2016 PÄÄTÖKSET

Vapauttava 6374/SL/16
Sunnuntaisuomalainen

Haastattelu

Sunnuntaisuomalaisen jutun näkökulma ja haastateltavat tarkentuivat ensimmäisen haastattelun tekemisen jälkeen. Se ei muuttanut lausumien asiayhteyttä eikä antanut oikeutta haastattelun perumiseen. 

Vapauttava 6350/SL/16
Kaleva

Yksityisyyden suoja, rikosepäillyn tunnistaminen

Lehti kertoi vakavasta rikoksesta ja julkaisi tietoja epäillyn taustasta ja yhteiskunnallisesta asemasta. Tietojen julkaiseminen oli perusteltua, eikä lehti antanut syytä yhdistää niitä maassa asuvaan henkilöön, koska jutussa todettiin useita kertoja, että epäilty on ulkomailla.

Vapauttava 6348/YLE/16
Yle Uutiset

Ihmisarvon kunnioittaminen

Yleisradio kertoi verkkosivuillaan poliisin kiinni ottamien henkilöiden etnisen taustan. Se oli tässä tapauksessa asiaankuuluvaa, koska kyseessä oli alueellisesti merkittävä ilmiö.

Vapauttava 6343/YLE/16
Yle

Virheen korjaus

Yle julkaisi jutun, jossa listattiin valemedioita. Jutussa ei oikaisun jälkeen ollut asiavirheitä.

Vapauttava 6335/TV/16
MTV

Yksityisyyden suoja, lasten esiintyminen mediassa, lainaaminen

MTV käytti julkisuuden henkilön Instagram-kuvaa osana verkkojuttuaan. Se ei loukannut kantelijan eikä hänen lapsensa yksityisyyden suojaa, ja kuvan lähde oli mainittu asianmukaisesti.

Vapauttava 6331/SL/16
Ilta-Sanomat

Totuudenmukainen tiedonvälitys, tietolähteiden käyttö

Verkkolehti teki lukijaäänestyksen Yhdysvaltojen presidentinvaalien voittajasta. Nettiäänestys saattoi joutua manipuloinnin kohteeksi.

Vapauttava 6321/YLE/16
Yle Svenska

Totuudenmukainen tiedonvälitys, virheen korjaus

Svenska Yle julkaisi verkkosivuillaan kulttuurikolumnin. Kolumnista poistettiin arvailuja, mutta siinä ei ollut asiavirheitä.

Vapauttava 6320/YLE/16
Svenska Yle

Haastateltavan oikeudet

Svenska Yle lähetti haastattelun uutislähetyksessään keskusteluohjelman ennakkojuttuna. Haastattelun käyttämisestä saman tiedotusvälineen verkkosivulla ei ollut välttämätöntä mainita ennakkoon, koska haastateltavan voi olettaa tunteneen median käytäntöjä.

Langettava ja vakava huomautus 6319/R/16
Radio Suomipop

Ihmisarvon kunnioittaminen

Radion aamujuontajat soittivat Välimereltä pelastetuista Eurooppaan pyrkijöistä kertovan uutisähkeen tehosteena Mikki Hiiri merihädässä -lastenlaulua ja vitsailivat asiasta. Tämä loukkasi Eurooppaan pyrkijöiden ihmisarvoa.

Langettava 6316/R/16
Radio Suomipop

Totuudenmukainen tiedonvälitys, ihmisarvon kunnioittaminen

Vahvasti päihtynyttä julkisuuden henkilöä haastateltiin suorassa radiolähetyksessä. Hänen ihmisarvoaan ei kunnioitettu, eikä yleisö voinut erottaa tosiasioita sepitteestä.

Langettava 6300/SL/16
Iltalehti

Rikosepäillyn tunnistaminen

Iltalehti kertoi rikoksesta epäillyn henkilön tunnistetiedot niin tarkasti, että se johti hänen tunnistamiseensa. 

