tietojen tarkistaminen

Ylen verkkojutussa tulkittiin virheellisesti kantelijan tekstiä, joka oli julkaistu nimettömänä kansanedustajan Facebook-sivulla. Yle ei oikaissut juttuaan kantelijan pyynnöstä huolimatta. Langettava äänin 8-2. Lopussa eriävä mielipide.

Vapauttava 6581/SL/17
Savon Sanomat

Kielteinen julkisuus, samanaikainen kuuleminen, oma kannanotto, olennainen asiavirhe, yksityisyyden suoja

Lehti kertoi eläinlääkärin saaneen sakot poliisin vastustamisesta. Häntä epäiltiin myös eläinsuojelurikoksesta, mutta tämä syyte hylättiin. Eläinlääkäri saattoi olla tunnistettavissa jutusta, mutta hän ei joutunut erittäin kielteisen julkisuuden kohteeksi. Jutussa ei ollut asiavirheitä eikä se loukannut yksityisyyden suojaa.

Vapauttava 6569/PL/17
Lauttasaari-Lehti

Virheen korjaus

Lehti lyhensi puolueen nimen kuntavaaligallupista julkaisemassaan taulukossa. Puolueen nimi oli kuitenkin oikein jutussa, johon taulukko liittyi. Kyseessä ei ollut olennainen asiavirhe. 

Langettava 6548/SL/17
Satakunnan Kansa

Erittäin kielteinen julkisuus, samanaikainen kuuleminen, oma kannanotto, totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkastaminen, lähdekritiikki, otsikko

Lehti kertoi viidessä laajassa jutussa noin kolmen viikon aikana lääkärin määränneen holtittomasti päihdekäyttöön soveltuvia lääkkeitä. Julkisuus oli erittäin kielteistä ja lääkäri oli selvästi tunnistettavissa jutuista. Häntä ei siitä huolimatta kuultu yhdessäkään jutussa, eikä edes pyritty uskottavasti tavoittelemaan. Kantelija sai julkaista oman kannanoton juttusarjan päättymisen jälkeen. Hän joutui kuitenkin niin kielteisen julkisuuden kohteeksi, ettei oma kannanotto riittänyt sitä korjaamaan.

 

Langettava 6547/YLE/17
Yle

Virheen korjaus, olennainen asiavirhe

Yle julkaisi verkkosivuillaan uutisen, jossa oli olennainen asiavirhe. Virheestä oli tehty kaksi oikaisupyyntöä, mutta Yle korjasi virheen vasta saatuaan tiedon kantelusta.

Vapauttava 6538/SL/17
Helsingin Sanomat

Kielteinen julkisuus, samanaikainen kuuleminen, oma kannanotto

Lehti kertoi kuntavaaliehdokkaan juutalais- ja maahanmuuttovastaisuudesta. Koska ehdokas oli esittänyt julkisuudessa hyvin kärjekkäitä mielipiteitä, hän oli altistanut omankin persoonansa kärkevälle kritiikille. Julkisuus oli kielteistä, mutta ei erittäin kielteistä. Lisäksi lehti toi jutussa esille kantelijan oman näkemyksen hänen tiedotteensa perusteella.

Vapauttava 6514/SL/17
Satakunnan Kansa

Yksityisyyden suoja, rikosepäillyn tunnistaminen, syyllisyyden ennakoiminen

Lehti kertoi kuntavaaliehdokkaan rikostaustasta ja valehtelusta. Ehdokkaan nimen kertominen oli perusteltua. Lehti käytti huolimatonta ilmaisua käsitellessään ehdokkaan tulevaa oikeudenkäyntiä, mutta juttu kokonaisuudessaan ei ennakoinut hänen syyllisyyttään. Julkisuus oli erittäin kielteistä, mutta ehdokkaalla olisi ollut mahdollisuus oman kannanoton julkaisemiseen.

Vapauttava 6513/SL/17
Helsingin Sanomat

Piilomainonta, konserniyhteys

Lehti käsitteli laajasti samaan konserniin kuuluvaa sarjakuvalehteä ja sen hahmoja. Jutut eivät olleet mainosmaisia. Konserniyhteydestä ei ollut erillisiä mainintoja, mutta lehtien yhteinen historia tuli selvästi esiin juttujen sisällössä. Lasten sivujen jutuissa konserniyhteyden mainitseminen olisi ollut suositeltavaa. Vapauttava äänin 11 – 1. Päätöksen lopussa eriävä mielipide.

Langettava 6512/PL/17
Satakunnan Viikko

Toimittajan asema, konserniyhteys

Lehti otti pääkirjoituksessaan kantaa puhelinyhtiöön liittyvään valtataisteluun. Päätoimittajalla oli asiassa ilmeinen kaksoisrooli ja lehtiyhtiö omisti osakkeita kiistaan liittyvästä yhtiöstä. Sidonnaisuuksista ei kerrottu lukijoille ja tämä oli omiaan heikentämään journalismin uskottavuutta.

