PÄÄTÖKSET

Vapauttava 7320/SL/20
Mikkelin Kaupunkilehti

Jälkikäteinen kuuleminen, oma kannanotto, totuudenmukainen tiedonvälitys, olennainen asiavirhe

Lehti julkaisi uutisen paikallispoliittisen kiistan uusimmasta käänteestä. Jutussa ei ollut kantelijan väittämää olennaista asiavirhettä, vaan kyse oli lehden valitsemasta näkökulmasta. Jutussa esitetyt tiedot eivät asettaneet kantelijaa niin kielteiseen julkisuuteen, että häntä olisi pitänyt kuulla.

Vapauttava 7311/SL/20
Etelä-Suomen Sanomat

Piilomainonta, olennainen asiavirhe, tietojen tarkistaminen, lähdekritiikki

Lehdellä oli journalistiset perusteet kertoa siitä, että paikallisesti kiinnostava ja historiallisesti merkittävä rakennus on myynnissä. Juttu ei ollut piilomainontaa, eikä siinä ollut olennaisia asiavirheitä.

Vapauttava 7302/SJL/20
Journalisti-lehti

Samanaikainen ja jälkikäteinen kuuleminen, totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkastaminen, lähdekritiikki

Journalistien ammattilehti viittasi jutussaan tunnetusta toimittajasta muualla esitettyyn kritiikkiin. Kantelija ei joutunut jutussa niin kielteiseen julkisuuteen, että häntä olisi pitänyt kuulla samanaikaisesti tai jälkikäteen.

Langettava 7295 & 7309/SL/20
Ilta-Sanomat

Otsikko, olennainen asiavirhe, totuudenmukainen tiedonvälitys

Lehti julkaisi uutisen, jossa se referoi Yhdysvaltain presidentin pitämää puhetta. Otsikko antoi harhaanjohtavan kuvan puheen ja jutun sisällöstä. Otsikolle ei siten löytynyt sisällöstä katetta.

Langettava 7292/AL/20
Hymy

Mainonnan merkitseminen

Terveys-Hymy-mainosliitteen sisältöjä ei ollut erotettu riittävän selvästi Hymyn toimituksellisesta aineistosta netissä eikä printissä.

Vapauttava 7291/SL/20
Mikkelin Kaupunkilehti

Jälkikäteinen kuuleminen, oma kannanotto, totuudenmukainen tiedonvälitys, olennainen asiavirhe

Poliitikon uran ja aiemman poliittisen toiminnan arvioiminen päätoimittajan kolumnissa ei synnyttänyt velvollisuutta kuulla poliitikkoa samassa yhteydessä tai jälkeen päin.

Langettava 7289/SL/20
Talouselämä

Olennainen asiavirhe, tietojen tarkistaminen, lähdekritiikki, toisen työn käyttäminen

Nettijutussa oli olennainen asiavirhe. Lehden juttuun tekemät päivitykset eivät täyttäneet Journalistin ohjeiden vaatimusta olennaisen asiavirheen korjaamisesta, eikä jutusta käynyt riittävän selväksi, että sen alkuperäisessä versiossa oli yksiselitteinen virhe.

Langettava 7288/SL/20
Helsingin Sanomat

Olennainen asiavirhe, otsikko, haastateltavan oikeudet, samanaikainen ja jälkikäteinen kuuleminen, vastine

Juttu käsitteli kriittisesti maahanmuuttajanuorten kotouttamiseen tähtäävää hanketta. Jutusta sai harhaanjohtavan kuvan hankkeen tavoitteista, mikä oli olennainen asiavirhe. Otsikossa esitetylle tulkinnalle ei löytynyt sisällöstä katetta.

Langettava 7285/SL/20
Aamulehti

Olennainen asiavirhe, totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkastaminen

Alueellista vesihanketta käsitelleessä kolumnissa oli yksi selvä olennainen asiavirhe ja useita kohtia, joista saattoi saada väärän käsityksen asiasta. Lehti ei korjannut virheitä saatuaan niistä tiedon. 

Vapauttava 7282/SL/20
Ilkka-Pohjalainen

Oma kannanotto

Mielipidekirjoitus käsitteli kriittisesti kehitysvammaisten tukia puoltaneita puheenvuoroja, mutta kantelija tai hänen päämiehensä eivät joutuneet siinä erittäin kielteiseen julkisuuteen.

Langettava 7275/PL/20
Koillissanomat

Olennainen asiavirhe

Jutussa oli olennaisia asiavirheitä, joista toimitus oli saanut selvän korjauspyynnön. Lehti julkaisi korjauksen vasta saatuaan tiedon Julkisen sanan neuvostolle tehdystä kantelusta.

