6361/AL/16

Vapauttava

Ammattiliiton lehden kolumnissa arvosteltiin kilpailevia vaaliliittoja. Poliittinen arviointi ei synnyttänyt oikeutta omaan kannanottoon. Lehdessä julkaistu vaalimainos erottui huonosti mutta täytti Journalistin ohjeiden perusvaatimukset.

Kantelu 18.10.2016

Kantelu kohdistuu Sähköliiton jäsenlehden Vasaman 17.8.2016 ja 15.9.2016 ilmestyneisiin numeroihin 6/2016 ja 7/2016. Kantelu kohdistuu molempien lehtien koko sisältöön ja numeron 6/2016 osalta erityisesti Sähköjohto-kolumniin sekä lehdessä olleeseen mainokseen. Lehdet ovat saatavilla verkossa:

http://digilehdet.sanomapaino.fi/f6b45f01-4e00-48de-a304-003304c0a995/1

http://digilehdet.sanomapaino.fi/4fec7ab3-68f3-4734-a82f-8a2512b03095/1

Molemmat numerot on julkaistu hieman ennen ammattiliiton ja työttömyyskassan edustajiston vaaleja, jotka ovat olleet syyskuussa 2016. Vaaleissa on ollut kantelijan mukaan kolme vaaliliittoa. Kantelija tuo esiin, että Vasaman päätoimittaja on vaaliliitto Edunvalvonnantekijöiden entinen puheenjohtaja ja vastaava toimittaja Edunvalvonnantekijöiden jäsen ja lehden toimittaja Edunvalvonnantekijöiden puheenjohtajan puoliso. Kantelusta käy ilmi, että kantelija taas edustaa Jäsenten Sähköliitto -nimistä vaaliliittoa.

Kantelijan mukaan Vasaman numerossa 6/2016 sivulta 11 alkavassa vaalimainoksessa Sähköliiton ryhmän Edunvalvonnantekijät vaalimainos muistuttaa erehdyttävästi aikaisempina vuosina lehdessä olleita ”naamagallerioita”, joissa on listattu kaikkien vaaliliittojen jäsenet. Kantelijan mukaan mainoksesta ei käy riittävän selvästi ilmi, että kyseessä on yhden vaaliin osallistuvan vaaliliiton mainos. Vaalimainos on sijoitettu heti lehden vaaleja koskevan osion perään. Mainoksessa ei näy vaaliliitolle arvottua tunnusta vaaliliitto C. Mainoksen kaikilla sivuilla ei selkeästi kerrota ehdokkaiden olevan ainoastaan yhden vaaliliiton ehdokkaita. Mainoksen yhteydessä on käytetty sanaa ”ilmoitus”, vaikka pitäisi käyttää sanaa ”mainos”.

Lisäksi kantelija pyytää JSN:ää tutkimaan, onko Vasaman molempiin numeroihin valittu puolueellisesti juttuaiheita. Kantelijan mukaan molemmissa numeroissa oli juttuja ainoastaan Edunvalvonnantekijöiden ehdokkaista. Kantelija luettelee numeron 6/2016 jutut sivuilla 6, 10 ja 18 ja numeron 7/2017 jutun sivulla 4.

Lisäksi kantelija tuo esiin Vasamassa 6/2016 julkaistun Sähköjohto-palstan kirjoituksen, jossa hänen mukaansa kritisoitiin perättä muita vaaliliittoja. Kantelijan mukaan Sähköjohto-palstan kirjoittaja on Edunvalvonnantekijöiden puheenjohtajaehdokas, jolle on erityisen tärkeää oman vaaliliiton menestyminen vaaleissa. Hän on kirjoittanut palstaa myös vaalien ajan, vaikka tasavertaisen vaalikampanjoinnin nimissä olisi hyvä ollut jäävätä siitä itsensä, kantelija sanoo.

