6372/SL/16

Vapauttava

Lehti kertoi lastenpsykiatrisen klinikan työilmapiiriongelmista. Jutussa ei ollut asiavirheitä. Kantelijoille ei syntynyt oikeutta omaan kannanottoon, koska heitä ei mainittu jutussa.

Kantelu 28.10.2016

Kantelu kohdistuu Aamulehden 19.10.2016 verkkosivuillaan julkaisemaan juttuun ”Kymmenet työntekijät kokeneet kiusaamista Taysin lastenpsykiatrisella”. Kantelun mukaan jutussa on rikottu Journalistin ohjeiden kohtia 8, 10 ja 12.

http://www.aamulehti.fi/kotimaa/kymmenet-tyontekijat-kokeneet-kiusaamista-taysin-lastenpsykiatrisella-24007917/

Kantelun on allekirjoittanut 31 Taysin Lastenpsykiatrian klinikan 150 työntekijästä.

”Me allekirjoittajat olemme havainneet, että Työterveyslaitoksen työhyvinvointikyselyn yksikköämme koskevia tuloksia on vääristelty. Esim. kyselyssä kysyttiin väkivallan kokemuksista työssä ja lehtikirjoituksessa viitataan henkilökunnan välisiin ristiriitoihin. Kyselyssä esimiestyömme oli saanut poikkeuksellisen hyviä mainintoja, eikä niitä ole huomioitu kirjoituksessa. 

Ovatko työntekijät Työterveyslaitoksen kyselyyn vastatessaan antaneet luvan tiedon julkaisuun Aamulehdessä miltään osin? Ketkä ovat olleet lähteinä Aamulehden kirjoituksessa? 

Otsikointi ”Kymmenet työntekijät kokeneet kiusaamista” ja tapa kirjoittaa juttua antavat kuvan kuin kyseessä olisi hyväksytty ja yleinen tapa. Kuitenkaan näin ei ole, ja totuus on paljon monisyisempi. Lisäksi Työterveyslaitoksen tutkijat ovat todenneet, että 174 muussa PSHPyksikössä oli koettua kiusaamista tätä yksikköä enemmän. 

On väärin käyttää uutisoinnissa yksinomaan kiusaamista kokeneen tarinaa, koska yleensä asioissa

on paljon enemmän näkökulmia.?Toimittajan työssä tulisi huomioida, että on mahdollista, että yksikössä kiusaamista kokenut henkilö haluaa vahingoittaa yksikköään ja uutisointi vahingoittaa koko lastenpsykiatrian klinikan henkilökuntaa. 

Yksikkömme henkilökunta on lähettänyt Aamulehdelle vastineita, mutta niitä ei ole suostuttu julkaisemaan ”koska ne eivät sisällä uutta tietoa”. 

Lapsiperheet eli PSHP asiakkaat kärsivät kohusta eniten. On eettisesti väärin niitä satoja lapsiperheitä kohtaan, jotka vuosien kuluessa ovat saaneet Lastenpsykiatrian klinikasta asiallista apua, että klinikan työpaikkakulttuuri leimataan. 

Aamulehden epäeettinen uutisointitapa ei ota huomioon laajoja toimenpiteitä, eli asioihin on tartuttu, kun Aamulehden uutisointi antaa ymmärtää asioiden käsittelyn olevan retuperällä. 

Tässä ei ole käytetty hienotunteisuutta, eikä klinikan tiettyjen työntekijöiden yksityiselämän suojaa, vaikkakin toimituksella oli näistäkin kysymyksistä laajemmat tiedot käytössään.” 

Aamulehden vastaus 24.1.2016

Päätoimittaja Jouko Jokisen mukaan Aamulehti julkaisi 19. lokakuuta 2016 aukeaman kokonaisuuden, jossa kerrottiin Tampereen yliopistollisen sairaalan lastenpsykiatrian työhyvinvointiongelmista. Pääuutisen lisäksi julkaistiin faktalaatikko sekä kaksi kainalojuttua. Kainalojutussa Taysin työsuojeluvaltuutetut Mervi Hissa ja Iikka Jäntti kommentoivat ilmapiiritutkimusta. Toisessa kainalojutussa Pirkanmaan sairaanhoitopiirin HR- johtaja Raija Ruoranen ja toimialajohtaja Kari Nieminen kommentoivat omalta osaltaan ilmapiiritutkimuksessa esiin tulleita asioita. 

Artikkelit julkaistiin Aamulehden verkossa pääosin 19. lokakuuta. Lisäksi verkossa julkaistiin mm. Ilkka Jäntin ja Raija Ruorasen videohaastattelu. 