Vapauttava 6298/SL/16
Ilta-Sanomat

Virheen korjaus, uhrin hienotunteinen kohtelu

Lehti kertoi pahoinpitelystä, jonka tekijä on kuollut. Jutussa ei ollut virheitä, ja se käsitteli kuollutta pahoinpitelijää riittävän hienotunteisesti, koska hänen henkilöllisyyttään ei kerrottu.

Langettava 6295/SL/16
Helsingin Sanomat

Totuudellinen tiedonvälitys, virheen korjaus

Lehti kertoi, että tutkimuslaitos on aloittamassa uuden selvityksen tiedevilpistä. Jutussa käytettiin virheellisesti termiä ”läpimurtotapaus”, joka antoi väärän kuvan jutussa käsitellystä tutkimuksesta. Lehti ei pyydettäessä oikaissut tietoja.

Vapauttava 6287/SL/16
Helsingin Sanomat

Yksityisyyden suoja, lasten esiintyminen mediassa, otsikko

Lehti käsitteli tunnettua rokotusten vastustajaa, vaikka tämä ei suostunut haastatteluun. Juttu ei loukannut hänen tai hänen lapsensa yksityiselämän suojaa. Lapsesta julkaistiin mahdollisimman vähän tunnistamiseen johtavia tietoja. Tiedoilla oli suuri yhteiskunnallinen merkitys.

Vapauttava 6283/SL/16
Iltalehti

Erittäin kielteinen julkisuus

Lehti kuvaili kauppakeskuksen muslimeille suunnattua ramadan-juhlaa vastustanutta mielenosoitusta otsikossaan ”rasistiseksi”. Kantelija ei joutunut jutussa erittäin kielteiseen julkisuuteen.

Vapauttava 6278/SL/16
Helsingin Sanomat

Virheen korjaus

Lehti kertoi televisiossa esitettävästä dokumentista. Jutussa oli epätarkkuus, jonka lehti oikaisi verkkosivuillaan mutta ei printtilehdessä. Kyse ei kuitenkaan ollut olennaisesta asiavirheestä.

Langettava 6277/SL/16
Helsingin Sanomat

Totuudellinen tiedonvälitys

Lehti kertoi tiedevilppiä selvittäneistä raporteista. Lehti antoi lukijoilleen virheellisen kuvan selvitysten sisällöstä, eikä oikaissut olennaista asiavirhettä.

Vapauttava 6274/SL/16
Österbottens Tidning

Totuudenmukainen tiedonvälitys, lähdekritiikki, haastateltavan oikeudet

Lehti julkaisi reportaasijutun uskonnollisesta yhteisöstä ja sen pastorista. Lehti kyseenalaisti pastorin kertomia ihmekokemuksia. 

Langettava 6271/SL/16
Kauppalehti

Piilomainonta, toimittajan asema

Lehti julkaisi blogitekstin yrittäjän tietoturvasta. Blogin kirjoittaja oli mukana yrityksessä, joka myy tietoturvatuotteita. Teksti oli mainosmainen, ja siinä oli kaksi linkkiä yrityksen verkkosivuille. 

Vapauttava 6268/SL/16
Iltalehti

Virheen korjaus

Lehti kuvaili kauppakeskuksen muslimeille suunnattua ramadan-juhlaa vastustanutta mielenosoitusta sanalla ”rasistinen”.

<< 1 2 3 4 5 6 >> 

Vapauttava 6112/SL/16

Vastaaja: Helsingin Sanomat

Asia: Kuvan harhaanjohtava käyttö, oma kannanotto

Ratkaistu: 21.9.2016

Lehti kertoi tiedevilppiepäilystä ja sen selvittämisestä valtion tutkimuslaitoksessa. Lehdelle ei muodostunut velvollisuutta julkaista omaa kannanottoa tutkijalta, joka oli osallistunut yhteen mainituista tutkimuksista mutta jonka nimeä jutussa ei mainittu.

