PÄÄTÖKSET

Vapauttava 7027/MTV/18
MTV

Piilomainonta

MTV julkaisi verkkosivuillaan jutun, joka perustui autojen maahantuojan tiedotteeseen. Juttu ei ollut piilomainontaa. Äänestyspäätös 6–4.

Vapauttava 7024/SL/18
Iltalehti

Totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkistaminen, olennainen asiavirhe

Lehti julkaisi verkkosivuillaan kaksi juttua, joiden mukaan ylikomisario ja oikeustieteen professori olivat eri mieltä siitä, voiko autoilijaa sakottaa, jos hän ei havaitse nopeusrajoitusta lumen vuoksi. Jutuissa ei ollut olennaisia asiavirheitä.

Vapauttava 7023/AL/18
Latu&Polku

Totuudenmukainen tiedonvälitys, otsikko, olennainen asiavirhe, virheen korjaaminen

Lehti kertoi yhdistyksen jäsenille suunnatun kyselyn tuloksista. Jutun otsikossa ei ollut olennaista asiavirhettä. 

Langettava 7017/MTV/18
MTV

Kuvan harhaanjohtava käyttö, olennainen asiavirhe

MTV julkaisi verkkosivuillaan jutun, jossa käsiteltiin mielenosoitusta. Jutun sisällä julkaistiin video siitä, miten poliisi poisti hakaristilippuja toisessa mielenosoituksessa. Video antoi virheellisen kuvan jutussa käsitellystä mielenosoituksesta. Tämä oli olennainen asiavirhe, joka MTV:n olisi pitänyt korjata saatuaan virheestä tiedon.

Langettava 7012/SL/18
Etelä-Saimaa

Piilomainonta, mainonnan merkitseminen, konserniyhteys

Lehti julkaisi viikkoliitteessään jutun, joka julkaistiin myös lehteä kustantavan konsernin blogialustalla. Juttuun oli liitetty blogialustan logo. Juttu ei ollut mainosmainen, mutta kyseessä oli konsernille merkityksellinen sisältöyhteistyö, josta olisi pitänyt kertoa lukijoille.

Vapauttava 7002/SL/18
Etelä-Suomen Sanomat

Totuudenmukainen tiedonvälitys, haastattelu, lähdekritiikki, otsikko, olennainen asiavirhe

Lehti julkaisi juttukokonaisuuden, jossa kerrottiin jääkiekkoseuran pääomistajan saaneen rahoitusta talousrikostutkinnan kohteena olevalta henkilöltä. Jutuissa ei ollut olennaisia asiavirheitä, joista lehti olisi saanut oikaisupyynnön.

Vapauttava 6999/SL/18
Aamuposti

Yksityisyyden suoja, samanaikainen kuuleminen

Lehti julkaisi jutun, jossa kerrottiin kunnanhallitukseen kuuluvan opettajan työnantajaltaan saamasta varoituksesta. Juttu ei rikkonut kantelijan yksityisyyden suojaa. Lehti oli kuullut häntä asiasta aiemmissa jutuissa eikä kantelija pyytänyt oikeutta omaan kannanottoon.

Vapauttava 6990/SL/18
Iltalehti

Ihmisarvon kunnioittaminen

Lehti julkaisi jutun, jossa se mainitsi henkilön etnisen taustan kielteisessä yhteydessä. Lehti ei tuonut etnistä taustaa esiin halventavasti, vaan sen kertominen oli jutun aiheen kannalta asiaankuuluvaa. Äänestyspäätös 8–2.

Vapauttava 6989/SL/18
Iltalehti

Totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkistaminen, olennainen asiavirhe

Lehti julkaisi verkkosivuillaan kolumnin, jossa vertailtiin eri maiden irtisanomissuojaa. Kysymyksessä oli kiistanalainen aihe, josta toimittaja oli asiantuntijoita kuultuaan tehnyt omat tulkintansa. Jutussa ei ollut olennaisia asiavirheitä.

