6029/SL/15

Vapauttava

Iltalehti julkaisi uutisen, jossa kerrottiin suomalaisten innostuneen etelänristeilyistä. Jutussa kerrottiin uuden yrittäjän palvelukonseptista ja esiteltiin kansainvälisten risteilyalusten palvelutarjontaa. Kyseessä ei ollut piilomainonta. Äänestyspäätös 9-4. Päätöksen lopussa eriävä mielipide.

Kantelu 1.12.2015

Kantelu kohdistuu Iltalehden verkkosivustollaan 30.11.2015 julkaisemaan uutiseen ”Suomalaiset innostuivat etelänristeilyistä – tätä ei ruotsinlaivalla näe”. Jutussa Risteilykeskuksen varatoimitusjohtaja kertoo mahdollisuudesta valita erilaisia risteilyjä yhtiön välittämänä. Lisäksi jutussa esitellään kansainvälisten risteilyalusten palvelutarjontaa kuvin ja sanoin. 

Kantelijan mielestä kyseessä on Risteilykeskuksen mainos eikä uutinen.

Iltalehden vastaus 18.12.2015

Päätoimittaja Petri Hakalan mukaan lehden verkkosivustolla julkaistu uutinen on normaalia matkailu- ja palvelujournalismia. Jutussa esitellään uuden yrittäjän palvelukonseptia, jonka avulla Suomesta voi ostaa eri varustamojen risteilyjä ympäri maailman. Faktoja käsiteltiin monipuolisesti asiantuntijan haastattelun avulla. Uutinen uudesta toimijasta tehtiin journalistisin perustein. Kyse on uutisesta ja matkailujournalismista eikä mainoksesta.

Ratkaisu

JO 16: Ilmoitusten ja toimituksellisen aineiston raja on pidettävä selvänä. Piilomainonta on torjuttava.

Iltalehti esitteli verkkosivustollaan uuden yrittäjän palvelukonseptia, jonka avulla Suomesta voi ostaa eri varustamojen risteilyjä ympäri maailman. Juttua varten oli haastateltu risteilyjä tarjoavan yrityksen varatoimitusjohtajaa. Haastattelun lisäksi jutussa esiteltiin kansainvälisten risteilyalusten palvelutarjontaa. Juttu sisälsi 15 kuvaa, jotka kaikki olivat yrityksen verkkosivuilta.

Neuvosto hyväksyy sen, että media julkaisee uutisia uudenlaisista palveluista. Neuvosto edellyttää kuitenkin toimituksilta itsenäistä journalistista otetta, joka erottaa selkeästi niiden tekstit markkinointihenkisistä tiedotteista.  

Jutussa erityisesti risteilyjä tarjoavan yrityksen verkkosivuilta lainattujen kuvien runsas käyttö antoi vaikutelman mainoksesta. 

Vaikka jutussa oli esillä vain yksi varauspalvelu, jutussa pyrittiin kuitenkin kertomaan yleisemmin suomalaisten kiinnostuksesta erilaisia risteilyitä kohtaan. Jutussa oli haastateltu varauspalvelun tuottajaa myös asiantuntijana. Kyseessä ei siten ollut piilomainonta.

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Iltalehti ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.

Vapauttavaa äänestivät: 

Elina Grundström (pj), Hannu Helineva, Jyrki Huotari, Ulla Järvi, Anssi Järvinen, Pasi Kivioja, Antti Kokkonen, Paula Paloranta ja Heikki Valkama. 

Langettavaa äänestivät:

Heikki Kuutti, Venla Mäntysalo, Pirjo Auvinen ja Juha Honkonen.

Heidän eriävä mielipiteensä:

Katsomme, että Iltalehti rikkoi hyvää journalistista tapaa syyllistymällä piilomainontaan. Laivaristeilytoiminnan laaja-alaisemman tarkastelun sijasta lehti käsitteli aihetta kritiikittömästi käyttämällä jutun lähteenä vain yhtä alan kaupallista toimijaa, julkaisemalla tämän tuottaman erittäin laajan esittelyaineiston ja kuvailemalla mainoshenkisesti juuri heidän myymillään matkoilla tarjolla olevia palveluja.