Vapauttava 7273/SL/20
Iltalehti

Piilomainonta

Lehti julkaisi jutun, jossa kerrottiin uuden alkoholijuoman lanseeraamisesta. Lehden oma journalistinen panos oli moitittavan vähäinen, mutta juttu täytti Journalistin ohjeiden minimivaatimukset. Äänestyspäätös 8–6. Päätöksen lopussa eriävä mielipide.

Vapauttava 7269/YLE/20
Yle

Nimi rikosuutisissa

Yle julkaisi jutun, jossa vaarinsa hyväksikäyttämäksi joutunut haastateltava kertoi nimellään ja kasvoillaan kokemuksistaan. Ylellä oli perusteet kertoa yhteiskunnallisesti merkittävästä aiheesta, vaikka harvinainen sukunimi tuli liitetyksi kielteiseen aiheeseen.

Langettava 7268/AL/20
Koiramme

Olennainen asiavirhe, virheen korjaus, tietojen tarkistaminen, lähdekritiikki, piilomainonta

Lehdessä oli olennainen asiavirhe, jonka se korjasi printtiversiossaan. Lehti ei julkaissut korjausta verkkosivuillaan.

Vapauttava 7261/SL/19
Aamulehti

Yksityisyyden suoja

Lehden verkkosivuillaan julkaisemaan verokoneeseen on koottu Suomen suurituloisimpien tulo- ja verotiedot. Kantelijan tietojen julkaisu osana laajaa kokonaisuutta ei rikkonut hänen yksityisyyden suojaansa. 

Vapauttava 7260/SL/19
Iltalehti

Yksityisyyden suoja

Lehden verkkosivuillaan julkaisemaan verokoneeseen on koottu Suomen suurituloisimpien tulo- ja verotiedot. Kantelijan tietojen julkaisu osana laajaa kokonaisuutta ei rikkonut hänen yksityisyyden suojaansa. 

Langettava 7257/SL/20
Iltalehti

Olennainen asiavirhe, samanaikainen kuuleminen

Juoksutapahtuman järjestäjään kohdistuneista rikosepäilyistä kertovista jutuista saattoi saada virheellisesti sellaisen käsityksen, että asian poliisitutkinta olisi ollut julkaisuhetkellä yhä kesken. Juttujen otsikointi oli harhaanjohtavaa. Nettijutun osalta lehden toimenpiteet eivät täyttäneet Journalistin ohjeiden vaatimusta olennaisen asiavirheen korjaamisesta. Painetussa lehdessä ollut virhe korjattiin asianmukaisesti.

Vapauttava 7253/MTV/20
MTV

Samanaikainen kuuleminen, mielipiteet ja tosiasiat, otsikko, tietojen tarkistaminen

MTV:n nettijutun mukaan yrityksen logolla olisi natsitervehdykseksi tulkittava piilomerkitys. Jutussa käsiteltyyn yritykseen kohdistunut julkisuus oli kielteistä, mutta ei niin kielteistä, etteikö jälkikäteinen kuuleminen riittänyt.

Langettava 7249/SL/20
Helsingin Sanomat

Olennainen asiavirhe, tietojen tarkistaminen, lähdekritiikki

Helsingin Sanomat julkaisi STT:n uutisen, jossa oli olennainen asiavirhe. Lehti ei korjannut virhettä, vaikka se sai lukijalta korjauspyynnön ja tämän jälkeen vielä STT:ltä korjatun version uutisesta. Lehti korjasi virheen vasta, kun lukija muistutti aiemmin tekemästään korjauspyynnöstä.

Vapauttava 7248/SL/20
STT

Olennainen asiavirhe, tietojen tarkistaminen, lähdekritiikki

STT:n uutisessa oli olennainen asiavirhe, jonka se korjasi reilu viikko korjauspyynnön vastaanottamisen jälkeen. Korjaustoimenpide oli riittävän nopea, sillä asian tarkistaminen ja korjaaminen vaati selvitystyötä.

<< 1 2 3 4 5 6 7 8  ... >> 

Langettava 6220/SL/16

Vastaaja: Kauppalehti

Asia: Tietojen tarkistaminen, kuvan harhaanjohtava käyttö, virheen korjaaminen, totuudellinen tiedonvälitys

Ratkaistu: 19.10.2016

Talouslehti väitti verkkosivuillaan, että hammastahnan fluoridi heikentää lasten älykkyysosamäärää. Juttu antoi lukijalle väärää ja vahingollista tietoa.