Kantelija on toimittanut Vasamaan kirjoituksen, jota hän kutsuu vastineeksi Sähköjohto-kirjoitukseen. Kantelijan mukaan teksti toimitettiin toimitukseen ajallaan ja sitä olisi tarpeen mukaan voitu lyhentää. Vasaman toimitus ei julkaissut tekstiä vaan ehdotti sen julkaisemista kaksi numeroa myöhemmässä lehdessä vaalien jälkeen. Kantelijan ja lehden sähköpostikirjeenvaihdosta käy ilmi, että lehden mukaan teksti ei olisi mahtunut seuraavaan numeroon, koska painoteknisistä syistä tilat ovat olleet rajalliset. 

Vasaman vastaus 18.11.2016

Vasaman päätoimittaja 20.11.2016 Martti Alakoski kiistää syytökset harhaanjohtavasta mainonnasta ja puolueellisuudesta aihevalinnoissa. Hänen mukaansa Vasaman linjana on noudattaa hyvää journalistista tapaa, niin myös lehden numeroissa 6 ja 7/2016. Hän myös huomauttaa, että kantelijan ilmeinen tarkoitus on tehdä vaalityötä omalle vaaliliitolleen.

Päätoimittajan mukaan Vasaman numerossa 6/2016 24-sivuisen lehden sisältö koostui mahdollisuuksien mukaan ajankohtaisista ja sähköliittolaisille merkitsevistä juttuaiheista. Juttuaiheet valikoituivat journalistisin perustein.

Päätoimittajan mukaan lehden työnjako menee niin, että päätoimittaja tai liiton puheenjohtaja pääsääntöisesti hoitaa Sähköjohto-palstan ja vastaava toimittaja lähes kaiken muun käytännön journalistisen työn. Ainoastaan joissain aihevalinnoissa päätoimittaja-esimies ohittaa vastaavan toimittajan harkintavallan.

Päätoimittajan mukaan Vasama pyrkii jokaisessa numerossaan esittelemään ainakin yhden liiton jäsenen, joka käytännössä paiskii sähköhommia. Alan mies valikoituu kulloinkin ajankohtaisen aiheen, työmaan tms. perusteella, he kirjoittavat. Mitään vaalikarenssia ei ole haasteltaville sovittu, sillä usein liiton aktiivijäsenet ovat aktiivisia myös julkisuuteen päin, päätoimittaja jatkaa. Hänen mukaansa ”mannekiineista” tulisi pula, jos haastateltavia alettaisiin sortteerata esimerkiksi vaaliliittoon kuulumisen perusteella. Lehden isoimman jutun haastateltava Harri Vihanti on valikoitunut jutun kohteeksi sähköalan erittäin merkittävän yrityskaupan tiimoilta. Myös liiton uuden puheenjohtajan yritysvierailu Suur-Savon Sähkö -konserniin on tuonut synergiaetua Vasaman toimituksellisiin resursseihin, päätoimittaja toteaa.

Vakiopalstalla ”Sähköjohto”-kolumnissa Sähköliiton puheenjohtaja Tero Heiniluoma pohdiskeli mm. liiton ajankohtaisia vaaliasioita, kehotti äänestysaktiivisuuteen ja vakaaseen harkintaan. Kolumnissa voidaan esittää mielipiteitä ja perusteltua kritiikkiä. Kolumnissa ei myöskään ollut mitään, mikä olisi suoraan antanut oikeutta vastineeseen, päätoimittaja kirjoittaa.

Vasaman numerossa 6 oli kaikkien kolmen vaaliliiton nimilistat edustajistovaaliehdokkaista sivuilla 8–9.  Sivulla 10 on kevyt kuvareportaasi vanhan edustajiston päättäjäismatkasta. Edustajistoa nelivuotiskauden luotsannut Seppo Fahlström esiintyy asemansa perusteella ja yhtenä matkalaisista pienessä kuvassa, päätoimittaja kirjoittaa.

