2016 PÄÄTÖKSET

Vapauttava 6374/SL/16
Sunnuntaisuomalainen

Haastattelu

Sunnuntaisuomalaisen jutun näkökulma ja haastateltavat tarkentuivat ensimmäisen haastattelun tekemisen jälkeen. Se ei muuttanut lausumien asiayhteyttä eikä antanut oikeutta haastattelun perumiseen. 

Vapauttava 6350/SL/16
Kaleva

Yksityisyyden suoja, rikosepäillyn tunnistaminen

Lehti kertoi vakavasta rikoksesta ja julkaisi tietoja epäillyn taustasta ja yhteiskunnallisesta asemasta. Tietojen julkaiseminen oli perusteltua, eikä lehti antanut syytä yhdistää niitä maassa asuvaan henkilöön, koska jutussa todettiin useita kertoja, että epäilty on ulkomailla.

Vapauttava 6348/YLE/16
Yle Uutiset

Ihmisarvon kunnioittaminen

Yleisradio kertoi verkkosivuillaan poliisin kiinni ottamien henkilöiden etnisen taustan. Se oli tässä tapauksessa asiaankuuluvaa, koska kyseessä oli alueellisesti merkittävä ilmiö.

Vapauttava 6343/YLE/16
Yle

Virheen korjaus

Yle julkaisi jutun, jossa listattiin valemedioita. Jutussa ei oikaisun jälkeen ollut asiavirheitä.

Vapauttava 6335/TV/16
MTV

Yksityisyyden suoja, lasten esiintyminen mediassa, lainaaminen

MTV käytti julkisuuden henkilön Instagram-kuvaa osana verkkojuttuaan. Se ei loukannut kantelijan eikä hänen lapsensa yksityisyyden suojaa, ja kuvan lähde oli mainittu asianmukaisesti.

Vapauttava 6331/SL/16
Ilta-Sanomat

Totuudenmukainen tiedonvälitys, tietolähteiden käyttö

Verkkolehti teki lukijaäänestyksen Yhdysvaltojen presidentinvaalien voittajasta. Nettiäänestys saattoi joutua manipuloinnin kohteeksi.

Vapauttava 6321/YLE/16
Yle Svenska

Totuudenmukainen tiedonvälitys, virheen korjaus

Svenska Yle julkaisi verkkosivuillaan kulttuurikolumnin. Kolumnista poistettiin arvailuja, mutta siinä ei ollut asiavirheitä.

Vapauttava 6320/YLE/16
Svenska Yle

Haastateltavan oikeudet

Svenska Yle lähetti haastattelun uutislähetyksessään keskusteluohjelman ennakkojuttuna. Haastattelun käyttämisestä saman tiedotusvälineen verkkosivulla ei ollut välttämätöntä mainita ennakkoon, koska haastateltavan voi olettaa tunteneen median käytäntöjä.

Langettava ja vakava huomautus 6319/R/16
Radio Suomipop

Ihmisarvon kunnioittaminen

Radion aamujuontajat soittivat Välimereltä pelastetuista Eurooppaan pyrkijöistä kertovan uutisähkeen tehosteena Mikki Hiiri merihädässä -lastenlaulua ja vitsailivat asiasta. Tämä loukkasi Eurooppaan pyrkijöiden ihmisarvoa.

Langettava 6316/R/16
Radio Suomipop

Totuudenmukainen tiedonvälitys, ihmisarvon kunnioittaminen

Vahvasti päihtynyttä julkisuuden henkilöä haastateltiin suorassa radiolähetyksessä. Hänen ihmisarvoaan ei kunnioitettu, eikä yleisö voinut erottaa tosiasioita sepitteestä.

Langettava 6300/SL/16
Iltalehti

Rikosepäillyn tunnistaminen

Iltalehti kertoi rikoksesta epäillyn henkilön tunnistetiedot niin tarkasti, että se johti hänen tunnistamiseensa. 

Vapauttava 6298/SL/16
Ilta-Sanomat

Virheen korjaus, uhrin hienotunteinen kohtelu

Lehti kertoi pahoinpitelystä, jonka tekijä on kuollut. Jutussa ei ollut virheitä, ja se käsitteli kuollutta pahoinpitelijää riittävän hienotunteisesti, koska hänen henkilöllisyyttään ei kerrottu.

Langettava 6295/SL/16
Helsingin Sanomat

Totuudellinen tiedonvälitys, virheen korjaus

Lehti kertoi, että tutkimuslaitos on aloittamassa uuden selvityksen tiedevilpistä. Jutussa käytettiin virheellisesti termiä ”läpimurtotapaus”, joka antoi väärän kuvan jutussa käsitellystä tutkimuksesta. Lehti ei pyydettäessä oikaissut tietoja.

Vapauttava 6287/SL/16
Helsingin Sanomat

Yksityisyyden suoja, lasten esiintyminen mediassa, otsikko

Lehti käsitteli tunnettua rokotusten vastustajaa, vaikka tämä ei suostunut haastatteluun. Juttu ei loukannut hänen tai hänen lapsensa yksityiselämän suojaa. Lapsesta julkaistiin mahdollisimman vähän tunnistamiseen johtavia tietoja. Tiedoilla oli suuri yhteiskunnallinen merkitys.