Kantelu 12.5.2016

Kantelu kohdistuu Kauppalehden verkkosivuillaan julkaisemaan 11.5.2016 juttuun ”Hermomyrkkyä hammastahnassa? Syöpää, autismia, aivovaurioita…”. Myöhemmin jutun otsikko muutettiin muotoon ”Tutkijat väittävät: hammastahnan fluori voi heikentää lasten älykkyyttä” ja sittemmin vielä muotoon ”Tutkijat huolestuivat fluorin vaaroista”.

http://www.kauppalehti.fi/uutiset/hermomyrkkya-hammastahnassa-syopaa--autismia--aivovaurioita/Bwz63VuR

Kantelijan mukaan Kauppalehden artikkeli on paitsi pelotteleva myös vahvasti virheellinen faktoissaan. Artikkeli siteeraa käyttämiään lähteitä karkean vääristelevästi. Artikkelin pääväitteet ovat: "Joukko tutkijoita syyttää hammastahnassa ja monessa muussa tuotteessa olevaa fluoridia muun muassa autismista, lukihäiriöstä ja hermosairauksista." sekä "Aineiden syytelistalle tutkijat laittavat muun muassa autismin, tarkkaavaisuus- ja ylivilkkaushäiriöt (ADHD), lukihäiriöt ja muut hermostolliset sairaudet." Pääasiallisena esimerkkinä fluoridin saamisesta mainitaan hammastahna, mikä esiintyy myös artikkelin kuvituskuvassa.

Kantelijan mukaan lehden artikkelissa puhutaan kahdesta eri tutkimuksesta ja tutkimusryhmästä, mutta todellisuudessa artikkelissa viitataan vain yhteen ja samaan tutkimukseen. KL:n ensimmäinen lähde (tutkimus A) on peräisin Lancet-lehdestä ja toinen (tutkimus B) Harvardin yliopiston sivuilta. Todellisuudessa tutkimus A vain viittaa tutkimukseen B. Tutkimus A on katsaus, eikä sisällä mitään sellaista tietoa mitä ei olisi tutkimuksessa B. Molempia tutkimuksia A ja B on ollut kirjoittamassa sama tutkija, Philippe Grandjean.

Kantelija sanoo, että lähde A mainitsee KL:n artikkelissa listattuja sairauksia ja oireita, mutta ei fluoridin yhteydessä. Kummassakaan lähteessä ei missään sanota fluoridilla olevaan mitään yhteyttä syöpään tai autismiin tai tarkkaavaisuushäiriöihin yms. Nämä sairaudet mainitaan vain tutkimuksessa A yleisesti ympäristömyrkkyjen yhteydessä. Lähde B käsittelee juomaveden korkeita fluoridipitoisuuksia Kiinassa, ja lasten alentunutta älykkyyttä, mikä siis on ainoa lähteiden A ja B tutkima fluoridiin liitetty tulos.

Lisäksi kantelijan mukaan artikkeli puhuu pääasiassa hammastahnasta fluoridin lähteenä, vaikka jutun ainoa lähde käsitteli juomavettä Kiinassa. Artikkelissa ei millään tasolla mainita mitään pitoisuuksista ja annoksista, jotka hammastahnan tapauksessa ovat merkityksettömiä. Ainoa tähän viittaava lause on "...jo äärettömän pieni määrä fluoridia alentaa lasten älykkyysosamäärää."

Kantelija toteaa, että artikkeli on sisällöltään virheellinen ellei jopa valheellinen, lähteitään väärin siteeraava, pelotteleva ja tarkoitettu keräämään huomiota rikkoen journalistin ohjeita kohdista 8,10,11,12. 

Kantelija on lähettänyt oikaisupyynnön artikkelista 11.5.2016 klo 12:24 saamatta vastausta. Oikaisupyyntö on lähetetty sähköpostitse artikkelin kirjoittaneelle toimittajalle sekä KL:n toimitukseen, mihin oikaisupyynnöt on pyydetty lähettämään.

JSN:n sihteeri kysyi kantelijalta kesäkuussa, haluaako hän yhä kannella jutusta 15.5.2016 tehtyjen muutosten jälkeen. Kantelija halusi edelleen kannella jutusta. Hänen mukaansa jutussa on edelleen useita virheitä, sen otsikko ei vastaa todellisuutta, siinä haetaan pelottelua ja sensaatiota, ja korjattunakin artikkeli on huomattavan sekava ja vaikealukuinen. Kantelija pitää arveluttavana, että virheellisiä terveysväitteitä esitetään laajalevikkisessä lehdessä, ja ne vieläpä esitetään tavallisen terveydenhoitotuotteen (hammastahna) sivuvaikutuksina, mitä alkuperäistutkimukset eivät todellisuudessa koskeneet.

