2016 PÄÄTÖKSET

Vapauttava 6374/SL/16
Sunnuntaisuomalainen

Haastattelu

Sunnuntaisuomalaisen jutun näkökulma ja haastateltavat tarkentuivat ensimmäisen haastattelun tekemisen jälkeen. Se ei muuttanut lausumien asiayhteyttä eikä antanut oikeutta haastattelun perumiseen. 

Vapauttava 6350/SL/16
Kaleva

Yksityisyyden suoja, rikosepäillyn tunnistaminen

Lehti kertoi vakavasta rikoksesta ja julkaisi tietoja epäillyn taustasta ja yhteiskunnallisesta asemasta. Tietojen julkaiseminen oli perusteltua, eikä lehti antanut syytä yhdistää niitä maassa asuvaan henkilöön, koska jutussa todettiin useita kertoja, että epäilty on ulkomailla.

Vapauttava 6348/YLE/16
Yle Uutiset

Ihmisarvon kunnioittaminen

Yleisradio kertoi verkkosivuillaan poliisin kiinni ottamien henkilöiden etnisen taustan. Se oli tässä tapauksessa asiaankuuluvaa, koska kyseessä oli alueellisesti merkittävä ilmiö.

Vapauttava 6343/YLE/16
Yle

Virheen korjaus

Yle julkaisi jutun, jossa listattiin valemedioita. Jutussa ei oikaisun jälkeen ollut asiavirheitä.

Vapauttava 6335/TV/16
MTV

Yksityisyyden suoja, lasten esiintyminen mediassa, lainaaminen

MTV käytti julkisuuden henkilön Instagram-kuvaa osana verkkojuttuaan. Se ei loukannut kantelijan eikä hänen lapsensa yksityisyyden suojaa, ja kuvan lähde oli mainittu asianmukaisesti.

Vapauttava 6331/SL/16
Ilta-Sanomat

Totuudenmukainen tiedonvälitys, tietolähteiden käyttö

Verkkolehti teki lukijaäänestyksen Yhdysvaltojen presidentinvaalien voittajasta. Nettiäänestys saattoi joutua manipuloinnin kohteeksi.

Vapauttava 6321/YLE/16
Yle Svenska

Totuudenmukainen tiedonvälitys, virheen korjaus

Svenska Yle julkaisi verkkosivuillaan kulttuurikolumnin. Kolumnista poistettiin arvailuja, mutta siinä ei ollut asiavirheitä.

Vapauttava 6320/YLE/16
Svenska Yle

Haastateltavan oikeudet

Svenska Yle lähetti haastattelun uutislähetyksessään keskusteluohjelman ennakkojuttuna. Haastattelun käyttämisestä saman tiedotusvälineen verkkosivulla ei ollut välttämätöntä mainita ennakkoon, koska haastateltavan voi olettaa tunteneen median käytäntöjä.

Langettava ja vakava huomautus 6319/R/16
Radio Suomipop

Ihmisarvon kunnioittaminen

Radion aamujuontajat soittivat Välimereltä pelastetuista Eurooppaan pyrkijöistä kertovan uutisähkeen tehosteena Mikki Hiiri merihädässä -lastenlaulua ja vitsailivat asiasta. Tämä loukkasi Eurooppaan pyrkijöiden ihmisarvoa.

Langettava 6316/R/16
Radio Suomipop

Totuudenmukainen tiedonvälitys, ihmisarvon kunnioittaminen

Vahvasti päihtynyttä julkisuuden henkilöä haastateltiin suorassa radiolähetyksessä. Hänen ihmisarvoaan ei kunnioitettu, eikä yleisö voinut erottaa tosiasioita sepitteestä.

Langettava 6300/SL/16
Iltalehti

Rikosepäillyn tunnistaminen

Iltalehti kertoi rikoksesta epäillyn henkilön tunnistetiedot niin tarkasti, että se johti hänen tunnistamiseensa. 

Vapauttava 6298/SL/16
Ilta-Sanomat

Virheen korjaus, uhrin hienotunteinen kohtelu

Lehti kertoi pahoinpitelystä, jonka tekijä on kuollut. Jutussa ei ollut virheitä, ja se käsitteli kuollutta pahoinpitelijää riittävän hienotunteisesti, koska hänen henkilöllisyyttään ei kerrottu.

Langettava 6295/SL/16
Helsingin Sanomat

Totuudellinen tiedonvälitys, virheen korjaus

Lehti kertoi, että tutkimuslaitos on aloittamassa uuden selvityksen tiedevilpistä. Jutussa käytettiin virheellisesti termiä ”läpimurtotapaus”, joka antoi väärän kuvan jutussa käsitellystä tutkimuksesta. Lehti ei pyydettäessä oikaissut tietoja.

