PÄÄTÖKSET

Vapauttava 6931/SL/18
Iltalehti

Kuvan harhaanjohtava käyttö

Lehti julkaisi verkkosivuillaan jutun, jossa se käytti kuvituskuvana kuvaa leikkausta tekevästä kirurgista. Jutusta kävi selvästi ilmi, että kuva ei liittynyt jutussa käsiteltyihin potilasvahinkoihin.

Vapauttava 6928/SL/18
Iltalehti

Kuvan harhaanjohtava käyttö

Lehti julkaisi verkkosivuillaan jutun, jossa kerrottiin ravintolapäällikön syyllistyneen syrjintään. Jutusta kävi ilmi, että lehden käyttämä tunnistamatonta järjestyksenvalvojaa esittävä kuvituskuva ei liittynyt tapaukseen.

Vapauttava 6923/SL/18
Ilta-Sanomat

Lainaaminen

Lehti käsitteli jutussaan julkisuuden henkilön kymmenen vuoden avoliittoa ja eron taustoja. Lehden kannen ja lööpin otsikoissa ei ollut välttämätöntä mainita erosta ensimmäisenä kertonutta tiedotusvälinettä, koska juttu perustui lehden omaan tiedonhankintaan.

Vapauttava 6914/SL/18
Suomenmaa

Totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkistaminen, olennainen asiavirhe, oma kannanotto

Lehti julkaisi pääkirjoituksen, jossa käsiteltiin luonnonsuojelujärjestöjen kampanjaviestintää. Kirjoitus saattoi olla yksipuolisuudessaan harhaanjohtava, mutta siinä ei ollut olennaisia asiavirheitä. Kantelijalle ei syntynyt oikeutta omaan kannanottoon, koska kyseessä oli poliittinen arviointi.

Vapauttava 6913/PL/18
Loviisan Sanomat

Ihmisarvon kunnioittaminen

Lehti julkaisi jutun, jossa taiteilija käytti kärjekästä ilmaisua kaupungin kulttuuripäättäjistä. Ilmaisu oli kuvaannollinen, eikä se loukannut kulttuuripäättäjien ihmisarvoa.

Vapauttava 6907/AL/18
Sanansaattaja

Journalistinen päätösvalta, oma kannanotto


Lehti ei julkaissut toimittajansa tekemää juttua, jossa kielteiseen julkisuuteen joutunut henkilö tuli samanaikaisesti kuulluksi. Sen sijaan lehti julkaisi aiheesta toisen jutun, jossa häntä ei kuultu. Lehti kuitenkin julkaisi henkilön oman kannanoton heti kun se oli mahdollista. Tapauksessa on viitteitä journalistisen päätösvallan luovuttamisesta toimituksen ulkopuolisille, mutta neuvosto ei pysty saamansa materiaalin perusteella vakuuttumaan siitä.
 

Vapauttava 6896/SL/18
Iltalehti

Asiavirhe, virheen korjaaminen, samanaikainen kuuleminen, oma kannanotto

Lehti kertoi verkkosivuillaan remonttipalveluiden kotimyyntiin liittyvistä ongelmista. Jutussa oli olennainen asiavirhe, mutta lehti korjasi sen Journalistin ohjeiden mukaisesti tarkistettuaan asian. Jutussa käsiteltyyn yritykseen kohdistunut julkisuus oli kielteistä, mutta ei niin kielteistä, että se olisi edellyttänyt samanaikaista kuulemista. 

Vapauttava 6887/SL/18
Kauppalehti

Virheen korjaus, journalistinen päätösvalta

Lehti julkaisi verkkosivujensa yritystietosivulla tietoja yrityksestä. Tiedot päivittyivät sivuille viranomaislähteistä. Vaikka kyse oli toimituksellisesta aineistosta, tiedotusvälineen oli perusteltua ohjata korjauspyyntö ensisijaisesti viranomaiselle. Tässä tapauksessa lehden verkkosivulla ei ollut olennaista asiavirhettä.

Langettava 6883/SL/18
Keskipohjanmaa

Ihmisarvon kunnioittaminen

Keskipohjanmaa julkaisi printtiversiossaan mielipidekirjoituksen. Siinä loukattiin Kokkola Pride -tapahtuman järjestäjien ja seksuaalivähemmistöjen ihmisarvoa.

