PÄÄTÖKSET

Vapauttava 6654/AL/17
Seiska

Lainaaminen

Lehti kertoi verkkosivuillaan julkisuuden henkilöiden erosta sekä sen mahdollisesta syystä eli toisen puolison mahdollisesta kumppanista. Erosta oli kerrottu toisessa tiedotusvälineessä 42 minuuttia aikaisemmin. Lehti mainitsi ensin asiasta kertoneen tiedotusvälineen leipätekstissä, mutta ei otsikossa. Tämä oli riittävää, sillä jutussa oli eri näkökulma, uusia tietoja ja se perustui lehden omaan tiedonhankintaan.

Vapauttava 6653/AL/17
Seiska

Lainaaminen

Lehti kertoi verkkosivuillaan presidentin hautajaisohjelmassa olleesta virheestä. Sama tieto oli kerrottu toisessa tiedotusvälineessä 25 minuuttia aikaisemmin. Lehti mainitsi ensin asiasta kertoneen tiedotusvälineen leipätekstissä, mutta ei otsikossa. Tämä oli riittävää, sillä juttu perustui lehden omaan tiedonhankintaan hautajaisissa.

Vapauttava 6652/AL/17
Seiska

Lainaaminen

Lehti kertoi verkkosivuillaan julkisuuden henkilön yhteistyösopimuksen päättymisestä. Sama tieto oli kerrottu toisessa tiedotusvälineessä kaksi ja puoli tuntia aikaisemmin. Lehti mainitsi ensin asiasta kertoneen tiedotusvälineen leipätekstissä, mutta ei otsikossa. Tämä oli riittävää, sillä juttu perustui lehden itsenäiseen tiedonhankintaan.

Langettava 6650/Yle/17
Yle

Lainaaminen, totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkastaminen, lähdekritiikki, kuvan harhaanjohtava käyttö, olennainen asiavirhe

Yle kertoi verkkosivuillaan ja pääuutislähetyksessään puna-armeijan kouluttaneen hirviä taistelutarkoituksiin. Jutuissa oli olennaisia asiavirheitä. Tiedot oli saatu uudesta turisteille suunnatusta museosta, mutta niiden alkuperäisenä lähteenä oli venäläisen lehden aprillipila. Yle korjasi noin kuukautta myöhemmin tv-uutisten virheitä pääuutislähetyksessään, mutta korjausta ei tehty Journalistin ohjeiden mukaisesti viipymättä. Lisäksi Yle teki aiheesta verkkosivuilleen jatkojutun, jossa alkuperäisen jutun tiedot todettiin kiistanalaisiksi. Verkkosivuilla julkaistun alkuperäisen jutun virheitä ei kuitenkaan korjattu Journalistin ohjeiden mukaisesti ja korjausten jälkeenkin Yle käytti jutussa manipuloitua kuvaa kertomatta siitä yleisölle. Jatkojuttu perustui kuitenkin Ylen omaan tiedonhankintaan, joten siinä ei ollut tarpeen mainita muita lähteitä.

Langettava 6649/SL/17
Iltalehti

Lainaaminen, totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkastaminen, lähdekritiikki, kuvan harhaanjohtava käyttö, olennainen asiavirhe

Lehti kertoi printtilehdessä ja kahdessa verkkosivuillaan julkaistussa puna-armeijan kouluttaneen hirviä taistelutarkoituksiin. Jutuissa oli olennaisia asiavirheitä. Tiedot oli saatu uudesta turisteille suunnatusta museosta, mutta niiden alkuperäisenä lähteenä oli venäläisen lehden aprillipila. Lehti teki aiheesta printtilehteen ja verkkosivuilleen jatkojutut, mutta ei korjannut alkuperäisten juttujen virheitä Journalistin ohjeiden mukaisesti. Jatkojutut perustuivat lehden omaan tiedonhankintaan, joten niissä ei ollut tarpeen mainita muita lähteitä. Lisäksi lehti käytti jutuissa manipuloituja kuvia kertomatta siitä yleisölle. 