Päätoimittajan mukaan Edunvalvonnantekijöiden 4-sivuinen vaalimainos sivuilla 11–14 oli ennalta varattua, maksettua mainostilaa. Jotta jokainen käsittäisi mainoksen mainokseksi, jokaisella aukeamalla on varmuuden vuoksi teksti, jossa lukee ”ILMOITUS”, hän toteaa. Mainoksessa on myös Edunvalvonnantekijöiden logo, nimi ja vaaliliiton nettiosoite. Mainoksen ilmestyessä Sähköliiton edustajistovaalien äänestys ei ollut vielä alkanut. Seuraava Vasama, numero 7, jossa oli kaikkien ehdokkaiden kuvat ja äänestystiedot, ehti myös ilmestyä ennen vaaleja. Viimeistään tämän 32-sivuisen lehden 20-sivuinen vaaligalleria on selventänyt jäsenistölle, että ehdokkaita on kolmessa eri vaaliliitossa, päätoimittaja sanoo.

Vasaman 6/2016 sivulla 18 on vakiopalstan ”Osastot toimivat” alla juttu Kurikan ammattiosaston kokouksesta. Ajankohtaiseksi peruskokous muuttui, kun liittopuheenjohtajuudestaan luopuva Martti Alakoski oli mukana oman osastonsa kokouksessa viimeistä kertaa puheenjohtajana. Kaikkiaan jutun kuvissa esiintyi kuusi osaston jäsentä, joista yksi sattui myös olemaan edustajistovaaleissa ehdokkaana, päätoimittaja kirjoittaa.

Vasaman numerossa 7/2016 oli 32 sivua, joista 18,5 sivua oli varattu edustajistovaaliehdokkaiden ”vaaligallerialle”. Se oli taitettu ennakolta jo ennen lehden varsinaista taittoa. Painoteknisistä syistä vaalilehden sivumäärää ei voitu kasvattaa 32:sta. Monien mainosten ja pakollisten vakiopalstojen jälkeen niin sanotulle journalistiselle aineistolle jäi käytettäväksi oikeastaan alle kaksi sivua. Tämä tila pyhitettiin lehden linjan mukaisesti pääosin työmaakierrosjutulle, (jossa pääosassa olivat Järvenpään työmaiden satunnaiset nuoret sähköasentajat ja jossa kyllä vilahti paikallisoppaana konkarisähköasentaja, pian eläköityvä Järvenpään osaston puheenjohtaja Seppo Fahlström) sähköonnettomuusjutulle ja omalle tärkeälle ilmoitukselle, päätoimittaja kirjoittaa. Hänen mukaansa lehdessä ei kerta kaikkiaan ollut tilaa kantelijan nimissä lähetetylle yli puolen sivun ”vastineelle”, joka ensinnäkään ei varmasti ollut hänen kirjoittamansa ja sisälsi paljolti hänen vaaliliittonsa mainontaa. Seuraavassa numerossa kirjoitukselle olisi ollut tilaa ja se olisi julkaistu ”Lukijan ääni”-palstalla, mutta kantelija piti sitä liian myöhäisenä ajankohtana.

Päätoimittajan mukaan Vasamaa toimitetaan niukoin resurssein, mutta kuitenkin aina kaikkien jäsenten etua ajatellen ja pyrkien noudattamaan hyvää journalistista tapaa. Haastateltaviksi on pyritty saamaan, ja saatukin, monipuolisesti koko sähköalan kentän edustajia, eikä keltään ole jäsenkirjoja tai vaaliliittoja kyselty. Luultavasti esimerkiksi Jäsenten Sähköliittoon kuuluvia henkilöitä on nähty Vasaman palstoilla suhteessa enemmän kuin nyt on vaaliliittolaisten osuus koko lukijakunnasta, päätoimittaja arvelee. 

Ratkaisu

JO 4: Journalisti ei saa käyttää asemaansa väärin. Hänen ei pidä käsitellä aiheita, joihin liittyy henkilökohtaisen hyötymisen mahdollisuus eikä vaatia tai vastaanottaa etuja, jotka voivat vaarantaa riippumattomuuden tai ammattietiikan.

JO 16: Ilmoitusten ja toimituksellisen aineiston raja on pidettävä selvänä. Piilomainonta on torjuttava.