Kantelu 16.2.2016

Kantelu kohdistuu Helsingin Sanomien päätökseen jättää kantelijan mielipidekirjoitus julkaisematta. Mielipidekirjoitus liittyi HS:n sunnuntaisivuillaan 7.2.2016 julkaisemaan artikkeliin ”Valtion suurin tutkimuslaitos pimitti vakavat vilppiepäilyt – ”Olen huolissani VTT:n asenteesta”, sanoo Kari Raivio.

Kantelijan mukaan mielipidekirjoitus olisi tuonut esiin keskeistä tietoa, jota ei mainittu Helsingin Sanomien jutussa. 
Hänen mukaansa kuvaa käytettiin Helsingin Sanomien jutussa harhaanjohtavasti. Tieteellisessä artikkelissa julkaistun kuvan tarkoitus oli osoittaa ajallinen yhteys tiettyjen lipidimuutosten ja diabetesautovasta-aineiden ilmaantumisen välillä. Vertailua verrokkilapsiin ei voi suorittaa, koska verrokkilapset eivät kehitä vasta-aineita.  Lisäksi kantelijan mukaan tiedeartikkelin tulokset on vahvistettu useassa myöhemmin julkaistussa tieteellisessä alkuperäisjulkaisussa.

Kantelija katsoo olevansa asianosainen, vaikka hänen nimeään ei ole mainittu Helsingin Sanomien jutussa. Hänen johtamansa huippuyksikkö on mainittu.

Kantelijan mukaan hän ei myöskään tiennyt antaessaan haastattelua juttua varten, oliko haastattelu tarkoitettu julkaistavaksi vai tausta-aineistoksi. Haastattelua ei julkaistu, vaan sitä käytettiin tausta-aineistona.

Kantelu on otettu käsittelyyn vastineoikeuden ja kuvan harhaanjohtavan käytön osalta. 

Helsingin Sanomien vastaus 4.8.2016

Päätoimittaja Kaius Niemen mukaan HS:n artikkelin yhteydessä julkaistiin kuvagrafiikka, joka perustui HS:n haltuunsa saamaan alkuperäismateriaaliin. Julkaistussa kuvagrafiikassa on kyse samasta aineistosta, johon on perustunut Journal of Experimental Medicine (JEM) –lehdessä julkaistun tieteellisen artikkelin kuva. JEM-lehden kuva esittää koehenkilönä olleen tytön veriarvoja ja ns. merkkiaineita. Kuvalla pyrittiin osoittamaan, kuinka lipidit eli rasvamolekyylit reagoivat voimakkaasti ennen ykköstyypin diabeteksen puhkeamista.

Päätoimittaja toteaa, että JEM-artikkelin kuvasta lukija voi jäädä siihen käsitykseen, että se on edustava esimerkki. Myöhemmin samaa kuvaesimerkkiä käytettiin nimenomaan edustavaksi mainiten sekä menestyksekkäässä Suomen Akatemian apurahahakemuksessa, että useissa julkisissa esityksissä. Tämä kokonaisuus synnyttää perustellusti epäilyn tiedevilpistä.

Päätoimittajan mukaan ensimmäinen HS:n julkaisemista graafeista vastaa sisällöltään mainittua JEM-lehden kuvaa. HS julkaisi tuon graafin rinnalla myös toisen graafisen esityksen, jota JEM-lehden tieteelliseen artikkeliin ei ollut liitetty. Kyse on ns. verrokkiaineistosta, joka osoittaa, että rasvamolekyylit käyttäytyvät terveellä henkilöllä jokseenkin samalla tavalla.  Tämä taas tarkoittaa sitä, ettei kuvien perusteella voi ennustaa diabeteksen puhkeamista. Tämä hypoteesi oli kyseisen diabetestutkimuksen ydinkysymys.

JEM-lehdessä tuota verrokkikuvaa ei julkaistu. Päätoimittajan mukaan HS:n artikkelin ydinsisällön kannalta olennainen kysymys on tietysti se, oliko verrokkikuva jätetty toimittamatta tiedelehteen, jotta esitetty tutkimustulos ei olisi vesittynyt.

