PÄÄTÖKSET

Vapauttava 7178/SL/19
Helsingin Sanomat

Oma kannanotto, jälkikäteinen kuuleminen, tosiasiat ja mielipiteet

Lehti julkaisi toimittajansa mielipidekirjoituksen, jonka mukaan kirjoituksessa mainittu mediakeskustelija on ”kalibroinut moraalisen kompassinsa uudelleen”. Kyseessä oli tavanomainen kulttuurikritiikki ja yhteiskunnallinen arviointi, joka ei edellyttänyt jälkikäteistä kuulemista.

Vapauttava 7171/SL/19
Helsingin Sanomat

Toimittajan tiedonhankinta, haastateltavan oikeudet, olennainen asiavirhe

Lehti kertoi jutussaan, että kantelija oli kieltäytynyt haastattelusta. Tämä oli perusteltua jutun aiheen ja kantelijan aseman vuoksi. Jutussa esitetty tulkinta kieltäytymisen perusteluista saattoi olla epätarkka, mutta siinä ei ollut olennaista asiavirhettä.

Vapauttava 7169/SL/19
Keskipohjanmaa

Yksityisyyden suoja, nimi rikosuutisissa

Lehti kertoi paikallisen taksiyrittäjän saamasta ajokiellosta ja sen syystä. Taksiyrittäjän henkilöllisyyden kertominen oli perusteltua, koska tapaus oli paikallisesti merkittävä.

Vapauttava 7165/PL/19
Akaan Seutu

Samanaikainen kuuleminen, jälkikäteinen kuuleminen

Lehti julkaisi kaksi paikalliseen kouluväkivaltatapaukseen liittyvää juttua. Jutuissa kerrottiin, miten paikallinen kuntapoliitikko oli ottanut aiheeseen kantaa sosiaalisessa mediassa. Häntä ei ollut tarpeen erikseen haastatella jutuissa.

Langettava 7159, 7167, 7170/SL/19
Iltalehti

Otsikko, olennainen asiavirhe, totuudenmukainen tiedonvälitys

Lehti julkaisi poliitikon haastattelun ja teki otsikkoon tulkinnan haastattelun sisällöstä. Tulkinta oli virheellinen, eikä otsikolle löytynyt jutusta katetta. Äänestyspäätös 7–2.

Langettava 7147/SL/19
Iltalehti

Lainaaminen

Lehti julkaisi verkkosivuillaan ulkomaisiin lähteisiin perustuvan jutun, joka käsitteli Kuun pinnalle lähetettyjä karhukaisia. Jutussa käytettiin laajasti myös toisen kotimaisen tiedotusvälineen työtä. Tämä olisi pitänyt mainita jutussa. 

Vapauttava 7146/PL/19
Kotiseudun Sanomat

olennainen asiavirhe, totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkastaminen, lähdekritiikki

Lehti julkaisi jutun, jossa kerrottiin kunnan muuttuneista koulukyytikäytännöistä. Jutussa ei ollut välttämätöntä kertoa poikkeusjärjestelyistä, joten siinä ei ollut olennaista asiavirhettä.

Vapauttava 7145/AL/19
Suomen Kuvalehti

Yksityisyyden suoja

Lehti julkaisi jutun, jossa viitattiin aiemmin toisessa mediassa julkaistuun haastatteluun. Siinä kantelija kertoi parantuneensa kroonisesta kivusta rukouksen avulla. Haastattelun sisällöstä kertominen ei loukannut kantelijan yksityisyyden suojaa.

Vapauttava 7137/SL/19
Iltalehti

Nimi rikosuutisissa, yksityisyyden suoja, olennainen asiavirhe, totuudenmukainen tiedonvälitys

Lehti julkaisi verkkosivuillaan jutun, joka käsitteli veropetosepäilyihin liittyvää tuomiota. Lehdellä oli perusteet kertoa syytteestä vapautetun liikemiehen henkilöllisyys, eikä hänen asumisjärjestelyistään kertominen rikkonut yksityisyyden suojaa.    