Aamulehti julkaisi 20. lokakuuta PSHP:n toimitusjohtajan Rauno Ihalaisen laajahkon haastattelun otsikolla ”Ihalainen: Kiusaamisluvut Taysissa tuntuvat korkeilta”. 

Aamulehden mielipidesivulla 21. lokakuuta julkaistiin PSHP:n hallituksen puheenjohtajan Ilpo Sirnön, Rauno Ihalaisen ja toimialuejohtaja Kari Niemisen laaja mielipidekirjoitus. Samassa lehdessä uutisoitiin, että ”Aluehallintoviraston työsuojeluyksikkö tarkastaa Taysin.” 

Keskustelu jatkui mielipidesivulla 22. lokakuuta. Työterveyslaitoksen sairaalahenkilöstön hyvinvointitutkimuksen tehneet Mika Kivimäki ja Paula Salo kirjoittivat otsikolla: ”Työpaikkakiusaamisen kokeminen yleistä sairaaloissa”. Samassa lehdessä uutisoitiin: ”Kiusaaminen ei vain Taysin lastenpsykiatrisen ongelma”.

Henkilöstöedustajien Siru Heikkilän ja Janne Pöyhtärin mielipidekirjoitus aiheesta julkaistiin tiistaina 1. marraskuuta. Kirjoitus oli tullut sähköpostiin perjantaina 28. lokakuuta. 

Päätoimittajan mukaan aiheesta tehtiin syksyn aikana useita uutisia ja keskustelua käytiin niin mielipidesivulla kuin Aamulehden verkon keskusteluissa. Päätoimittaja kommentoi asiaa kronikka-kirjoituksessaan 5. marraskuuta. 

Ohessa on päätoimittajan mukaan kuvailtu vain osa aiheeseen liittyvistä kirjoituksista. Vielä joulukuussa Aamulehti uutisoi lääkäreiden muuhun henkilökuntaan hoitotilanteissa kohdistamista väkivaltaisuuksista.

Päätoimittaja jatkaa: ”Edellä kuvaamani useiden uutisten ja kirjoitusten sarja osoittaa, että Taysin lastenpsykiatrian ilmapiiriongelmaa on käsitelty erittäin laajasti ja monipuolisesti. Useita mielipidesivulle lähetettyjä kirjoituksia jätettiin julkaisematta – mm. potilaan omaisten erittäin ankara kritiikki lastenpsykiatrian ilmapiiriä ja toimintaa kohtaan. Jätimme kirjoituksen julkaisematta, jotta se ei leimaisi liikaa lastenpsykiatrialla tehtävää työtä. Julkaisemattomat kirjoitukset eivät tuoneet keskusteluun uusia näkemyksiä.”

”Uutinen Taysin lastenpsykiatrian huonosta ilmapiiristä on erittäin tärkeä yhteiskunnallinen aihe. Olen käsitellyt ilmapiiritutkimuksia, tulkinnut niitä ja tehnyt käytännön muutoksia tutkimustuloksiin perustuen johtamissani työyhteisöissä yli 25 vuoden aikana. Tämän kokemuksen perusteella voin sanoa, että Taysin lastenpsykiatrian ilmapiirikyselyn tulokset ovat järkyttävän huonot. Jos 23 prosenttia vastanneista kertoo kiusaamisesta, 20 prosenttia syrjinnästä ja 12 työntekijää kertoo kokeneensa työyhteisönsä taholta fyysistä uhkaa, minä tulkitsisin johtamani työpaikan olevan kriisissä. Korjaavien toimenpiteitten olisi oltava nopeita ja voimakkaita ja muutoksen seurannan perusteellista ja mieluusti ulkopuolisten kontrolloimaa.” 

”Ilmapiirikysely on julkinen asiakirja, joka on saatu Taysista julkisuuslain perusteella. Lisäksi toimittaja on haastatellut laajalti sekä työntekijöihin että johtoon kuuluvia henkilöitä ja asiantuntijoita. Osa haastatelluista ei ole halunnut kommentoida asiaa. 

Poikkeuksellisesti Pirkanmaan sairaanhoitopiirin (PSHP) johto ja viestintä saivat lukea kaikki 19. lokakuuta julkaistut kirjoitukset kokonaan etukäteen, jotta niihin ei jäisi virheitä. Myös aiheen herkkyys vaikutti poikkeukselliseen toimintatapaan. Lisäksi pyysin toimittajaa tarkistamaan vielä kerran väkivaltakokemukset. Liittyivätkö ne sittenkin potilaisiin vai todella työtovereihin? Valitettavasti ne liittyivät työtovereitten käyttäytymiseen.” 