Vapauttava 6511/AL/17
Kotiliesi

Lainaaminen

Lehti käsitteli jutussaan aihetta, josta oli julkaistu uusi tietokirja. Juttu perustui omaan tiedonhankintaan. Kirjasta otettujen lainausten lähde oli merkitty vasta jutun lopussa, mutta se täytti Journalistin ohjeiden perusvaatimukset.

Vapauttava 6508/SL/17
Satakunnan Kansa

Yksityisyyden suoja, rikosepäillyn tunnistaminen

Lehti kertoi entiseen toimitusjohtajaan kohdistuvista rikosepäilyistä. Se oli perusteltua toimitusjohtajan aseman ja asian yhteiskunnallisen merkityksen takia.

Vapauttava 6506/SL/17
Savon Sanomat

Yksityisyyden suoja, rikosepäillyn tunnistaminen

Lehti kertoi entiseen toimitusjohtajaan kohdistuvista rikosepäilyistä. Se oli perusteltua toimitusjohtajan aseman ja asian yhteiskunnallisen merkityksen takia.

Vapauttava 6500/YLE/17
Yle

Totuudenmukainen tiedonvälitys, ihmisarvon kunnioittaminen

Yle haastatteli uutislähetyksessä julkisuuden henkilöä, joka vaikutti päihtyneeltä. Haastattelu ei loukannut kenenkään ihmisarvoa eikä sekoittanut tosiasioita ja sepitettä.

<< 1 2 3 4 5 6 7 8  ... >> 

Vapauttava 6383/SL/16

Vastaaja: Iltalehti

Asia: Piilomainonta

Ratkaistu: 20.6.2017

Lehti julkaisi verkkolehtensä etusivulla mainostajan tuottamaa kaupallista sisältöä. Mainos erottui juuri ja juuri riittävän selvästi journalistisesta sisällöstä. Vapauttava äänin 13–1. Päätöksen lopussa eriävä mielipide.

Kantelu 11.11.2016

Kantelu kohdistuu Iltalehden verkkosivuillaan 7.11.2016 julkaiseman mainoksen merkintään. Mainos on aihealueensa päivän luetuimpien uutisten listassa otsikolla ”Mainos Laskuni.fi: Vinkki: Nyt voit tienata rahaa laskuillasi! - Uusi palvelu lupaa bonuksia menoistasi”.

Iltalehden Kantelija viittaa Journalistin ohjeiden kohtaan 16, jonka mukaan ilmoitusten ja toimituksellisen aineiston raja on pidettävä selvänä ja piilomainonta on torjuttava. Kantelijan mukaan Iltalehti on muuten erotellut mainokset muusta sisällöstä, mutta sijaintinsa takia mainos sekoittuu kantelijan mielestä muuhun sisältöön. Kantelija toteaa seuraavasti:

”Siinä on julkaisun ajankohdat ja muutenkin kaikki elementit samanlaisia kuin samassa yhteydessä olevissa varsinaisissa luetuimmissa uutisissa, ainoastaan sana ’Mainos’ erottaa sen muista artikkeleista. Tuota sanaa ei ole mitenkään eroteltu sitä seuraavasta sanasta, jolloin se on osa lausetta. Ehdotinkin Iltalehdelle, että sana ’Mainos’ voitaisiin kirjoittaa esimerkiksi tyyliin ’MAINOS: ...’, jolloin sana olisi selkeästi erillään sitä seuraavasta sanasta. Heidän mielestään erottelu on kuitenkin riittävää tällä hetkellä. Itse ymmärsin kyseessä olevan mainos sen jälkeen, kun olin avannut ’uutisen’. Mielestäni tuo vaatii selkeämpää erottelua etenkin, kun mainos on päätynyt (lukijoiden ansiosta) päivän luetuimpien joukkoon, jolloin lukijat olettavat tuskin näkevänsä mainoksia. Verrannollisesti televisiomainos voisi näkyä kesken uutislähetyksen.”


Iltalehden vastaus 2.2.2017

Päätoimittaja Petri Hakalan vastaus on seuraava:

”Tiedonvälityksen uskottavuutta turvataan tekemällä lukijoille, katsojille ja kuuntelijoille selväksi, missä kulkee journalismin ja kaupallisen sisällön välinen raja. Näin kirjoitti JSN periaatelausumassaan vuonna 2013 ja näin nimenomaisesti Iltalehti on toiminut tässä tapauksessa.