Kauppalehden vastaus 19.8.2016

Päätoimittaja Arno Ahosniemen mukaan Kauppalehden uutisessa käsitetiin fluorin tai fluoridien mahdollisia terveydellisiä vaaroja. Fluoria on muun muassa hammastahnassa, ja vähänkin suurempina määrinä se on myrkyllistä. Fluorin ja fluoridien vaaroista kiistellään tiedeyhteisössä.

Päätoimittajan mukaan jutussa mainittujen alkuperäislähteiden lisäksi artikkelin pohjana käytettiin muun muassa 20.4.2016 Earth. We Are One -sivustolla julkaistua lähdettä. (Neuvosto ei suosittele sivuston avaamista, koska se saattaa levittää haittaohjelmia.)

Päätoimittajan mukaan Kauppalehden uutisessa kuvataan monia mahdollisia terveydellisiä vaaroja, joita fluoriin on tieteellisissä tutkimuksissa liitetty. Juttu on perusteellisesti kirjoitettu ja huolellisesti taustoitettu. Tästä kertoo muun muassa se, että siinä on 12 linkkiä tieteellisiin tutkimuksiin, jotka kaikki toimittaja kävi läpi uutista kirjoittaessaan. Kauppalehden alkuperäisessä jutussa esitetyt väitteet ovat peräisin edellä mainitusta tausta-aineistosta. Molemmat Kauppalehden uutisessa mainitut, alkuperäiset tieteelliset lähteet on nostettu tästä taustajutusta.

Päätoimittaja sanoo, että Kauppalehden jutun julkaisemisen jälkeen ilmeni, että taustajutun väitteet oli osin myöhemmissä tutkimuksissa kumottu tai ainakin asetettu kyseenalaisiksi. Saatuaan tiedon asiasta toimittaja päivitti uutista viipymättä. Kolmannen kerran toimittaja päivitti juttua 9.8. saatuaan käsiinsä kantelijan aineiston.

Päätoimittajan mukaan korjaukset ja päivitykset osoittavat, että toimittaja pyrki tekstissään sekä totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen (JO 8) että tietojen mahdollisimman hyvään tarkistamiseen (JO 10).

Päätoimittaja toteaa, että journalismiin kuuluu myös kiistanalaisista aiheista kirjoittaminen, mutta niitä ei saa esittää vuorenvarmoin faktoina. Niin toimittaja ei tehnytkään, vaan kirjoitti jo alkuperäisessä jutussa, että kyseessä ovat eräiden tunnettujen tutkijoiden ja merkittävien tutkimuslaitosten väitteet, joita koko tiedeyhteisö ei jaa.

Ahosniemen mukaan jo alkuperäisen jutun otsikko (Hermomyrkkyä hammastahnassa? Syöpää, autismia, aivovaurioita...) kertoo, että kyseessä ei ole niin sanottu lopullinen totuus asiassa, sillä otsikossa on kysymysmerkki. Tältä osin esimerkiksi JO 12, kriittinen suhtautuminen tietolähteisiin, toteutuu jo alkupäisessä jutussa. Kauppalehden tarkoituksena ei ollut herättää uutisellaan aiheettomia pelkoja.

Päätoimittajan mukaan kantelijalta tullutta oikaisupyyntöä ei ole jutun kirjoittaneet toimittajan ”saapuneet”-kansiossa, eikä sitä jostain syystä löydy toimituksen yhteissähköpostista. Sen sijaan toimittajaan otti puhelimitse yhteyttä lukija, joka väitti, etteivät kaikki alkuperäisessä tekstissä mainitut väitteet ehkä pidä paikkaansa. Tämän puhelun perusteella toimittaja lähti tekemään lisäselvityksiä ja saatuaan varmuuden asiasta päivittämään tekstiään. Kantelijan sähköposti olisi otettu samalla tavalla tekstin käsittelyssä huomioon.

Jutun kirjoittanut toimittaja seuraa työkseen tiedemaailmaa ja sen julkaisuja. Tiedeyhteisössä käydään koko ajan keskustelua fluorin mahdollisista terveyshaitoista. Kauppalehden käsityksen mukaan lopullista totuutta asiasta ei ole vielä sanottu.

Ratkaisu

JO 8: Journalistin velvollisuus on pyrkiä totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen. 