Vapauttava 7134/YLE/19
Yle

Totuudenmukainen tiedonvälitys, olennainen asiavirhe, tosiasiat ja mielipiteet

Yle julkaisi verkkosivuillaan jutun, joka käsitteli suomenruotsalaisten maastamuuton syitä tuoreen tutkimuksen perusteella. Jutussa ei ollut asiavirhettä. 

Vapauttava 7133/SL/19
Itä-Savo

Uhrin hienotunteinen kohtelu

Lehti julkaisi verkkosivuillaan jutun, jossa kerrottiin samana päivänä tapahtuneesta hukkumisonnettomuudesta. Lehti ei rikkonut Journalistin ohjeiden vaatimusta uhrin hienotunteisesta kohtelusta.

Vapauttava 7124/SL/19
Iltalehti

Yleisön tuottama aineisto, ihmisarvon kunnioittaminen

Uutista seuranneella kommenttipalstalla julkaistu viesti ei loukannut  seksuaalivähemmistön ihmisarvoa. 

Langettava 7121/YLE/19
Yle

Olennainen asiavirhe

Ylen televisiouutisissa oli olennainen asiavirhe, jota Yle ei korjannut saatuaan virheestä tiedon palautelomakkeen kautta.

Langettava 7120/YLE/19
Yle

Uhrin hienotunteinen kohtelu, ihmisarvon kunnioittaminen, journalistinen päätösvalta

Yle Kioski julkaisi YouTubessa ja Yle Areenassa henkirikosta käsittelevän videon. Käsittelytapa loukkasi rikoksen uhrin ihmisarvoa eikä täyttänyt uhrin hienotunteisen kohtelun vaatimuksia.

Vapauttava 7112, 7118/SL/19
Maaseudun Tulevaisuus

Totuudenmukainen tiedonvälitys, olennainen asiavirhe, mielipiteet ja tosiasiat

Lehti julkaisi kolumnin, joka oli kärjistävän yksipuolinen ja antoi siksi asioista epätarkan kuvan. Kolumnissa ei kuitenkaan ollut olennaisia asiavirheitä.

Vapauttava 7100/SL/19
Aamulehti

totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkistaminen, lähdekritiikki, olennainen asiavirhe, samanaikainen kuuleminen, jälkikäteinen kuuleminen, yksityisyyden suoja

Lehti julkaisi verkkosivuillaan ja printtiversiossaan jutun, joka käsitteli kouluväkivaltatapausta. Jutussa esiintynyt terveydenhoitaja saattoi olla paikkakunnallaan tunnistettavissa. Häneen kohdistunut julkisuus ei kuitenkaan ollut niin kielteistä, ettei jälkikäteinen kuuleminen olisi riittänyt.

Vapauttava 7093/SL/19
Satakunnan Kansa

tietojen tarkistaminen, yksityisyyden suoja, uhrin hienotunteinen kohtelu

Lehti julkaisi urheiluseuran junioritoiminnan ongelmia käsittelevän jutun. Jutussa kerrottiin alaikäisen joutuneen pahoinpitelyn kohteeksi, mutta tapauksesta kerrottiin niin vähän, ettei julkaiseminen laajentanut niiden ihmisten piiriä, jotka tunsivat tapauksen entuudestaan. Tiedot oli tarkistettu riittävän hyvin.

Langettava 7092/R/19
Järviradio

Ihmisarvon kunnioittaminen

Radiokanava soitti kappaleen, joka ei yksinään olisi ollut etnistä alkuperää halventava. Juontajan lukemat saatesanat tekivät kokonaisuudesta ihmisarvoa loukkaavan. Äänestyspäätös 11–1.

Langettava 7089/SL/19
Verkkouutiset

Olennainen asiavirhe, yleisön tuottama aineisto

Lehti julkaisi mielipidekirjoituksen, jossa oli olennainen asiavirhe, jota lehti ei korjannut saatuaan siitä tiedon.