Langettava 6648/SL/17
Iltalehti

Lainaaminen

Iltalehti kertoi lööpissä, lehden kannessa ja jutussa julkisuuden henkilön elämäntapahtumista. Juttu perustui kokonaan toisessa tiedotusvälineessä julkaistuun blogiin. Lähde mainittiin ensimmäisen kerran jutun alussa. Juttu perustui niin selvästi toisen tiedotusvälineen aineistoon, että lähteenä ollut tiedotusväline olisi pitänyt mainita jo lööpissä, kannessa sekä jutun otsikossa.

Langettava 6646/SL/17
Iltalehti

Totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkastaminen, lähdekriittisyys, olennainen asiavirhe

Lehti kertoi verkkosivuillaan tarinan pastorista, joka joutui krokotiilien syömäksi yritettyään kävellä veden päällä. Juttu perustui verkossa levinneeseen sepitteelliseen kertomukseen. Lehti ei oikaissut virhettään asianmukaisesti, kun se poisti jutun verkkosivuiltaan kertomatta siitä yleisölle. 

 

Langettava 6630/YLE/17
Yle

Journalistinen päätösvalta, piilomainonta

Ylen paikallistoimituksen Instagram-tilillä vieraili viikonloppuisin toimituksen ulkopuolisia henkilöitä. He saivat julkaista sisältöjä täysin itsenäisesti Ylen paikallistoimituksen tilillä. Tämä oli journalistisen päätösvallan luovuttamista. Vieraiden julkaisemat sisällöt eivät kuitenkaan olleet mainosmaisia.

Langettava 6623/AL/17
Kaksplus

Totuudenmukainen tiedonvälitys, lähdekritiikki, tietojen tarkistaminen

Lehti julkaisi Facebook-tilillään blogitekstin, jossa esitettiin lähdekritiikittömiä ja tarkistamattomia väitteitä rokottamisesta. Kirjoittaja toi tekstissä esille, ettei hän ollut pyrkinyt lähdekritiikkiin tai totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen, eikä tarkistanut tietoja. Yleisö ei voinut erottaa tosiasioita sepitteestä. 

Langettava 6615/SL/17
Iltalehti

Piilomainonta, konserniyhteys

Lehti julkaisi verkkosivuillaan jutun erikoisesta ajoneuvosta. Juttu oli tehty journalistisin perustein ja konserniyhteys jutun lopussa mainittuun automyyntipalveluun oli merkitty asianmukaisesti. Jutun sisällä oleva linkki ja kehotus siirtyä automyyntipalveluun oli kuitenkin piilomainontaa.

Vapauttava 6604/SL/17
Savon Sanomat

Kielteinen julkisuus, samanaikainen kuuleminen.

Kantelija joutui Savon Sanomien jutussa kielteiseen julkisuuteen. Julkisuus ei kuitenkaan ollut erittäin kielteistä eikä lehdellä ollut velvollisuutta kuulla häntä samanaikaisesti. 

Langettava 6599/MTV/17
MTV

Virheen korjaus, olennainen asiavirhe, kielteinen julkisuus, samanaikainen kuuleminen, totuudenmukainen tiedonvälitys

MTV kertoi jutussa käräjäoikeuden tuomiosta. Jutusta sai käsityksen, että kantelija oli osallistunut erittäin epäasiallisiin keskusteluihin Whatsapp-viestiryhmässä. Tämä oli olennainen asiavirhe, eikä kantelijaa ollut yritetty kuulla samassa yhteydessä. Tiedotusväline ei korjannut juttuaan kantelijan oikaisupyynnön jälkeen. Julkisuus oli niin kielteistä, ettei edes oma kannanotto olisi sitä korjannut.

