Kantelu 22.1.2016
Kantelu kohdistuu Keskipohjanmaan 18.1.2016 julkaisemaan uutiseen ”Pysyvästi kadotaan todella harvoin”. Kantelijan mukaan jutussa yksityiskohtaisesti kuvattu itsemurha on yhdistettävissä hänen omaisensa katoamiseen noin kolme vuotta aiemmin.
Kantelijan mielestä itsemurhan tekotavan- ja paikan kertomisella ei ole poikkeuksellista yhteiskunnallista merkitystä, vaan kyse on lähinnä vastenmielisestä mässäilystä ja tirkistelyjournalismista.
Keskipohjanmaan vastaus 18.2.2016
Päätoimittaja Kauko Palolan mukaan lehti ei uutisoi itsemurhia eikä itsemurhayrityksiä. Laajan jutun yhteydessä haastateltu poliisi kertoi, että usein katoamiset liittyvät myös oman käden kautta päätettyyn elämään. Poliisi mainitsi esimerkkitapauksen joka oli sattunut vuosia sitten. Kyse oli siis suorasta lainauksesta poliisin kommentista eikä juttu rakentunut tämän poliisin kertoman yksittäisen tapauksen varaan.
Kantelijan mainitseman tapauksen yksityiskohdat eivät olleet toimituksen tiedossa. Päätoimittajan mukaan muiden kuin lähisukulaisten on mahdotonta tunnistaa itsemurhan tehnyt henkilö jutun perusteella.
Päätoimittajan mielestä lehti ei ole rikkonut hyvää lehtimiestapaa eikä syyllistynyt kantelussa mainittuihin mässäilyyn ja tirkistelyyn.
Ratkaisu
JO 28: Sairaus- ja kuolemantapauksista sekä onnettomuuksien ja rikosten uhreista tietoja hankittaessa ja uutisoitaessa on aina noudatettava hienotunteisuutta.
Keskipohjanmaa julkaisi jutun kadonneista ihmisistä. Yhtenä esimerkkinä jutussa kerrottiin itsemurhatapauksesta. Jutussa kerrottiin uhrin sukupuoli, itsemurhan tekotapa ja kuvailtiin löytöpaikan miljöötä sekä vuodenaikaa, mutta muita tunnistamiseen johtavia yksityiskohtia kuten tapahtumavuotta ja -paikkaa jutussa ei ollut. Haastatellun poliisin toimipaikka kerrottiin.
Kuolemantapauksista ja onnettomuuksista uutisoitaessa on noudatettava hienotunteisuutta uhria ja tämän läheisiä kohtaan. Uutisoinnissa tulee välttää tarpeettoman yksityiskohtaisia kuvauksia kuolinsyystä tai muista kuolemaan johtaneista olosuhteista.
Neuvosto ymmärtää, että vuosiakin vanhan tapauksen lukeminen lehdestä palauttaa ikävät asiat omaisten mieleen ja aiheuttaa mielipahaa. Neuvoston mielestä läheiset saattoivat jutun perusteella palauttaa tapauksen mieliinsä, mutta uhrin tunnistaminen oli sitä laajemmalle piirille mahdotonta. Tapauksesta oli kulunut pari vuotta, ja lehti käytti haastateltavan poliisin kommenttia yleisellä tasolla. Lehti noudatti riittävää hienotunteisuutta mainitessaan itsemurhan esimerkkinä katoamistapauksista.
Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Keskipohjanmaa ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.
Ratkaisun tekivät:
Elina Grundström (pj), Pirjo Auvinen, Jyrki Huotari, Ulla Järvi, Anssi Järvinen, Pasi Kivioja, Riitta Raatikainen, Heikki Kuutti, Paula Paloranta, Seppo Määttänen ja Johanna Vehkoo.