Vapauttava 6283/SL/16
Iltalehti

Erittäin kielteinen julkisuus

Lehti kuvaili kauppakeskuksen muslimeille suunnattua ramadan-juhlaa vastustanutta mielenosoitusta otsikossaan ”rasistiseksi”. Kantelija ei joutunut jutussa erittäin kielteiseen julkisuuteen.

Vapauttava 6278/SL/16
Helsingin Sanomat

Virheen korjaus

Lehti kertoi televisiossa esitettävästä dokumentista. Jutussa oli epätarkkuus, jonka lehti oikaisi verkkosivuillaan mutta ei printtilehdessä. Kyse ei kuitenkaan ollut olennaisesta asiavirheestä.

Langettava 6277/SL/16
Helsingin Sanomat

Totuudellinen tiedonvälitys

Lehti kertoi tiedevilppiä selvittäneistä raporteista. Lehti antoi lukijoilleen virheellisen kuvan selvitysten sisällöstä, eikä oikaissut olennaista asiavirhettä.

Vapauttava 6274/SL/16
Österbottens Tidning

Totuudenmukainen tiedonvälitys, lähdekritiikki, haastateltavan oikeudet

Lehti julkaisi reportaasijutun uskonnollisesta yhteisöstä ja sen pastorista. Lehti kyseenalaisti pastorin kertomia ihmekokemuksia. 

Langettava 6271/SL/16
Kauppalehti

Piilomainonta, toimittajan asema

Lehti julkaisi blogitekstin yrittäjän tietoturvasta. Blogin kirjoittaja oli mukana yrityksessä, joka myy tietoturvatuotteita. Teksti oli mainosmainen, ja siinä oli kaksi linkkiä yrityksen verkkosivuille. 

Vapauttava 6268/SL/16
Iltalehti

Virheen korjaus

Lehti kuvaili kauppakeskuksen muslimeille suunnattua ramadan-juhlaa vastustanutta mielenosoitusta sanalla ”rasistinen”.

<< 1 2 3 4 5 6 >> 

Vapauttava 6331/SL/16

Vastaaja: Ilta-Sanomat

Asia: Totuudenmukainen tiedonvälitys, tietolähteiden käyttö

Ratkaistu: 16.11.2016

Verkkolehti teki lukijaäänestyksen Yhdysvaltojen presidentinvaalien voittajasta. Nettiäänestys saattoi joutua manipuloinnin kohteeksi.

Kantelu 16.9.2016

Kantelu kohdistuu Ilta-Sanomien verkkosivuillaan 15.9.2016 julkaiseman jutun
”Hillary Clinton uhkui energiaa Pohjois-Carolinassa – ei merkkejä keuhkokuumeesta” yhteydessä julkaistuun lukijaäänestykseen ”Kumpi valitaan Yhdysvaltojen seuraavaksi presidentiksi?”.

http://www.iltasanomat.fi/ulkomaat/art-2000001261717.html

Kantelijan mukaan äänestyksen vastausten jakaantuminen pysyy koko ajan niin samoissa lukemissa, että hän pitää sitä täysin mahdottomana matemaattisesti. Kantelija on ottanut ylös äänien jakautumisen siitä saakka, kun ääniä oli annettu 400, siihen saakka, kun ääniä oli yli 30 000. Tulokset olivat lähes seurantajakson alusta ±1:n tarkkuudella 65 ja 35 prosenttia.

Kantelijan mukaan äänestystä on manipuloitu talon sisältä. Tämän tasoista manipulointia ei hänen mukaansa pysty ulkoa päin tekemään näin tarkalla prosentilla. Jos yrittäisi ulkoapäin masinoida tällaista, joutuisi lähettämään niin paljon palvelimelle kyselyitä, että se tulkittaisiin palveluntarjoajan päässä kyberhyökkäykseksi ja pääsy palvelimelle niistä ip-osoitteista estettäisiin. Kantelijan mukaan ulkopuolisen botittamisen seurauksena hajoavuutta pitäisi olla enemmän. 

Kantelijan kirjaamat tulokset:
400 ääntä: 60-40 (21:08) 
1020: 65-35 (21:12) 
1254: 65-35 (21:14)
1998: 65-35 (21:17)
2129: 65-35 (21:19) 
2483: 65-35 (21:20) 
3023: 65-35 (21:24) 
3237: 65-35 (21:26)
3423: 65-35 (21:27) 
3610: 65-35 (21:29)
4008: 65-35 (21:31) 
4624: 64-36 (21:35)
4994: 64-36 (21:38) 
10011: 65-35 (22:06) 
32371: 66-34 (10:07) 

Ilta-Sanomien vastaus 13.10.2016

Ilta-Sanomien vastaava päätoimittaja Tapio Sadeoja sanoo, että lehti ei ole millään tavalla manipuloinut nettiäänestyksen tulosta. Ota kantaa -äänestys on Ilta-Sanomien julkaisujärjestelmän elementti, joka toimii automaattisesti. Päätoimittajan mukaan toimitus ei pysty manuaalisesti lisäämään, poistamaan tai muuttamaan äänimääriä tai prosenttiosuuksia.