JO 21: Jos selvästi tunnistettavissa olevan henkilön tai tahon toiminnasta aiotaan esittää tietoja, jotka asettavat tämän erittäin kielteiseen julkisuuteen, kritiikin kohteelle tulee varata tilaisuus esittää oma näkemyksensä jo samassa yhteydessä. 

JO 22: Ellei samanaikainen kuuleminen ole mahdollista, voi erittäin kielteisen julkisuuden kohteeksi joutunutta olla tarpeen kuulla jälkeen päin. Jos näin ei tehdä, hyvään tapaan kuuluu julkaista hänen oma kannanottonsa.

JO 23: Kannanotto on puheenvuoro, joka on syytä julkaista mahdollisimman nopeasti ilman sen yhteyteen liitettyjä asiattomia lisäyksiä.

JO 24: Tavanomainen kulttuurikritiikki, poliittinen, taloudellinen tai yhteiskunnallinen arviointi sekä vastaavan muun mielipiteen esittäminen ei kuitenkaan synnytä oikeutta kannanottoon.

JO 25: Ellei kannanotto ole julkaisukelpoinen, sen korjaamisesta on syytä neuvotella laatijan kanssa. Vaikka yksimielisyyteen ei päästäisi, olennainen sisältö on suositeltavaa julkaista asiallisessa muodossa.

Lausuma medialle mainonnan merkitsemisestä 2015: http://www.jsn.fi/lausumat/lausuma-medialle-mainonnan-merkitsemisesta-2015/ 

Kantelu kohdistuu kahteen Sähköalojen ammattiliiton jäsenlehden Vasaman numeroon, jotka julkaistiin ennen edustajistovaaleja. Vasaman toimittajilla oli yhteyksiä yhteen edustajistovaalien vaaliliittoon.

Vasaman numerossa 6/2016 julkaistiin vaaliliiton mainos, joka muistutti toimituksellista sisältöä. Mainos oli merkitty sivun reunaan pienellä kirjoitetulla merkinnällä ”ilmoitus”. Neuvosto kuitenkin katsoo, että mainos oli typografialtaan tarpeeksi erottuva.

Lehden numerossa 6/2016 julkaistiin vaaliliiton puheenjohtajaehdokkaana olevan Sähköliiton puheenjohtajan kolumni. Kolumnissa kirjoittaja kritisoi kilpailevia vaaliliittoja ja muun muassa arvioi niiden toimintaa epärehelliseksi.

Kantelija oli yhden vaaliliiton nimissä pyytänyt oikeutta omaan kannanottoon. Lehti ei kuitenkaan suostunut julkaisemaan kantelijan tekstiä ennen vaaleja tilanpuutteeseen vedoten, vaan teksti olisi julkaistu vaalien jälkeen tavallisena mielipidekirjoituksena. 

Neuvoston mukaan kolumnissa oli kyse tavanomaisesta poliittisesta retoriikasta, kun siinä viitattiin epärehellisyyteen ehdokashankinnassa ja kyseenalaistettiin kilpailevien vaaliliittojen motiiveja. Tämän vuoksi se oli tavanomaista poliittista arviointia, joka ei synnytä oikeutta omaan kannanottoon. 

Kantelija myös epäili, että toimittajat käyttivät asemaansa väärin siten, että lehti oli yhden vaaliliiton eduksi puolueellinen haastateltavien valinnassa. Neuvosto ei havainnut lehdessä tällaista puolueellisuutta. Lisäksi neuvosto muistuttaa, että tiedotusvälineellä on oikeus valita poliittinen linjansa, kunhan yleisö voi erottaa tosiasiat mielipiteistä. Oikeus yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen on keskeinen osa sananvapautta. 

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Vasama ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.

Ratkaisun tekivät:

Elina Grundström (pj), Pirjo Auvinen, Lauri Haapanen, Hannu Helineva, Jyrki Huotari, Riikka Kaihovaara, Antti Kokkonen, Robert Sundman, Niklas Vainio, Tapio Nykänen, Paula Paloranta, Maria Swanljung ja Johanna Vehkoo.