2016 PÄÄTÖKSET

Vapauttava 6374/SL/16
Sunnuntaisuomalainen

Haastattelu

Sunnuntaisuomalaisen jutun näkökulma ja haastateltavat tarkentuivat ensimmäisen haastattelun tekemisen jälkeen. Se ei muuttanut lausumien asiayhteyttä eikä antanut oikeutta haastattelun perumiseen. 

Vapauttava 6350/SL/16
Kaleva

Yksityisyyden suoja, rikosepäillyn tunnistaminen

Lehti kertoi vakavasta rikoksesta ja julkaisi tietoja epäillyn taustasta ja yhteiskunnallisesta asemasta. Tietojen julkaiseminen oli perusteltua, eikä lehti antanut syytä yhdistää niitä maassa asuvaan henkilöön, koska jutussa todettiin useita kertoja, että epäilty on ulkomailla.

Vapauttava 6348/YLE/16
Yle Uutiset

Ihmisarvon kunnioittaminen

Yleisradio kertoi verkkosivuillaan poliisin kiinni ottamien henkilöiden etnisen taustan. Se oli tässä tapauksessa asiaankuuluvaa, koska kyseessä oli alueellisesti merkittävä ilmiö.

Vapauttava 6343/YLE/16
Yle

Virheen korjaus

Yle julkaisi jutun, jossa listattiin valemedioita. Jutussa ei oikaisun jälkeen ollut asiavirheitä.

Vapauttava 6335/TV/16
MTV

Yksityisyyden suoja, lasten esiintyminen mediassa, lainaaminen

MTV käytti julkisuuden henkilön Instagram-kuvaa osana verkkojuttuaan. Se ei loukannut kantelijan eikä hänen lapsensa yksityisyyden suojaa, ja kuvan lähde oli mainittu asianmukaisesti.

Vapauttava 6331/SL/16
Ilta-Sanomat

Totuudenmukainen tiedonvälitys, tietolähteiden käyttö

Verkkolehti teki lukijaäänestyksen Yhdysvaltojen presidentinvaalien voittajasta. Nettiäänestys saattoi joutua manipuloinnin kohteeksi.

Vapauttava 6321/YLE/16
Yle Svenska

Totuudenmukainen tiedonvälitys, virheen korjaus

Svenska Yle julkaisi verkkosivuillaan kulttuurikolumnin. Kolumnista poistettiin arvailuja, mutta siinä ei ollut asiavirheitä.

Vapauttava 6320/YLE/16
Svenska Yle

Haastateltavan oikeudet

Svenska Yle lähetti haastattelun uutislähetyksessään keskusteluohjelman ennakkojuttuna. Haastattelun käyttämisestä saman tiedotusvälineen verkkosivulla ei ollut välttämätöntä mainita ennakkoon, koska haastateltavan voi olettaa tunteneen median käytäntöjä.

Langettava ja vakava huomautus 6319/R/16
Radio Suomipop

Ihmisarvon kunnioittaminen

Radion aamujuontajat soittivat Välimereltä pelastetuista Eurooppaan pyrkijöistä kertovan uutisähkeen tehosteena Mikki Hiiri merihädässä -lastenlaulua ja vitsailivat asiasta. Tämä loukkasi Eurooppaan pyrkijöiden ihmisarvoa.

Langettava 6316/R/16
Radio Suomipop

Totuudenmukainen tiedonvälitys, ihmisarvon kunnioittaminen

Vahvasti päihtynyttä julkisuuden henkilöä haastateltiin suorassa radiolähetyksessä. Hänen ihmisarvoaan ei kunnioitettu, eikä yleisö voinut erottaa tosiasioita sepitteestä.

Langettava 6300/SL/16
Iltalehti

Rikosepäillyn tunnistaminen

Iltalehti kertoi rikoksesta epäillyn henkilön tunnistetiedot niin tarkasti, että se johti hänen tunnistamiseensa. 