Vapauttava 6287/SL/16
Helsingin Sanomat

Yksityisyyden suoja, lasten esiintyminen mediassa, otsikko

Lehti käsitteli tunnettua rokotusten vastustajaa, vaikka tämä ei suostunut haastatteluun. Juttu ei loukannut hänen tai hänen lapsensa yksityiselämän suojaa. Lapsesta julkaistiin mahdollisimman vähän tunnistamiseen johtavia tietoja. Tiedoilla oli suuri yhteiskunnallinen merkitys.

Vapauttava 6283/SL/16
Iltalehti

Erittäin kielteinen julkisuus

Lehti kuvaili kauppakeskuksen muslimeille suunnattua ramadan-juhlaa vastustanutta mielenosoitusta otsikossaan ”rasistiseksi”. Kantelija ei joutunut jutussa erittäin kielteiseen julkisuuteen.

Vapauttava 6278/SL/16
Helsingin Sanomat

Virheen korjaus

Lehti kertoi televisiossa esitettävästä dokumentista. Jutussa oli epätarkkuus, jonka lehti oikaisi verkkosivuillaan mutta ei printtilehdessä. Kyse ei kuitenkaan ollut olennaisesta asiavirheestä.

Langettava 6277/SL/16
Helsingin Sanomat

Totuudellinen tiedonvälitys

Lehti kertoi tiedevilppiä selvittäneistä raporteista. Lehti antoi lukijoilleen virheellisen kuvan selvitysten sisällöstä, eikä oikaissut olennaista asiavirhettä.

Vapauttava 6274/SL/16
Österbottens Tidning

Totuudenmukainen tiedonvälitys, lähdekritiikki, haastateltavan oikeudet

Lehti julkaisi reportaasijutun uskonnollisesta yhteisöstä ja sen pastorista. Lehti kyseenalaisti pastorin kertomia ihmekokemuksia. 

Langettava 6271/SL/16
Kauppalehti

Piilomainonta, toimittajan asema

Lehti julkaisi blogitekstin yrittäjän tietoturvasta. Blogin kirjoittaja oli mukana yrityksessä, joka myy tietoturvatuotteita. Teksti oli mainosmainen, ja siinä oli kaksi linkkiä yrityksen verkkosivuille. 

Vapauttava 6268/SL/16
Iltalehti

Virheen korjaus

Lehti kuvaili kauppakeskuksen muslimeille suunnattua ramadan-juhlaa vastustanutta mielenosoitusta sanalla ”rasistinen”.

<< 1 2 3 4 5 6 >> 

Vapauttava 6343/YLE/16

Vastaaja: Yle

Asia: Virheen korjaus

Ratkaistu: 14.12.2016

Yle julkaisi jutun, jossa listattiin valemedioita. Jutussa ei oikaisun jälkeen ollut asiavirheitä.

Kantelu 27.9.2016

Kantelu kohdistuu Ylen Kuningaskuluttaja-ohjelman verkkosivulla 16.9.2016 julkaistuun juttuun ”Valheenpaljastaja: Varoituslista valemedioista – älä luota näihin sivustoihin”.

http://yle.fi/aihe/artikkeli/2016/09/16/valheenpaljastaja-varoituslista-valemedioista-ala-luota-naihin-sivustoihin

Kantelijan mukaan Kuningaskuluttajan jutussa väitettiin Kansalainen.fi-mediasivuston kuuluvan niin sanottuun vale- ja vihamediaan ja Kansalaista verrattiin muun muassa MV-lehteen. Lisäksi jutussa väitettiin, että Kansalaisen agenda olisi islamofobinen ja maahanmuuttovastainen, sivuilla olisi "feikkiuutisia" ja uutisia olisi varastettu muilta medioilta. Edelleen väitettiin Kansalaisen sivuilla olevan anonyymejä artikkeleita, joissa ei mainita jutun kirjoittajaa, ja että sivuilla ei ylipäätään olisi mitään yhteystietoja ja esimerkiksi vastaava päätoimittaja puuttuisi. Tieto päätoimittajasta korjattiin Ylelle lähetyn oikaisupyynnön jälkeen, mutta korjaamatta jätettiin kantelijan mielestä oleellisin seikka, kun Kansalainen.fi on edelleen Kuningaskuluttajan sivuilla mainittu niin sanottuna vihamediana. 