”Kirjoituksista ei ole osoitettu virheitä. Toisin kuin kantelijoitten kantelussa väitetään jo 19. lokakuuta julkaistuissa kirjoituksissa kerrottiin myös johtamisen saamista hyvistä arvioista (toimialuejohtaja Kari Niemisen kommentit).” 

”Uutisissa ei ole ollut virheitä, mutta erilaisia näkemyksiä se on herättänyt. Kaikki näkemykset on uutisoitu ja mielipidesivulla on julkaistu myös useita kirjoituksia, joissa lastenpsykiatrian ilmapiiriongelmat on kiistetty.” 

”Myöhemmin selvisi, että työterveyslaitoksen tutkimuksen mukaan 174 yksikössä (kantelussa väitetään virheellisesti, että PSHP:n, Pirkanmaan sairaanhoitopiirin 174 yksikössä) löytyy Taysin lastenpsykiatriaa huonompia ilmapiiritutkimuksen tuloksia.” 

”Työterveyslaitoksen 2015 tekemä kysely lähetettiin 18 800 henkilölle, joista 13 000 vastasi. Kyselyssä oli mukana 783 yksikköä. Vastaajat olivat Taysista sekä Pirkanmaan sairaanhoitopiiristä, Varsinais-Suomen, Kanta-Hämeen ja Vaasan sairaanhoitopiireistä sekä Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymästä ja Pietarsaaren sosiaali- ja terveysvirastosta.”

”Jatkouutisoinnin sanoma on tyrmistyttävä. Suomalaisen terveydenhoidon työpaikoilla voidaan erittäin huonosti. Aamulehden journalismi toi esiin ehkä suomalaisen terveydenhoidon suurimman ongelman, joka näkyy varmasti potilaiden hoidon tasossa, terveydenhoidon kustannuksissa ja työntekijöiden jaksamisessa.” 

”Osa Taysin lastenpsykiatrian työntekijöistä tuntuu suhtautuvan helpottuneesti tutkimuksen tuloksiin. Kun läntisestä Suomesta löytyi 174 huonompaa yksikköä (myös 639 parempaa), lastenpsykiatrian ilmapiiriongelmista ei kannata heidän mukaansa olla huolissaan. Eli ei syytä huoleen, kun naapurilla menee vielä huonommin!”

”Taysin lastenpsykiatrian osasto toimii täysin julkisin varoin. Lastenpsykiatria on myös toimialue, jossa soisi mahdollisimman tasapainoisen työyhteisön. Lisäksi olisi toivottavaa, että työyhteisön ongelmiin tartuttaisiin tiukasti. Vielä tähänkään mennessä ei ole selvinnyt, millaisiin toimenpiteisiin lastenpsykiatrian ilmapiiriongelmien ratkaisemiseksi on ryhdytty.” 

Päätoimittaja toteaa, että ”uutisia tehdessään Aamulehti on pyrkinyt poikkeukselliseen tarkkuuteen (vrt. kirjoitusten luettaminen etukäteen). Kirjoituksista ei ole osoitettu yhtään virhettä.

Tiedot on tarkistettu mahdollisimman hyvin perustuen sekä kirjallisiin lähteisiin että haastatteluihin. Myös tietolähteisiin on suhtauduttu suurella kritiikillä. Läheskään kaikkea tietoon saatua ei ole julkaistu, sillä asioita ei ole pystytty tarkistamaan. Olemme käyttäneet kahden (tässä tapauksessa useamman), toisistaan riippumattoman lähteen periaatetta. Lähteet on avattu niin pitkälle kuin se lähdesuojaa vaarantamatta on mahdollista. Lähteitten suojaaminen on oleellista, sillä lastenpsykiatria on herkkä alue ja ihmiset tuovat esiin omassa työyhteisössään esiintyviä ongelmia. 

Näillä perusteilla Aamulehti ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa ja kantelu on perusteeton.”

Päätoimittajan vastaus omaan kannanottoon

Aamulehti julkaisi uutiseen liittyen useita mielipidekirjoituksia, myös sellaisia, jotka olivat samansisältöisiä kuin kantelijoiden tarjoama kirjoitus. 

