6070/6072/YLE/16

Vapauttava

Yleisradio kertoi verkkosivuillaan ampuma-aseiden aiheuttamista kuolemantapauksista Suomessa. Juttua varten haastateltiin henkilöitä, jotka olivat joutuneet tekemisiin ampuma-aseisiin liittyvän väkivallan kanssa. 

Kantelut 10.1.2016 ja 11.1.2016  

Kantelut kohdistuvat Yleisradion 29.12.2015 julkaisemaan uutiseen ”Metsästykseen vedotaan, toisiamme tapetaan”.

http://yle.fi/uutiset/metsastykseen_vedotaan_toisiamme_tapetaan/8545293  

Kantelijan 1 mukaan jutussa ei pyritä neutraaliin näkökulmaan, vaan juttu on yksipuolisesti asevastainen. Haastateltavat on kantelijan mielestä valittu ainoastaan yhden päämäärän tukemiseksi, eikä metsästyksen tai ampumaurheilun harrastajia ole haastateltu.  

Kantelijan mielestä perhesurmiin viittaavasta kohdasta saa käsityksen, jonka mukaan vuoden sisään on tehty kahdeksan perhemurhaa ampumalla. Kantelijan mukaan kyseisellä ajanjaksolla tehdyistä perhemurhista ampuminen oli tekotapana kahdessa. Jutun grafiikassa on kantelijan mielestä tietoiselta vaikuttava kirjoitusvirhe. Kantelija on lähettänyt Yleisradiolle kirjoituksen, jota hän kutsuu ”vastineeksi”.  

Kantelijan 2 mielestä juttua ei ole kirjoitettu neutraalilla tavalla, vaan hyvin tunteisiin vetoavasti. Suurin virhe on kantelijan mukaan se, että jutussa aseet katsotaan syyllisiksi itsemurhiin.  

Jutussa mainitut 1,6 miljoonaa rekisteröityä ampuma-asetta sisältää kantelijan käsityksen mukaan myös aseen osat, rinnakkaisluvat ja kaasusumuttimet. Lisäksi kantelija pitää epäloogisena sitä, että jutussa kerrotaan ampuma-aseiden aiheuttavan 180 kuolemaa vuodessa.  

Yleisradion vastaus 4.2.2016  

Päätoimittaja Atte Jääskeläisen mukaan Yle halusi laajentaa aseista käytävää keskustelua Suomessa. Ei ole kovin tunnettu tosiasia, että suhteutettuna väestömäärään Suomessa on enemmän ampuma-aseilla aiheutettuja kuolemia kuin missään muussa EU-maassa.  

Jutussa todetaan, että metsästys on osa suomalaista elämänmuotoa ja monet vastustavat aseiden tiukempaa sääntelyä. Tekstissä mainitaan myös, että Suomen hallitus vastustaa EU:ssa kaavailtuja tiukempia asesäädöksiä ja esitellään hallituksen perustelut. Niin ikään jutusta käy ilmi, että asekuolemat ovat Suomessa vähentyneet viimeksi kuluneiden viiden vuoden aikana. Luvut ovat kuitenkin edelleen eurooppalaisittain korkeimmat väestömäärään nähden.  

Jutussa haastatellaan henkilöitä, jotka joko ammattinsa edustajina tai henkilökohtaisessa elämässään ovat joutuneet tekemisiin ampuma-aseisiin liittyvän väkivallan kanssa. Artikkeli perustuu faktoihin ja haastateltavien kokemuksiin, ei toimittajan henkilökohtaisiin mielipiteisiin. Toimittaja ei jutussaan ota kantaa aselakien tiukentamisen puolesta tai sitä vastaan.  

Grafiikasta löytynyt virhe on korjattu välittömästi virheen tultua toimituksen tietoon. Pahoiteltava kirjoitusvirhe ei ollut tietoinen. Termi “toiseksi” oli grafiikassa valitettavasti vaihtunut muotoon “toistaiseksi”. Myös ampumalla tehtyjen perhesurmien virheellinen määrä korjattiin virheen tultua toimituksen tietoon.  