Vapauttava 6298/SL/16
Ilta-Sanomat

Virheen korjaus, uhrin hienotunteinen kohtelu

Lehti kertoi pahoinpitelystä, jonka tekijä on kuollut. Jutussa ei ollut virheitä, ja se käsitteli kuollutta pahoinpitelijää riittävän hienotunteisesti, koska hänen henkilöllisyyttään ei kerrottu.

Langettava 6295/SL/16
Helsingin Sanomat

Totuudellinen tiedonvälitys, virheen korjaus

Lehti kertoi, että tutkimuslaitos on aloittamassa uuden selvityksen tiedevilpistä. Jutussa käytettiin virheellisesti termiä ”läpimurtotapaus”, joka antoi väärän kuvan jutussa käsitellystä tutkimuksesta. Lehti ei pyydettäessä oikaissut tietoja.

Vapauttava 6287/SL/16
Helsingin Sanomat

Yksityisyyden suoja, lasten esiintyminen mediassa, otsikko

Lehti käsitteli tunnettua rokotusten vastustajaa, vaikka tämä ei suostunut haastatteluun. Juttu ei loukannut hänen tai hänen lapsensa yksityiselämän suojaa. Lapsesta julkaistiin mahdollisimman vähän tunnistamiseen johtavia tietoja. Tiedoilla oli suuri yhteiskunnallinen merkitys.

Vapauttava 6283/SL/16
Iltalehti

Erittäin kielteinen julkisuus

Lehti kuvaili kauppakeskuksen muslimeille suunnattua ramadan-juhlaa vastustanutta mielenosoitusta otsikossaan ”rasistiseksi”. Kantelija ei joutunut jutussa erittäin kielteiseen julkisuuteen.

Vapauttava 6278/SL/16
Helsingin Sanomat

Virheen korjaus

Lehti kertoi televisiossa esitettävästä dokumentista. Jutussa oli epätarkkuus, jonka lehti oikaisi verkkosivuillaan mutta ei printtilehdessä. Kyse ei kuitenkaan ollut olennaisesta asiavirheestä.

Langettava 6277/SL/16
Helsingin Sanomat

Totuudellinen tiedonvälitys

Lehti kertoi tiedevilppiä selvittäneistä raporteista. Lehti antoi lukijoilleen virheellisen kuvan selvitysten sisällöstä, eikä oikaissut olennaista asiavirhettä.

Vapauttava 6274/SL/16
Österbottens Tidning

Totuudenmukainen tiedonvälitys, lähdekritiikki, haastateltavan oikeudet

Lehti julkaisi reportaasijutun uskonnollisesta yhteisöstä ja sen pastorista. Lehti kyseenalaisti pastorin kertomia ihmekokemuksia. 

Langettava 6271/SL/16
Kauppalehti

Piilomainonta, toimittajan asema

Lehti julkaisi blogitekstin yrittäjän tietoturvasta. Blogin kirjoittaja oli mukana yrityksessä, joka myy tietoturvatuotteita. Teksti oli mainosmainen, ja siinä oli kaksi linkkiä yrityksen verkkosivuille. 

Vapauttava 6268/SL/16
Iltalehti

Virheen korjaus

Lehti kuvaili kauppakeskuksen muslimeille suunnattua ramadan-juhlaa vastustanutta mielenosoitusta sanalla ”rasistinen”.

<< 1 2 3 4 5 6 >> 

Vapauttava 6320/YLE/16

Vastaaja: Svenska Yle

Asia: Haastateltavan oikeudet

Ratkaistu: 16.11.2016

Svenska Yle lähetti haastattelun uutislähetyksessään keskusteluohjelman ennakkojuttuna. Haastattelun käyttämisestä saman tiedotusvälineen verkkosivulla ei ollut välttämätöntä mainita ennakkoon, koska haastateltavan voi olettaa tunteneen median käytäntöjä.