Langettava 6984/AL/18
Kide

Yksityisyyden suoja

Lehti julkaisi mielipidekirjoituksen yhteydessä kirjoittajan kotiosoitteen ja muita yhteystietoja ilman journalistisia perusteita.

Vapauttava 6982/YLE/18
Yle

Haastateltavan oikeudet, samanaikainen kuuleminen

Yle esitti Spotlight- ja MOT-ohjelmissaan vaihtoehtoisia syöpähoitoja käsittelevän jakson. Haastateltava sai riittävästi tietää lausumiensa asiayhteyden, eikä tiedotusväline rikkonut haastateltavan oikeuksia, kun se esitti suomenkielisen version ohjelmasta tiedotusvälineen toisella ohjelmapaikalla. Äänestyspäätös 6-5. Päätöksen lopussa eriävä mielipide. 

Vapauttava 6981/YLE/18
Yle

Toimittajan tiedonhankinta, samanaikainen kuuleminen, kuvan harhaanjohtava käyttö

Yle esitti televisio-ohjelman, jossa käsiteltiin vanhusten hoivapalveluiden yksityistämisen vaikutuksia pienessä kunnassa. Kantelun tehnyttä yritystä kuultiin ohjelmassa riittävästi. Yrityksen edustajan kuvaaminen kunnantalolla järjestetyssä kuulemistilaisuudessa ei rikkonut Journalistin ohjeita.

Vapauttava 6970/PL/18
Viispiikkinen

Uutistapahtuman seuraaminen, totuudenmukainen tiedonvälitys

Lehti julkaisi rajallisiin tietoihin perustuneen jutun, jossa se kertoi poliisin tutkivan kunnanhallituksen toimintaa. Lehti julkaisi jatkojutun, kun se sai aiheesta lisää tietoa.

Langettava 6969/AL/18
Taloustaito

Toimittajan asema

Lehti julkaisi jutun, joka kritisoi ”villejä finanssineuvojia”. Jutun kirjoittajalla oli yritystoimintansa vuoksi aiheen suhteen kaksoisrooli, josta olisi pitänyt kertoa lukijoille. Äänestyspäätös 11–2.

Vapauttava 6963/SL/18 ja 6966/SL/18
Helsingin Sanomat

Totuudenmukainen tiedonvälitys, sepitteellinen aineisto, olennainen asiavirhe, ihmisarvon kunnioittaminen, yleisön tuottama aineisto

Lehti julkaisi sukupuolen moninaisuuteen liittyvän jutun, jota lehti kuvaili pakinatyyliseksi. Juttu oli monitulkintainen, mutta se ei ollut ihmisarvoa loukkaava.

Langettava 6962/SL/18
Etelä-Saimaa

Totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkistaminen, lähdekritiikki, olennainen asiavirhe

Lehti julkaisi jutun, jossa kerrottiin muun muassa uudesta Laatokan rannalle sijoittuvasta kansallispuistosta. Jutussa todettiin, että Valamon alue kuuluisi uuteen kansallispuistoon. Tämä oli olennainen asiavirhe, jota lehti ei pyynnöstä huolimatta korjannut.

Vapauttava 6953/PL/18
Koillissanomat

Samanaikainen kuuleminen, jälkikäteinen kuuleminen, oma kannanotto

Lehti julkaisi mielipidekirjoituksen, jossa kritisoitiin nimeltä mainittua valvontaeläinlääkäriä tämän virkatoimien hoitamisesta. Julkisuus oli kielteistä, mutta ei niin kielteistä, etteikö jälkikäteinen kuuleminen olisi riittänyt. Lehden olisi ollut syytä julkaista vastine tai linkki siihen myös Facebook-tilillään, mutta tässä tapauksessa lehti täytti jälkikäteisen kuulemisen perusvaatimukset.