Jutussa esitetyt luvut rekisteröityjen ampuma-aseiden määrästä ovat peräisin poliisin asetietojärjestelmästä ja lähde on kerrottu artikkelin grafiikassa. Poliisin tilasto on ainoa käytettävissä oleva virallinen tietolähde. Aseisiin liittyvien kuolemantapausten määrä sataatuhatta asukasta kohti on yleinen, maailmanlaajuisesti käytetty mittari. Tilastoja aseisiin liittyvistä kuolemantapauksista keräävät mm. kansalliset viranomaiset ja WHO.  

Kantelijan 1 vastineen osalta päätoimittaja toteaa, että juttu ei väitä metsästyksen tai ampumaurheilun harrastajien olevan vastuussa jutussa mainituista kuolemantapauksista. Näin ollen kantelijalle ei syntynyt vastineoikeutta.

Päätoimittajan mukaan aseisiin liittyvä uutisointi ja kommentointi synnyttävät poikkeuksetta kärjekästä palautetta. Voimakkaasta kritiikistä huolimatta toimituksen on voitava käsitellä ristiriitoja herättäviä aiheita kulloinkin valitsemallaan näkökulmalla. Vastaanottajan oma henkilökohtainen mielipide ei voi rajata toimituksen mahdollisuutta nostaa esiin erilaisia näkemyksiä. Yle Uutiset on pelkästään viimeisten kuukausien aikana nostanut esiin hyvin erilaisia, aseiden käyttöön liittyviä puheenaiheita ja näkökulmia.  

Edellä mainituilla perusteilla päätoimittaja katsoo, että Yleisradio ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.

Ratkaisu

JO 8: Journalistin velvollisuus on pyrkiä totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen.

JO 10: Tiedot on tarkistettava mahdollisimman hyvin – myös silloin kun ne on aikaisemmin julkaistu.

JO 11: Yleisön on voitava erottaa tosiasiat mielipiteistä ja sepitteellisestä aineistosta. Myöskään kuvaa tai ääntä ei saa käyttää harhaanjohtavasti. 

JO 20: Olennainen asiavirhe on korjattava viipymättä ja niin, että se tavoittaa mahdollisimman kattavasti virheellistä tietoa saaneen yleisön. Korjaus on julkaistava sekä tiedotusvälineen toimituksellisilla verkkosivuilla että julkaisussa tai kanavassa, jossa virhe on alun perin ollut. 

JO 21: Jos selvästi tunnistettavissa olevan henkilön tai tahon toiminnasta aiotaan esittää tietoja, jotka asettavat tämän erittäin kielteiseen julkisuuteen, kritiikin kohteelle tulee varata tilaisuus esittää oma näkemyksensä jo samassa yhteydessä.  

Yleisradio julkaisi verkkosivuillaan jutun, jossa kerrottiin ampuma-aseiden aiheuttamista kuolemantapauksista Suomessa. Juttuun haastateltiin henkilöitä, jotka ovat joko ammattinsa edustajina tai henkilökohtaisessa elämässään joutuneet tekemisiin ampuma-aseisiin liittyvän väkivallan kanssa. Toimituksella oli oikeus valita näkökulmansa ja haastateltavansa juttua varten.  

Toinen kantelijoista oli osoittanut jutussa olevia virheitä ”vastineeksi” nimeämässään pitkässä blogipostauksessa, jonka kertoo lähettäneensä myös Yleisradioon. Tekstin otsikoinnin, luonteen ja sen pituuden vuoksi siitä on ollut lähes mahdoton hahmottaa, että kyse on ollut oikaisupyynnöstä.  

Jutun grafiikassa termi ”toiseksi” oli kirjoitusvirheen johdosta vaihtunut muotoon ”toistaiseksi”. Lisäksi ampumalla tehtyjen perhesurmien määrä oli jutussa virheellinen. Toimitus korjasi virheet saatuaan tiedon niistä.  

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Yleisradio ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.

Ratkaisun tekivät:

Elina Grundström (pj), Katariina Anttila, Jyrki Huotari, Ulla Järvi, Anssi Järvinen, Pasi Kivioja, Riitta Raatikainen, Heikki Kuutti, Paula Paloranta, Seppo Määttänen ja Johanna Vehkoo.