Langettava 6598/SL/17
Ilta-Sanomat

Virheen korjaus, olennainen asiavirhe, kielteinen julkisuus, samanaikainen kuuleminen, totuudenmukainen tiedonvälitys

Lehti kertoi jutussa käräjäoikeuden tuomiosta. Jutusta sai käsityksen, että kantelija oli osallistunut erittäin epäasiallisiin keskusteluihin Whatsapp-viestiryhmässä. Tämä oli olennainen asiavirhe, eikä kantelijaa ollut yritetty kuulla samassa yhteydessä. Lehti poisti kantelijan nimen jutusta, mutta ei kertonut korjauksesta Journalistin ohjeiden mukaisesti yleisölle. Julkisuus oli niin kielteistä, ettei edes oma kannanotto olisi sitä korjannut.

Langettava 6597/SL/17
Iltalehti

Virheen korjaus, olennainen asiavirhe, kielteinen julkisuus, samanaikainen kuuleminen, totuudenmukainen tiedonvälitys

Lehti kertoi kahdessa jutussa käräjäoikeuden tuomiosta. Jutuista sai käsityksen, että kantelija oli osallistunut erittäin epäasiallisiin keskusteluihin Whatsapp-viestiryhmässä. Tämä oli olennainen asiavirhe, eikä kantelijaa ollut yritetty kuulla samassa yhteydessä. Lehti korjasi virheensä asianmukaisesti, mutta se ei riittänyt poistamaan juttujen perusteella syntynyttä erittäin kielteistä julkisuutta. Julkisuus oli niin kielteistä, ettei edes oma kannanotto olisi sitä korjannut.

Langettava 6593/YLE/17
Yle

Totuudenmukainen tiedonvälitys, virheen korjaus, tietojen tarkistaminen

Ylen verkkojutussa tulkittiin virheellisesti kantelijan tekstiä, joka oli julkaistu nimettömänä kansanedustajan Facebook-sivulla. Yle ei oikaissut juttuaan kantelijan pyynnöstä huolimatta. Langettava äänin 8-2. Lopussa eriävä mielipide.

Vapauttava 6581/SL/17
Savon Sanomat

Kielteinen julkisuus, samanaikainen kuuleminen, oma kannanotto, olennainen asiavirhe, yksityisyyden suoja

Lehti kertoi eläinlääkärin saaneen sakot poliisin vastustamisesta. Häntä epäiltiin myös eläinsuojelurikoksesta, mutta tämä syyte hylättiin. Eläinlääkäri saattoi olla tunnistettavissa jutusta, mutta hän ei joutunut erittäin kielteisen julkisuuden kohteeksi. Jutussa ei ollut asiavirheitä eikä se loukannut yksityisyyden suojaa.

Vapauttava 6569/PL/17
Lauttasaari-Lehti

Virheen korjaus

Lehti lyhensi puolueen nimen kuntavaaligallupista julkaisemassaan taulukossa. Puolueen nimi oli kuitenkin oikein jutussa, johon taulukko liittyi. Kyseessä ei ollut olennainen asiavirhe. 

Vapauttava 6565/SL/17
Iltalehti

Piilomainonta, konserniyhteys

Iltalehti julkaisi verkkosivuillaan asuntojen hintatasoa käsittelevän jutun. Jutun kuvat ja tiedot olivat peräisin samaan konserniin kuuluvasta asuntoilmoituspalvelusta ja juttu sisälsi linkkejä palvelussa oleviin myyntikohteisiin. Juttu täytti kuitenkin Journalistin ohjeiden minimivaatimukset, koska siihen oli valittu asumissivustolle sopiva journalistinen näkökulma. Lehti mainitsi konserniyhteyden asianmukaisesti.

Langettava 6548/SL/17
Satakunnan Kansa

Erittäin kielteinen julkisuus, samanaikainen kuuleminen, oma kannanotto, totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkastaminen, lähdekritiikki, otsikko

Lehti kertoi viidessä laajassa jutussa noin kolmen viikon aikana lääkärin määränneen holtittomasti päihdekäyttöön soveltuvia lääkkeitä. Julkisuus oli erittäin kielteistä ja lääkäri oli selvästi tunnistettavissa jutuista. Häntä ei siitä huolimatta kuultu yhdessäkään jutussa, eikä edes pyritty uskottavasti tavoittelemaan. Kantelija sai julkaista oman kannanoton juttusarjan päättymisen jälkeen. Hän joutui kuitenkin niin kielteisen julkisuuden kohteeksi, ettei oma kannanotto riittänyt sitä korjaamaan.

