PÄÄTÖKSET

Vapauttava 7320/SL/20
Mikkelin Kaupunkilehti

Jälkikäteinen kuuleminen, oma kannanotto, totuudenmukainen tiedonvälitys, olennainen asiavirhe

Lehti julkaisi uutisen paikallispoliittisen kiistan uusimmasta käänteestä. Jutussa ei ollut kantelijan väittämää olennaista asiavirhettä, vaan kyse oli lehden valitsemasta näkökulmasta. Jutussa esitetyt tiedot eivät asettaneet kantelijaa niin kielteiseen julkisuuteen, että häntä olisi pitänyt kuulla.

Vapauttava 7291/SL/20
Mikkelin Kaupunkilehti

Jälkikäteinen kuuleminen, oma kannanotto, totuudenmukainen tiedonvälitys, olennainen asiavirhe

Poliitikon uran ja aiemman poliittisen toiminnan arvioiminen päätoimittajan kolumnissa ei synnyttänyt velvollisuutta kuulla poliitikkoa samassa yhteydessä tai jälkeen päin.

Langettava 7289/SL/20
Talouselämä

Olennainen asiavirhe, tietojen tarkistaminen, lähdekritiikki, toisen työn käyttäminen

Nettijutussa oli olennainen asiavirhe. Lehden juttuun tekemät päivitykset eivät täyttäneet Journalistin ohjeiden vaatimusta olennaisen asiavirheen korjaamisesta, eikä jutusta käynyt riittävän selväksi, että sen alkuperäisessä versiossa oli yksiselitteinen virhe.

Vapauttava 7282/SL/20
Ilkka-Pohjalainen

Oma kannanotto

Mielipidekirjoitus käsitteli kriittisesti kehitysvammaisten tukia puoltaneita puheenvuoroja, mutta kantelija tai hänen päämiehensä eivät joutuneet siinä erittäin kielteiseen julkisuuteen.

Langettava 7275/PL/20
Koillissanomat

Olennainen asiavirhe

Jutussa oli olennaisia asiavirheitä, joista toimitus oli saanut selvän korjauspyynnön. Lehti julkaisi korjauksen vasta saatuaan tiedon Julkisen sanan neuvostolle tehdystä kantelusta.

Vapauttava 7273/SL/20
Iltalehti

Piilomainonta

Lehti julkaisi jutun, jossa kerrottiin uuden alkoholijuoman lanseeraamisesta. Lehden oma journalistinen panos oli moitittavan vähäinen, mutta juttu täytti Journalistin ohjeiden minimivaatimukset. Äänestyspäätös 8–6. Päätöksen lopussa eriävä mielipide.

Vapauttava 7269/YLE/20
Yle

Nimi rikosuutisissa

Yle julkaisi jutun, jossa vaarinsa hyväksikäyttämäksi joutunut haastateltava kertoi nimellään ja kasvoillaan kokemuksistaan. Ylellä oli perusteet kertoa yhteiskunnallisesti merkittävästä aiheesta, vaikka harvinainen sukunimi tuli liitetyksi kielteiseen aiheeseen.

Langettava 7268/AL/20
Koiramme

Olennainen asiavirhe, virheen korjaus, tietojen tarkistaminen, lähdekritiikki, piilomainonta

Lehdessä oli olennainen asiavirhe, jonka se korjasi printtiversiossaan. Lehti ei julkaissut korjausta verkkosivuillaan.

Vapauttava 7261/SL/19
Aamulehti

Yksityisyyden suoja

Lehden verkkosivuillaan julkaisemaan verokoneeseen on koottu Suomen suurituloisimpien tulo- ja verotiedot. Kantelijan tietojen julkaisu osana laajaa kokonaisuutta ei rikkonut hänen yksityisyyden suojaansa. 

Vapauttava 7260/SL/19
Iltalehti

Yksityisyyden suoja

Lehden verkkosivuillaan julkaisemaan verokoneeseen on koottu Suomen suurituloisimpien tulo- ja verotiedot. Kantelijan tietojen julkaisu osana laajaa kokonaisuutta ei rikkonut hänen yksityisyyden suojaansa. 