Vapauttava 6878/SL/18
Kouvolan Sanomat

Totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkistaminen, sepitteellinen aineisto, lähdekritiikki, olennainen asiavirhe

Lehti julkaisi jutun, jossa arvioitiin kriittisesti eläinsuojeluyhdistyksen toimintaa. Nimettömiä lähteitä käytettiin monipuolisesti ja lähdekritiikki oli riittävää. Jutussa ei ollut olennaista asiavirhettä. 

Vapauttava 6875/YLE/18
YLE

Totuudenmukainen tiedonvälitys, lähdekritiikki, lähdesuoja, samanaikainen kuuleminen

Ylen MOT esitti televisio-ohjelman, joka käsitteli kriittisesti psykoterapia-alan koulutusta antavaa yritystä. Yle julkaisi verkossa ohjelman käsikirjoituksen ja aiheeseen liittyvän jutun. Yle suhtautui nimettömiin lähteisiin riittävän kriittisesti ja pyrki haastattelemaan opiskelijoita monipuolisesti. Jutuissa esitetyt kriittiset mielipiteet opiskelijaryhmästä eivät velvoittaneet Yleä kysymään kommenttia jokaiselta opiskelijalta.

Vapauttava 6872/SL/18
Satakunnan Kansa

Toimittajan asema, totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkistaminen, sepitteellinen aineisto, olennainen asiavirhe, samanaikainen kuuleminen, yksityisyyden suoja

Lehti julkaisi jutun, jossa kerrottiin, että yksityishenkilön hevosesta oli tehty ilmoituksia valvontaeläinlääkärille. Juttu ei loukannut perheen yksityisyyden suojaa. Lehti kuuli kantelijaa samanaikaisesti, kun se julkaisi samassa yhteydessä tämän haastattelun. Lehti oikaisi jutussa olleen virheen puutteellisesti, mutta riittävän hyvin.

Vapauttava 6868/SL+PL/18
Kalajokilaakso, KP24.fi, Nivala-lehti

Yksityisyyden suoja

Kaksi lehteä ja verkkosivusto julkaisivat jutun, jossa kerrottiin käräjäoikeudessa korvauksiin tuomitun nimi ja virka-asema. Nimen julkaiseminen oli perusteltua eikä se rikkonut yksityiselämän suojaa.

Vapauttava 6858/YLE/18
Yle

Totuudenmukainen tiedonvälitys, lähdekritiikki, olennainen asiavirhe

Yle julkaisi jutun, jossa kerrottiin apulaisoikeusasiamiehen antaneen huomautuksen Oulun kaupungin sivistyspalveluille. Yle ei suhtautunut jutussa haastateltuun rehtoriin kritiikittömästi, eikä jutussa ollut olennaisia asiavirheitä.

Vapauttava 6855/SL/18
Enontekiön Sanomat

Samanaikainen kuuleminen, yksityisyyden suoja

Lehti julkaisi jutun, jossa kerrottiin rehtorin saamasta varoituksesta sekä hänen kunnanhallitukselle tekemästään hallintokantelusta. Julkisuus ei ollut niin kielteistä, etteikö jälkikäteinen kuuleminen olisi riittänyt, eikä juttu rikkonut rehtorin yksityisyyden suojaa.

Langettava 6854/SL/18
Iltalehti

Lähdekritiikki, kielteinen julkisuus, yksityisyyden suoja, oikeudenkäyntiin vaikuttaminen, yleisön tuottama aineisto

Lehti kertoi verkkosivuillaan ja printtilehdessään omaishoitoon liittyvistä erimielisyyksistä. Omaishoitaja ja hänen hoitamansa henkilö olivat tunnistettavissa ainakin lähipiirissään. Omaishoitaja joutui niin kielteisen julkisuuteen, ettei jälkikäteinen kuuleminen olisi sitä korjannut, ja hänen hoitamansa henkilön yksityiselämästä kerrottiin erityisen arkaluonteisia seikkoja ilman tämän suostumusta. 

Vapauttava 6843/SL/18
Aamulehti

Olennainen asiavirhe

Lehti julkaisi työttömyysturvan aktiivimallin vaikutuksia käsittelevän jutun. Jutussa käytettiin epätarkkoja ja harhaanjohtavia ilmaisuja, mutta siinä ei ollut olennaisia asiavirheitä. Äänestyspäätös 9–2. Päätöksen lopussa eriävä mielipide.    