Vapauttava 6952/SL/18
Satakunnan Kansa

Haastateltavan oikeudet, olennainen asiavirhe

Lehti haastatteli toimitusjohtajaksi valittua henkilöä, joka esitti kiistanalaisia mielipiteitä. Sitaattia oli tiivistetty, mutta haastateltu sai tarkastaa lausumansa asianmukaisesti, eikä sitaatissa ollut asiavirhettä eikä selvää väärinkäsitystä. 

Vapauttava 6947/SL/18
Ilta-Sanomat

Totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkistaminen, sepitteellinen aineisto, lähdekritiikki, olennainen asiavirhe, samanaikainen ja jälkikäteinen kuuleminen, yksityisyyden suoja, oikeudenkäyntiin vaikuttaminen, yleisön tuottama aineisto

Lehti julkaisi jutun, jonka aiheena oli oikeudessa käsitelty perintöriita. Kantelija saattoi olla jutusta tunnistettavissa, mutta juttu ei laajentanut niiden ihmisten piiriä, jotka tiesivät asiasta ennestään. Kantelija joutui jutussa kielteiseen julkisuuteen näiden ihmisten piirissä, mutta julkisuus ei ollut niin kielteistä, etteikö jälkikäteinen kuuleminen olisi sitä korjannut. Kantelija ei kuitenkaan tarjonnut lehdelle vastinetta eikä esittänyt näkemyksiä, joiden perusteella lehti olisi voinut tehdä jatkojutun.

Vapauttava 6942/SL/18
Helsingin Sanomat

Tietojen tarkistaminen, lähdekritiikki, olennainen asiavirhe, samanaikainen kuuleminen

Lehti julkaisi jutun, jossa kerrottiin valtion innovaatiorahoittajan ja ulkomaisen suuryhtiön välisestä sopimuksesta. Jutussa ei ollut olennaisia asiavirheitä. 

<< 1 2 3 4 5 6 7 8  ... >> 

Langettava 6220/SL/16

Vastaaja: Kauppalehti

Asia: Tietojen tarkistaminen, kuvan harhaanjohtava käyttö, virheen korjaaminen, totuudellinen tiedonvälitys

Ratkaistu: 19.10.2016

Talouslehti väitti verkkosivuillaan, että hammastahnan fluoridi heikentää lasten älykkyysosamäärää. Juttu antoi lukijalle väärää ja vahingollista tietoa.

Kantelu 12.5.2016

Kantelu kohdistuu Kauppalehden verkkosivuillaan julkaisemaan 11.5.2016 juttuun ”Hermomyrkkyä hammastahnassa? Syöpää, autismia, aivovaurioita…”. Myöhemmin jutun otsikko muutettiin muotoon ”Tutkijat väittävät: hammastahnan fluori voi heikentää lasten älykkyyttä” ja sittemmin vielä muotoon ”Tutkijat huolestuivat fluorin vaaroista”.

http://www.kauppalehti.fi/uutiset/hermomyrkkya-hammastahnassa-syopaa--autismia--aivovaurioita/Bwz63VuR

Kantelijan mukaan Kauppalehden artikkeli on paitsi pelotteleva myös vahvasti virheellinen faktoissaan. Artikkeli siteeraa käyttämiään lähteitä karkean vääristelevästi. Artikkelin pääväitteet ovat: "Joukko tutkijoita syyttää hammastahnassa ja monessa muussa tuotteessa olevaa fluoridia muun muassa autismista, lukihäiriöstä ja hermosairauksista." sekä "Aineiden syytelistalle tutkijat laittavat muun muassa autismin, tarkkaavaisuus- ja ylivilkkaushäiriöt (ADHD), lukihäiriöt ja muut hermostolliset sairaudet." Pääasiallisena esimerkkinä fluoridin saamisesta mainitaan hammastahna, mikä esiintyy myös artikkelin kuvituskuvassa.

