Kantelu 20.1.2016
Kantelu kohdistuu Heinäveden Lehden 14.1.2016 julkaisemaan mielipidekirjoitukseen ”Tammisalon palkkaennakoista/lisäpalkasta”. Mielipidekirjoituksessa on kantelijan mukaan loukattu hänen yksityisyydensuojaansa, kun siinä on tuotu esille häntä koskevia arkaluonteisia palkka- ja ulosottotietoja. Lehti ei ollut kantelijaan yhteydessä ennen mielipidekirjoituksen julkaisemista.
Julkaistu mielipidekirjoitus on vastine lehdessä aikaisemmin julkaistuun kantelijan mielipidekirjoitukseen. Kantelijan mielestä mielipidekirjoituksella oli tarkoitus vahingoittaa hänen mainettaan, eikä se vastannut kantelijan mielipidekirjoitukseen. Lehti ilmoitti kirjoituksen päätteeksi, että keskustelu aiheesta päättyy lehden sivuilla. Kantelija kokee, että lehti on estänyt häntä korjaamasta mielipidekirjoituksessa esitettyjä tietoja.
Heinäveden Lehden vastaus 24.2.2016
Päätoimittaja Päivi Konttisen mukaan lehti ei ole missään vaiheessa julkaissut kantelijan palkkatietoja. Tiedot ulosotosta ja muista mielipidekirjoituksessa olevista asioista ovat tulleet esille jo aiemmassa uutisoinnissa sekä kirkkovaltuuston kokouksen pöytäkirjassa. Päätoimittaja toteaa kirkkoherran olevan seurakunnan johtava viranhaltija, jolloin hänen yksityisyydensuojansa ei ole samalla tasolla kuin tavallisella kansalaisella. Lisäksi kyse on julkisten verovarojen käytöstä, josta seurakuntalaisilla on oikeus saada tietää mahdollisimman laajasti.
Kantelun kohteena olevassa mielipidekirjoituksessa käsiteltiin lyhyesti kantelijan ja seurakunnan välinen riita-asia asiayhteyden ja kokonaisuuden ymmärtämiseksi. Päätoimittajan mielestä kirjoitus vastasi kantelijan aikaisemmin julkaistuun mielipidekirjoitukseen, eikä sillä ollut vahingoittamistarkoitusta, vaan tarkoituksena oli välittää lukijoille mahdollisimman selkeä kokonaiskuva tapahtuneesta.
Päätoimittajan mukaan kysymyksessä on vuosien mittainen riita-asia seurakunnan ja kantelijan välillä. Kantelijan ja seurakunnan välinen riita-asia on ilmoitettu seurakunnan hallinnossa loppuun käsitellyksi, ja käräjäoikeus jatkaa työtä rahojen perimiseksi tahollaan. Lehden tavoitteena keskustelun lopettamisessa oli katkaista paikallisesti loppuun käsiteltyjen asioiden ruotiminen lehden palstoilla ja antaa niiden osalta seurakuntalaisille ja seurakunnan työntekijöille työrauha.
Ratkaisu
JO 21: Jos selvästi tunnistettavissa olevan henkilön tai tahon toiminnasta aiotaan esittää tietoja, jotka asettavat tämän erittäin kielteiseen julkisuuteen, kritiikin kohteelle tulee varata tilaisuus esittää oma näkemyksensä jo samassa yhteydessä.
JO 22: Ellei samanaikainen kuuleminen ole mahdollista, voi erittäin kielteisen julkisuuden kohteeksi joutunutta olla tarpeen kuulla jälkeen päin. Jos näin ei tehdä, hyvään tapaan kuuluu julkaista hänen oma kannanottonsa.
JO 27: Yksityiselämään kuuluvia erityisen arkaluonteisia seikkoja voi julkaista vain asianomaisen suostumuksella tai jos niillä on poikkeuksellista yhteiskunnallista merkitystä. Yksityiselämän suoja on otettava huomioon myös kuvia käytettäessä.
JO 30: Julkistakin aineistoa julkaistaessa pitää ottaa huomioon yksityiselämän suoja. Kaikki julkinen ei välttämättä ole julkaistavissa. Erityistä varovaisuutta on noudatettava, kun käsitellään alaikäisiä koskevia asioita.
Heinäveden Lehti julkaisi kantelijan mielipidekirjoituksen, jossa käsiteltiin kirkkovaltuuston päätöstä tili- ja vastuuvapaudesta. Kantelija muun muassa esitti kirjoituksessaan kysymyksiä, joihin kirkkoherra vastasi kaksi viikkoa myöhemmin lehden mielipidepalstalla. Samassa yhteydessä toimitus ilmoitti, että keskustelu aiheesta päättyy. Kantelija ei vaatinut oman kannanottonsa julkaisemista tai mahdollisten virheiden korjaamista.
Kirkkoherran vastauksessa kantelijan kirjoitukseen mainitaan riidanalainen palkkaennakon määrä ja käräjäoikeuden päätös siitä. Kirkkoherra on seurakunnan johtava viranhaltija, joka vastaa taloudesta ja toiminnasta. Seurakunta kerää veroja jäseniltään toimintaa varten. Seurakunnan jäsenillä on oikeus tietää ja lehdellä velvollisuus kertoa epäselvyyksistä, jotka kohdistuvat johtavan viranhaltijan toimintaan ja verovarojen käyttöön.
Kantelija ei kantelussaan yksilöi niitä virheitä, joita kirkkoherran mielipidekirjoituksessa mahdollisesti on, eikä hän ole myöskään pyytänyt niiden korjausta.
Neuvosto katsoo, että päätoimittaja toimi harkitsemattomasti ilmoittaessaan jo ennalta, että keskustelu aiheesta päättyy. Tavallinen lukija saattoi tulkita, että päätoimittajan tarkoitus oli rajoittaa vastineoikeutta.
Kantelija ei kantelussaan perustele, miksi hän olisi joutunut kirkkoherran kirjoituksen vuoksi erittäin kielteiseen julkisuuteen ja ollut oikeutettu omaan kannanottoon eli vastineeseen. Hän ei edes yrittänyt tarjota lehdelle vastinetta, mihin hänellä päätoimittajan ilmoituksesta huolimatta olisi ollut oikeus.
Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Heinäveden Lehti ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.
Ratkaisun tekivät:
Elina Grundström (pj), Pirjo Auvinen, Katariina Anttila, Jyrki Huotari, Ulla Järvi, Anssi Järvinen, Pasi Kivioja, Riitta Raatikainen, Heikki Kuutti, Paula Paloranta, Seppo Määttänen ja Johanna Vehkoo.