2016 PÄÄTÖKSET

Vapauttava 6374/SL/16
Sunnuntaisuomalainen

Haastattelu

Sunnuntaisuomalaisen jutun näkökulma ja haastateltavat tarkentuivat ensimmäisen haastattelun tekemisen jälkeen. Se ei muuttanut lausumien asiayhteyttä eikä antanut oikeutta haastattelun perumiseen. 

Vapauttava 6350/SL/16
Kaleva

Yksityisyyden suoja, rikosepäillyn tunnistaminen

Lehti kertoi vakavasta rikoksesta ja julkaisi tietoja epäillyn taustasta ja yhteiskunnallisesta asemasta. Tietojen julkaiseminen oli perusteltua, eikä lehti antanut syytä yhdistää niitä maassa asuvaan henkilöön, koska jutussa todettiin useita kertoja, että epäilty on ulkomailla.

Vapauttava 6348/YLE/16
Yle Uutiset

Ihmisarvon kunnioittaminen

Yleisradio kertoi verkkosivuillaan poliisin kiinni ottamien henkilöiden etnisen taustan. Se oli tässä tapauksessa asiaankuuluvaa, koska kyseessä oli alueellisesti merkittävä ilmiö.

Vapauttava 6343/YLE/16
Yle

Virheen korjaus

Yle julkaisi jutun, jossa listattiin valemedioita. Jutussa ei oikaisun jälkeen ollut asiavirheitä.

Vapauttava 6335/TV/16
MTV

Yksityisyyden suoja, lasten esiintyminen mediassa, lainaaminen

MTV käytti julkisuuden henkilön Instagram-kuvaa osana verkkojuttuaan. Se ei loukannut kantelijan eikä hänen lapsensa yksityisyyden suojaa, ja kuvan lähde oli mainittu asianmukaisesti.

Vapauttava 6331/SL/16
Ilta-Sanomat

Totuudenmukainen tiedonvälitys, tietolähteiden käyttö

Verkkolehti teki lukijaäänestyksen Yhdysvaltojen presidentinvaalien voittajasta. Nettiäänestys saattoi joutua manipuloinnin kohteeksi.

Vapauttava 6321/YLE/16
Yle Svenska

Totuudenmukainen tiedonvälitys, virheen korjaus

Svenska Yle julkaisi verkkosivuillaan kulttuurikolumnin. Kolumnista poistettiin arvailuja, mutta siinä ei ollut asiavirheitä.

Vapauttava 6320/YLE/16
Svenska Yle

Haastateltavan oikeudet

Svenska Yle lähetti haastattelun uutislähetyksessään keskusteluohjelman ennakkojuttuna. Haastattelun käyttämisestä saman tiedotusvälineen verkkosivulla ei ollut välttämätöntä mainita ennakkoon, koska haastateltavan voi olettaa tunteneen median käytäntöjä.

Langettava ja vakava huomautus 6319/R/16
Radio Suomipop

Ihmisarvon kunnioittaminen

Radion aamujuontajat soittivat Välimereltä pelastetuista Eurooppaan pyrkijöistä kertovan uutisähkeen tehosteena Mikki Hiiri merihädässä -lastenlaulua ja vitsailivat asiasta. Tämä loukkasi Eurooppaan pyrkijöiden ihmisarvoa.

Langettava 6316/R/16
Radio Suomipop

Totuudenmukainen tiedonvälitys, ihmisarvon kunnioittaminen

Vahvasti päihtynyttä julkisuuden henkilöä haastateltiin suorassa radiolähetyksessä. Hänen ihmisarvoaan ei kunnioitettu, eikä yleisö voinut erottaa tosiasioita sepitteestä.

Langettava 6300/SL/16
Iltalehti

Rikosepäillyn tunnistaminen

Iltalehti kertoi rikoksesta epäillyn henkilön tunnistetiedot niin tarkasti, että se johti hänen tunnistamiseensa. 

Vapauttava 6298/SL/16
Ilta-Sanomat

Virheen korjaus, uhrin hienotunteinen kohtelu

Lehti kertoi pahoinpitelystä, jonka tekijä on kuollut. Jutussa ei ollut virheitä, ja se käsitteli kuollutta pahoinpitelijää riittävän hienotunteisesti, koska hänen henkilöllisyyttään ei kerrottu.

Langettava 6295/SL/16
Helsingin Sanomat

Totuudellinen tiedonvälitys, virheen korjaus

Lehti kertoi, että tutkimuslaitos on aloittamassa uuden selvityksen tiedevilpistä. Jutussa käytettiin virheellisesti termiä ”läpimurtotapaus”, joka antoi väärän kuvan jutussa käsitellystä tutkimuksesta. Lehti ei pyydettäessä oikaissut tietoja.