Langettava 6841/SL/18
Savon Sanomat

Olennainen asiavirhe, virheen korjaaminen, lähdekritiikki

Lehti kertoi, että Valvira tutkii lääkärin toimintaa. Lehti ei ollut tarkistanut tietoa riittävästi eikä sillä ollut perusteita väitteelleen. Väite oli olennainen asiavirhe, mutta lehden oikaisuksi nimeämässä jatkojutussa asia jäi edelleen epäselväksi. Kantelija joutui kielteiseen julkisuuteen, mutta häntä kuultiin jutussa riittävästi.

Vapauttava 6831/PL/18
Jämsän Seutu

Toimittajan asema, totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkistaminen, sepitteellinen aineisto, haastateltavan oikeudet, olennainen asiavirhe, samanaikainen kuuleminen, yksityisyyden suoja

Lehti julkaisi jutun, jossa kerrottiin, että yksityishenkilön hevosesta oli tehty ilmoituksia valvontaeläinlääkärille. Juttu ei loukannut perheen yksityisyyden suojaa. Vaikka hevosen omistajaa haastateltiin vasta jälkikäteen, hän ei joutunut jutussa niin kielteiseen julkisuuteen, etteikö jälkikäteinen kuuleminen olisi sitä korjannut. Jutussa ollut virhe korjattiin Journalistin ohjeiden mukaisesti. Äänestyspäätös 9–5. Päätöksen lopussa eriävä mielipide.

Vapauttava 6828/SL/18
Ilta-Sanomat

Lainaaminen

Lehti julkaisi jutun, jossa ystävät muistelivat kuollutta julkisuuden henkilöä. Jutussa, lehden kannessa tai lööpissä ei ollut tarpeen mainita tiedotusvälinettä, joka oli kertonut henkilön kuolemasta ensimmäisenä. 

<< 1 2 3 4 5 6 7 8  ... >> 

Vapauttava 6343/YLE/16

Vastaaja: Yle

Asia: Virheen korjaus

Ratkaistu: 14.12.2016

Yle julkaisi jutun, jossa listattiin valemedioita. Jutussa ei oikaisun jälkeen ollut asiavirheitä.

Kantelu 27.9.2016

Kantelu kohdistuu Ylen Kuningaskuluttaja-ohjelman verkkosivulla 16.9.2016 julkaistuun juttuun ”Valheenpaljastaja: Varoituslista valemedioista – älä luota näihin sivustoihin”.

http://yle.fi/aihe/artikkeli/2016/09/16/valheenpaljastaja-varoituslista-valemedioista-ala-luota-naihin-sivustoihin

Kantelijan mukaan Kuningaskuluttajan jutussa väitettiin Kansalainen.fi-mediasivuston kuuluvan niin sanottuun vale- ja vihamediaan ja Kansalaista verrattiin muun muassa MV-lehteen. Lisäksi jutussa väitettiin, että Kansalaisen agenda olisi islamofobinen ja maahanmuuttovastainen, sivuilla olisi "feikkiuutisia" ja uutisia olisi varastettu muilta medioilta. Edelleen väitettiin Kansalaisen sivuilla olevan anonyymejä artikkeleita, joissa ei mainita jutun kirjoittajaa, ja että sivuilla ei ylipäätään olisi mitään yhteystietoja ja esimerkiksi vastaava päätoimittaja puuttuisi. Tieto päätoimittajasta korjattiin Ylelle lähetyn oikaisupyynnön jälkeen, mutta korjaamatta jätettiin kantelijan mielestä oleellisin seikka, kun Kansalainen.fi on edelleen Kuningaskuluttajan sivuilla mainittu niin sanottuna vihamediana. 

Kantelija arvelee, että Kuningaskuluttajan toimituksessa ei ollut luettu yhtään ainutta Kansalaisen juttua tai perehdytty sivujen sisältöön lainkaan. Kantelijan mukaan sivuston jutut ovat hieman erilaisia kuin suurten mediatalojen jutut, mutta eivät rasistisia, muukalaisvihamielisiä tai islamofobisia. Kantelija toteaa, että jokaisen jutun yhteydessä on mainittu jutun kirjoittaja ja sivuilla on mainittu päätoimittaja.