Kantelija arvelee, että Kuningaskuluttajan toimituksessa ei ollut luettu yhtään ainutta Kansalaisen juttua tai perehdytty sivujen sisältöön lainkaan. Kantelijan mukaan sivuston jutut ovat hieman erilaisia kuin suurten mediatalojen jutut, mutta eivät rasistisia, muukalaisvihamielisiä tai islamofobisia. Kantelija toteaa, että jokaisen jutun yhteydessä on mainittu jutun kirjoittaja ja sivuilla on mainittu päätoimittaja.

Kantelijan mukaan jutussa ollut mustamaalaaminen on ollut omiaan aiheuttamaan vahinkoa liiketoiminnassa. Vaikka Kansalainen.fi on pieni uutissivusto, vihamediaksi leimaaminen vaikeuttaa mediasivuston muita sivutoimia, kantelija perustelee. Hänen mukaansa Kuningaskuluttaja ei ole antanut minkäänlaista mahdollisuutta oikaisuun, julkaissut vastinetta tai ottanut asian tiimoilta etukäteen yhteyttä Kansalainen.fi-mediaan. Kantelija vaatii, että Kuningaskuluttajan sivuilta poistetaan Kansalainen.fi:tä koskevat tiedot ja maininnat ja että Yle Kuningaskuluttaja oikaisee juttunsa kertoen erehtyneensä ja tehneensä virheellistä ja tarkistamatonta uutisointia koskien Kansalainen.fi-mediaa.

Yleisradion vastaus 13.10.2016

Ylen Luovien sisältöjen vastaava toimittaja Ville Vilén sanoo, että Valheenpaljastaja on artikkelisarja, jonka aiheena on fakta ja fiktio niin uutisissa kuin sosiaalisessa mediassa. Yksi palstan tavoitteista on tehdä verkkoaineistojen faktantarkistustaidoista valtavirtaa. Siksi Valheenpaljastajassa on opetettu muun muassa kuvahuijausten ja feikkiprofiilien jäljittämistä. Lisäksi Valheenpaljastaja pyrkii avaamaan valemedian toimintatapoja ja osoittamaan, miten jopa vääräksi todistettu tieto saatetaan ottaa kritiikittä vastaan. Kyseisessä jutussa listattiin viha- ja valemedioiden lisäksi myös salaliittoteoriasivustoja ja satiiria. 

Vilénin mukaan valemedia-termiä käytettiin tässä yhteydessä kuvaamaan niitä toimintatapoja, joilla valemediaksi nimetyt sivustot toimivat. Näille sivustoille on ominaista uutismediana esiintyminen ilman, että ne sitoutuvat noudattamaan Journalistin ohjeita. 

Jutussa luonnehdittiin Kansalainen.fi-sivustoa seuraavasti: “MV-lehden vanavedessä syntyneitä sivustoja, jotka toivovat menestyvänsä samaa reseptiä hieman muunnellen. Näitä yhdistävät uutissivustoina esiintyminen – ne eivät siis näytä ulkoisesti pelkästään blogeilta. Ne saattavat esimerkiksi kopioida uutisen jostain toisaalta ja kirjata loppuun omia näkemyksiään aiheesta.”

Verkkomedia Kansalainen ilmoittaa toimialansa olevan uutistoimisto. Vilénin mukaan sen toiminta ei kuitenkaan noudata luotettavalle uutismedialle kuuluvia toimintatapoja. Kansalainen.fi mainittiin artikkelissa, koska se on hyvin saman tyyppinen kuin moni muu MV-lehden jälkeen perustettu, lähinnä maahanmuuttoon keskittyvä uutissivustoa imitoiva sivusto. Kantelija syyttää artikkelia sivustonsa leimaamisesta rasistiseksi, islamofobiseksi ja maahanmuuttovastaiseksi. Vilénin mukaan tämä ei pidä paikkaansa. Edellä mainitut luonnehdinnat liitettiin artikkelissa MV-verkkosivustoon ja sen kolmeen sisarjulkaisuun. Artikkelissa todetaan selvästi, että Kansalainen.fi:n toimintatapa on erilainen kuin MV:n.

Vilénin mukaan sivusto eroaa muista artikkelissa mainituista sivustoista myös siinä, että sillä on nimetty päätoimittaja. Tämä tieto puuttui artikkelista aluksi. Kun kantelija huomautti asiasta, virhe
korjattiin viipymättä. Sen sijaan vaatimukseen sivuston poistamisesta artikkelista ei suostuttu, koska sivuston toimintatavat täyttävät valemedian tunnusmerkit.