Vapauttava 7088/SL/19
Savon Sanomat

Totuudenmukainen tiedonvälitys, olennainen asiavirhe, lähdekritiikki, tietojen tarkistaminen, tosiasiat ja mielipiteet, nimi rikosuutisissa, samanaikainen kuuleminen

Lehti julkaisi juttukokonaisuuden, joka käsitteli erimielisyyksiä Kuopion tennispiireissä. Jutuissa ei ollut olennaisia asiavirheitä, ja seuran puheenjohtajaan kohdistuvista rikosepäilyistä oli perusteltua kertoa.

<< 1 2 3 4 5 6 7 8  ... >> 

Vapauttava 6343/YLE/16

Vastaaja: Yle

Asia: Virheen korjaus

Ratkaistu: 14.12.2016

Yle julkaisi jutun, jossa listattiin valemedioita. Jutussa ei oikaisun jälkeen ollut asiavirheitä.

Kantelu 27.9.2016

Kantelu kohdistuu Ylen Kuningaskuluttaja-ohjelman verkkosivulla 16.9.2016 julkaistuun juttuun ”Valheenpaljastaja: Varoituslista valemedioista – älä luota näihin sivustoihin”.

http://yle.fi/aihe/artikkeli/2016/09/16/valheenpaljastaja-varoituslista-valemedioista-ala-luota-naihin-sivustoihin

Kantelijan mukaan Kuningaskuluttajan jutussa väitettiin Kansalainen.fi-mediasivuston kuuluvan niin sanottuun vale- ja vihamediaan ja Kansalaista verrattiin muun muassa MV-lehteen. Lisäksi jutussa väitettiin, että Kansalaisen agenda olisi islamofobinen ja maahanmuuttovastainen, sivuilla olisi "feikkiuutisia" ja uutisia olisi varastettu muilta medioilta. Edelleen väitettiin Kansalaisen sivuilla olevan anonyymejä artikkeleita, joissa ei mainita jutun kirjoittajaa, ja että sivuilla ei ylipäätään olisi mitään yhteystietoja ja esimerkiksi vastaava päätoimittaja puuttuisi. Tieto päätoimittajasta korjattiin Ylelle lähetyn oikaisupyynnön jälkeen, mutta korjaamatta jätettiin kantelijan mielestä oleellisin seikka, kun Kansalainen.fi on edelleen Kuningaskuluttajan sivuilla mainittu niin sanottuna vihamediana. 

Kantelija arvelee, että Kuningaskuluttajan toimituksessa ei ollut luettu yhtään ainutta Kansalaisen juttua tai perehdytty sivujen sisältöön lainkaan. Kantelijan mukaan sivuston jutut ovat hieman erilaisia kuin suurten mediatalojen jutut, mutta eivät rasistisia, muukalaisvihamielisiä tai islamofobisia. Kantelija toteaa, että jokaisen jutun yhteydessä on mainittu jutun kirjoittaja ja sivuilla on mainittu päätoimittaja.

Kantelijan mukaan jutussa ollut mustamaalaaminen on ollut omiaan aiheuttamaan vahinkoa liiketoiminnassa. Vaikka Kansalainen.fi on pieni uutissivusto, vihamediaksi leimaaminen vaikeuttaa mediasivuston muita sivutoimia, kantelija perustelee. Hänen mukaansa Kuningaskuluttaja ei ole antanut minkäänlaista mahdollisuutta oikaisuun, julkaissut vastinetta tai ottanut asian tiimoilta etukäteen yhteyttä Kansalainen.fi-mediaan. Kantelija vaatii, että Kuningaskuluttajan sivuilta poistetaan Kansalainen.fi:tä koskevat tiedot ja maininnat ja että Yle Kuningaskuluttaja oikaisee juttunsa kertoen erehtyneensä ja tehneensä virheellistä ja tarkistamatonta uutisointia koskien Kansalainen.fi-mediaa.

