Kantelu 17.5.2016
Kantelu kohdistuu seuraaviin Aamupostissa julkaistuihin juttuihin:
1. 29.2.2016 julkaistuun juttuun ”Kansanedustaja Pekosen yökeikasta nousi iso kohu”.
2. 29.2.2016 julkaistuun mielipidekirjoitukseen ”Aino-Kaisa Pekosen yövuoro oli sankariteko”.
3. 8.3.2016 julkaistuun juttuun ”Pekos-gaten osapuoli vaatii toimintaohjeita”.
4. Lehden Tekstiviestejä-palstalla 1.3. – 12.4.2016 julkaistuihin tekstiviesteihin, joita oli yhteensä 43.
5. Lehden 1.3.2016 julkaisemaan pilakuvaan, joka esittää kantelijaa.
Lisäksi kantelu kohdistuu:
6. Siihen, ettei päätoimittaja julkaissut kantelijan 9.3.2016 lehdelle lähettämää omaa kannanottoa.
7. Kantelijan 4.5.2016 julkaistun mielipidekirjoituksen muokkaamiseen.
Kantelija on riihimäkeläinen kaupunginvaltuutettu, jonka puolison luona on käynyt pitkän sairauden vuoksi öisin kunnallinen kotihoitaja. Kantelijan mukaan hänen puolisonsa yöhoitajan mukana heidän kotiinsa tuli 4.1.2016 riihimäkeläinen kansanedustaja Aino-Kaisa Pekonen. Kantelijan mukaan häneltä eikä hänen puolisoltaan ollut pyydetty lupaa kansanedustajan vierailulle. Kantelija kirjoitti aiheesta mielipidekirjoituksen Aamupostiin, joka teki asiasta uutisen. Tästä syntyi myös valtakunnalliseen julkisuuteen noussut ”Pekos-gate”.
Kantelijan mukaan Aamuposti väitti virheellisesti 29.2.2016 julkaisemassaan jutussa, että hänelle ja hänen puolisolleen olisi ilmoitettu kansanedustajan vierailusta viikkoa aiemmin.
Kantelijan mukaan samana päivänä asiasta julkaistu mielipidekirjoitus loukkaa häntä. Kirjoittaja kutsui kantelijaa tekstissään ”mielensäpahoittajaksi”.
Kantelijan mukaan Aamupostissa 8.3.2016 julkaistussa jutussa toistettiin virheellisesti, että hänelle ja hänen puolisolleen olisi ilmoitettu kansanedustajan vierailusta.
Kantelijan mukaan häntä solvattiin ja herjattiin Aamupostin Tekstiviestejä-palstalla julkaistuissa kommenteissa. Kantelijan mukaan häntä loukattiin myös 1.3.2016 julkaistussa pilapiirroksessa.
Kantelu kohdistuu myös siihen, ettei Aamuposti julkaissut kantelijan 9.3.2016 lähettämää mielipidekirjoitusta tapahtuneesta.
Kantelijan mukaan Aamuposti ei olisi saanut poistaa osia hänen vastineestaan, jonka lehti julkaisi 4.5.2016.
Kantelija ei ole suoraan pyytänyt lehteä oikaisemaan uutisointiaan vaan on vaatinut Aino-Kaisa Pekosta perumaan julkisesti väitteensä, että yövierailusta olisi tiedotettu asianmukaisesti ja pyytämään anteeksi tapahtunutta.
Aamupostin vastaus 7.9.2016
Päätoimittaja Laura Ääri katsoo vastauksessaan Julkisen sanan neuvostolle, ettei Aamuposti ei ole rikkonut hyvää lehtimiestapaa julkaistessaan 29.2.2016 jutun otsikolla ”Kansanedustaja Pekosen yökeikasta nousi iso kohu” ja samana päivänä mielipidekirjoituksen ”Aino-Kaisa Pekosen yövuoro oli sankariteko” sekä 8.3.2016 jutun ”Pekos-gaten osapuoli vaatii toimintaohjeita”. Päätoimittajan mukaan hyvää journalistista tapaa ei ole rikottu myöskään julkaisemalla mielipidesivulla 1.3. – 12.4.2016 tekstiviestejä eikä julkaisemalla 1.3.2016 aiheeseen liittyvä pilakuva. Päätoimittajan mukaan ”Aamuposti ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa, vaikka kantelijan 27.2.2016 ja 4.5.2016 julkaistuja mielipidekirjoituksia oli muokattu. Lehti ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa myöskään jättämällä julkaisematta kantelijan 9.3.2016 lehdelle lähettämän mielipidekirjoituksen.”
