6091/SL/16

Langettava

Lehti julkaisi yrittäjän kirjoittaman jutun, jossa tämä korosti säästämisen merkitystä tavallisen ihmisen elämässä. Jutun lopussa oli linkki yrittäjän verkkosivustoon, jossa hän muun muassa myi ”varallisuusvalmennuskursseja”. Mainoksen ja jutun raja ei ollut selkeä.

Kantelu 2.2.2016

 

Kantelu kohdistuu Ilta-Sanomissa 2.2.2016 julkaistuun juttuun ”Talousasiantuntija: Jos säästät 150 euroa joka kuukausi, 20 vuoden päästä kasassa voi olla näin paljon rahaa”.

http://www.iltasanomat.fi/asuminen/art-2000001111004.html

Kantelun mukaan juttu rikkoo Journalistin ohjeistuksen kohtaa 16: ”Ilmoitusten ja toimituksellisen aineiston raja on pidettävä selvänä. Piilomainonta on torjuttava.” 

Artikkeli on julkaistu lehden ”Asuminen” -osastolla ja se oli verkkolehden luetuimpia juttuja iltapäivällä 2. helmikuuta. Juttu käsittelee henkilökohtaista rahankäyttöä. Sen kirjoittajaksi mainitaan talousasiatuntijaksi esitelty Terhi Majasalmi, jonka yrityksen/työnantajan (Varallisuusakatemia) verkkosivuille artikkelissa on hyperlinkki. Varallisuusakatemia myy mm. yksityishenkilöille 750 euron arvoisia rahankäytön kursseja. Artikkelista ei kantelun mukaan käy ilmi, että kyse on Varallisuusakatemian mainoksesta. Aivan alalaidassa artikkeli on ”tägätty” blogiksi, mutta ”tägi” on huomaamaton, eikä siitäkään ilmene artikkelin mainostarkoitusta.

Kantelijan mukaan jutussa on lisäksi kaksi hyperlinkkiä toiseen Ilta-Sanomien verkkosivuilla julkaistuun, harhaanjohtavaan ja layoutinsa puolesta piilomainonnan tunnusmerkistön täyttävään artikkeliin. Se on otsikoitu ”2100 euron tili tuli ja meni saman tien? Testaa, millainen rahankäyttäjä sinä olet!”, ja se on julkaistu 25. tammikuuta. 

Artikkelin keskellä on linkki Ilta-Sanomien leikkimieliseen testiin. Linkin ylä- ja alapuolelle on kuitenkin sijoitettu kaksi maksullista Euroloan -yrityksen bannerilinkkiä. Vaikka bannerit on merkitty mainokseksi, testiä sivulle tekemään tullut lukija erehtyy helposti klikkaamaan juuri Euroloanin banneria, sillä siinä on selkeä ja isokokoinen teksti ”TESTAA ILMAISEKSI”. Kantelijan mielestä on selvää, että banneri on laitettu artikkelin yhteyteen kalastelemaan vahinkoklikkauksia.

Ilta-Sanomien vastaus 3.3.2016

Päätoimittaja Tapio Sadeoja vastaa, että Terhi Majasalmen kirjoitus ei ole mainos, vaan journalistista sisältöä. Majasalmi on tunnettu varallisuusvalmentaja, jolta useat tiedotusvälineet ovat viime vuosina pyytäneet näkemyksiä säästämisestä ja sijoittamisesta. Aihepiiri kiinnostaa lukijoita erittäin paljon ja järkevä rahankäyttö on toki myös kansantalouden etu. Päätoimittaja Sadeojan mukaan Majasalmen blogikirjoituksessa ei mainosteta, eikä millään tavoin kerrota mistään tietystä tuotteesta, palvelusta tai yrityksestä.

Jutussa kerrotaan, miten 150 euron kuukausittainen säästäminen ja sijoittaminen kartuttavat varallisuutta 20 vuoden kuluessa. Juttu on Sadeojan mukaan tehty normaalein journalistisin kriteerein ja siinä on käsitelty aihetta yleisellä tasolla. Jutussa ei suositella, eikä esitellä mitään tiettyä sijoitusmuotoa, eikä palvelua saati ”750 euron arvoista rahankäytön kurssia”, ellei suositteluksi katsota sitä, että lukijan kannattaisi Majasalmen mukaan miettiä, kuinka paljon rahaa häneltä kuluu esimerkiksi alkoholiin. Majasalmen nimen yhteydessä artikkelin lopussa on linkki, mutta linkki on lisätty journalistisessa tarkoituksessa niille, joita Majasalmen tausta kiinnostaa: linkki johtaa vain yrityksen etusivulle eikä sen kautta suoraan tarjota mitään palveluita.

