6215/SL/16

Vapauttava

Lehti julkaisi verkkosivuillaan jutun, joka kertoi tarjouspalvelun toiminnan jatkumisesta. Uutisessa oli mainosmaisia elementtejä, mutta se oli luonteeltaan talousuutinen, koska siinä oli tehty riittävästi journalistista työtä.

Kantelu 3.5.2016

Kantelu kohdistuu Turkulaisen 25.4.2016 julkaisemaan juttuun ”Tarjousdiilejä myös Turusta – Aamiainen kahdelle kympillä”.

http://www.turkulainen.fi/artikkeli/387832-tarjousdiileja-myos-turusta-aamiainen-kahdelle-kympilla

Kantelijan mukaan juttu on mainos, vaikka se näyttää journalistiselta tuotteelta.

 

Turkulaisen vastaus 17.6.2016

Päätoimittaja Teija Uiton mukaan kyseessä oleva juttu on talousuutinen ja palvelujournalismia. Sen ytimenä on, että palvelujen tarjonta ja tarjoukset ovat siirtymässä myös paikallisesti verkkoon. 

Uutisen sisältönä oli, että tarjousdiilipalvelu Offerilla.comin toiminta käynnistyi. Tämä oli jatkoa aikaisemmalle uutiselle, jossa kerrottiin Groupon-nimellä toimineen vastaavan palvelun äkillisestä lopettamisesta. Uutinen oli myös se, että Grouponin entiset työntekijät käynnistivät toiminnan uudelleen.

Päätoimittajan mukaan uutisella haluttiin selvittää lukijoille myös sitä, miten uuden yrityksen toiminta vaikuttaa markkinoihin tällä kuluttajapalvelusektorilla. Kyseessä oli siis tavanomainen talousuutinen. Turkulaisen lukijoiden kannalta olennaista oli tieto, että palvelu on käynnistynyt myös Turussa.

Uutisessa kerrottiin muutama hintaesimerkki eli kuvailtiin minkälaisesta palvelusta ja sisällöstä on kysymys. Tämä on päätoimittajan mukaan normaali tapa talousuutisissa. Vastaavasti kulttuuriuutisissa kerrotaan hyvin yksityiskohtaisesti teatteriesityksen tai konsertin sisällöstä ja esiintyjistä.

Päätoimittaja toteaa, että verkkomaailmassa ja sen sisältämissä jutuissa ei voida välttää palvelun nimen eli verkko-osoitteen mainitsemista kuten kulttuuriuutisessa ei voida välttää esityksen nimen ja esityspaikan kertomista.

Kantelun perusteettomuuden näkökulmasta päätoimittaja katsoo oleelliseksi seikaksi, ettei Turkulaisen jutussa luotu mielikuvaa siitä, että palvelu olisi poikkeuksellisen houkutteleva tai että lehti olisi sitä suositellut. Kyse ei hänen mukaansa siis ollut mainonnasta tai edes piilomainonnasta vaan puhtaasti talousuutisesta.

Päätoimittaja on liittänyt vastaukseensa linkkejä uutisiin, jotka ovat hänen mielestään vastaavantyyppisiä.

 

Ratkaisu

 

JO 16: Ilmoitusten ja toimituksellisen aineiston raja on pidettävä selvänä. Piilomainonta on torjuttava.

Turkulainen julkaisi uutisen tarjouspalvelun omistajanvaihdoksesta. Juttu perustui yrityksen tiedotteeseen. Jutussa annettiin positiivinen kuva Offerilla-palvelusta toteamalla, että yritys tarjoaa palveluita ”poikkeuksellisen edulliseen hintaan”. Uutisessa oli kaksi esimerkkiä tarjouksista ja linkki yrityksen sivulle. Jutussa ei kuitenkaan ollut ostokehotusta. Siinä oli toimituksen valitsema näkökulma ja uutiskärki sekä toimituksen hankkima kuva.

Tiedotteen hyödyntäminen uutisoinnissa on normaali käytäntö. Tiedotetta ei kuitenkaan voi hyödyntää kritiikittä, etenkään, jos tiedotteeseen sisältyy yrityksen markkinointia palvelevaa materiaalia. Tässä uutisessa oman tiedonhankinnan osuus on jäänyt vähäiseksi, mutta toimitus on osoittanut journalistista harkintaa. Jutussa oli mainosmaisia elementtejä, mutta ne voi ymmärtää talousuutiseen kuuluvaksi liikeidean kuvailuksi.

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Turkulainen ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.

 

Ratkaisun tekivät:

Elina Grundström (pj), Hannu Helineva, Liina Matveinen, Ulla Järvi, Anssi Järvinen, Pasi Kivioja, Antti Kokkonen, Heikki Kuutti, Maria Kaisa Aula, Paula Paloranta, Juha Honkonen.