Päätoimittajan mukaan kantelu on otettu toimituksessa vakavasti, ja lehti on selvittänyt asiaa. Selvityksen perusteella on todettava, että on periaatteessa mahdollista, että äänestystulosta on ulkopuolelta manipuloitu, mutta varmaa se ei ole. Selvitysten perusteella näyttäisi, että kyseessä on yksittäistapaus, sikäli jos manipuloinnista on kyse.

Jo ennen kantelua Ilta-Sanomat on päätoimittajan mukaan pyrkinyt parantamaan äänestysjärjestelmää, ja tämä työ jatkuu edelleen. Päätoimittajan mukaan pyrkimys on saada nettisivuille äänestysjärjestelmä, joka on mahdollisimman luotettava ja turvallinen. Samalla on kuitenkin todettava, että sata prosenttista takuuta ei millekään nettijärjestelmälle voi nykyisenkaltaisessa maailmassa antaa: hakkeroinnin vaaraa ei voida sulkea kokonaan pois. Ei Ilta-Sanomissa, mutta ei muuallakaan. 

Päätoimittaja sanoo, että Ilta-Sanomat pyrkii kuitenkin parantamaan järjestelmää siten, että se estäisi koneellisen vaikuttamisen kyselyihin ulkopuolelta. Korjaustoimenpiteiden lisäksi Ilta-Sanomat kiinnittää erityistä huomiota nettiäänestysten tulosten seurantaan.


Ratkaisu

JO 8: Journalistin velvollisuus on pyrkiä totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen. 

JO 12: Tietolähteisiin on suhtauduttava kriittisesti. Erityisen tärkeää se on kiistanalaisissa asioissa, koska tietolähteellä voi olla hyötymis- tai vahingoittamistarkoitus.

Ilta-Sanomat julkaisi verkkosivuillaan 15.9.2016 lukijaäänestyksen, jossa kysyttiin: ”Kumpi valitaan Yhdysvaltojen seuraavaksi presidentiksi?”.

Äänien jakautuminen pysyi epäuskottavan muuttumattomana, vaikka verkkokeskustelussa kannustettiin keskustelijoita käymään äänestämässä Donald Trumpia. Myöhemmin Hillary Clinton kuitenkin lakkasi yllättäen saamasta ääniä, ja tulokset kääntyivät epäuskottavan selvästi Trumpin eduksi. 

Neuvosto kiinnittää huomiota siihen, että vaikka lukijaäänestykset ovat journalistista sisältöä, niiden manipuloiminen äänestyskehotusten levittämisellä tai muilla erilaisilla massaäänestämisen muodoilla on aina mahdollista. Huomattava osa yleisöstä tiedostaa tämän, ja pitää kyselyitä lähinnä viihdejournalismina. Tämä ei kuitenkaan poista tiedotusvälineen velvollisuutta käyttää harkintaa niiden julkaisemisessa.

Neuvosto toivoo, että tiedotusvälineet tiedostavat lukijaäänestysten ongelmat. Kiistanalaisissa aiheissa äänestyksiä on mahdollista manipuloida hyötymis- tai vahingoittamistarkoituksessa toimituksen ulkopuolelta. Äänestyksillä, joihin kuka tahansa voi osallistua anonyymisti, on lähinnä viihdearvoa, eivätkä ne sovellu hyvin kaikkien aiheiden käsittelyyn. Neuvosto toivoo, että tiedotusvälineet harkitsevat, millaisissa aiheissa yleisöäänestyksiä käytetään ja miten niiden epävarmuudet ja manipulaation mahdollisuudet tuodaan esiin, sekä pyrkivät teknisesti varmistamaan kyselyiden mahdollisimman suuren luotettavuuden.   

Ilta-Sanomien mukaan toimitus itse ei kyselyä manipuloinut, mutta lehden selvitysten mukaan ulkopuolinen manipulaatio on mahdollista. Neuvoston on mahdotonta selvittää, oliko Ilta-Sanomien lukijaäänestyksen tuloksiin vaikuttanut ulkopuolinen manipulaatio tai useat manipulaatiot, ja lehti on pyrkinyt parantamaan lukijaäänestystensä luotettavuutta.

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Ilta-Sanomat ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.

Ratkaisun tekivät:

Elina Grundström (pj), Pirjo Auvinen, Hannu Helineva, Jyrki Huotari, Jussi Lankinen, Anssi Järvinen, Riikka Kaihovaara, Riitta Raatikainen, Niklas Vainio, Arja Lerssi-Lahdenvesi, Heikki Valkama ja Johanna Vehkoo. 

Tämä päätös on avattu 2586 kertaa