Kantelijan mukaan Kansalainen.fi-sivuston kaikkiin artikkeleihin olisi merkitty kirjoittajan nimi. Näin ei Vilénin mukaan kuitenkaan ole. Juttuja julkaistaan myös nimimerkeillä ja tekstejä kopioidaan suoraan muilta sivustoilta (esimerkiksi sanomalehdistä, poliisilta ja Maahanmuuttovirastolta). Jutuissa jää usein myös epäselväksi, kenen jutusta lopulta on kyse: tekijäksi jutun ylälaitaan merkityn henkilön vai saman juttuun alalaitaan lähteeksi merkityn tahon. Moni sivuston juttu on myös esimerkiksi "VK-työryhmän" tekemä. Kun klikkaa nimeä "VK-työryhmä", alta paljastuu nimi tai kirjoittajaprofiili nimeltä Paavo Tajukangas. 

Vilén kirjoittaa, että Paavo Tajukangas on ilmeisesti Ruotsissa asuva nimimerkkikirjoittaja, jolla on rasistissävytteinen maahanmuuttoasioihin keskittyvä blogi ja Youtube-kanava. Moni Tajukankaan Kansalainen.fi-sivustolle kirjoittamista aiheista on esillä myös hänen omassa blogissaan. Tajukankaan toimintatavasta kertoo Vilénin mukaan se, että Valheenpaljastaja-artikkelin ilmestyttyä nimimerkki Paavo Tajukangas soitti jutun kirjoittaneelle toimittajalle ja nauhoitti puhelun kertomatta asiasta. Hän julkaisi puhelusta tekemänsä nauhoituksen luvatta nettisivuillaan, Youtube-kanavallaan ja Hommaforumilla, ja tämän pohjalta muun muassa MV-sivusto ja Uutismaailma tekivät toimittajasta juttuja, joissa salanauhoitus nimettiin haastatteluksi. Youtube-nauhoituksen julkaisemisen yhteydessä käytettiin Kansalainen.fi-verkkosivun logoa. Julkaisun jälkeen toimittaja sai runsaasti vihapostia, mukaan lukien yhden tappouhkauksen.

Vilénin mukaan Kansalaisen toimintatapa on erilainen kuin esimerkiksi MV-sivuston. Sivuston tyylilaji on maltillisempi: se ei viljele herjauksia eikä käytä vaikkapa sanaa matu ("maahantunkeutuja"). Tämä ei poista sisällön tarkoitushakuisuutta, jonka jo aihepiirin rajaus paljastaa. Kansalainen.fi kerää sivuilleen aineistoa, joka kertoo pääasiassa maahanmuuton ongelmista. Yle on koonnut useita esimerkkejä Kansalainen.fi:n jutuista, jotka perustuvat virheelliseen tietoon. Lisäksi sivusto sisältää paikoin lähes identtistä materiaalia esimerkiksi MV-sivuston, Finnleaksin ja muiden vihasivustojen kanssa. Kansalainen.fi myös julkaisee Suomen Sisun tiedotteita lähes sellaisenaan. Kansalainen.fi myös kopioi toisten tekstejä ja valokuvia kreditoimatta asianmukaisesti, Vilén toteaa.

Väite siitä, että toimituksessa ei olisi tutustuttu sivustoon, ei Vilénin mukaan pidä paikkaansa. Toimituksessa on tutustuttu sivustoon. Se, että esimerkiksi tieto päätoimittajasta puuttui, johtui siitä, että nimi löytyi erikoisesta paikasta ja että tietoa päätoimittajasta ei aina sivuilla ole ollut.

Niin ikään väite siitä, että Yleisradio ei olisi antanut mahdollisuutta oikaisuun, ei Vilénin mukaan pidä paikkaansa. Kantelijan ilmoittama virheellinen tieto korjattiin välittömästi. Kantelussaan kantelija väittää myös tarjonneensa Ylelle vastinetta julkaistavaksi. Tämä ei Vilénin mukaan pidä paikkaansa. Käydyissä sähköpostikeskusteluissa kantelija ei ole ilmaissut millään tavalla toivetta saada julkaistua vastine. Kantelussa esitetään myös, että Ylen olisi ennen artikkelin julkaisua tullut ottaa yhteyttä Kansalaiseen. Kyseessä ei kuitenkaan ollut haastattelu, vaan listaus, missä Kansalainen.fi mainitaan esimerkkinä kolmen muun tahon kanssa MV-sivuston vanavedessä syntyneistä tahoista.