Langettava 7257/SL/20
Iltalehti

Olennainen asiavirhe, samanaikainen kuuleminen

Juoksutapahtuman järjestäjään kohdistuneista rikosepäilyistä kertovista jutuista saattoi saada virheellisesti sellaisen käsityksen, että asian poliisitutkinta olisi ollut julkaisuhetkellä yhä kesken. Juttujen otsikointi oli harhaanjohtavaa. Nettijutun osalta lehden toimenpiteet eivät täyttäneet Journalistin ohjeiden vaatimusta olennaisen asiavirheen korjaamisesta. Painetussa lehdessä ollut virhe korjattiin asianmukaisesti.

Vapauttava 7253/MTV/20
MTV

Samanaikainen kuuleminen, mielipiteet ja tosiasiat, otsikko, tietojen tarkistaminen

MTV:n nettijutun mukaan yrityksen logolla olisi natsitervehdykseksi tulkittava piilomerkitys. Jutussa käsiteltyyn yritykseen kohdistunut julkisuus oli kielteistä, mutta ei niin kielteistä, etteikö jälkikäteinen kuuleminen riittänyt.

Langettava 7249/SL/20
Helsingin Sanomat

Olennainen asiavirhe, tietojen tarkistaminen, lähdekritiikki

Helsingin Sanomat julkaisi STT:n uutisen, jossa oli olennainen asiavirhe. Lehti ei korjannut virhettä, vaikka se sai lukijalta korjauspyynnön ja tämän jälkeen vielä STT:ltä korjatun version uutisesta. Lehti korjasi virheen vasta, kun lukija muistutti aiemmin tekemästään korjauspyynnöstä.

Vapauttava 7248/SL/20
STT

Olennainen asiavirhe, tietojen tarkistaminen, lähdekritiikki

STT:n uutisessa oli olennainen asiavirhe, jonka se korjasi reilu viikko korjauspyynnön vastaanottamisen jälkeen. Korjaustoimenpide oli riittävän nopea, sillä asian tarkistaminen ja korjaaminen vaati selvitystyötä.

Vapauttava 7247/SL/19
Etelä-Saimaa

Uhrin hienotunteinen kohtelu

Onnettomuusuutinen kertoi yksityishenkilön tapaturmaisesta kuolemasta pihapiirissä. Vaikka uhri oli jutusta ainakin lähipiirinsä tunnistettavissa, lehti ei rikkonut Journalistin ohjeiden vaatimusta kuoleman hienotunteisesta uutisoinnista. Äänestyspäätös 9–5. Päätöksen lopussa eriävä mielipide.

Vapauttava 7246/SL/19
Uutisvuoksi

uhrin hienotunteinen kohtelu

Kaupunkilehti kertoi pihapiirissä tapahtuneesta yksityishenkilön tapaturmaisesta kuolemasta. Vaikka uutisointi oli nopeaa ja uhri oli jutusta ainakin lähipiirinsä tunnistettavissa, lehti ei rikkonut Journalistin ohjeiden vaatimusta kuoleman hienotunteisesta uutisoinnista. Äänestyspäätös 9–5. Päätöksen lopussa eriävä mielipide.

Langettava 7238/YLE/19
Yle

Yksityisyyden suoja, haastateltavan oikeudet

Transsukupuolisuutta käsittelevässä televisio-ohjelmassa kerrottiin ohjelmaan haastatellun alaikäisen henkilökohtaisia hoitotietoja, vaikka niiden pois jättämistä ohjelmasta oli pyydetty. Tämä loukkasi haastatellun yksityisyyden suojaa. Äänestyspäätös 11–2.

Vapauttava 7234/PL/19
Inarilainen

Kielteinen julkisuus, yleisönosastokirjoitus

Paikallislehti julkaisi tekstiviestipalstallaan nimettömän lukijakommentin, jossa viitattiin henkilöön sukunimellä. Kantelija ei ollut viestistä selvästi tunnistettavissa, eikä hän joutunut viestin vuoksi erittäin kielteiseen julkisuuteen. Nimettömän kommentin julkaiseminen ei ollut hyvän journalistisen tavan vastaista.