Kantelijan mukaan lehden artikkelissa puhutaan kahdesta eri tutkimuksesta ja tutkimusryhmästä, mutta todellisuudessa artikkelissa viitataan vain yhteen ja samaan tutkimukseen. KL:n ensimmäinen lähde (tutkimus A) on peräisin Lancet-lehdestä ja toinen (tutkimus B) Harvardin yliopiston sivuilta. Todellisuudessa tutkimus A vain viittaa tutkimukseen B. Tutkimus A on katsaus, eikä sisällä mitään sellaista tietoa mitä ei olisi tutkimuksessa B. Molempia tutkimuksia A ja B on ollut kirjoittamassa sama tutkija, Philippe Grandjean.

Kantelija sanoo, että lähde A mainitsee KL:n artikkelissa listattuja sairauksia ja oireita, mutta ei fluoridin yhteydessä. Kummassakaan lähteessä ei missään sanota fluoridilla olevaan mitään yhteyttä syöpään tai autismiin tai tarkkaavaisuushäiriöihin yms. Nämä sairaudet mainitaan vain tutkimuksessa A yleisesti ympäristömyrkkyjen yhteydessä. Lähde B käsittelee juomaveden korkeita fluoridipitoisuuksia Kiinassa, ja lasten alentunutta älykkyyttä, mikä siis on ainoa lähteiden A ja B tutkima fluoridiin liitetty tulos.

Lisäksi kantelijan mukaan artikkeli puhuu pääasiassa hammastahnasta fluoridin lähteenä, vaikka jutun ainoa lähde käsitteli juomavettä Kiinassa. Artikkelissa ei millään tasolla mainita mitään pitoisuuksista ja annoksista, jotka hammastahnan tapauksessa ovat merkityksettömiä. Ainoa tähän viittaava lause on "...jo äärettömän pieni määrä fluoridia alentaa lasten älykkyysosamäärää."

Kantelija toteaa, että artikkeli on sisällöltään virheellinen ellei jopa valheellinen, lähteitään väärin siteeraava, pelotteleva ja tarkoitettu keräämään huomiota rikkoen journalistin ohjeita kohdista 8,10,11,12. 

Kantelija on lähettänyt oikaisupyynnön artikkelista 11.5.2016 klo 12:24 saamatta vastausta. Oikaisupyyntö on lähetetty sähköpostitse artikkelin kirjoittaneelle toimittajalle sekä KL:n toimitukseen, mihin oikaisupyynnöt on pyydetty lähettämään.

JSN:n sihteeri kysyi kantelijalta kesäkuussa, haluaako hän yhä kannella jutusta 15.5.2016 tehtyjen muutosten jälkeen. Kantelija halusi edelleen kannella jutusta. Hänen mukaansa jutussa on edelleen useita virheitä, sen otsikko ei vastaa todellisuutta, siinä haetaan pelottelua ja sensaatiota, ja korjattunakin artikkeli on huomattavan sekava ja vaikealukuinen. Kantelija pitää arveluttavana, että virheellisiä terveysväitteitä esitetään laajalevikkisessä lehdessä, ja ne vieläpä esitetään tavallisen terveydenhoitotuotteen (hammastahna) sivuvaikutuksina, mitä alkuperäistutkimukset eivät todellisuudessa koskeneet.

Kauppalehden vastaus 19.8.2016

Päätoimittaja Arno Ahosniemen mukaan Kauppalehden uutisessa käsitetiin fluorin tai fluoridien mahdollisia terveydellisiä vaaroja. Fluoria on muun muassa hammastahnassa, ja vähänkin suurempina määrinä se on myrkyllistä. Fluorin ja fluoridien vaaroista kiistellään tiedeyhteisössä.

Päätoimittajan mukaan jutussa mainittujen alkuperäislähteiden lisäksi artikkelin pohjana käytettiin muun muassa 20.4.2016 Earth. We Are One -sivustolla julkaistua lähdettä. (Neuvosto ei suosittele sivuston avaamista, koska se saattaa levittää haittaohjelmia.)