Vapauttava 6287/SL/16
Helsingin Sanomat

Yksityisyyden suoja, lasten esiintyminen mediassa, otsikko

Lehti käsitteli tunnettua rokotusten vastustajaa, vaikka tämä ei suostunut haastatteluun. Juttu ei loukannut hänen tai hänen lapsensa yksityiselämän suojaa. Lapsesta julkaistiin mahdollisimman vähän tunnistamiseen johtavia tietoja. Tiedoilla oli suuri yhteiskunnallinen merkitys.

Vapauttava 6283/SL/16
Iltalehti

Erittäin kielteinen julkisuus

Lehti kuvaili kauppakeskuksen muslimeille suunnattua ramadan-juhlaa vastustanutta mielenosoitusta otsikossaan ”rasistiseksi”. Kantelija ei joutunut jutussa erittäin kielteiseen julkisuuteen.

Vapauttava 6278/SL/16
Helsingin Sanomat

Virheen korjaus

Lehti kertoi televisiossa esitettävästä dokumentista. Jutussa oli epätarkkuus, jonka lehti oikaisi verkkosivuillaan mutta ei printtilehdessä. Kyse ei kuitenkaan ollut olennaisesta asiavirheestä.

Langettava 6277/SL/16
Helsingin Sanomat

Totuudellinen tiedonvälitys

Lehti kertoi tiedevilppiä selvittäneistä raporteista. Lehti antoi lukijoilleen virheellisen kuvan selvitysten sisällöstä, eikä oikaissut olennaista asiavirhettä.

Vapauttava 6274/SL/16
Österbottens Tidning

Totuudenmukainen tiedonvälitys, lähdekritiikki, haastateltavan oikeudet

Lehti julkaisi reportaasijutun uskonnollisesta yhteisöstä ja sen pastorista. Lehti kyseenalaisti pastorin kertomia ihmekokemuksia. 

Langettava 6271/SL/16
Kauppalehti

Piilomainonta, toimittajan asema

Lehti julkaisi blogitekstin yrittäjän tietoturvasta. Blogin kirjoittaja oli mukana yrityksessä, joka myy tietoturvatuotteita. Teksti oli mainosmainen, ja siinä oli kaksi linkkiä yrityksen verkkosivuille. 

Vapauttava 6268/SL/16
Iltalehti

Virheen korjaus

Lehti kuvaili kauppakeskuksen muslimeille suunnattua ramadan-juhlaa vastustanutta mielenosoitusta sanalla ”rasistinen”.

<< 1 2 3 4 5 6 >> 

Vapauttava 6298/SL/16

Vastaaja: Ilta-Sanomat

Asia: Virheen korjaus, uhrin hienotunteinen kohtelu

Ratkaistu: 16.11.2016

Lehti kertoi pahoinpitelystä, jonka tekijä on kuollut. Jutussa ei ollut virheitä, ja se käsitteli kuollutta pahoinpitelijää riittävän hienotunteisesti, koska hänen henkilöllisyyttään ei kerrottu.

Kantelu 10.8.2016

Kantelu kohdistuu Ilta-Sanomien 17.6.2016 julkaistuun juttuun, joka on julkaistu printtilehdessä otsikolla ”Ylikonstaapelin helvetilliset minuutit” ja verkkolehdessä lyhyempänä versiona otsikolla ”Vangin raa’asti pahoinpitelemä poliisi kertoo kauhun hetkistään: ’Mies tuli pöydän yli kimppuuni’”.

http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-2000001202395.html

Kantelijan mukaan kirjoituksessa on virhe, kun siinä kerrotaan vankilassa tapahtuneen pahoinpitelyn keston olleen 20 minuuttia. Kantelijan mukaan koko tapahtumaketjun kesto oli 20 minuuttia, mutta pahoinpitely kesti vain 5 minuuttia. Kantelija on vaatinut oikaisua lehdeltä ja toteaa, että myös poliisi on vahvistanut lehden tietojen olleen virheellisiä. Kantelijan mukaan virheellinen tieto loukkaa pahoinpitelystä syytetyn vangin omaisia. 

Kantelijan mukaan jutussa on myös käytetty myös turhia tehosanoja sensaatiohakuisesti ja annettu ymmärtää, että kuulustelijaa on haastateltu jutussa, vaikka näin ei ole.