Vilénin mukaan mediakriittisessä artikkelissa täytyy voida kertoa myös sellaisesta vale- ja vihatoiminnasta, joka piiloutuu näennäisen neutraliteetin taakse – hyvässä journalismissa on voitava katsoa myös kulissien taakse. Kansalaisen toiminta on klassista informaatiovaikuttamista, jossa muodolla pyritään häivyttämään todelliset tarkoitusperät.

Vilén toteaa, että voidaan jopa arvella, että Kansalaisen kaltaisella sivustolla voisi menestyessään olla MV-sivustoa kauaskantoisempia seurauksia medialukutaidon rapauttajana, sikäli kun se pystyy näennäisen neutraalilla nimellään ja tyylillään vetoamaan myös niihin, jotka eivät esimerkiksi MV:tä uskoisi. Siksi sivusto on aiheellista ottaa esille artikkelissa, jonka aiheena on lähdekritiikki ja medialukutaito.

Edellä mainituilla perusteilla Yleisradio katsoo, ettei se ole loukannut Journalistin ohjeita.

Ratkaisu

JO 20: Olennainen asiavirhe on korjattava viipymättä ja niin, että se tavoittaa mahdollisimman kattavasti virheellistä tietoa saaneen yleisön. Korjaus on julkaistava sekä tiedotusvälineen toimituksellisilla verkkosivuilla että julkaisussa tai kanavassa, jossa virhe on alun perin ollut. 

Ylen Kuningaskuluttajan mediakriittisen Valheenpaljastaja-artikkelisarjan jutussa käsiteltiin ja arvioitiin erilaisia valemedioita. 

Kantelija on jutussa mainitun Kansalainen-sivuston päätoimittaja. Sivusto on listattu alaotsikon ”Kotimaiset vale- ja vihamediat” alle. Kantelijan mukaan jutussa oli virhe, kun siinä väitettiin, että alaotsikon alla mainituilla sivustoilla ei ole vastaavia päätoimittajia. Yle teki juttuun Journalistin ohjeiden mukaisen korjauksen, jonka mukaan Kansalainen-sivustolla on päätoimittaja.

Kantelijan mukaan jutussa oli muitakin virheellisiä väitteitä. Hän tulkitsi, että jutussa väitettiin virheellisesti, että Kansalaisen agenda olisi islamofobinen ja maahanmuuttovastainen, sivuilla olisi feikkiuutisia, uutisia olisi ”varastettu” muilta medioilta ja sivustolla olisi anonyymeja juttuja. 

Neuvoston mukaan väitteitä islamofobisuudesta, maahanmuuttovastaisuudesta ja feikkiuutisista ei kuitenkaan yhdistetty suoraan Kansalaiseen. Jutussa ei sanottu mitään juttujen ”varastamisesta”. Siinä vain todettiin, että valemedioissa on muualta kopioituja uutisia eikä kirjoittajien nimiä tyypillisesti julkaista. Väitteet juttujen kopioimisesta ja anonyymeista tekijöistä tuotiin kuitenkin esiin ainoastaan esimerkinomaisena valemedioiden toimintana.

Kantelijan mukaan Kansalainen oli jutussa virheellisesti leimattu vihamediaksi. Neuvosto toteaa, että Kuningaskuluttajan jutussa nimenomaan eriteltiin eri sivustojen erilaisia luonteita eikä alaotsikkoa ”Kotimaiset vale- ja vihamediat” voinut tulkita siten, että kaikki sen alla listatut sivustot olisivat ”vihamedioita”.

Kantelija ei ilmeisesti hyväksy sivustonsa kutsumista myöskään ”valemediaksi”. 

Valemediat on yhteiskunnallisesti merkittävä aihe, jota tiedotusvälineiden täytyy saada käsitellä valitsemastaan näkökulmasta. 

Kuningaskuluttajan jutussa oli kutsuttu valemediaksi sellaisia sivustoja, jotka eivät perustu omaan journalistiseen tiedonhankintaan, vaan muiden tuottaman sisällön kopioimiseen ja muunteluun, ja jotka eivät kaikilta osin noudata perinteisen uutismedian toimintatapoja. Neuvosto korostaa, että tiedotusvälineellä on oikeus valita näkökulmansa ja käyttämänsä ilmaisut silloinkin, kun ne ovat kiistanalaisia.

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Ylen Kuningaskuluttaja ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.

Ratkaisun tekivät:

Elina Grundström (pj), Pirjo Auvinen, Hannu Helineva, Jyrki Huotari, Ulla Järvi, Anssi Järvinen, Pasi Kivioja, Antti Kokkonen, Heikki Kuutti, Venla Mäntysalo, Arja Lerssi-Lahdenvesi ja Heikki Valkama

Tämä päätös on avattu 4946 kertaa