Kantelijan mukaan jutussa ollut mustamaalaaminen on ollut omiaan aiheuttamaan vahinkoa liiketoiminnassa. Vaikka Kansalainen.fi on pieni uutissivusto, vihamediaksi leimaaminen vaikeuttaa mediasivuston muita sivutoimia, kantelija perustelee. Hänen mukaansa Kuningaskuluttaja ei ole antanut minkäänlaista mahdollisuutta oikaisuun, julkaissut vastinetta tai ottanut asian tiimoilta etukäteen yhteyttä Kansalainen.fi-mediaan. Kantelija vaatii, että Kuningaskuluttajan sivuilta poistetaan Kansalainen.fi:tä koskevat tiedot ja maininnat ja että Yle Kuningaskuluttaja oikaisee juttunsa kertoen erehtyneensä ja tehneensä virheellistä ja tarkistamatonta uutisointia koskien Kansalainen.fi-mediaa.

Yleisradion vastaus 13.10.2016

Ylen Luovien sisältöjen vastaava toimittaja Ville Vilén sanoo, että Valheenpaljastaja on artikkelisarja, jonka aiheena on fakta ja fiktio niin uutisissa kuin sosiaalisessa mediassa. Yksi palstan tavoitteista on tehdä verkkoaineistojen faktantarkistustaidoista valtavirtaa. Siksi Valheenpaljastajassa on opetettu muun muassa kuvahuijausten ja feikkiprofiilien jäljittämistä. Lisäksi Valheenpaljastaja pyrkii avaamaan valemedian toimintatapoja ja osoittamaan, miten jopa vääräksi todistettu tieto saatetaan ottaa kritiikittä vastaan. Kyseisessä jutussa listattiin viha- ja valemedioiden lisäksi myös salaliittoteoriasivustoja ja satiiria. 

Vilénin mukaan valemedia-termiä käytettiin tässä yhteydessä kuvaamaan niitä toimintatapoja, joilla valemediaksi nimetyt sivustot toimivat. Näille sivustoille on ominaista uutismediana esiintyminen ilman, että ne sitoutuvat noudattamaan Journalistin ohjeita. 

Jutussa luonnehdittiin Kansalainen.fi-sivustoa seuraavasti: “MV-lehden vanavedessä syntyneitä sivustoja, jotka toivovat menestyvänsä samaa reseptiä hieman muunnellen. Näitä yhdistävät uutissivustoina esiintyminen – ne eivät siis näytä ulkoisesti pelkästään blogeilta. Ne saattavat esimerkiksi kopioida uutisen jostain toisaalta ja kirjata loppuun omia näkemyksiään aiheesta.”

Verkkomedia Kansalainen ilmoittaa toimialansa olevan uutistoimisto. Vilénin mukaan sen toiminta ei kuitenkaan noudata luotettavalle uutismedialle kuuluvia toimintatapoja. Kansalainen.fi mainittiin artikkelissa, koska se on hyvin saman tyyppinen kuin moni muu MV-lehden jälkeen perustettu, lähinnä maahanmuuttoon keskittyvä uutissivustoa imitoiva sivusto. Kantelija syyttää artikkelia sivustonsa leimaamisesta rasistiseksi, islamofobiseksi ja maahanmuuttovastaiseksi. Vilénin mukaan tämä ei pidä paikkaansa. Edellä mainitut luonnehdinnat liitettiin artikkelissa MV-verkkosivustoon ja sen kolmeen sisarjulkaisuun. Artikkelissa todetaan selvästi, että Kansalainen.fi:n toimintatapa on erilainen kuin MV:n.

Vilénin mukaan sivusto eroaa muista artikkelissa mainituista sivustoista myös siinä, että sillä on nimetty päätoimittaja. Tämä tieto puuttui artikkelista aluksi. Kun kantelija huomautti asiasta, virhe
korjattiin viipymättä. Sen sijaan vaatimukseen sivuston poistamisesta artikkelista ei suostuttu, koska sivuston toimintatavat täyttävät valemedian tunnusmerkit.

Kantelijan mukaan Kansalainen.fi-sivuston kaikkiin artikkeleihin olisi merkitty kirjoittajan nimi. Näin ei Vilénin mukaan kuitenkaan ole. Juttuja julkaistaan myös nimimerkeillä ja tekstejä kopioidaan suoraan muilta sivustoilta (esimerkiksi sanomalehdistä, poliisilta ja Maahanmuuttovirastolta). Jutuissa jää usein myös epäselväksi, kenen jutusta lopulta on kyse: tekijäksi jutun ylälaitaan merkityn henkilön vai saman juttuun alalaitaan lähteeksi merkityn tahon. Moni sivuston juttu on myös esimerkiksi "VK-työryhmän" tekemä. Kun klikkaa nimeä "VK-työryhmä", alta paljastuu nimi tai kirjoittajaprofiili nimeltä Paavo Tajukangas. 