Vapauttava 7222/SL/19
Ilta-Sanomat

Olennainen asiavirhe, tietojen tarkistaminen, lähdekritiikki, totuudenmukainen tiedonvälitys, mielipiteet ja tosiasiat

Ilta-Sanomat julkaisi jutun, jossa haastateltava kertoi saamastaan pahoinpitelytuomiosta. Jutusta saattoi saada harhaanjohtavan käsityksen tuomion sisällöstä, mutta haastateltavan sanavalinnoista ja jutun näkökulmasta kävi ilmi, ettei kyseessä välttämättä ollut tyhjentävä kuvaus tapahtumista.

Vapauttava 7220/SL/19
Ilta-Sanomat

Yksityisyyden suoja

Lehden verkkosivuillaan julkaisemaan verokoneeseen on koottu Suomen suurituloisimpien tulo- ja verotiedot. Kantelijan tietojen julkaisu osana laajaa kokonaisuutta ei rikkonut hänen yksityisyyden suojaansa. 

<< 1 2 3 4 5 6 7 8  ... >> 

Lausuma 6114/L/16

Vastaaja: Viranomainen

Asia: Sananvapauden rajoittaminen

Ratkaistu: 9.3.2016

Lausuntopyyntö 24.2.2016

Kantelija pyytää Julkisen sanan neuvoston lausuntoa viranomaisen toiminnasta, jossa hänen mielestään rajoitetaan sananvapautta. Kantelija on toimittaja, joka on tehnyt rikosilmoituksen uhkaaviksi kokemistaan puheluista ja tekstiviesteistä. Hän sai uhkaukset kirjoitettuaan 24.11.2015 uutisen Kempeleessä tapahtuneesta raiskauksesta.

http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/143187-poliisi-kempeleen-epaillyt-raiskaajat-15-17-vuotiaita

Poliisi aloitti rikosilmoituksen perusteella laittomasta uhkauksesta ja kunnianloukkauksesta esitutkinnan, mutta tutkinnanjohtaja esitti syyttäjälle sen lopettamista vähäisyysperusteella. Syyttäjä linjasi päätöksessään seuraavasti: ”Poliitikot, toimittajat ja monet muutkin tahot joutuvat ottamaan työnsä puolesta julkisesti kantaa aihealueeseen, ja asemansa perusteella heidän edellytetäänkin oikeudellisessa mielessä sietävän enemmän loukkaavia kommentteja kuin jonkun julkisuudelta suojassa työtään tekevän henkilön.”

Kantelija kysyy, eivätkö toimittajiin kohdistuva uhkailu ja kunnianloukkaus ole – päinvastoin kuin syyttäjä linjaa – erityisen vakavia? Siinä ei hyökätä vain yksittäistä toimittajaa kohtaan, vaan sananvapautta vastaan. Toimittajille voi pahimmassa tapauksessa tulla pelko kirjoittaa tietyistä aiheista ja näkökulmista. Toimittajan pelottelu on vakava teko demokratiaa ja journalismin puolueettomuutta vastaan, eikä sitä saa vähätellä.

Kantelijan mielestä toimittaja ei ole julkisuuden henkilö eikä journalismi ole poliitikon työhön rinnastettavaa, kuten syyttäjä kertoo päätöksessään. Miten uhkaavia viestejä ja puheluita toimittajalle voidaan pitää vähäisenä tekona, kantelija kysyy.

Lausuma

Julkisuudessa käytävän yhteiskunnallisen keskustelun sävy on viime aikoina koventunut ja kärjistynyt. Sen sijaan että kritiikki kohdistuisi asioihin, se suuntautuu enenevässä määrin mielipiteitä ja faktoja esittävään henkilöön ja jopa hänen lähipiiriinsä.

Neuvosto on Journalistin ohjeita tulkitessaan ollut sitä mieltä, että julkisuudessa esiintyvien henkilöiden on asemansa perusteella siedettävä tavanomaista kovempaa kritiikkiä. Neuvosto on hyväksynyt myös henkilöön kohdistuvan kärkevänkin arvostelun, jos kritiikki kohdistuu taloudellisen, yhteiskunnallisen tai poliittisen vallan käyttäjään.