Yleisradion vastaus 13.10.2016

Ylen Luovien sisältöjen vastaava toimittaja Ville Vilén sanoo, että Valheenpaljastaja on artikkelisarja, jonka aiheena on fakta ja fiktio niin uutisissa kuin sosiaalisessa mediassa. Yksi palstan tavoitteista on tehdä verkkoaineistojen faktantarkistustaidoista valtavirtaa. Siksi Valheenpaljastajassa on opetettu muun muassa kuvahuijausten ja feikkiprofiilien jäljittämistä. Lisäksi Valheenpaljastaja pyrkii avaamaan valemedian toimintatapoja ja osoittamaan, miten jopa vääräksi todistettu tieto saatetaan ottaa kritiikittä vastaan. Kyseisessä jutussa listattiin viha- ja valemedioiden lisäksi myös salaliittoteoriasivustoja ja satiiria. 

Vilénin mukaan valemedia-termiä käytettiin tässä yhteydessä kuvaamaan niitä toimintatapoja, joilla valemediaksi nimetyt sivustot toimivat. Näille sivustoille on ominaista uutismediana esiintyminen ilman, että ne sitoutuvat noudattamaan Journalistin ohjeita. 

Jutussa luonnehdittiin Kansalainen.fi-sivustoa seuraavasti: “MV-lehden vanavedessä syntyneitä sivustoja, jotka toivovat menestyvänsä samaa reseptiä hieman muunnellen. Näitä yhdistävät uutissivustoina esiintyminen – ne eivät siis näytä ulkoisesti pelkästään blogeilta. Ne saattavat esimerkiksi kopioida uutisen jostain toisaalta ja kirjata loppuun omia näkemyksiään aiheesta.”

Verkkomedia Kansalainen ilmoittaa toimialansa olevan uutistoimisto. Vilénin mukaan sen toiminta ei kuitenkaan noudata luotettavalle uutismedialle kuuluvia toimintatapoja. Kansalainen.fi mainittiin artikkelissa, koska se on hyvin saman tyyppinen kuin moni muu MV-lehden jälkeen perustettu, lähinnä maahanmuuttoon keskittyvä uutissivustoa imitoiva sivusto. Kantelija syyttää artikkelia sivustonsa leimaamisesta rasistiseksi, islamofobiseksi ja maahanmuuttovastaiseksi. Vilénin mukaan tämä ei pidä paikkaansa. Edellä mainitut luonnehdinnat liitettiin artikkelissa MV-verkkosivustoon ja sen kolmeen sisarjulkaisuun. Artikkelissa todetaan selvästi, että Kansalainen.fi:n toimintatapa on erilainen kuin MV:n.

Vilénin mukaan sivusto eroaa muista artikkelissa mainituista sivustoista myös siinä, että sillä on nimetty päätoimittaja. Tämä tieto puuttui artikkelista aluksi. Kun kantelija huomautti asiasta, virhe
korjattiin viipymättä. Sen sijaan vaatimukseen sivuston poistamisesta artikkelista ei suostuttu, koska sivuston toimintatavat täyttävät valemedian tunnusmerkit.

Kantelijan mukaan Kansalainen.fi-sivuston kaikkiin artikkeleihin olisi merkitty kirjoittajan nimi. Näin ei Vilénin mukaan kuitenkaan ole. Juttuja julkaistaan myös nimimerkeillä ja tekstejä kopioidaan suoraan muilta sivustoilta (esimerkiksi sanomalehdistä, poliisilta ja Maahanmuuttovirastolta). Jutuissa jää usein myös epäselväksi, kenen jutusta lopulta on kyse: tekijäksi jutun ylälaitaan merkityn henkilön vai saman juttuun alalaitaan lähteeksi merkityn tahon. Moni sivuston juttu on myös esimerkiksi "VK-työryhmän" tekemä. Kun klikkaa nimeä "VK-työryhmä", alta paljastuu nimi tai kirjoittajaprofiili nimeltä Paavo Tajukangas. 