Ilta-Sanomien vastaus 3.10.2016

Päätoimittaja Tapio Sadeojan mukaan jutun tapahtumakuvaus perustuu poliisin esitutkintamateriaalin julkiseen osaan, josta käy ilmi, että pahoinpitely on alkanut kello 11.51 ja päättynyt kello 12.12, eli se on kestänyt noin 20 minuuttia. Ilta-Sanomat on kantelijan yhteydenottojen takia tarkistanut tiedot uudestaan esitutkintamateriaalista ja kertonut tämän myös kantelijalle. Ilta-Sanomien mukaan esitutkintamateriaalin perusteella pahoinpitely on myös ollut raaka.

Päätoimittaja toteaa, että rikosoikeudellinen tekoaika ei edellytä, että pahoinpitely jatkuisi yhtäjaksoisesti ja samalla lailla koko 20 minuutin ajan. Pahoinpitely on ajallisesti ja tapahtuneen osalta katsottu yhdeksi pahoinpitelyteoksi. Rikosoikeudellisesti määritellään tekoaika sen mukaan, milloin pahoinpitely alkaa ja milloin se loppuu.

Päätoimittajan mukaan artikkelissa käytetyt sanat ovat perusteltuja esitutkintamateriaalin tietojen ja raa’an pahoinpitelyteon toimituksellisessa kuvauksessa. Kyseessä on ollut vakava rikos. Päätoimittajan mukaan artikkelissa käytetyille sanoille on ollut toimitukselliset perusteet.

Lehden mukaan myös tutkinnanjohtaja on kirjallisesti vahvistanut toimitukselle, että rikoksen tekoaika on teon aloittamisen ja lopettamisen välinen aika. Teko on ajallisesti ja toiminnallisesti katsottu yhdeksi teoksi. Kantelijan yhteydenottojen jatkuttua toimitus on vielä uudelleen soittanut keskusrikospoliisin tutkinnanjohtajalle, mutta keskustelu ei ole muuttanut käsitystä, jonka mukaan pahoinpitely on rikosoikeudellisesti kestänyt yhteensä noin 20 minuuttia. Ilta-Sanomien mukaan jutussa ei ole ollut asiavirhettä, joka olisi pitänyt korjata.

Ratkaisu

JO 20: Olennainen asiavirhe on korjattava viipymättä ja niin, että se tavoittaa mahdollisimman kattavasti virheellistä tietoa saaneen yleisön. Korjaus on julkaistava sekä tiedotusvälineen toimituksellisilla verkkosivuilla että julkaisussa tai kanavassa, jossa virhe on alun perin ollut. 

JO 28: Sairaus- ja kuolemantapauksista sekä onnettomuuksien ja rikosten uhreista tietoja hankittaessa ja uutisoitaessa on aina noudatettava hienotunteisuutta.

 

Ilta-Sanomat kertoi pahoinpitelystä, jonka tekijä oli myöhemmin kuollut. Tekijän omaisen mielestä jutussa oli loukkaava virhe, kun pahoinpitelyn kestoksi oli ilmoitettu kaksikymmentä minuuttia. Hän tulkitsi, että pahoinpitely kesti vähemmän aikaa.

Lehti käytti pahoinpitelyn keston määrittelyssä esitutkintamateriaalin perusteella samaa vakiintunutta tapaa kuin poliisi, joka määrittelee sen tapahtumien alkamisen ja loppumisen väliseksi ajaksi. Ilta-Sanomien jutussa ei väitetty, että väkivalta olisi jatkunut tauotta koko pahoinpitelyn ajan. Jutussa ei ollut tältä osin virhettä.

Lisäksi kantelijan mukaan jutusta syntyi virheellinen kuva, että siinä olisi haastateltu pahoinpitelyn uhria. Jutussa kuitenkin kerrottiin, että sitaatit ovat esitutkintamateriaalista. Kantelija pitää myös jutun sanavalintoja sensaatiohakuisina ja omaisia loukkaavina. Neuvoston mukaan sanavalinnat eivät olleet virheellisiä, koska pahoinpitely oli raaka. Jutussa myös noudatettiin riittävää hienotunteisuutta, koska siinä ei kerrottu pahoinpitelijän henkilöllisyyttä.

Neuvosto ymmärtää, että omaisesta voi tuntua raskaalta, että läheisen tekemää rikosta käsitellään julkisuudessa voimakkain sanankääntein. Ilta-Sanomien jutussa ei kuitenkaan ollut virheitä.

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Ilta-Sanomat ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.

Ratkaisun tekivät:

Elina Grundström (pj), Pirjo Auvinen, Hannu Helineva, Jyrki Huotari, Jussi Lankinen, Anssi Järvinen, Riikka Kaihovaara, Riitta Raatikainen, Niklas Vainio, Arja Lerssi-Lahdenvesi, Heikki Valkama ja Johanna Vehkoo. 

Tämä päätös on avattu 1885 kertaa