Kantelu 3.9.2016

Kantelu kohdistuu Yle Nyheterin verkkosivuillaan 30.8.2016 julkaisemaan juttuun "Blir jättetufft att göra ultralokal journalistik - VN:s och ÖN:s redaktioner halveras” ja samana aamuna lähetettyihin Yle Västnylandin ja Yle Nyheterin uutislähetyksiin, joissa KSF Median pääluottamushenkilön puhelinhaastattelu lähetettiin pääuutisena.

https://svenska.yle.fi/artikel/2016/08/30/blir-jattetufft-att-gora-ultralokal-journalistik-vns-och-ons-redaktioner-halveras

Kyseessä on asianomistajakantelu. Kantelija on KSF Median kustantaja ja päätoimittaja Susanna Ilmoni, jolla on jutuissa haastatellun KSF Median pääluottamushenkilön toimittaja Johanna Lemströmin lupa kantelulleen. Kantelija mukaan juttu on tehty Journalistin ohjeiden kohdan 17 vastaisesti.  

Kantelijan mukaan Yleisradion toimittaja oli kutsunut KFS Median pääluottamushenkilön Johanna Lemströmin Yle Vegassa 30.8.2016 lähetettävään suoraan keskusteluohjelmaan Slaget efter tolv. Keskustelun aiheena oli paikallisjournalismin tulevaisuus. Kantelijan mukaan Ylen toimittaja soitti viikkoa ennen suoraa lähetystä Lemströmille saadakseen tältä ”joitain sitaatteja (ohjelman) puffia varten”.

Yleisradio teki kantelijan mukaan haastatteIun pohjalta uutisen, joka lähetettiin sekä Yle Västnylandin että Yle Nyheterin aamulähetyksissä 30.8.2016 ja julkaisi haastattelun pohjalta kirjoitetun jutun verkkosivuillaan Lemströmin tietämättä. Uutisessa käsiteltiin kantelijan mukaan KSF Median Västra Nyland -lehden tulevaisuutta mediayhtiön yt-neuvottelujen jälkeen syntyneessä tilanteessa tavalla, johon pääluottamushenkilö ei olisi suostunut, jos hän olisi tiennyt, että hänen haastatteluaan käytetään myös uutisjuttuun eikä taustamateriaaliksi ja puffiin. 

Kantelijan mukaan jutussa käytettiin iltapäivälehtimäisiä ilmaisuja, kuten ”pääluottamushenkilö rikkoo hiljaisuuden” ja ”pääluottamushenkilö sanoo katkerasti”. Näistä ilmaisuista pääluottamushenkilö ei ole ollut tietoinen eikä kantelijan mukaan allekirjoita niitä.

Kantelijan mukaan pääluottamushenkilö järkyttyi, kun hän huomasi olevansa pääaiheena radiouutisissa, varsinkin kun hänen työpaikallaan oli juuri käyty yt-neuvottelut, eikä hänen rooliinsa pääluottamushenkilönä sopinut agitointi.

Kantelijan mukaan siitä, että pääluottamushenkilöä johdettiin harhaan, on todisteena pääluottamushenkilön häntä haastatelleelle toimittajalle lähettämä sähköpostiviesti, kun hän oli kuullut uutisen radiosta 30.8.2016. Viestissä hän kertoo ”…olen rehellisesti sanottuna järkyttynyt. Puhuit muutamista äänitettävistä sitaateista, joilla puffattaisiin Slaget efter tolvia, et sitä, että aiotte tehdä aamu-uutisten pääjutun paikallisella ja valtakunnallisella tasolla.”

Kantelija toteaa, että Yleisradion toimittaja ei kertonut haastateltavalle mihin tarkoitukseen ja missä yhteydessä hänen puhelinkeskustelussa antamiaan vastauksia aiottiin käyttää.