JO 10: Tiedot on tarkistettava mahdollisimman hyvin – myös silloin kun ne on aikaisemmin julkaistu.

JO 11: Yleisön on voitava erottaa tosiasiat mielipiteistä ja sepitteellisestä aineistosta. Myöskään kuvaa tai ääntä ei saa käyttää harhaanjohtavasti.

JO 20: Olennainen asiavirhe on korjattava viipymättä ja niin, että se tavoittaa mahdollisimman kattavasti virheellistä tietoa saaneen yleisön. Korjaus on julkaistava sekä tiedotusvälineen toimituksellisilla verkkosivuilla että julkaisussa tai kanavassa, jossa virhe on alun perin ollut. 

Korjauksen huomioarvo on suhteutettava virheen vakavuuteen. Jos jutussa on useita asiavirheitä tai jos virheestä voi aiheutua suurta vahinkoa, toimituksen tulee julkaista uusi juttu, jossa virheellinen tieto yksilöidään ja korjataan.
Verkossa olennaisen virheen korjaamiseksi ei riitä virheellisen tiedon tai jutun poistaminen, vaan yleisölle on kerrottava virheestä sekä miten ja milloin se on korjattu.

Kauppalehti julkaisi 11.5.2016 jutun ”Hermomyrkkyä hammastahnassa? Syöpää, autismia, aivovaurioita…”. Myöhemmin jutun otsikko muutettiin muotoon ”Tutkijat väittävät: hammastahnan fluori voi heikentää lasten älykkyyttä” ja sittemmin vielä muotoon ”Tutkijat huolestuivat fluorin vaaroista”. 

Kauppalehden jutussa kerrottiin, että joukko tutkijoita syyttää fluoridia yleisistä älykkyyden kehityshäiriöistä. Jutun mukaan hammastahnan käyttö voi heikentää älykkyyttä. Viestiä vahvistettiin sillä, että jutun kuvituksena oli kuva hampaiden pesusta. Näille väitteille ei löydy tukea jutussa mainituista kahdesta tieteellisestä lähteestä Lancet-lehdestä ja Harvardin yliopiston sivustolta.

Sen sijaan Kauppalehden esittämät tulkinnat ovat samoja kuin englanninkielisellä valeuutissivustolla julkaistussa tekstissä. Kyseessä on Earth. We Are One -niminen sivusto, jonka avaamista neuvosto ei suosittele, koska sivusto saattaa levittää haittaohjelmia. Tätä sivustoa ei mainita jutussa, mutta päätoimittaja nimeää sen yhdeksi jutun lähteeksi. Kyseessä on salaliittoteorioita julkaiseva, ei-journalistinen sivusto, jossa on tulkittu tiedelähteitä samalla tavalla väärin kuin Kauppalehden jutussa.

Kauppalehti korjasi juttua ainakin kahdesti, ja jutun väitteitä fluoridin ja kehityshäiriöiden vaikutuksesta lievennettiin. Korjaukset eivät kuitenkaan olleet riittäviä, eikä lehti missään vaiheessa kyseenalaistanut tekemiään virheellisiä tulkintoja mainitsemistaan lähteistä. Jälkimmäisestä korjauskerrasta ei myöskään asianmukaisesti kerrottu lukijalle.

Erityisen vakavaksi jutun virheellisyyden tekee se, että Kauppalehden juttu pelottelee kuvassa ja tekstissä hammastahnan vaaroilla, vaikka missään luotettavissa lähdemateriaaleissa ei puhuta hammastahnan vaan juomaveden fluorideista. 

Neuvoston mielestä toisen käden lähteisiin perustuvat, skandaalihakuiset ja virheelliset tiedejutut ovat omiaan heikentämään journalismin uskottavuutta ja koko yhteiskunnallisen keskustelun faktapohjaisuutta. Erityisen vahingollista on julkaista tiedeuutisina materiaalia, joka ohjaa yleisöä tekemään oman tai lastensa terveyden kannalta vääriä valintoja.

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Kauppalehden jutussa on rikottu Journalistin ohjeiden kohtia 8, 10, 11 ja 20, ja antaa lehdelle huomautuksen.

Ratkaisun tekivät:

Elina Grundström (pj), Pirjo Auvinen, Hannu Helineva, Jyrki Huotari, Jussi Lankinen, Anssi Järvinen, Pasi Kivioja, Antti Kokkonen, Niklas Vainio, Venla Mäntysalo, Arja Lerssi-Lahdenvesi ja Johanna Vehkoo. 

 

Tämä päätös on avattu 12554 kertaa