Päätoimittajan mukaan kokenut kuntapoliitikko Esko Nummela otti itse yhteyttä Aamupostin toimitukseen tarjoamalla julkaistavaksi yleisönosastokirjoitusta, jossa hän kertoi kansanedustaja Aino-Kaisa Pekosen ilmestyneen Nummelan ja hänen vaimonsa kotiin ns. yökeikalle. ”Aamuposti paitsi julkaisi kirjoituksen, myös uutisoi tapauksesta verkkopalvelussaan ja printtilehdessä. Uutinen lähti nopeasti leviämään myös valtakunnallisissa tiedotusvälineissä.”
Päätoimittaja kertoo, että samaan aikaan Aamupostin lukijat alkoivat ottaa voimakkaasti kantaa tapaukseen. ”Aamuposti julkaisi kymmeniä mielipidekirjoituksia ja tekstiviestejä aiheesta. Kiistan kumpikin osapuoli sai lukijoilta osakseen sekä kiittäviä että moittivia kannanottoja. Aamupostilla on paikallisena tiedotusvälineenä velvollisuus julkaista niin myönteiset kuin kielteiset kannanotot, jotta kiistanalaisen asian eri näkökulmat olisivat lukijoiden tiedossa.”
Päätoimittajan mukaan osa mielipiteistä oli vahvoja ilmaisuja, kuten tämän kaltaisessa paikallisesti merkittävässä ja valtakunnallisesti kiinnostavassa tapauksessa tyypillistä on. ”Kiistan osapuolet ovat kumpikin kokeneita poliitikkoja, joiden tekemisiä on voitava tarkastella ja arvioida kriittisemmin kuin tavallisen kansalaisen. Aamuposti editoi kommentteja rankalla kädellä. Useita mielipidekirjoituksia jätettiin myös julkaisematta.”
Päätoimittajan mukaan ”käy selväksi, että Aamuposti on alusta alkaen pyrkinyt tasapuolisuuteen osapuolten kesken. Kantelussa mainittujen uutisjuttujen irralliset lauseet eivät merkitse tässä kokonaisuudessa. Asioiden kiistanalaisuus on tehty lukijalle selväksi ensimmäisestä jutusta alkaen.”
Päätoimittaja toteaa, että kantelijan mielestä Aamupostilla ei ollut oikeutta muokata hänen lähettämiään kannanottoja. Editointiin oli päätoimittajan mukaan kuitenkin vahva peruste. ”Toimitus poisti mielipidekirjoituksesta jupakkaan liittyvän yöhoitajan henkilöllisyyteen viittaavat tiedot. Hän ei ole julkisuuden henkilö eikä hänen osallistumistaan ns. yökeikkaan ole kyseenalaistettu. Kyseessä oli hänen normaali työtehtävänsä.”
”Yksi tarjotuista mielipidekirjoituksista jätettiin kokonaan julkaisematta. Se ei ollut vastine, vaan pikemminkin pohdiskelua ja muistelua kiistan toisen osapuolen persoonasta ja aikaisemmista tekemisistä. Näillä arvioilla ei ole tämän asiakokonaisuuden punnitsemisen kannalta merkitystä.”
Päätoimittaja toteaa, että hänen tehtävänsä on pitää huolta siitä, että kiistanalaisissa asioissa pysytään mahdollisimman tarkkaan pääasiassa. Päätoimittaja viittaa sananvapauslakiin, jonka perusteluissa pidetään tärkeänä, että vastinekirjoitukset kohdistuvat kiistanalaiseen asiaan eikä vastinekirjoituksilla laajenneta asian käsittelyä uusiin teemoihin.
Päätoimittajan mukaan tilanne on kantelun tekemisen jälkeen edistynyt, ja hänen viimeisimmän tietonsa mukaan kiista johtaa todennäköisesti oikeustoimiin.
Päätoimittajan mukaan Aamupostin velvollisuus on seurata paikallisesti ja yhteiskunnallisestikin merkittäviä tapahtumia edelleenkin. Journalistin ohjeiden mukaan tiedotusvälineellä on velvollisuus seurata aloittamaansa uutisaihetta kuten mahdollista oikeusprosessia sen kaikissa vaiheissa ja loppuun saakka.