Svenska Ylen vastaus 3.10.2016

Svenska Ylen vastaava päätoimittaja Marit af Björkesten vastaa kolmeen kantelussa esitettyyn väitteeseen seuraavasti:

1. Kantelijan väite ”Svenska Yle on pyytänyt haastattelua ’saadakseen muutamia sitaatteja puffiin’”.

Päätoimittajan mukaan kyseessä on valitettava ja outo väärinkäsitys, mikäli kantelija on luullut, että häntä haastatellaan vain puffisitaatteja varten. Svenska Ylen toimittajan tehtävänä oli päätoimittajan mukaan tehdä haastattelu, joka oli tarkoitus lähettää Slaget efter tolv -keskusteluohjelman lähetyspäivän aamu-uutisissa. Päätoimittaja mukaan toimittaja oli kertonut asian haastateltavalle ennen kuin alkoi nauhoittaa haastattelua ja juttu on tehty uutisjournalistisen käytännön mukaisesti. Haastattelunauhoituksesta kuulee päätoimittajan mukaan, että haastateltava on tietoinen siitä, että häntä haastatellaan.

Päätoimittajan mukaan samalla tavalla kytketään Yle Nyheterissä ja Yle Vegassa uutisia ja keskipäivän keskusteluohjelman aiheita toisiinsa.

Puffi on päätoimittajan mukaan tässä yhteydessä sen sijaan ohjelmatiedote, joka lähetetään tiedotusvälineiden radio- ja tv-ohjelmasivuille ennen Slaget efter tolv -ohjelmaa. Tiedotteessa kerrotaan päätoimittajan mukaan lyhyesti ohjelman teema osallistujat.

2. Kantelun väite ”Kantelijan mukaan jutussa käytettiin iltapäivälehtimäisiä ilmaisuja, kuten ’pääluottamushenkilö rikkoo hiljaisuuden’, ’pääluottamushenkilö sanoo katkerasti’. Näistä ilmaisuista pääluottamushenkilö ei ole ollut tietoinen eikä kantelijan mukaan allekirjoita niitä.”

Päätoimittajan mukaan kantelijan mainitsemat ilmaisut ovat toimittajan valintoja eivätkä suoria siteerauksia haastateltavalta. Suora sitaatti haastateltavalta on päätoimittajan mukaan jutun ilmaus ”ultrapaikallinen journalismi”.

Jutussa mainittu hiljaisuuden rikkominen on päätoimittajan mukaan tosiasia, sillä sekä haastateltu pääluottamushenkilö että monet muut KSF Median edustajat ovat kieltäytyneet puhumasta julkisesti yt-neuvottelun aikana. Päätoimittajan mukaan myös monet lukijat ovat julkisesti kyselleet paikallislehtien tulevaisuudesta KSF Median viime keväästä syksyyn kestäneiden pitkien yt-neuvottelujen aikana. 

Päätoimittajan mukaan toimittajan tulkinta, että pääluottamushenkilö oli katkera, perustuu haastateltavan äänenpainoon. Tulkintaa tukee päätoimittajan mukaan myös haastattelunauhalla oleva pääluottamushenkilön kommentti “jos haluaa vähän kaunistella asiaa, voinee sanoa, että se on panostusta paikallisjournalismiin”. 

Päätoimittajan mukaan muut radiouutisessa ja kirjoitetussa jutussa olleet tiedot ovat tulleet esille aiemmin Yle Nyheterin tekemissä KSF Median toimitusjohtaja Jens Bergin ja luottamushenkilö Max Nybergin haastatteluissa.

3. Kantelijan väite ”Pääluottamushenkilöä johdettiin harhaan, siitä on todisteena pääluottamushenkilön häntä haastatelleelle toimittajalle lähettämä sähköpostiviesti, kun hän oli kuullut uutisen radiosta 30.8.2016.” 
 Päätoimittajan mukaan pääluottamushenkilön s-postiviestistä käy ilmi, että hän on järkyttynyt siitä, että ei saanut tietää ennakkoon, että hänen haastattelustaan tulisi aamun pääuutinen ja että se lähetettiin paikallisesti ja valtakunnallisesti. 

Päätoimittajan mukaan haastattelutilanteessa haastateltavalle ei kerrottu, että haastattelusta tulisi pääuutinen johtuu siitä, että yksittäinen toimittaja tietää harvoin, kuinka hänen juttunsa sijoittuu lähetettävien uutisten tärkeysjärjestyksessä. Siitä päättävät vastaavat uutispäälliköt, jotka ottavat huomioon päivän uutistarjonnan.