Vilén kirjoittaa, että Paavo Tajukangas on ilmeisesti Ruotsissa asuva nimimerkkikirjoittaja, jolla on rasistissävytteinen maahanmuuttoasioihin keskittyvä blogi ja Youtube-kanava. Moni Tajukankaan Kansalainen.fi-sivustolle kirjoittamista aiheista on esillä myös hänen omassa blogissaan. Tajukankaan toimintatavasta kertoo Vilénin mukaan se, että Valheenpaljastaja-artikkelin ilmestyttyä nimimerkki Paavo Tajukangas soitti jutun kirjoittaneelle toimittajalle ja nauhoitti puhelun kertomatta asiasta. Hän julkaisi puhelusta tekemänsä nauhoituksen luvatta nettisivuillaan, Youtube-kanavallaan ja Hommaforumilla, ja tämän pohjalta muun muassa MV-sivusto ja Uutismaailma tekivät toimittajasta juttuja, joissa salanauhoitus nimettiin haastatteluksi. Youtube-nauhoituksen julkaisemisen yhteydessä käytettiin Kansalainen.fi-verkkosivun logoa. Julkaisun jälkeen toimittaja sai runsaasti vihapostia, mukaan lukien yhden tappouhkauksen.

Vilénin mukaan Kansalaisen toimintatapa on erilainen kuin esimerkiksi MV-sivuston. Sivuston tyylilaji on maltillisempi: se ei viljele herjauksia eikä käytä vaikkapa sanaa matu ("maahantunkeutuja"). Tämä ei poista sisällön tarkoitushakuisuutta, jonka jo aihepiirin rajaus paljastaa. Kansalainen.fi kerää sivuilleen aineistoa, joka kertoo pääasiassa maahanmuuton ongelmista. Yle on koonnut useita esimerkkejä Kansalainen.fi:n jutuista, jotka perustuvat virheelliseen tietoon. Lisäksi sivusto sisältää paikoin lähes identtistä materiaalia esimerkiksi MV-sivuston, Finnleaksin ja muiden vihasivustojen kanssa. Kansalainen.fi myös julkaisee Suomen Sisun tiedotteita lähes sellaisenaan. Kansalainen.fi myös kopioi toisten tekstejä ja valokuvia kreditoimatta asianmukaisesti, Vilén toteaa.

Väite siitä, että toimituksessa ei olisi tutustuttu sivustoon, ei Vilénin mukaan pidä paikkaansa. Toimituksessa on tutustuttu sivustoon. Se, että esimerkiksi tieto päätoimittajasta puuttui, johtui siitä, että nimi löytyi erikoisesta paikasta ja että tietoa päätoimittajasta ei aina sivuilla ole ollut.

Niin ikään väite siitä, että Yleisradio ei olisi antanut mahdollisuutta oikaisuun, ei Vilénin mukaan pidä paikkaansa. Kantelijan ilmoittama virheellinen tieto korjattiin välittömästi. Kantelussaan kantelija väittää myös tarjonneensa Ylelle vastinetta julkaistavaksi. Tämä ei Vilénin mukaan pidä paikkaansa. Käydyissä sähköpostikeskusteluissa kantelija ei ole ilmaissut millään tavalla toivetta saada julkaistua vastine. Kantelussa esitetään myös, että Ylen olisi ennen artikkelin julkaisua tullut ottaa yhteyttä Kansalaiseen. Kyseessä ei kuitenkaan ollut haastattelu, vaan listaus, missä Kansalainen.fi mainitaan esimerkkinä kolmen muun tahon kanssa MV-sivuston vanavedessä syntyneistä tahoista.

Vilénin mukaan mediakriittisessä artikkelissa täytyy voida kertoa myös sellaisesta vale- ja vihatoiminnasta, joka piiloutuu näennäisen neutraliteetin taakse – hyvässä journalismissa on voitava katsoa myös kulissien taakse. Kansalaisen toiminta on klassista informaatiovaikuttamista, jossa muodolla pyritään häivyttämään todelliset tarkoitusperät.

