6350/SL/16

Vapauttava

Lehti kertoi vakavasta rikoksesta ja julkaisi tietoja epäillyn taustasta ja yhteiskunnallisesta asemasta. Tietojen julkaiseminen oli perusteltua, eikä lehti antanut syytä yhdistää niitä maassa asuvaan henkilöön, koska jutussa todettiin useita kertoja, että epäilty on ulkomailla.

Kantelu 9.10.2016

Kantelu kohdistuu Kalevassa 1.10.2016 julkaistuun juttuun ”Musta lapsuus”. Kantelu perustuu Journalistin ohjeiden kohtaan 32: ”Tunnistamiseen johtavien tietojen käytössä on syytä olla varovainen, kun kyse on vasta rikosepäilystä tai syytteestä.”

Jutussa kerrottiin afrikkalaistaustaisen ”Olivian” tarina. Isää kuvattiin siten, että hänellä oli ”yritys, asema paikallispolitiikassa ja pitkäaikainen luottamustehtävä Oulun käräjäoikeuden lautamiehenä eli maallikkotuomarina”. Määritteet olivat kantelun mukaan sellaisia, jotka sopivat vain muutamaan ihmiseen.

Epäiltyjä alettiinkin kantelijan mukaan etsiä sosiaalisessa mediassa nykyisistä afrikkalaistaustaisista paikallispolitiikoista. Tämän seurauksena epäilykset kohdistuivat kantelijaan, vaikka hänellä ei ollut mitään tekemistä asian kanssa. Kantelijan tiedot julkaistiin muutamalla nettisivuilla kuvan kera ja mm. otsikolla ”Insesti-isä Oulussa?” ja viitattiin suoraan ko. Kalevan kirjoitukseen. Näistä kirjoituksista kantelija on tehnyt rikosilmoitukset.

 

Kantelun mukaan epäillyn tuntomerkit olivat Kalevassa sopivan epämääräisiä, mutta toisaalta tarkkoja. Jutussa ei tarpeeksi selkeästi tullut esille se, ettei ko. henkilö enää ole asunut Suomessa eikä siten myöskään osallistunut paikallispolitiikkaan useaan vuoteen. Esimerkiksi netti-Kalevaan asia päivitettiin vasta seuraavana päivänä 2.10.2016.

Koska Journalistin ohjeiden mukaan ”tunnistamiseen johtavien tietojen käytössä on syytä olla varovainen, kun kyse on vasta rikosepäilystä tai syytteestä”, tulisi kantelijan mielestä toimittajan kirjoituksissaan olla myös riittävän varovainen, etteivät myöskään viattomat sivulliset joudu syytetyiksi eivätkä kärsimään. Nythän kyse oli hyvin rajallisesta määrästä henkilöitä, jotka sopivat lehdessä olleeseen kuvaukseen. Toimittajien ei kantelijan mukaan tule luottaa liikaa myöskään lukijoiden medialukutaitoon ja jättää asioiden ymmärrystä täysin sen varaan. Tästä jutusta ovat kantelijan lisäksi kärsineet myös hänen tyttärensä jouduttuaan osaltaan epäilyksi mahdollisina uhreina.

Kalevan vastaus 31.10.2016

Päätoimittaja Kyösti Karvonen vastaa, että noin kolme kuukautta kestäneen jutuntekoprosessin alusta lähtien oli selvää, että kysymyksessä oli poikkeuksellisen järkyttävä ja samalla yhteiskunnallisesti erittäin merkittävä tapaus, josta yleisöllä oli oikeus tietää ja Kalevalla Oulun alueen johtavana tiedotusvälineenä velvollisuus kertoa.

Juttuun sisällytettiin insestistä tuolloin vielä epäillystä isästä joitakin tunnistetietoja. Niissä kerrottiin, että hänellä oli yritys, asema paikallispolitiikassa ja pitkäaikainen luottamustehtävä Oulun käräjäoikeuden lautamiehenä eli maallikkotuomarina. Hän oli kerran, vuonna 2004, kunnallisvaaliehdokkaanakin.

Näiden tunnistetietojen julkaisemista Karvonen perustelee sillä, että ilman niiden kertomista epäilyt olisivat voineet kohdistua epämääräisesti Oulun kaikkiin ulkomaalaistaustaisiin eli huomattavasti suurempaan ryhmään. Julkaisemalla joitakin tunnistetietoja Kaleva rajasi mahdollisten epäiltyjen määrää, mutta ei yksilöinyt henkilöä niin, että hänet olisi voinut tunnistaa suoraan.