Kantelijoiden kirjoituksen hylkäämiseen on useita syitä: 

”1. Aamulehti ei julkaise julkilausumia. Pitkäaikaisen käytäntömme mukaan mielipidekirjoituksen allekirjoittajien maksimimäärä on kolme. Emme myöskään hyväksy kollektiiveja, kuten esimerkiksi ”taloyhtiön hallitus”. Kun allekirjoittajia on suppea määrä, voimme tarkistaa, että allekirjoittaneet ovat kirjoituksen takana. Kun allekirjoittajia on vaikkapa 18 tai kollektiivi, tarkistaminen on mahdotonta. Toki kirjoituksessa voidaan viitata perustellusti useampiin henkilöihin tai työpaikan yleiseen mielipiteeseen. 

2. Pitkän allekirjoittajalistan julkaiseminen olisi myös teknisesti hankalaa. ?

3. Pitkästä nimilistasta syntyy ”henkilörekisteri”. Entä ne, joiden nimi ei ole listalla? Ovatko he kirjoittajien kanssa eri mieltä? Halussa julkaista tällaisia nimilistoja on usein työpaikan sisäinen peruste, jota ulkopuolisen on vaikea ymmärtää. Lastenpsykiatrialla työskentelee lähes 150 henkilöä. 

4. Kirjoitus ei sisällä mitään sellaista, joka olisi tuonut uutta käsiteltyyn asiaan. Aiheesta käytiin mielipidesivullamme laaja ja monipuolinen keskustelu.

5. Kirjoittajat kiistävät kaikki työpaikkansa ongelmat. Päätoimittajana en voi julkaista tekstiä, joka antaa tietoisesti täysin väärää tietoa. Uutisissamme on selkeä näyttö, että Taysin lastenpsykiatrialla on suuria ilmapiiriongelmia. Uutisista ei ole osoitettu yhtään virhettä. Käytössämme ei ole termiä ”vaihtoehtoinen totuus”.

6. Kirjoituksessa kyseenalaistetaan perusteettomasti uutisten tekoon osallistuneitten työntekijöitten motiivit.

7. Kirjoitus ei kohdistu yhteenkään kirjoituksen allekirjoittaneeseen työntekijään, joten vastineoikeutta ei ole syntynyt.”

Päätoimittaja toteaa, että näillä perusteilla hän ei voinut tehdä muuta päätöstä kuin jättää kirjoitus julkaisematta. 

Ratkaisu

JO 8: Journalistin velvollisuus on pyrkiä totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen. 

JO 10: Tiedot on tarkistettava mahdollisimman hyvin – myös silloin kun ne on aikaisemmin julkaistu.

JO 12: Tietolähteisiin on suhtauduttava kriittisesti. Erityisen tärkeää se on kiistanalaisissa kysymyksissä.

JO 21: Jos selvästi tunnistettavissa olevan henkilön tai tahon toiminnasta aiotaan esittää tietoja, jotka asettavat tämän erittäin kielteiseen julkisuuteen, kritiikin kohteelle tulee varata tilaisuus esittää oma näkemyksensä jo samassa yhteydessä.

Aamulehti julkaisi laajan juttukokonaisuuden Tampereen yliopistollisen keskussairaalan lastenpsykiatrisen osaston työilmapiiriongelmista. Jutut perustuivat Työterveyslaitoksen tekemään laajaan ilmapiiritutkimukseen sekä lehden omaan tiedonhankintaan. Juttukokonaisuudessa kerrottiin myös osaston johtamisen saamista hyvistä arvioista.

Päätoimittajan antaman selvityksen mukaan lehti noudatti jutun tiedonhankinnassa ja asian käsittelyssä poikkeuksellista tarkkuutta välttääkseen virheet ja väärät tulkinnat.

Kantelijat eivät osoita, että jutussa oli asiavirheitä. Kantelijat ovat tyytymättömiä jutun näkökulmaan, mutta tiedotusvälineillä on oikeus valita näkökulmansa myös kiistanalaisissa asioissa. 

Kantelijoita ei mainittu jutuissa eivätkä he olleet jutussa tunnistettavissa. Heille ei syntynyt asiassa oikeutta omaan kannanottoon. Heidän lehdelle lähettämänsä teksti oli siten tavanomainen mielipidekirjoitus, joka Aamulehdellä oli oikeus jättää julkaisematta. 

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Aamulehti ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.

 

Ratkaisun tekivät:

Elina Grundström (pj), Pirjo Auvinen, Lauri Haapanen, Hannu Helineva, Jyrki Huotari, Pasi Kivioja, Robert Sundman, Heikki Kuutti, Venla Mäntysalo, Arja Lerssi-Lahdenvesi ja Maria Swanljung.