Se, että uutisjutut lähetetään sekä paikallisesti että valtakunnallisesti on päätoimittajan mukaan normaali käytäntö, koska Ylen ruotsinkieliset uutiset tehdään samassa toimituksessa, jossa jaetaan sekä suunnittelu että materiaali. ”Uutiset, jotka ovat vain paikallisesti kiinnostavia lähetetään vain paikallisesti, mutta ne, joiden oletetaan kiinnostavan laajempaa piiriä, lähetetään kansallisesti Ylen uutisissa. Uutisten tärkeysjärjestys selviää yleensä samana päivänä, kun uutisjuttu lähetetään. Sama toimitus vastaa myös Slaget efter tolv -ohjelmasta, johon pääluottamusmies osallistui myöhemmin.”

Kantelija ei ole päätoimittajan mukaan kiistänyt, että hän ei olisi tiennyt, että haastattelu nauhoitetaan Ylen uutisten lähetystä varten. Kantelija ei ole myöskään kiistänyt tosiasioita, joita jutuissa kerrottiin eikä sitä, että häntä olisi siteerattu virheellisesti. Päätoimittajan mukaan hän on reagoinut jutun laajuuteen ja paikkaan, johon se on uutisissa sijoitettu. Nämä ovat journalistiseen harkintaan perustuvia ratkaisuja, joista toimittaja voi harvoin kertoa haastateltavalle haastattelutilaisuudessa.

Ratkaisu

JO 17: Haastateltavalla on oikeus saada ennakolta tietää, millaisessa asiayhteydessä hänen lausumaansa käytetään. Hänelle on myös kerrottava, jos haastattelua voidaan käyttää useissa eri välineissä. Haastateltavalle pitää aina kertoa, onko keskustelu tarkoitettu julkaistavaksi vai ainoastaan tausta-aineistoksi.

Svenska Ylen lähetti radiouutisissaan samana päivänä lähetettävän keskusteluohjelman ennakkojutun. Ennakkojuttuun haastateltiin puhelimitse toisen mediayhtiön pääluottamushenkilöä. Haastattelumateriaalia käytettiin myös samana päivänä julkaistuun Svenska Ylen verkkosivujen juttuun. Haastateltu ei kantelun mukaan tiennyt, että hänen haastatteluaan käytettäisiin muuhun kuin keskusteluohjelman puffaamiseen. 

Svenska Ylen päätoimittajan mukaan haastatellulle oli kerrottu, että tekeillä oli ennakkojuttu radiouutisiin. Alkuperäisestä haastattelunauhasta kuulee, että haastateltava on tietoinen siitä, että häntä haastatellaan radioon.

Neuvoston näkemyksen mukaan radiouutisjuttu oli tavanomainen, päivän myöhempää ohjelmatarjontaa ennakoiva juttu. Sen yhteydessä myös mainittiin, että asiasta puhutaan lisää keskipäivän keskusteluohjelmassa. 

Haastatellulle olisi ollut hyvä mainita, että hänen haastatteluaan voidaan käyttää myös verkkojutussa. Journalistin ohjeiden mukaan haastatellulle on kerrottava, jos haastattelua voidaan käyttää useissa eri välineissä. Haastateltu oli kuitenkin itsekin media-alan ammattilainen, joten hänen voi olettaa tuntevan Yleisradion toimintatapoja ja tietävän, että Yle Nyheter on yksi toimitus, jolla on useita jakelukanavia. 

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Svenska Yle ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.

Ratkaisun tekivät:

Elina Grundström (pj), Pirjo Auvinen, Hannu Helineva, Jyrki Huotari, Jussi Lankinen, Anssi Järvinen, Riitta Raatikainen, Niklas Vainio, Arja Lerssi-Lahdenvesi, Heikki Valkama ja Johanna Vehkoo.

Tämä päätös on avattu 1769 kertaa