Vilén kirjoittaa, että Paavo Tajukangas on ilmeisesti Ruotsissa asuva nimimerkkikirjoittaja, jolla on rasistissävytteinen maahanmuuttoasioihin keskittyvä blogi ja Youtube-kanava. Moni Tajukankaan Kansalainen.fi-sivustolle kirjoittamista aiheista on esillä myös hänen omassa blogissaan. Tajukankaan toimintatavasta kertoo Vilénin mukaan se, että Valheenpaljastaja-artikkelin ilmestyttyä nimimerkki Paavo Tajukangas soitti jutun kirjoittaneelle toimittajalle ja nauhoitti puhelun kertomatta asiasta. Hän julkaisi puhelusta tekemänsä nauhoituksen luvatta nettisivuillaan, Youtube-kanavallaan ja Hommaforumilla, ja tämän pohjalta muun muassa MV-sivusto ja Uutismaailma tekivät toimittajasta juttuja, joissa salanauhoitus nimettiin haastatteluksi. Youtube-nauhoituksen julkaisemisen yhteydessä käytettiin Kansalainen.fi-verkkosivun logoa. Julkaisun jälkeen toimittaja sai runsaasti vihapostia, mukaan lukien yhden tappouhkauksen.

Vilénin mukaan Kansalaisen toimintatapa on erilainen kuin esimerkiksi MV-sivuston. Sivuston tyylilaji on maltillisempi: se ei viljele herjauksia eikä käytä vaikkapa sanaa matu ("maahantunkeutuja"). Tämä ei poista sisällön tarkoitushakuisuutta, jonka jo aihepiirin rajaus paljastaa. Kansalainen.fi kerää sivuilleen aineistoa, joka kertoo pääasiassa maahanmuuton ongelmista. Yle on koonnut useita esimerkkejä Kansalainen.fi:n jutuista, jotka perustuvat virheelliseen tietoon. Lisäksi sivusto sisältää paikoin lähes identtistä materiaalia esimerkiksi MV-sivuston, Finnleaksin ja muiden vihasivustojen kanssa. Kansalainen.fi myös julkaisee Suomen Sisun tiedotteita lähes sellaisenaan. Kansalainen.fi myös kopioi toisten tekstejä ja valokuvia kreditoimatta asianmukaisesti, Vilén toteaa.

Väite siitä, että toimituksessa ei olisi tutustuttu sivustoon, ei Vilénin mukaan pidä paikkaansa. Toimituksessa on tutustuttu sivustoon. Se, että esimerkiksi tieto päätoimittajasta puuttui, johtui siitä, että nimi löytyi erikoisesta paikasta ja että tietoa päätoimittajasta ei aina sivuilla ole ollut.

Niin ikään väite siitä, että Yleisradio ei olisi antanut mahdollisuutta oikaisuun, ei Vilénin mukaan pidä paikkaansa. Kantelijan ilmoittama virheellinen tieto korjattiin välittömästi. Kantelussaan kantelija väittää myös tarjonneensa Ylelle vastinetta julkaistavaksi. Tämä ei Vilénin mukaan pidä paikkaansa. Käydyissä sähköpostikeskusteluissa kantelija ei ole ilmaissut millään tavalla toivetta saada julkaistua vastine. Kantelussa esitetään myös, että Ylen olisi ennen artikkelin julkaisua tullut ottaa yhteyttä Kansalaiseen. Kyseessä ei kuitenkaan ollut haastattelu, vaan listaus, missä Kansalainen.fi mainitaan esimerkkinä kolmen muun tahon kanssa MV-sivuston vanavedessä syntyneistä tahoista.

Vilénin mukaan mediakriittisessä artikkelissa täytyy voida kertoa myös sellaisesta vale- ja vihatoiminnasta, joka piiloutuu näennäisen neutraliteetin taakse – hyvässä journalismissa on voitava katsoa myös kulissien taakse. Kansalaisen toiminta on klassista informaatiovaikuttamista, jossa muodolla pyritään häivyttämään todelliset tarkoitusperät.

Vilén toteaa, että voidaan jopa arvella, että Kansalaisen kaltaisella sivustolla voisi menestyessään olla MV-sivustoa kauaskantoisempia seurauksia medialukutaidon rapauttajana, sikäli kun se pystyy näennäisen neutraalilla nimellään ja tyylillään vetoamaan myös niihin, jotka eivät esimerkiksi MV:tä uskoisi. Siksi sivusto on aiheellista ottaa esille artikkelissa, jonka aiheena on lähdekritiikki ja medialukutaito.