Päätoimittaja katsoo, että Aamuposti on noudattanut hyvää journalistista tapaa kantelijan esittämässä kokonaisuudessa.
Ratkaisu
JO 8: Journalistin velvollisuus on pyrkiä totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen.
JO 10: Tiedot on tarkistettava mahdollisimman hyvin – myös silloin kun ne on aikaisemmin julkaistu.
JO 12: Tietolähteisiin on suhtauduttava kriittisesti. Erityisen tärkeää se on kiistanalaisissa asioissa, koska tietolähteellä voi olla hyötymis- tai vahingoittamistarkoitus.
JO 21: Jos selvästi tunnistettavissa olevan henkilön tai tahon toiminnasta aiotaan esittää tietoja, jotka asettavat tämän erittäin kielteiseen julkisuuteen, kritiikin kohteelle tulee varata tilaisuus esittää oma näkemyksensä jo samassa yhteydessä.
JO 25: Ellei kannanotto ole julkaisukelpoinen, sen korjaamisesta on syytä neuvotella laatijan kanssa. Vaikka yksimielisyyteen ei päästäisi, olennainen sisältö on suositeltavaa julkaista asiallisessa muodossa.
Aamuposti teki kantelijan mielipidekirjoituksen pohjalta uutisen kansanedustaja Aino-Kaisa Pekosen osallistumisesta kotisairaanhoidon yökierrokseen Riihimäellä. Kirjoituksessaan kantelija oli kertonut, ettei hänelle ja hänen omaiselleen ollut ilmoitettu asiasta eikä pyydetty lupaa ulkopuolisen henkilön öiselle vierailulle.
Aamuposti kertoi uutisessaan, että kantelijalle olisi ilmoitettu kansanedustajan vierailusta ennakkoon ja haastateltiin kansanedustajaa, joka kiisti olleensa paikalla luvatta ja kertoi, että tunnistettuaan hänet kantelija oli kutsunut hänet vielä peremmälle.
Asiasta syntyi laaja kiista, jota Aamuposti seurasi mm. julkaisemalla kantelijan mielipidekirjoituksen asiasta. Lehti myös kuuli kiistan molempia osapuolia tapauksesta tehdyssä jatkojutussa.
Lehti julkaisi myös kantelijaa arvostelevan mielipidekirjoituksen, 42 kappaletta lukijoiden kiistaa puolin ja toisin kommentoivaa tekstiviestiä ja kantelijaa esittävän pilakuvan.
Kantelija arvosteli koko kiistan aloittaneessa mielipidekirjoituksessaan kärkevästi kansanedustajaa, joka sai vastata hänen arvosteluunsa Aamupostin uutisessa. Kantelijaa kuultiin vielä erikseen toisessa jatkojutussa.
Kantelija on paikkakunnallaan tunnettu kunnallispoliitikko. Hän joutui osassa Aamupostin julkaisemissa tekstiviesteissä ja pilakuvassa kielteiseen julkisuuteen. Julkisuutta ei kuitenkaan voi pitää kohtuuttomana, kun ottaa huomioon hänen asemansa kunnallispolitiikassa.
Toisin kuin kantelija väittää hän sai tuoda mielipiteensä esille sekä omassa kannanotossaan että haastattelussa. Aamupostilla oli myös oikeus toimittaa kantelijan mielipidekirjoitusta.
Aamupostin uutisointi asiassa ei ollut täsmällistä eikä lähteytettyä, kun se käsitteli kiistan ydinasiaa. Lehti ei esimerkiksi kertonut, mistä se oli saanut tiedot luvan pyytämisestä yökierrokselle. Jatkojutussa kerrottiin vain, että lupa kansanedustajan osallistumiselle yöhoitajan käyntiin oli pyydetty jokaiselta kotihoidon asiakkaalta suullisesti.
Julkisen sanan neuvosto katsoo kuitenkin, että Aamupostin toiminta täytti Journalistin ohjeiden perusvaatimukset. Molemmat osapuolet saivat näkemyksensä esille.
Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Aamuposti ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.
Ratkaisun tekivät:
Elina Grundström (pj), Pirjo Auvinen, Lauri Haapanen, Jyrki Huotari, Pasi Kivioja, Antti Kokkonen, Riitta Korhonen, Niklas Vainio, Tapio Nykänen, Arja Lerssi-Lahdenvesi, Maria Swanljung ja Juha Honkonen.