6119/SL/16

Vapauttava

Lehti raportoi kunnallisen johtajan viran täyttöön liittyvistä ongelmista ja käsitteli erittäin kielteisesti kärkihakijan taustoja. Jutuissa tuotiin esiin yhteiskunnallisesti merkittäviä tietoja. Toimittaja varasi hakijalle mahdollisuuden vastata kysymyksiin. 

Kantelu 21.2.2016

Kantelu kohdistuu Keskisuomalaisessa 26., 27. ja 28.11.2015 julkaistuihin juttuihin ”Jyväskylän uusi terveyspomoehdokas salaa taustojaan – Avoterveydenhuollon palvelujohtajahaku: Surullisenkuuluisan viran täyttäjäksi esitetään nyt Sallasta lähtenyttä sosiaalijohtajaa”, ”Onko NN:lla salattu virka Tampereella?” ja ”Suuri sumutus paljastui – Jyväskylä: Kaupunki oli vähällä rekrytoida korkean virkamiehen täysin puutteellisilla tiedoilla” sekä ”Voi itku, mikä farssi! Keskisuomalaisen selvitystyö esti vääriin tietoihin perustuvan valinnan perusturvalautakunnassa”.

Kantelija vetoaa Journalistin ohjeiden kohtaan 4, jonka mukaan journalisti ei saa käyttää asemaansa väärin. Asemaa on käytetty väärin pyrkimällä vaikuttamaan kaupungin perusturvalautakunnan päätöksentekoon epäasiallisesti ja yhden hakijan, kantelijan isän, henkilöä, kunniaa ja mainetta loukaten. Tämä haki Jyväskylän kaupungin avoterveydenhuolloin palvelujohtajan virkaa. Haastatteluryhmän lausunnon mukaan kantelijan isä ”omasi kokonaisarvostelun perusteella parhaat edellytykset viran hoitamiseen” ja häntä esitettiin valittavaksi virkaan.

Keskisuomalainen puuttui peliin 26.11., jolloin lautakunnan oli määrä tehdä valinta. Lehti julkaisi jutun, jonka mukaan ”terveyspomoehdokas salaa taustojaan”. Kantelun mukaan hakijalla oli omat syynsä, kun hän ei halunnut kertoa toimittajalle silloista työpaikkaansa. Lehti leimasi otsikollaan ja tekstillään hakijan taustojensa salaajaksi ja siten perusteettomasti epäluotettavaksi. Samaan juttuun oli haastateltu Muonion-Enontekiön kuntayhtymän hallituksen jäsentä, joka ”ihmetteli syvästi, jos hänet Jyväskylän kokoiseen kaupunkiin valitaan”. Kantelun mukaan toimittaja haki Lapista asti apua yritykselleen evätä hakijan pääsy virkaan.

Kantelija katsoo, että hakijaa mollaava linja jatkui 27.11., jolloin toimittaja väittää hakijan lyöneen hänelle luurin korvaan. Kuvaus on tarkoitushakuista moitetta hakijaa kohtaan. Kantelijan tietojen mukaan toimittaja oli soittanut hakijalle kolmisenkymmentä kertaa. Myös jutun tarkastaminen laiminlyötiin.

”Voi itku, mikä farssi!” -juttu julkaistiin 28.11. ja siinä oli keskiössä hakijan työpaikka Tampereen kaupungin palveluksessa. Hakija joutui siellä epäoikeudenmukaisesti kohdelluksi ja irtisanotuksi. Hallinto-oikeus kuitenkin kumosi irtisanomispäätöksen. Kantelijan mielestä tätäkin prosessia lehti kuvaa hakijaa loukaten eikä tee oikeutta oikeudenkäynnin lopputulokselle.

Lehti myös väittää hakijan ”hurmanneen” haastatteluryhmän. Kantelija kysyy, kuinka vastuullinen sanomalehti voi muuttaa laaja-alaisen ja varta vasten kootun haastatteluryhmän lausuman ”NN omaa parhaat edellytykset viran menestyksekkääseen hoitamiseen” noin halpamaiseen muotoon?

Keskisuomalaisen vastaus 31.3.2016

Päätoimittaja Pekka Mervola vastaa, että juttujen kirjoittaja on Keskisuomalaisen kotimaan toimituksen pitkäaikainen toimittaja, jonka yhtenä erityisalueena on jo vuosia ollut Jyväskylän seutukunnan sosiaali- ia terveyspalveluiden seuranta. Jutuissa käsiteltiin Suomen kahdeksanneksi suurimman kaupungin, Jyväskylän, terveyspalveluiden johtavan viranhaltijan valintaa. Kyseessä on Jyväskylän kaupunkiorganisaation kolmanneksi korkein virka.  Kuten toimittajan 28.11. julkaistusta kolumnista selviää, kyseisen viran täyttöön on viime vuosina sisältynyt erityisen paljon ongelmia.  Johtajat ovat vaihtuneet poikkeuksellisen tiuhaan tahtiin. Samaan aikaan kaupunkilaisten terveyspalvelut ovat monien eri mittareiden ja selvitysten mukaan heikentyneet ja kaupungissa on koettu jopa lääkäreiden joukkopakoa julkisista viroista.  