HS ei ole käyttänyt kuvaa harhaanjohtavassa tarkoituksessa, päätoimittaja toteaa. Kuvista välittyy sama olennainen informaatio kuin alkuperäisaineistosta. Kuvaan liittyvä informaatio on läpikäyty yhdessä tiedeasiantuntijoiden kanssa.

HS ei ole tieteellinen julkaisu, joten kuvien sisältämän informaation selkeyteen ja ymmärrettävyyteen kiinnitetään erityistä huomiota, päätoimittaja sanoo. Lukijat eivät ole lähtökohtaisesti lääketieteen tai tutkimustyön ammattilaisia, joten ydininformaation pelkistäminen on perusteltua. Tässäkin tapauksessa HS:n versio on tiedelehden kuvaa yksinkertaisempi ja lukijoille helpommin hahmotettavissa oleva näkymä.  Kummankin kuvan data on kuitenkin sama, ja käyrät nousevat ja laskevat kahden pisteen välillä samalla tavalla, vaikka skaala on erilainen.

HS:n tavanomainen journalistinen käytäntö on se, että graafiset esitykset laaditaan ”HS-grafiikaksi”, eikä alkuperäisiä hyödynnetä sellaisenaan. Päätoimittajan mukaan tämä on vakiintunut, yleisesti hyväksytty journalistinen tapa, ja myös lukijoiden ymmärtämä menettelytapa. Grafiikan yhteydessä käy ilmi, että kyse on HS-toimittajan keräämistä tiedoista ja HS:n oman graafikon tekemästä esityksestä.  Saatetiedon viittaus ”julkaistuun kuvaan” viittasi nimenomaan graafiseen näkymään, ei originaalikuvaan.
Päätoimittaja toteaa lisäksi, että JEM-lehden aineistoon sellaisenaan HS:llä ei ole tekijänoikeuksia, eikä niiden laajempi käyttäminen lehdessä sellaisenaan olisi ollut korrektia. 

Päätoimittajan mukaan HS:n kuvissa esittämä informaatio on sittemmin saanut vahvistusta, kun VTT:n alun perin salaamat, ulkopuolisten selvittäjien raportit ovat tulleet julki.  Kyseiset ulkopuolisten selvittäjien raportit keskittyivät nimenomaan JEM-lehdessä julkaistuun artikkeliin.

Päätoimittaja kertoo, että kantelija lähestyi pian jutun julkaisun jälkeen HS:n toimitusta pyynnöllä saada julkaistuksi kyseistä tiedevilppijuttua käsittelevä mielipidekirjoitus. Pyyntö koski nimenomaan mielipidekirjoitusta, ja se oli osoitettu HS:n mielipidetoimitukseen, ei esimerkiksi lehden päätoimittajalle. Pyyntöä ei ollut nimetty vastinevaatimukseksi. Kantelija ei pyytänyt vastineen julkaisua.

Mielipidekirjoitusten julkaisu on lähtökohtaisesti toimituksen oman päätöksenteon varassa. Kyse ei ole siten automaattisesta, subjektiivisesta oikeudesta, päätoimittaja toteaa.

Toimitus kävi mielipidekirjoituksen huolellisesti läpi, ja päätoimittaja Antero Mukka lähetti 9.2.2016 kantelijalle vastauksen perusteluineen. Lehti totesi kantelijalle, ettei mielipidekirjoituksen julkaisuun ole riittäviä perusteita.
Päätoimittaja sanoo, että kantelijaa ei ollut mainittu alkuperäisessä artikkelissa, eikä siinä käsitelty häntä henkilönä tai hänen toimintaansa. Lehdellä ei siten ole velvoitteita oman kannanoton tai vastineen julkaisulle. Myös siksi lähetettyä tekstiä käsiteltiin nimenomaan mielipidekirjoituksena.  Harkinnassa painoi myös se, että samaan aikaan eteni prosessi, jotta kirjoituksessa keskeisessä roolissa olleen Matej Orešičin vastine pyrittiin samaan lehdessä viipymättä julki.