Päätoimittajan mukaan Kauppalehden uutisessa kuvataan monia mahdollisia terveydellisiä vaaroja, joita fluoriin on tieteellisissä tutkimuksissa liitetty. Juttu on perusteellisesti kirjoitettu ja huolellisesti taustoitettu. Tästä kertoo muun muassa se, että siinä on 12 linkkiä tieteellisiin tutkimuksiin, jotka kaikki toimittaja kävi läpi uutista kirjoittaessaan. Kauppalehden alkuperäisessä jutussa esitetyt väitteet ovat peräisin edellä mainitusta tausta-aineistosta. Molemmat Kauppalehden uutisessa mainitut, alkuperäiset tieteelliset lähteet on nostettu tästä taustajutusta.

Päätoimittaja sanoo, että Kauppalehden jutun julkaisemisen jälkeen ilmeni, että taustajutun väitteet oli osin myöhemmissä tutkimuksissa kumottu tai ainakin asetettu kyseenalaisiksi. Saatuaan tiedon asiasta toimittaja päivitti uutista viipymättä. Kolmannen kerran toimittaja päivitti juttua 9.8. saatuaan käsiinsä kantelijan aineiston.

Päätoimittajan mukaan korjaukset ja päivitykset osoittavat, että toimittaja pyrki tekstissään sekä totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen (JO 8) että tietojen mahdollisimman hyvään tarkistamiseen (JO 10).

Päätoimittaja toteaa, että journalismiin kuuluu myös kiistanalaisista aiheista kirjoittaminen, mutta niitä ei saa esittää vuorenvarmoin faktoina. Niin toimittaja ei tehnytkään, vaan kirjoitti jo alkuperäisessä jutussa, että kyseessä ovat eräiden tunnettujen tutkijoiden ja merkittävien tutkimuslaitosten väitteet, joita koko tiedeyhteisö ei jaa.

Ahosniemen mukaan jo alkuperäisen jutun otsikko (Hermomyrkkyä hammastahnassa? Syöpää, autismia, aivovaurioita...) kertoo, että kyseessä ei ole niin sanottu lopullinen totuus asiassa, sillä otsikossa on kysymysmerkki. Tältä osin esimerkiksi JO 12, kriittinen suhtautuminen tietolähteisiin, toteutuu jo alkupäisessä jutussa. Kauppalehden tarkoituksena ei ollut herättää uutisellaan aiheettomia pelkoja.

Päätoimittajan mukaan kantelijalta tullutta oikaisupyyntöä ei ole jutun kirjoittaneet toimittajan ”saapuneet”-kansiossa, eikä sitä jostain syystä löydy toimituksen yhteissähköpostista. Sen sijaan toimittajaan otti puhelimitse yhteyttä lukija, joka väitti, etteivät kaikki alkuperäisessä tekstissä mainitut väitteet ehkä pidä paikkaansa. Tämän puhelun perusteella toimittaja lähti tekemään lisäselvityksiä ja saatuaan varmuuden asiasta päivittämään tekstiään. Kantelijan sähköposti olisi otettu samalla tavalla tekstin käsittelyssä huomioon.

Jutun kirjoittanut toimittaja seuraa työkseen tiedemaailmaa ja sen julkaisuja. Tiedeyhteisössä käydään koko ajan keskustelua fluorin mahdollisista terveyshaitoista. Kauppalehden käsityksen mukaan lopullista totuutta asiasta ei ole vielä sanottu.

Ratkaisu

JO 8: Journalistin velvollisuus on pyrkiä totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen. 

JO 10: Tiedot on tarkistettava mahdollisimman hyvin – myös silloin kun ne on aikaisemmin julkaistu.

JO 11: Yleisön on voitava erottaa tosiasiat mielipiteistä ja sepitteellisestä aineistosta. Myöskään kuvaa tai ääntä ei saa käyttää harhaanjohtavasti.

JO 20: Olennainen asiavirhe on korjattava viipymättä ja niin, että se tavoittaa mahdollisimman kattavasti virheellistä tietoa saaneen yleisön. Korjaus on julkaistava sekä tiedotusvälineen toimituksellisilla verkkosivuilla että julkaisussa tai kanavassa, jossa virhe on alun perin ollut. 