Majasalmen blogiteksti ei päätoimittajan vastauksen mukaan myöskään liity jutussa linkkinä olleeseen, aiemmin julkaistuun lukijoiden rahankäyttöä testaavaan testiin, eikä myöskään Euroloanin mainokseen. Majasalmi ei myöskään edusta mitenkään Euroloania. Toimitus on liittänyt testin Majasalmen kirjoituksen yhteyteen lukijoiden palvelemiseksi, koska sekä aiemmin tehdyn testin (julkaistu 25.1.) että Majasalmen kirjoituksen (julkaistu 2.2.) aihepiirit liittyvät vahvasti toisiinsa. 

Kantelijan arvosteleman linkin takana oleva testi on puolestaan toimituksellista sisältöä ja ilmoitukset on erotettu testistä selkeästi Mainos-tekstillä. Myös jutun pääkuva ja muu teksti on journalistista sisältöä. Testissä ei Sadeojan mukaan myöskään käsitellä Euroloania tai heidän palveluitaan, eikä siinä mainosteta tai mainita millään tavoin mitään tuotteita, palveluita tai yrityksiä. Testissä kysytään yleisiä ihmisten rahankäyttöä koskevia kysymyksiä. 

On ihan normaalia, että aihepiiriin liittyvää mainontaa näkyy aihepiiriä käsittelevien juttujen läheisyydessä, olipa sitten kyse painetusta lehdestä tai digitaalisista julkaisuista.  Mainokset ja journalistinen sisältö on kuitenkin selkeästi erotettava toisistaan ja näin juuri on Ilta-Sanomissa Sadeojan mukaan tehty. Ilta-Sanomien toimitus ei tee mainosbannereiden tekstejä, vaan toimitus tekee journalistiset jutut ja otsikot. Mainostekstit tehdään erikseen kaupallisella puolella, joten on väärä käsitys, että mainosbanneri olisi tahallaan toimituksessa sijoitettu ”kalastelemaan vahinkoklikkauksia”.

Ratkaisu

JO 16: Ilmoitusten ja toimituksellisen aineiston raja on pidettävä selvänä. Piilomainonta on torjuttava.

Varallisuusvalmentajana esiintyvä yrittäjä kirjoitti Ilta-Sanomien verkkosivustolla säästämisen merkityksestä tavallisen ihmisen arjessa. Hänen esimerkkilaskelmansa perustui kuuden prosentin vuotuiseen tuottoon. Kirjoittaja kertoi, että ”Taitavana sijoittajana voit saada huomattavasti korkeampaa tuottoa ja päästä parempaan tulokseen.” Jutun lopussa oli linkki yrityksen verkkosivuille, joilla myytiin muun muassa ”Oma talous haltuun” -kurssia.

Jutun sisällä on myös linkki Ilta-Sanomien tekemään rahankäyttötestiin, jonka yhteydessä on luottolaitoksen mainos. Myös tämän mainoksen kautta on mahdollisuus tehdä testi luottokelpoisuudesta. Testi on merkitty mainokseksi.

Julkisen sanan neuvosto arvioi, että lukija voi erehtyä klikkaamaan toimituksellisen testin sijasta mainoksessa olevaa testiä. Luottolaitoksen mainos on kuitenkin merkitty sanalla MAINOS. Se täyttää JSN:n asettamat minimivaatimukset, joskin sanan pistekoko on liian pieni erottuakseen kaikille lukijoille selvästi.

Varallisuusvalmentajan teksti on julkaistu Ilta-Sanomien toimituksellisella sivustolla. Toimitus sallii hänen markkinoida osaamistaan kotitalouden talous- ja säästämisasioissa. Lisäksi jutun lopussa on linkki kirjoittajan yrityksen verkkosivuille, joilla hän myy muun muassa ”suosittua Oma talous hallintaan -kurssia”.  Neuvoston mielestä Ilta-Sanomat hämärtää toimituksellisen ja kaupallisen aineiston rajaa.

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Ilta-Sanomat on rikkonut hyvää journalistista tapaa ja antaa lehdelle huomautuksen.

Ratkaisun tekivät:

Elina Grundström (pj), Pirjo Auvinen, Hannu Helineva, Jyrki Huotari, Jussi Lankinen, Anssi Järvinen, Pasi Kivioja, Antti Kokkonen, Niklas Vainio, Paula Paloranta, Heikki Valkama ja Johanna Vehkoo.