Päätoimittajan mukaan asiassa korostuu myös Journalistin ohjeiden kohdan 1 soveltaminen: Tiedonvälityksen sisältöä koskevat ratkaisut on tehtävä journalistisin perustein. Tätä päätösvaltaa ei saa missään oloissa luovuttaa toimituksen ulkopuolisille. Päätoimittajan mukaan HS on noudattanut asiassa huolellisesti myös tätä Journalistin ohjeiden kohtaa. 

Ratkaisu

JO 11: Yleisön on voitava erottaa tosiasiat mielipiteistä ja sepitteellisestä aineistosta. Myöskään kuvaa tai ääntä ei saa käyttää harhaanjohtavasti. 

JO 21: Jos selvästi tunnistettavissa olevan henkilön tai tahon toiminnasta aiotaan esittää tietoja, jotka asettavat tämän erittäin kielteiseen julkisuuteen, kritiikin kohteelle tulee varata tilaisuus esittää oma näkemyksensä jo samassa yhteydessä. 

JO 22: Ellei samanaikainen kuuleminen ole mahdollista, voi erittäin kielteisen julkisuuden kohteeksi joutunutta olla tarpeen kuulla jälkeen päin. Jos näin ei tehdä, hyvään tapaan kuuluu julkaista hänen oma kannanottonsa.

JO 23: Kannanotto on puheenvuoro, joka on syytä julkaista mahdollisimman nopeasti ilman sen yhteyteen liitettyjä asiattomia lisäyksiä.

JO 24: Tavanomainen kulttuurikritiikki, poliittinen, taloudellinen tai yhteiskunnallinen arviointi sekä vastaavan muun mielipiteen esittäminen ei kuitenkaan synnytä oikeutta kannanottoon.

Helsingin Sanomat julkaisi 7.2.2016 jutun ”Valtion suurin tutkimuslaitos pimitti vakavat vilppiepäilyt – ”Olen huolissani VTT:n asenteesta”, sanoo Kari Raivio”. Jutussa kerrottiin epäillystä tiedevilpistä ja sen selvittämisestä tutkimuslaitos VTT:ssä. 

Kantelija on tutkija, joka on osallistunut jutussa käsitellyn tiedeartikkelin kirjoittamiseen. Hän on myös jutussa mainitun huippuyksikön nykyinen johtaja. Kantelijan nimeä ei mainittu Helsingin Sanomien jutussa, mutta häntä oli haastateltu jutun taustamateriaaliksi.

Kantelija tarjosi lehdelle omaa kannanottoa, jossa hän perusteli tiedeartikkelissa tehtyjä valintoja ja kyseenalaisti jutussa esitettyjä perusteluja tiedevilppiepäilystä. Hän ei kuitenkaan selvästi osoittanut, että jutussa olisi ollut oikaisua vaativia virheitä. 

Helsingin Sanomien jutussa tiedevilppiepäilyt kohdistettiin yhteen tutkimusprofessoriin. Hänen lisäkseen vilpilliseksi epäillyn tutkimusartikkelin tekoon oli osallistunut parikymmentä tutkijaa, joista ketään ei mainittu nimeltä. Heistä kukaan ei joutunut niin negatiivisen julkisuuden kohteeksi, että lehdellä olisi ollut velvoite julkaista heidän kannanottojaan.

Lehti ei julkaissut kantelijan tarjoamaa omaa kannanottoa, koska juttu ei käsitellyt kantelijaa henkilönä, eikä kantelijaa mainittu jutussa. 

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Helsingin Sanomat ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.

Ratkaisun tekivät:

Elina Grundström (pj), Pirjo Auvinen, Hannu Helineva, Jyrki Huotari, Ulla Järvi, Anssi Järvinen, Pasi Kivioja, Antti Kokkonen, Heikki Kuutti, Paula Paloranta, Heikki Valkama ja Johanna Vehkoo. 

 

Tämä päätös on avattu 1750 kertaa