Korjauksen huomioarvo on suhteutettava virheen vakavuuteen. Jos jutussa on useita asiavirheitä tai jos virheestä voi aiheutua suurta vahinkoa, toimituksen tulee julkaista uusi juttu, jossa virheellinen tieto yksilöidään ja korjataan.
Verkossa olennaisen virheen korjaamiseksi ei riitä virheellisen tiedon tai jutun poistaminen, vaan yleisölle on kerrottava virheestä sekä miten ja milloin se on korjattu.

Kauppalehti julkaisi 11.5.2016 jutun ”Hermomyrkkyä hammastahnassa? Syöpää, autismia, aivovaurioita…”. Myöhemmin jutun otsikko muutettiin muotoon ”Tutkijat väittävät: hammastahnan fluori voi heikentää lasten älykkyyttä” ja sittemmin vielä muotoon ”Tutkijat huolestuivat fluorin vaaroista”. 

Kauppalehden jutussa kerrottiin, että joukko tutkijoita syyttää fluoridia yleisistä älykkyyden kehityshäiriöistä. Jutun mukaan hammastahnan käyttö voi heikentää älykkyyttä. Viestiä vahvistettiin sillä, että jutun kuvituksena oli kuva hampaiden pesusta. Näille väitteille ei löydy tukea jutussa mainituista kahdesta tieteellisestä lähteestä Lancet-lehdestä ja Harvardin yliopiston sivustolta.

Sen sijaan Kauppalehden esittämät tulkinnat ovat samoja kuin englanninkielisellä valeuutissivustolla julkaistussa tekstissä. Kyseessä on Earth. We Are One -niminen sivusto, jonka avaamista neuvosto ei suosittele, koska sivusto saattaa levittää haittaohjelmia. Tätä sivustoa ei mainita jutussa, mutta päätoimittaja nimeää sen yhdeksi jutun lähteeksi. Kyseessä on salaliittoteorioita julkaiseva, ei-journalistinen sivusto, jossa on tulkittu tiedelähteitä samalla tavalla väärin kuin Kauppalehden jutussa.

Kauppalehti korjasi juttua ainakin kahdesti, ja jutun väitteitä fluoridin ja kehityshäiriöiden vaikutuksesta lievennettiin. Korjaukset eivät kuitenkaan olleet riittäviä, eikä lehti missään vaiheessa kyseenalaistanut tekemiään virheellisiä tulkintoja mainitsemistaan lähteistä. Jälkimmäisestä korjauskerrasta ei myöskään asianmukaisesti kerrottu lukijalle.

Erityisen vakavaksi jutun virheellisyyden tekee se, että Kauppalehden juttu pelottelee kuvassa ja tekstissä hammastahnan vaaroilla, vaikka missään luotettavissa lähdemateriaaleissa ei puhuta hammastahnan vaan juomaveden fluorideista. 

Neuvoston mielestä toisen käden lähteisiin perustuvat, skandaalihakuiset ja virheelliset tiedejutut ovat omiaan heikentämään journalismin uskottavuutta ja koko yhteiskunnallisen keskustelun faktapohjaisuutta. Erityisen vahingollista on julkaista tiedeuutisina materiaalia, joka ohjaa yleisöä tekemään oman tai lastensa terveyden kannalta vääriä valintoja.

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Kauppalehden jutussa on rikottu Journalistin ohjeiden kohtia 8, 10, 11 ja 20, ja antaa lehdelle huomautuksen.

Ratkaisun tekivät:

Elina Grundström (pj), Pirjo Auvinen, Hannu Helineva, Jyrki Huotari, Jussi Lankinen, Anssi Järvinen, Pasi Kivioja, Antti Kokkonen, Niklas Vainio, Venla Mäntysalo, Arja Lerssi-Lahdenvesi ja Johanna Vehkoo. 

 

Tämä päätös on avattu 11095 kertaa