 

Langettava 6547/YLE/17
Yle

Virheen korjaus, olennainen asiavirhe

Yle julkaisi verkkosivuillaan uutisen, jossa oli olennainen asiavirhe. Virheestä oli tehty kaksi oikaisupyyntöä, mutta Yle korjasi virheen vasta saatuaan tiedon kantelusta.

<< 1 2 3 4 5 6 7 8  ... >> 

Vapauttava 6343/YLE/16

Vastaaja: Yle

Asia: Virheen korjaus

Ratkaistu: 14.12.2016

Yle julkaisi jutun, jossa listattiin valemedioita. Jutussa ei oikaisun jälkeen ollut asiavirheitä.

Kantelu 27.9.2016

Kantelu kohdistuu Ylen Kuningaskuluttaja-ohjelman verkkosivulla 16.9.2016 julkaistuun juttuun ”Valheenpaljastaja: Varoituslista valemedioista – älä luota näihin sivustoihin”.

http://yle.fi/aihe/artikkeli/2016/09/16/valheenpaljastaja-varoituslista-valemedioista-ala-luota-naihin-sivustoihin

Kantelijan mukaan Kuningaskuluttajan jutussa väitettiin Kansalainen.fi-mediasivuston kuuluvan niin sanottuun vale- ja vihamediaan ja Kansalaista verrattiin muun muassa MV-lehteen. Lisäksi jutussa väitettiin, että Kansalaisen agenda olisi islamofobinen ja maahanmuuttovastainen, sivuilla olisi "feikkiuutisia" ja uutisia olisi varastettu muilta medioilta. Edelleen väitettiin Kansalaisen sivuilla olevan anonyymejä artikkeleita, joissa ei mainita jutun kirjoittajaa, ja että sivuilla ei ylipäätään olisi mitään yhteystietoja ja esimerkiksi vastaava päätoimittaja puuttuisi. Tieto päätoimittajasta korjattiin Ylelle lähetyn oikaisupyynnön jälkeen, mutta korjaamatta jätettiin kantelijan mielestä oleellisin seikka, kun Kansalainen.fi on edelleen Kuningaskuluttajan sivuilla mainittu niin sanottuna vihamediana. 

Kantelija arvelee, että Kuningaskuluttajan toimituksessa ei ollut luettu yhtään ainutta Kansalaisen juttua tai perehdytty sivujen sisältöön lainkaan. Kantelijan mukaan sivuston jutut ovat hieman erilaisia kuin suurten mediatalojen jutut, mutta eivät rasistisia, muukalaisvihamielisiä tai islamofobisia. Kantelija toteaa, että jokaisen jutun yhteydessä on mainittu jutun kirjoittaja ja sivuilla on mainittu päätoimittaja.

Kantelijan mukaan jutussa ollut mustamaalaaminen on ollut omiaan aiheuttamaan vahinkoa liiketoiminnassa. Vaikka Kansalainen.fi on pieni uutissivusto, vihamediaksi leimaaminen vaikeuttaa mediasivuston muita sivutoimia, kantelija perustelee. Hänen mukaansa Kuningaskuluttaja ei ole antanut minkäänlaista mahdollisuutta oikaisuun, julkaissut vastinetta tai ottanut asian tiimoilta etukäteen yhteyttä Kansalainen.fi-mediaan. Kantelija vaatii, että Kuningaskuluttajan sivuilta poistetaan Kansalainen.fi:tä koskevat tiedot ja maininnat ja että Yle Kuningaskuluttaja oikaisee juttunsa kertoen erehtyneensä ja tehneensä virheellistä ja tarkistamatonta uutisointia koskien Kansalainen.fi-mediaa.