Iltalehti on ollut mukana työryhmissä sopimassa median yhteisistä käytännöistä, joissa ei ole otettu kantaa esimerkiksi siihen, pitääkö mainos-sana kirjoittaa pienellä tai isolla kirjasimella.

Yhteisissä keskusteluissa on sen sijaan todettu Iltalehden toimintatavat journalististen ja kaupallisten sisältöjen erottamiseksi selkeiksi ja toimiviksi.

Kantelija on kiinnittänyt huomiota tapaukseen, jossa kaupallinen sisältö ei erottuisi riittävästi, kun se on otsikkona noussut luetuimpien juttujen listalle. Otsikossa lukee kuitenkin selkeästi mainos ja juttua avatessa se on vielä erikseen merkitty graafisella elementillä, jossa lukee mainos sekä mainostajan nimi ja logo.

Iltalehti haluaa ehdottomasti välttää piilomainontaa ja pitää toimituksellisen ja kaupallisen aineistojen rajat selvinä. Näin on toimittu myös kantelijan esille nostamassa tapauksessa.”


Ratkaisu

JO 16: Ilmoitusten ja toimituksellisen aineiston raja on pidettävä selvänä. Piilomainonta on torjuttava.

Lausuma medialle mainonnan merkitsemisestä 2015: http://www.jsn.fi/lausumat/lausuma-medialle-mainonnan-merkitsemisesta-2015/

Iltalehti julkaisi verkkosivujensa juttuvirrassa Päivän luetuimmat -listauksen, jossa oli joukossa natiivimainos. Mainos oli otsikoitu: Mainos Laskuni.fi: Vinkki: Nyt voit tienata rahaa laskuillasi! - Uusi palvelu lupaa bonuksia menoistasi.

Neuvosto toteaa, että mainoksen otsikossa käytettiin neuvoston vuonna 2015 antamassa lausumassa suositeltua ilmausta ”mainos” ja ”mainostajan nimi”. Mainosmerkintä ei kuitenkaan ollut vinjettimäinen, kuten lausumassa suositellaan, vaan se oli täsmälleen samaa tekstityyppiä kuin uutisvirran journalististen juttujen otsikot. Mainos näytti muutenkin ulkonäöltään täsmälleen samalta kuin journalistiset jutut.

Neuvosto arvioi, että lukijalta saattoi jäädä huomaamatta, että yksi Päivän luetuimmat -listauksen sisällöistä oli mainos. Kun mainoksen avasi, varsinaisella mainossivulla oli kuitenkin neuvoston suosittelema selkeä vinjettimäinen mainosmerkintä. 

Neuvosto on samaa mieltä kantelijan kanssa siitä, että mainos olisi erottunut juttuvirrasta paremmin, jos lehti olisi erottanut sen esimerkiksi typografisilla keinoilla. Kantelija ehdottaa, että mainosmerkintä voitaisiin kirjoittaa versaalikirjaimin. Neuvosto ei voi antaa tiedotusvälineille tämäntyyppisiä tarkkoja ohjeita, vaan tiedotusvälineet voivat itse valita, millaisia keinoja ne käyttävät mainonnan erottamiseen. Neuvosto kuitenkin suosittelee, että juttuvirran otsikoissa mainosmerkinnät erotettaisiin jollakin typografisella keinolla.

Tässä tapauksessa neuvosto kuitenkin katsoo, että mainoksen erottuminen täytti Journalistin ohjeiden ja niitä täydentävän lausuman perusvaatimukset. 

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Iltalehti ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.

Vapauttavaa äänestivät:
Elina Grundström (pj), Aapo Parviainen, Lauri Haapanen, Hannu Helineva, Jyrki Huotari, Pasi Kivioja, Antti Kokkonen, Riitta Korhonen, Heikki Kuutti, Maria Kaisa Aula, Ulla Virranniemi, Maria Swanljung ja Johanna Vehkoo.

Langettavaa äänesti:
Paula Paloranta.

Hänen eriävä mielipiteensä:
Toimituksellisen aineiston keskellä mainosta osoittava merkintä ei ole selvästi erottuva, kun lukija silmäilee aineistoa nopeasti. Lisäksi mainoksen sijoittelu verkkolehden ”Päivän luetuimmat” -otsikon alla on omiaan vahvistamaan vaikutelmaa siitä, että kysymys olisi toimituksellisesta aineistosta. Edellä mainittujen seikkojen ohella myös mainoksen otsikon sanavalinnat tukevat samaa vaikutelmaa. Edellä mainituilla perusteilla ja asiaa kokonaisuutena arvioiden katson, ettei mainos ole tunnistettavissa mainokseksi. 

Katson, että Iltalehti on rikkonut Journalistin ohjeiden kohtaa 16.


 

Tämä päätös on avattu 600 kertaa