Tietojen julkaiseminen oli Karvosen mielestä perusteltua myös siksi, että Kaleva halusi kertoa lukijoilleen, että epäillyllä oli merkittävä yhteiskunnallinen asema. Jutun poikkeuksellisuuden takia Kaleva näki tarpeelliseksi antaa näillä tunnistetiedoilla jutulle lisää konkreettisuutta. Ilman niitä juttukokonaisuus olisi jäänyt tietyllä tavalla epämääräiseksi ja ”roikkumaan ilmaan”.

Journalistin ohjeiden mukaan yksityiselämään kuuluvia erityisen arkaluonteisia seikkoja voi julkaista vain asianomaisen suostumuksella tai jos niillä on poikkeuksellista yhteiskunnallista merkitystä. Tunnistetiedoilla oli yllä mainituista syistä Karvosen mielestä poikkeuksellista yhteiskunnallista merkitystä.

Kantelijan mukaan epäillyn tuntomerkit kerrottiin Kalevassa sopivan epämääräisesti mutta toisaalta tarkasti. Hänen mielestään jutussa ei tullut esille riittävän selvästi, ettei ko. henkilö asunut jutun julkaisuhetkellä Suomessa. Karvosen mukaan tämä seikka kävi ilmi juttukokonaisuudesta vähintäänkin riittävän selvästi. Niin sanotussa leipätekstissä todetaan ensiksi: ”Mies muutti pois Suomesta”. Toiseksi Olivia sanoo tätä tietoa seuraavassa sitaatissa: ”Se lähti pakoon kun pelkäsi, että kaikki paljastuu.”

Jutun seuraavassa kappaleessa kerrotaan, että ”vielä ulkomailtakin käsin isä kontrolloi Oliviaa. Hän pakotti tämän lähettämään alastonkuvia itsestään ja vartioi arkea säännöllisillä yhteydenotoilla Skype-palvelun kautta.” Juttukokonaisuuden niin sanotussa faktalaatikossa sanotaan, että ”uusi [oikeus]käsittely järjestetään sitten kun isän olinpaikka on selvinnyt ja hänet on saatu suomalaisviranomaisten haltuun”.

Juttukokonaisuudesta käy päätoimittajan mukaan siten ilmi peräti neljä eri kertaa, että epäilty ei ollut enää Suomessa. Tämän seikan selkiyttämiseksi Kaleva.fi:n juttuun lisättiin maininta, ettei mies ollut ollut Suomessa tiettävästi enää vuosiin. Juttu ”Musta lapsuus” on julkaisemisensa jälkeen johtanut viranomaisten toimien tutkintaan ja laajaan valtakunnalliseen keskusteluun. Ilman jutussa käytettyä konkretiaa sen uskottavuusarvo ei päätoimittaja Karvosen mukaan olisi välttämättä ollut niin suuri kuin se sitten julkaisumuodossa oli.

Ratkaisu

JO 32: Tunnistamiseen johtavien tietojen käytössä on syytä olla varovainen, kun kyse on vasta rikosepäilystä tai syytteestä.

Kaleva julkaisi uhrin kertomuksen käräjäoikeuteen menossa olevasta poikkeuksellisen törkeästä insestitapauksesta, joka oli jatkunut vuosia. Myös viranomaisten toiminta joutui jutussa epäilyjen kohteeksi. Uhri ja epäilty esiintyivät jutussa nimettöminä.

Kantelija on asiaan liittymätön sivullinen henkilö. Kantelun mukaan häntä epäiltiin sosiaalisessa mediassa rikoksen tekijäksi Kalevan jutun perusteella.     

Julkisen sanan neuvosto korostaa, että Kaleva vastaa ainoastaan omasta jutustaan eikä ole vastuussa sosiaalisessa mediassa sen perusteella tehdyistä hätäisistä ja vääristä päätelmistä.

Kalevalla oli perusteet kertoa insestistä epäillyn henkilön taustatiedot, koska niillä oli yhteiskunnallista merkitystä. Epäillyn poliittinen asema ja toimiminen käräjäoikeuden lautamiehenä saattoivat vaikuttaa viranomaisten mahdollisiin laiminlyönteihin.

Kalevan jutussa kerrottiin, että epäilty ei asunut eikä oleskellut jutun julkaisuhetkellä Suomessa, vaan viranomaiset yrittivät saada hänet oikeuteen ulkomailta. Tätä vielä korostettiin seuraavana päivänä verkkolehdessä. Neuvosto toteaa, että Suomessa asuvaa kantelijaa ei jutun kokonaisuuden perusteella voinut sekoittaa epäiltyyn.

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Kaleva ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.

Ratkaisun tekivät:

Elina Grundström (pj), Pirjo Auvinen, Hannu Helineva, Jyrki Huotari, Ulla Järvi, Anssi Järvinen, Eeva Ruotsalainen, Pasi Kivioja, Antti Kokkonen, Heikki Kuutti, Venla Mäntysalo, Arja Lerssi-Lahdenvesi, Heikki Valkama ja Johanna Vehkoo.