6298/SL/16

Vapauttava

Lehti kertoi pahoinpitelystä, jonka tekijä on kuollut. Jutussa ei ollut virheitä, ja se käsitteli kuollutta pahoinpitelijää riittävän hienotunteisesti, koska hänen henkilöllisyyttään ei kerrottu.

Kantelu 10.8.2016

Kantelu kohdistuu Ilta-Sanomien 17.6.2016 julkaistuun juttuun, joka on julkaistu printtilehdessä otsikolla ”Ylikonstaapelin helvetilliset minuutit” ja verkkolehdessä lyhyempänä versiona otsikolla ”Vangin raa’asti pahoinpitelemä poliisi kertoo kauhun hetkistään: ’Mies tuli pöydän yli kimppuuni’”.

http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-2000001202395.html

Kantelijan mukaan kirjoituksessa on virhe, kun siinä kerrotaan vankilassa tapahtuneen pahoinpitelyn keston olleen 20 minuuttia. Kantelijan mukaan koko tapahtumaketjun kesto oli 20 minuuttia, mutta pahoinpitely kesti vain 5 minuuttia. Kantelija on vaatinut oikaisua lehdeltä ja toteaa, että myös poliisi on vahvistanut lehden tietojen olleen virheellisiä. Kantelijan mukaan virheellinen tieto loukkaa pahoinpitelystä syytetyn vangin omaisia. 

Kantelijan mukaan jutussa on myös käytetty myös turhia tehosanoja sensaatiohakuisesti ja annettu ymmärtää, että kuulustelijaa on haastateltu jutussa, vaikka näin ei ole.

Ilta-Sanomien vastaus 3.10.2016

Päätoimittaja Tapio Sadeojan mukaan jutun tapahtumakuvaus perustuu poliisin esitutkintamateriaalin julkiseen osaan, josta käy ilmi, että pahoinpitely on alkanut kello 11.51 ja päättynyt kello 12.12, eli se on kestänyt noin 20 minuuttia. Ilta-Sanomat on kantelijan yhteydenottojen takia tarkistanut tiedot uudestaan esitutkintamateriaalista ja kertonut tämän myös kantelijalle. Ilta-Sanomien mukaan esitutkintamateriaalin perusteella pahoinpitely on myös ollut raaka.

Päätoimittaja toteaa, että rikosoikeudellinen tekoaika ei edellytä, että pahoinpitely jatkuisi yhtäjaksoisesti ja samalla lailla koko 20 minuutin ajan. Pahoinpitely on ajallisesti ja tapahtuneen osalta katsottu yhdeksi pahoinpitelyteoksi. Rikosoikeudellisesti määritellään tekoaika sen mukaan, milloin pahoinpitely alkaa ja milloin se loppuu.

Päätoimittajan mukaan artikkelissa käytetyt sanat ovat perusteltuja esitutkintamateriaalin tietojen ja raa’an pahoinpitelyteon toimituksellisessa kuvauksessa. Kyseessä on ollut vakava rikos. Päätoimittajan mukaan artikkelissa käytetyille sanoille on ollut toimitukselliset perusteet.

Lehden mukaan myös tutkinnanjohtaja on kirjallisesti vahvistanut toimitukselle, että rikoksen tekoaika on teon aloittamisen ja lopettamisen välinen aika. Teko on ajallisesti ja toiminnallisesti katsottu yhdeksi teoksi. Kantelijan yhteydenottojen jatkuttua toimitus on vielä uudelleen soittanut keskusrikospoliisin tutkinnanjohtajalle, mutta keskustelu ei ole muuttanut käsitystä, jonka mukaan pahoinpitely on rikosoikeudellisesti kestänyt yhteensä noin 20 minuuttia. Ilta-Sanomien mukaan jutussa ei ole ollut asiavirhettä, joka olisi pitänyt korjata.

Ratkaisu

JO 20: Olennainen asiavirhe on korjattava viipymättä ja niin, että se tavoittaa mahdollisimman kattavasti virheellistä tietoa saaneen yleisön. Korjaus on julkaistava sekä tiedotusvälineen toimituksellisilla verkkosivuilla että julkaisussa tai kanavassa, jossa virhe on alun perin ollut. 

JO 28: Sairaus- ja kuolemantapauksista sekä onnettomuuksien ja rikosten uhreista tietoja hankittaessa ja uutisoitaessa on aina noudatettava hienotunteisuutta.

 

Ilta-Sanomat kertoi pahoinpitelystä, jonka tekijä oli myöhemmin kuollut. Tekijän omaisen mielestä jutussa oli loukkaava virhe, kun pahoinpitelyn kestoksi oli ilmoitettu kaksikymmentä minuuttia. Hän tulkitsi, että pahoinpitely kesti vähemmän aikaa.

Lehti käytti pahoinpitelyn keston määrittelyssä esitutkintamateriaalin perusteella samaa vakiintunutta tapaa kuin poliisi, joka määrittelee sen tapahtumien alkamisen ja loppumisen väliseksi ajaksi. Ilta-Sanomien jutussa ei väitetty, että väkivalta olisi jatkunut tauotta koko pahoinpitelyn ajan. Jutussa ei ollut tältä osin virhettä.

Lisäksi kantelijan mukaan jutusta syntyi virheellinen kuva, että siinä olisi haastateltu pahoinpitelyn uhria. Jutussa kuitenkin kerrottiin, että sitaatit ovat esitutkintamateriaalista. Kantelija pitää myös jutun sanavalintoja sensaatiohakuisina ja omaisia loukkaavina. Neuvoston mukaan sanavalinnat eivät olleet virheellisiä, koska pahoinpitely oli raaka. Jutussa myös noudatettiin riittävää hienotunteisuutta, koska siinä ei kerrottu pahoinpitelijän henkilöllisyyttä.

Neuvosto ymmärtää, että omaisesta voi tuntua raskaalta, että läheisen tekemää rikosta käsitellään julkisuudessa voimakkain sanankääntein. Ilta-Sanomien jutussa ei kuitenkaan ollut virheitä.

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Ilta-Sanomat ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.

Ratkaisun tekivät:

Elina Grundström (pj), Pirjo Auvinen, Hannu Helineva, Jyrki Huotari, Jussi Lankinen, Anssi Järvinen, Riikka Kaihovaara, Riitta Raatikainen, Niklas Vainio, Arja Lerssi-Lahdenvesi, Heikki Valkama ja Johanna Vehkoo.