Edellä mainituilla perusteilla Yleisradio katsoo, ettei se ole loukannut Journalistin ohjeita.

Ratkaisu

JO 20: Olennainen asiavirhe on korjattava viipymättä ja niin, että se tavoittaa mahdollisimman kattavasti virheellistä tietoa saaneen yleisön. Korjaus on julkaistava sekä tiedotusvälineen toimituksellisilla verkkosivuilla että julkaisussa tai kanavassa, jossa virhe on alun perin ollut. 

Ylen Kuningaskuluttajan mediakriittisen Valheenpaljastaja-artikkelisarjan jutussa käsiteltiin ja arvioitiin erilaisia valemedioita. 

Kantelija on jutussa mainitun Kansalainen-sivuston päätoimittaja. Sivusto on listattu alaotsikon ”Kotimaiset vale- ja vihamediat” alle. Kantelijan mukaan jutussa oli virhe, kun siinä väitettiin, että alaotsikon alla mainituilla sivustoilla ei ole vastaavia päätoimittajia. Yle teki juttuun Journalistin ohjeiden mukaisen korjauksen, jonka mukaan Kansalainen-sivustolla on päätoimittaja.

Kantelijan mukaan jutussa oli muitakin virheellisiä väitteitä. Hän tulkitsi, että jutussa väitettiin virheellisesti, että Kansalaisen agenda olisi islamofobinen ja maahanmuuttovastainen, sivuilla olisi feikkiuutisia, uutisia olisi ”varastettu” muilta medioilta ja sivustolla olisi anonyymeja juttuja. 

Neuvoston mukaan väitteitä islamofobisuudesta, maahanmuuttovastaisuudesta ja feikkiuutisista ei kuitenkaan yhdistetty suoraan Kansalaiseen. Jutussa ei sanottu mitään juttujen ”varastamisesta”. Siinä vain todettiin, että valemedioissa on muualta kopioituja uutisia eikä kirjoittajien nimiä tyypillisesti julkaista. Väitteet juttujen kopioimisesta ja anonyymeista tekijöistä tuotiin kuitenkin esiin ainoastaan esimerkinomaisena valemedioiden toimintana.

Kantelijan mukaan Kansalainen oli jutussa virheellisesti leimattu vihamediaksi. Neuvosto toteaa, että Kuningaskuluttajan jutussa nimenomaan eriteltiin eri sivustojen erilaisia luonteita eikä alaotsikkoa ”Kotimaiset vale- ja vihamediat” voinut tulkita siten, että kaikki sen alla listatut sivustot olisivat ”vihamedioita”.

Kantelija ei ilmeisesti hyväksy sivustonsa kutsumista myöskään ”valemediaksi”. 

Valemediat on yhteiskunnallisesti merkittävä aihe, jota tiedotusvälineiden täytyy saada käsitellä valitsemastaan näkökulmasta. 

Kuningaskuluttajan jutussa oli kutsuttu valemediaksi sellaisia sivustoja, jotka eivät perustu omaan journalistiseen tiedonhankintaan, vaan muiden tuottaman sisällön kopioimiseen ja muunteluun, ja jotka eivät kaikilta osin noudata perinteisen uutismedian toimintatapoja. Neuvosto korostaa, että tiedotusvälineellä on oikeus valita näkökulmansa ja käyttämänsä ilmaisut silloinkin, kun ne ovat kiistanalaisia.

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Ylen Kuningaskuluttaja ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.

Ratkaisun tekivät:

Elina Grundström (pj), Pirjo Auvinen, Hannu Helineva, Jyrki Huotari, Ulla Järvi, Anssi Järvinen, Pasi Kivioja, Antti Kokkonen, Heikki Kuutti, Venla Mäntysalo, Arja Lerssi-Lahdenvesi ja Heikki Valkama

Tämä päätös on avattu 9253 kertaa