Yleisradion vastaus 13.10.2016

Ylen Luovien sisältöjen vastaava toimittaja Ville Vilén sanoo, että Valheenpaljastaja on artikkelisarja, jonka aiheena on fakta ja fiktio niin uutisissa kuin sosiaalisessa mediassa. Yksi palstan tavoitteista on tehdä verkkoaineistojen faktantarkistustaidoista valtavirtaa. Siksi Valheenpaljastajassa on opetettu muun muassa kuvahuijausten ja feikkiprofiilien jäljittämistä. Lisäksi Valheenpaljastaja pyrkii avaamaan valemedian toimintatapoja ja osoittamaan, miten jopa vääräksi todistettu tieto saatetaan ottaa kritiikittä vastaan. Kyseisessä jutussa listattiin viha- ja valemedioiden lisäksi myös salaliittoteoriasivustoja ja satiiria. 

Vilénin mukaan valemedia-termiä käytettiin tässä yhteydessä kuvaamaan niitä toimintatapoja, joilla valemediaksi nimetyt sivustot toimivat. Näille sivustoille on ominaista uutismediana esiintyminen ilman, että ne sitoutuvat noudattamaan Journalistin ohjeita. 

Jutussa luonnehdittiin Kansalainen.fi-sivustoa seuraavasti: “MV-lehden vanavedessä syntyneitä sivustoja, jotka toivovat menestyvänsä samaa reseptiä hieman muunnellen. Näitä yhdistävät uutissivustoina esiintyminen – ne eivät siis näytä ulkoisesti pelkästään blogeilta. Ne saattavat esimerkiksi kopioida uutisen jostain toisaalta ja kirjata loppuun omia näkemyksiään aiheesta.”

Verkkomedia Kansalainen ilmoittaa toimialansa olevan uutistoimisto. Vilénin mukaan sen toiminta ei kuitenkaan noudata luotettavalle uutismedialle kuuluvia toimintatapoja. Kansalainen.fi mainittiin artikkelissa, koska se on hyvin saman tyyppinen kuin moni muu MV-lehden jälkeen perustettu, lähinnä maahanmuuttoon keskittyvä uutissivustoa imitoiva sivusto. Kantelija syyttää artikkelia sivustonsa leimaamisesta rasistiseksi, islamofobiseksi ja maahanmuuttovastaiseksi. Vilénin mukaan tämä ei pidä paikkaansa. Edellä mainitut luonnehdinnat liitettiin artikkelissa MV-verkkosivustoon ja sen kolmeen sisarjulkaisuun. Artikkelissa todetaan selvästi, että Kansalainen.fi:n toimintatapa on erilainen kuin MV:n.

Vilénin mukaan sivusto eroaa muista artikkelissa mainituista sivustoista myös siinä, että sillä on nimetty päätoimittaja. Tämä tieto puuttui artikkelista aluksi. Kun kantelija huomautti asiasta, virhe
korjattiin viipymättä. Sen sijaan vaatimukseen sivuston poistamisesta artikkelista ei suostuttu, koska sivuston toimintatavat täyttävät valemedian tunnusmerkit.

Kantelijan mukaan Kansalainen.fi-sivuston kaikkiin artikkeleihin olisi merkitty kirjoittajan nimi. Näin ei Vilénin mukaan kuitenkaan ole. Juttuja julkaistaan myös nimimerkeillä ja tekstejä kopioidaan suoraan muilta sivustoilta (esimerkiksi sanomalehdistä, poliisilta ja Maahanmuuttovirastolta). Jutuissa jää usein myös epäselväksi, kenen jutusta lopulta on kyse: tekijäksi jutun ylälaitaan merkityn henkilön vai saman juttuun alalaitaan lähteeksi merkityn tahon. Moni sivuston juttu on myös esimerkiksi "VK-työryhmän" tekemä. Kun klikkaa nimeä "VK-työryhmä", alta paljastuu nimi tai kirjoittajaprofiili nimeltä Paavo Tajukangas. 