Vilén toteaa, että voidaan jopa arvella, että Kansalaisen kaltaisella sivustolla voisi menestyessään olla MV-sivustoa kauaskantoisempia seurauksia medialukutaidon rapauttajana, sikäli kun se pystyy näennäisen neutraalilla nimellään ja tyylillään vetoamaan myös niihin, jotka eivät esimerkiksi MV:tä uskoisi. Siksi sivusto on aiheellista ottaa esille artikkelissa, jonka aiheena on lähdekritiikki ja medialukutaito.

Edellä mainituilla perusteilla Yleisradio katsoo, ettei se ole loukannut Journalistin ohjeita.

Ratkaisu

JO 20: Olennainen asiavirhe on korjattava viipymättä ja niin, että se tavoittaa mahdollisimman kattavasti virheellistä tietoa saaneen yleisön. Korjaus on julkaistava sekä tiedotusvälineen toimituksellisilla verkkosivuilla että julkaisussa tai kanavassa, jossa virhe on alun perin ollut. 

Ylen Kuningaskuluttajan mediakriittisen Valheenpaljastaja-artikkelisarjan jutussa käsiteltiin ja arvioitiin erilaisia valemedioita. 

Kantelija on jutussa mainitun Kansalainen-sivuston päätoimittaja. Sivusto on listattu alaotsikon ”Kotimaiset vale- ja vihamediat” alle. Kantelijan mukaan jutussa oli virhe, kun siinä väitettiin, että alaotsikon alla mainituilla sivustoilla ei ole vastaavia päätoimittajia. Yle teki juttuun Journalistin ohjeiden mukaisen korjauksen, jonka mukaan Kansalainen-sivustolla on päätoimittaja.

Kantelijan mukaan jutussa oli muitakin virheellisiä väitteitä. Hän tulkitsi, että jutussa väitettiin virheellisesti, että Kansalaisen agenda olisi islamofobinen ja maahanmuuttovastainen, sivuilla olisi feikkiuutisia, uutisia olisi ”varastettu” muilta medioilta ja sivustolla olisi anonyymeja juttuja. 

Neuvoston mukaan väitteitä islamofobisuudesta, maahanmuuttovastaisuudesta ja feikkiuutisista ei kuitenkaan yhdistetty suoraan Kansalaiseen. Jutussa ei sanottu mitään juttujen ”varastamisesta”. Siinä vain todettiin, että valemedioissa on muualta kopioituja uutisia eikä kirjoittajien nimiä tyypillisesti julkaista. Väitteet juttujen kopioimisesta ja anonyymeista tekijöistä tuotiin kuitenkin esiin ainoastaan esimerkinomaisena valemedioiden toimintana.

Kantelijan mukaan Kansalainen oli jutussa virheellisesti leimattu vihamediaksi. Neuvosto toteaa, että Kuningaskuluttajan jutussa nimenomaan eriteltiin eri sivustojen erilaisia luonteita eikä alaotsikkoa ”Kotimaiset vale- ja vihamediat” voinut tulkita siten, että kaikki sen alla listatut sivustot olisivat ”vihamedioita”.

Kantelija ei ilmeisesti hyväksy sivustonsa kutsumista myöskään ”valemediaksi”. 

Valemediat on yhteiskunnallisesti merkittävä aihe, jota tiedotusvälineiden täytyy saada käsitellä valitsemastaan näkökulmasta. 

Kuningaskuluttajan jutussa oli kutsuttu valemediaksi sellaisia sivustoja, jotka eivät perustu omaan journalistiseen tiedonhankintaan, vaan muiden tuottaman sisällön kopioimiseen ja muunteluun, ja jotka eivät kaikilta osin noudata perinteisen uutismedian toimintatapoja. Neuvosto korostaa, että tiedotusvälineellä on oikeus valita näkökulmansa ja käyttämänsä ilmaisut silloinkin, kun ne ovat kiistanalaisia.

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Ylen Kuningaskuluttaja ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.

Ratkaisun tekivät:

Elina Grundström (pj), Pirjo Auvinen, Hannu Helineva, Jyrki Huotari, Ulla Järvi, Anssi Järvinen, Pasi Kivioja, Antti Kokkonen, Heikki Kuutti, Venla Mäntysalo, Arja Lerssi-Lahdenvesi ja Heikki Valkama

Tämä päätös on avattu 6482 kertaa