Myös toimittaja lasketaan yleensä tähän joukkoon. Hänen ammattinsa ja työnsä tulokset ovat lähtökohtaisesti julkisia ja niiden kuuluu olla kaikkien arvioitavissa. Mitä vaikutusvaltaisemmassa asemassa toimittaja on, sitä enemmän hänen on siedettävä työrooliinsa liittyvää ikävääkin kritiikkiä. 

Julkisen sanan neuvosto on kuitenkin huolissaan toimittajiin ja heidän perheisiinsä kohdistuvien vihaviestien ja suoran ja epäsuoran uhkailun lisääntymisestä. Uhkailu vaikuttaa koko työyhteisöön. Se on otettava toimituksissa vakavasti, siihen on puututtava välittömästi ja siitä kärsiviä toimittajia on tuettava työnjohdollisin keinoin.

Toimittajan henkilöön kohdistuvalla uhkailulla on kuitenkin myös laajempia haittavaikutuksia, jotka kohdistuvat koko suomalaiseen yhteiskuntaan. Epäasiallinen palaute ja suoranainen uhkailu saattavat vähentää tai kokonaan estää tiettyjen asioiden käsittelyn mediassa. Tämä on ollut jo aiemmin nähtävissä, kun jotkut tutkijat ovat pidättäytyneet kommentoimasta julkisuudessa araksi kokemiaan aihealueita. Tietoinen tai tiedostamaton itsesensuuri on uhka sananvapaudelle sekä yhteiskunnalliselle keskustelulle ja sitä kautta koko demokraattiselle yhteiskuntajärjestykselle.

Tämä on suomalaiseen yhteiskuntaan kohdistuva vakava uhka, johon viranomaisten tulisi puuttua.

Näyttää kuitenkin siltä, että poliisi ja syyttäjät eivät ole suhtautuneet asiaan riittävän vakavasti. Poliisille on tehty rikosilmoituksia toimittajiin kohdistuneesta uhkailusta, mutta jo esitutkintaa on syyttäjän päätöksellä rajoitettu sillä perusteella, että journalistin ammatissa kovia puheita tulee sietää enemmän kuin normaalisti.

Kantelijaa koskevassa esitutkinnan rajoituspäätöksessä muun muassa todetaan, että ”loukkaus on tapahtunut sellaisen aihealueen piirissä, jonka tällä hetkellä yleisesti tiedetään herättävän voimakkaita mielipiteitä”, ja jotka ”lausutaan usein näkemyksiltään vastakkaiselle taholle monia henkilökohtaisestikin loukkaavalla tavalla”. JSN:n mielestä teksti suorastaan kehottaa toimittajia vaikenemaan sellaisista aihealueista, jotka herättävät voimakkaita mielipiteitä.

Neuvosto korostaa sitä, että toimittajan työ sekä sen tulokset ovat julkisia ja kaikkien arvioitavissa sekä kritisoitavissa rankkaankin sävyyn, mutta toimittajan henkilöön ja hänen lähipiiriinsä kohdistuviin uhkauksiin viranomaisten on suhtauduttava nykyistä vakavammin. Muutoin ne nousevat vakavaksi sananvapauden esteeksi. Julkisen sanan neuvosto edellyttääkin, että poliisi ja syyttäjä suhtautuvat nykyistä aktiivisemmin tällaisiin sananvapautta uhkaaviin rikoksiin. 

Julkisen sanan neuvoston perussopimuksen mukaan neuvoston tehtävänä on tulkita paitsi hyvää journalistista tapaa myös puolustaa sanan- ja julkaisemisen vapautta. Perussopimus antaa neuvostolle myös valtuudet käsitellä viranomaisen ja yksityisen pyrkimyksiä rajoittaa sanan- ja julkaisemisen vapautta. JSN haluaa tällä kannanotollaan kiinnittää huomiota perustuslaissa turvatun sananvapauden rajoittamiseen.

Ratkaisun tekivät:

Elina Grundström (pj), Pirjo Auvinen, Jyrki Huotari, Ulla Järvi, Anssi Järvinen, Pasi Kivioja, Antti Kokkonen, Heikki Kuutti, Venla Mäntysalo, Paula Paloranta, Heikki Valkama ja Juha Honkonen.

Tämä päätös on avattu 9233 kertaa