Vilén kirjoittaa, että Paavo Tajukangas on ilmeisesti Ruotsissa asuva nimimerkkikirjoittaja, jolla on rasistissävytteinen maahanmuuttoasioihin keskittyvä blogi ja Youtube-kanava. Moni Tajukankaan Kansalainen.fi-sivustolle kirjoittamista aiheista on esillä myös hänen omassa blogissaan. Tajukankaan toimintatavasta kertoo Vilénin mukaan se, että Valheenpaljastaja-artikkelin ilmestyttyä nimimerkki Paavo Tajukangas soitti jutun kirjoittaneelle toimittajalle ja nauhoitti puhelun kertomatta asiasta. Hän julkaisi puhelusta tekemänsä nauhoituksen luvatta nettisivuillaan, Youtube-kanavallaan ja Hommaforumilla, ja tämän pohjalta muun muassa MV-sivusto ja Uutismaailma tekivät toimittajasta juttuja, joissa salanauhoitus nimettiin haastatteluksi. Youtube-nauhoituksen julkaisemisen yhteydessä käytettiin Kansalainen.fi-verkkosivun logoa. Julkaisun jälkeen toimittaja sai runsaasti vihapostia, mukaan lukien yhden tappouhkauksen.

Vilénin mukaan Kansalaisen toimintatapa on erilainen kuin esimerkiksi MV-sivuston. Sivuston tyylilaji on maltillisempi: se ei viljele herjauksia eikä käytä vaikkapa sanaa matu ("maahantunkeutuja"). Tämä ei poista sisällön tarkoitushakuisuutta, jonka jo aihepiirin rajaus paljastaa. Kansalainen.fi kerää sivuilleen aineistoa, joka kertoo pääasiassa maahanmuuton ongelmista. Yle on koonnut useita esimerkkejä Kansalainen.fi:n jutuista, jotka perustuvat virheelliseen tietoon. Lisäksi sivusto sisältää paikoin lähes identtistä materiaalia esimerkiksi MV-sivuston, Finnleaksin ja muiden vihasivustojen kanssa. Kansalainen.fi myös julkaisee Suomen Sisun tiedotteita lähes sellaisenaan. Kansalainen.fi myös kopioi toisten tekstejä ja valokuvia kreditoimatta asianmukaisesti, Vilén toteaa.

Väite siitä, että toimituksessa ei olisi tutustuttu sivustoon, ei Vilénin mukaan pidä paikkaansa. Toimituksessa on tutustuttu sivustoon. Se, että esimerkiksi tieto päätoimittajasta puuttui, johtui siitä, että nimi löytyi erikoisesta paikasta ja että tietoa päätoimittajasta ei aina sivuilla ole ollut.

Niin ikään väite siitä, että Yleisradio ei olisi antanut mahdollisuutta oikaisuun, ei Vilénin mukaan pidä paikkaansa. Kantelijan ilmoittama virheellinen tieto korjattiin välittömästi. Kantelussaan kantelija väittää myös tarjonneensa Ylelle vastinetta julkaistavaksi. Tämä ei Vilénin mukaan pidä paikkaansa. Käydyissä sähköpostikeskusteluissa kantelija ei ole ilmaissut millään tavalla toivetta saada julkaistua vastine. Kantelussa esitetään myös, että Ylen olisi ennen artikkelin julkaisua tullut ottaa yhteyttä Kansalaiseen. Kyseessä ei kuitenkaan ollut haastattelu, vaan listaus, missä Kansalainen.fi mainitaan esimerkkinä kolmen muun tahon kanssa MV-sivuston vanavedessä syntyneistä tahoista.

Vilénin mukaan mediakriittisessä artikkelissa täytyy voida kertoa myös sellaisesta vale- ja vihatoiminnasta, joka piiloutuu näennäisen neutraliteetin taakse – hyvässä journalismissa on voitava katsoa myös kulissien taakse. Kansalaisen toiminta on klassista informaatiovaikuttamista, jossa muodolla pyritään häivyttämään todelliset tarkoitusperät.

Vilén toteaa, että voidaan jopa arvella, että Kansalaisen kaltaisella sivustolla voisi menestyessään olla MV-sivustoa kauaskantoisempia seurauksia medialukutaidon rapauttajana, sikäli kun se pystyy näennäisen neutraalilla nimellään ja tyylillään vetoamaan myös niihin, jotka eivät esimerkiksi MV:tä uskoisi. Siksi sivusto on aiheellista ottaa esille artikkelissa, jonka aiheena on lähdekritiikki ja medialukutaito.