Keskisuomalainen on Mervolan mukaan uutisoinut vuosien varrella perusteellisesti kaikkia käänteitä, joita Jyväskylän terveydenhuollon johtavan viranhaltijan paikan täyttöihin on liittynyt.  Marraskuista valintaprosessia käsiteltiin samalla laajuudella kuin aiempiakin virantäyttöjä. Uutisoinnin laajuus perustuu lehden yhteiskunnalliseen tehtävään tarjota kuntalaisille tietoa, jonka pohjalta he voivat arvioida niin kaupungin virkamiesjohdon kuin johtavien luottamushenkilöidenkin toimintaa heidän vastuulleen annettujen asioiden hoitamisessa.

Päätoimittaja Mervola painottaa, että sanomalehti on vastuussa ennen muuta lukijoilleen, joilla on oikeus tietää yhteiskunnassa tapahtuvista merkittävistä asioista.  Kaupungin terveyspalveluiden johtavalla viranhaltijalla on suuri vaikutusvalta ja taloudellinen päätösvalta kaupunkilaisten palveluiden järjestämisessä. 

Keskisuomalainen ei Mervolan mukaan voinut jättää kertomatta hakijan ammatillisesta taustasta tietoonsa tulleita yksityiskohtia, jotka hakija oli jättänyt kertomatta myös Jyväskylän kaupungille. Toimittajalla itsellään tai hänen lähipiirillään ei ole mitään roolia kaupungin luottamustehtävissä, eikä mitään kytköksiä edellä mainituissa jutuissa käsiteltyjen asioiden valmisteluun. Näin ollen hän ei ole hakenut, eikä saanut mitään henkilökohtaista hyötyä tai etuja edellä mainittujen asioiden uutisoinnista.  Keskeistä on ollut ennen muuta virantäyttöön liittyvien vaiheiden esille tuominen, ei kannanottaminen yksittäisten hakijoiden sopivuuteen.  

Toimittajan tekemät taustaselvitykset ovat olleet normaalia journalistista työtä.  Tiedot aiemmista työtehtävistä on kerrottu sinä laajuudessa kuin yleisesti tapana on johtavien julkisen sektorin viranhaltijaehdokkaiden kohdalla. Normaalikäytännön mukaisesti toimittaja hankki tietoa useista eri lähteistä, eikä kirjoituksissa Mervolan tietojen mukaan ole asiavirheitä.  

Hakijalle tarjottiin mahdollisuutta kertoa myös oma mielipiteensä asioista heti ensimmäisestä uutisesta alkaen.  Tätä mahdollisuutta hän ei käyttänyt.  Hakija sai tarkistaa ensimmäisen häntä koskeneen jutun. Seuraavien juttujen teon aikana toimittaja ei enää tavoittanut häntä toistuvista yrityksistä huolimatta.

Ratkaisu

JO 2: Journalisti on vastuussa ennen kaikkea lukijoilleen, kuulijoilleen ja katselijoilleen. Heillä on oikeus saada tietää, mitä yhteiskunnassa tapahtuu.

JO 4: Journalisti ei saa käyttää asemaansa väärin. Hänen ei pidä käsitellä aiheita, joihin liittyy henkilökohtaisen hyötymisen mahdollisuus eikä vaatia tai vastaanottaa etuja, jotka voivat vaarantaa riippumattomuuden tai ammattietiikan.

Keskisuomalainen raportoi merkittävän kunnallisen johtajan viran täytöstä. Ykköshakijaksi sijoitettu ehdokas ei kertonut hakemuksessaan silloista työpaikkaansa, ei paljastanut sitä toimittajan kysyessä eikä vastannut lisäkysymyksiin. Toimitus hankki hakijan taustoista tietoja muuta kautta. Jutuissa käsiteltiin hakijan kannalta erittäin kielteisesti ja yksipuolisesti työsuhderiitaa, jonka hakija oli kuitenkin voittanut. Kaupunki keskeytti valintaprosessin.

Hakijaa haastateltiin ensimmäisessä uutisessa, mutta tämän jälkeen hän ei vastannut toimittajan lukuisiin yhteydenottoihin, joiden tavoitteena oli kuulla hakijaa samanaikaisesti.

Julkisen sanan neuvosto toteaa, että kyse oli yhteiskunnallisesti merkittävästä virantäyttöprosessista. Lehdellä oli oikeus ja jopa velvollisuus kertoa siihen liittyvistä yksityiskohdista. Toimittaja ei neuvoston käytettävissä olevien tietojen mukaan pyrkinyt epäasiallisesti vaikuttamaan viran täyttöön.

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Keskisuomalainen ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.

Ratkaisun tekivät:

Elina Grundström (pj), Pirjo Auvinen, Hannu Helineva, Jyrki Huotari, Jussi Lankinen, Anssi Järvinen, Pasi Kivioja, Antti Kokkonen, Niklas Vainio, Paula Paloranta, Heikki Valkama ja Johanna Vehkoo.