6331/SL/16

Vapauttava

Verkkolehti teki lukijaäänestyksen Yhdysvaltojen presidentinvaalien voittajasta. Nettiäänestys saattoi joutua manipuloinnin kohteeksi.

Kantelu 16.9.2016

Kantelu kohdistuu Ilta-Sanomien verkkosivuillaan 15.9.2016 julkaiseman jutun

”Hillary Clinton uhkui energiaa Pohjois-Carolinassa – ei merkkejä keuhkokuumeesta” yhteydessä julkaistuun lukijaäänestykseen ”Kumpi valitaan Yhdysvaltojen seuraavaksi presidentiksi?”.

http://www.iltasanomat.fi/ulkomaat/art-2000001261717.html

Kantelijan mukaan äänestyksen vastausten jakaantuminen pysyy koko ajan niin samoissa lukemissa, että hän pitää sitä täysin mahdottomana matemaattisesti. Kantelija on ottanut ylös äänien jakautumisen siitä saakka, kun ääniä oli annettu 400, siihen saakka, kun ääniä oli yli 30 000. Tulokset olivat lähes seurantajakson alusta ±1:n tarkkuudella 65 ja 35 prosenttia.

Kantelijan mukaan äänestystä on manipuloitu talon sisältä. Tämän tasoista manipulointia ei hänen mukaansa pysty ulkoa päin tekemään näin tarkalla prosentilla. Jos yrittäisi ulkoapäin masinoida tällaista, joutuisi lähettämään niin paljon palvelimelle kyselyitä, että se tulkittaisiin palveluntarjoajan päässä kyberhyökkäykseksi ja pääsy palvelimelle niistä ip-osoitteista estettäisiin. Kantelijan mukaan ulkopuolisen botittamisen seurauksena hajoavuutta pitäisi olla enemmän. 

Kantelijan kirjaamat tulokset:

400 ääntä: 60-40 (21:08) 

1020: 65-35 (21:12) 

1254: 65-35 (21:14)

1998: 65-35 (21:17)

2129: 65-35 (21:19) 

2483: 65-35 (21:20) 

3023: 65-35 (21:24) 

3237: 65-35 (21:26)

3423: 65-35 (21:27) 

3610: 65-35 (21:29)

4008: 65-35 (21:31) 

4624: 64-36 (21:35)

4994: 64-36 (21:38) 

10011: 65-35 (22:06) 

32371: 66-34 (10:07) 

Ilta-Sanomien vastaus 13.10.2016

Ilta-Sanomien vastaava päätoimittaja Tapio Sadeoja sanoo, että lehti ei ole millään tavalla manipuloinut nettiäänestyksen tulosta. Ota kantaa -äänestys on Ilta-Sanomien julkaisujärjestelmän elementti, joka toimii automaattisesti. Päätoimittajan mukaan toimitus ei pysty manuaalisesti lisäämään, poistamaan tai muuttamaan äänimääriä tai prosenttiosuuksia.

Päätoimittajan mukaan kantelu on otettu toimituksessa vakavasti, ja lehti on selvittänyt asiaa. Selvityksen perusteella on todettava, että on periaatteessa mahdollista, että äänestystulosta on ulkopuolelta manipuloitu, mutta varmaa se ei ole. Selvitysten perusteella näyttäisi, että kyseessä on yksittäistapaus, sikäli jos manipuloinnista on kyse.

Jo ennen kantelua Ilta-Sanomat on päätoimittajan mukaan pyrkinyt parantamaan äänestysjärjestelmää, ja tämä työ jatkuu edelleen. Päätoimittajan mukaan pyrkimys on saada nettisivuille äänestysjärjestelmä, joka on mahdollisimman luotettava ja turvallinen. Samalla on kuitenkin todettava, että sata prosenttista takuuta ei millekään nettijärjestelmälle voi nykyisenkaltaisessa maailmassa antaa: hakkeroinnin vaaraa ei voida sulkea kokonaan pois. Ei Ilta-Sanomissa, mutta ei muuallakaan. 

Päätoimittaja sanoo, että Ilta-Sanomat pyrkii kuitenkin parantamaan järjestelmää siten, että se estäisi koneellisen vaikuttamisen kyselyihin ulkopuolelta. Korjaustoimenpiteiden lisäksi Ilta-Sanomat kiinnittää erityistä huomiota nettiäänestysten tulosten seurantaan.

Ratkaisu

JO 8: Journalistin velvollisuus on pyrkiä totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen. 

JO 12: Tietolähteisiin on suhtauduttava kriittisesti. Erityisen tärkeää se on kiistanalaisissa asioissa, koska tietolähteellä voi olla hyötymis- tai vahingoittamistarkoitus.

Ilta-Sanomat julkaisi verkkosivuillaan 15.9.2016 lukijaäänestyksen, jossa kysyttiin: ”Kumpi valitaan Yhdysvaltojen seuraavaksi presidentiksi?”.

Äänien jakautuminen pysyi epäuskottavan muuttumattomana, vaikka verkkokeskustelussa kannustettiin keskustelijoita käymään äänestämässä Donald Trumpia. Myöhemmin Hillary Clinton kuitenkin lakkasi yllättäen saamasta ääniä, ja tulokset kääntyivät epäuskottavan selvästi Trumpin eduksi. 

Neuvosto kiinnittää huomiota siihen, että vaikka lukijaäänestykset ovat journalistista sisältöä, niiden manipuloiminen äänestyskehotusten levittämisellä tai muilla erilaisilla massaäänestämisen muodoilla on aina mahdollista. Huomattava osa yleisöstä tiedostaa tämän, ja pitää kyselyitä lähinnä viihdejournalismina. Tämä ei kuitenkaan poista tiedotusvälineen velvollisuutta käyttää harkintaa niiden julkaisemisessa.

Neuvosto toivoo, että tiedotusvälineet tiedostavat lukijaäänestysten ongelmat. Kiistanalaisissa aiheissa äänestyksiä on mahdollista manipuloida hyötymis- tai vahingoittamistarkoituksessa toimituksen ulkopuolelta. Äänestyksillä, joihin kuka tahansa voi osallistua anonyymisti, on lähinnä viihdearvoa, eivätkä ne sovellu hyvin kaikkien aiheiden käsittelyyn. Neuvosto toivoo, että tiedotusvälineet harkitsevat, millaisissa aiheissa yleisöäänestyksiä käytetään ja miten niiden epävarmuudet ja manipulaation mahdollisuudet tuodaan esiin, sekä pyrkivät teknisesti varmistamaan kyselyiden mahdollisimman suuren luotettavuuden.   

Ilta-Sanomien mukaan toimitus itse ei kyselyä manipuloinut, mutta lehden selvitysten mukaan ulkopuolinen manipulaatio on mahdollista. Neuvoston on mahdotonta selvittää, oliko Ilta-Sanomien lukijaäänestyksen tuloksiin vaikuttanut ulkopuolinen manipulaatio tai useat manipulaatiot, ja lehti on pyrkinyt parantamaan lukijaäänestystensä luotettavuutta.

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Ilta-Sanomat ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.

Ratkaisun tekivät:

Elina Grundström (pj), Pirjo Auvinen, Hannu Helineva, Jyrki Huotari, Jussi Lankinen, Anssi Järvinen, Riikka Kaihovaara, Riitta Raatikainen, Niklas Vainio, Arja Lerssi-Lahdenvesi, Heikki Valkama ja Johanna Vehkoo.