Edellä mainituilla perusteilla Yleisradio katsoo, ettei se ole loukannut Journalistin ohjeita.

Ratkaisu

JO 20: Olennainen asiavirhe on korjattava viipymättä ja niin, että se tavoittaa mahdollisimman kattavasti virheellistä tietoa saaneen yleisön. Korjaus on julkaistava sekä tiedotusvälineen toimituksellisilla verkkosivuilla että julkaisussa tai kanavassa, jossa virhe on alun perin ollut. 

Ylen Kuningaskuluttajan mediakriittisen Valheenpaljastaja-artikkelisarjan jutussa käsiteltiin ja arvioitiin erilaisia valemedioita. 

Kantelija on jutussa mainitun Kansalainen-sivuston päätoimittaja. Sivusto on listattu alaotsikon ”Kotimaiset vale- ja vihamediat” alle. Kantelijan mukaan jutussa oli virhe, kun siinä väitettiin, että alaotsikon alla mainituilla sivustoilla ei ole vastaavia päätoimittajia. Yle teki juttuun Journalistin ohjeiden mukaisen korjauksen, jonka mukaan Kansalainen-sivustolla on päätoimittaja.

Kantelijan mukaan jutussa oli muitakin virheellisiä väitteitä. Hän tulkitsi, että jutussa väitettiin virheellisesti, että Kansalaisen agenda olisi islamofobinen ja maahanmuuttovastainen, sivuilla olisi feikkiuutisia, uutisia olisi ”varastettu” muilta medioilta ja sivustolla olisi anonyymeja juttuja. 

Neuvoston mukaan väitteitä islamofobisuudesta, maahanmuuttovastaisuudesta ja feikkiuutisista ei kuitenkaan yhdistetty suoraan Kansalaiseen. Jutussa ei sanottu mitään juttujen ”varastamisesta”. Siinä vain todettiin, että valemedioissa on muualta kopioituja uutisia eikä kirjoittajien nimiä tyypillisesti julkaista. Väitteet juttujen kopioimisesta ja anonyymeista tekijöistä tuotiin kuitenkin esiin ainoastaan esimerkinomaisena valemedioiden toimintana.

Kantelijan mukaan Kansalainen oli jutussa virheellisesti leimattu vihamediaksi. Neuvosto toteaa, että Kuningaskuluttajan jutussa nimenomaan eriteltiin eri sivustojen erilaisia luonteita eikä alaotsikkoa ”Kotimaiset vale- ja vihamediat” voinut tulkita siten, että kaikki sen alla listatut sivustot olisivat ”vihamedioita”.

Kantelija ei ilmeisesti hyväksy sivustonsa kutsumista myöskään ”valemediaksi”. 

Valemediat on yhteiskunnallisesti merkittävä aihe, jota tiedotusvälineiden täytyy saada käsitellä valitsemastaan näkökulmasta. 

Kuningaskuluttajan jutussa oli kutsuttu valemediaksi sellaisia sivustoja, jotka eivät perustu omaan journalistiseen tiedonhankintaan, vaan muiden tuottaman sisällön kopioimiseen ja muunteluun, ja jotka eivät kaikilta osin noudata perinteisen uutismedian toimintatapoja. Neuvosto korostaa, että tiedotusvälineellä on oikeus valita näkökulmansa ja käyttämänsä ilmaisut silloinkin, kun ne ovat kiistanalaisia.

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Ylen Kuningaskuluttaja ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.

Ratkaisun tekivät:

Elina Grundström (pj), Pirjo Auvinen, Hannu Helineva, Jyrki Huotari, Ulla Järvi, Anssi Järvinen, Pasi Kivioja, Antti Kokkonen, Heikki Kuutti, Venla Mäntysalo, Arja Lerssi-Lahdenvesi ja Heikki Valkama

Tämä päätös on avattu 4051 kertaa