6008/AL/15

Langettava ja vakava huomautus

Langettava päätös, joka sisältää vakavan huomautuksen.


Seiska uutisoi kuolemantapauksesta ja siihen liittyneestä rikosepäilystä. Tekstissä puhuttiin taposta, vaikka kyse oli vasta epäilystä. Epäilty ja hänen perheensä olivat tunnistettavissa. Jutussa oli arkaluontoisia tietoja uhrin puolisosta ja lapsista.

Kantelu 12.11.2015

Kantelu kohdistuu Seiskan 29.10.2015 julkaisemaan uutiseen ”Lapset paikalla äidin kuollessa!”. Lehti kertoi poliisin epäilevän miestä vaimonsa taposta. Epäilty todettiin syyttömäksi ja vapautettiin kaksi päivää ennen jutun julkaisemista.

Kantelijan mukaan jutun ingressi on totuudenvastainen, kun siinä puhutaan taposta, vaikka todellisuudessa kyseessä oli tapaturma. Lisäksi avauskappaleessa puhutaan rikoksesta, vaikka mitään rikosta ei tapahtunut. Kantelija pitää myös lehden esittämään väitettä mahdollisesta toisesta miehestä ja mustasukkaisuusdraamasta perättömänä. 

Kantelijan mielestä epäilty on tunnistettavissa jutusta, eikä lehti ole noudattanut hienotunteisuutta uutisoidessaan tapaturman uhrista.

Seiskan vastaus 11.12.2015

Päätoimittaja Joni Soila vastaa, että uutinen koski naisen kuolemantapausta ja siihen liittynyttä rikosepäilyä. Naisen aviomies oli lehden painoon mennessä poliisin pidättämänä epäiltynä vaimonsa taposta. Mies vapautettiin myöhemmin rikosepäilystä ja lehti kertoi seuraavalla viikolla ilmestyneessä lehdessä aviomiehen syyttömyydestä. Koska aviomies oli pidätettynä lehden painohetkellä, ei päätoimittajan mielestä lehden uutisointiin liittynyt mitään totuudenvastaista.

Päätoimittajan mukaan ingressissä ei puhuttu vastoin kantelussa esitettyä taposta, vaan epäillystä taposta. Myös jutun leipätekstissä korostettiin moneen otteeseen sitä, että kyse on rikosepäilystä. 

Tunnistamisen osalta päätoimittaja toteaa, että epäillyn itsensä julkaisemasta facebook-kuvasta oli kasvot peitetty, joten hän ei ole kenenkään ulkopuolisen tunnistettavissa. Katualueelta otettua valokuvaa kerrostalon julkisivusta päätoimittaja ei pidä tunnistamisen kannalta relevanttina. 

Lisäksi on päätoimittajan mielestä selvää, että kaikki kyseisen perheen tuntevat ja tietävät ovat luonnollisesti muutoinkin tietoisia suomalaisnaisen traagisesta kuolemantapauksesta. Perhettä entuudestaan tuntemattomat eivät päätoimittajan mukaan voi tulla jutun perusteella tietoisiksi epäillyn tai hänen perheenjäseniensä henkilöllisyydestä. 

Hienotunteisuudesta kuolemantapauksista uutisoitaessa on päätoimittajan mielestä huomattava, että kyse oli lehden painoon mennessä varsin vakavasta rikosepäilystä ja sen taustoittamisesta normaaliin tapaan. Jutussa ei paljastettu epäillyn rikoksen uhrin henkilöllisyyttä tai muitakaan yksilöintitietoja. 

Päätoimittajan näkemyksen mukaan Journalistin ohjeita ei ole edellä mainituin perustein rikottu.

Ratkaisu

JO 8: Journalistin velvollisuus on pyrkiä totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen.

JO 27: Yksityiselämään kuuluvia erityisen arkaluonteisia seikkoja voi julkaista vain asianomaisen suostumuksella tai jos niillä on poikkeuksellista yhteiskunnallista merkitystä. Yksityiselämän suoja on otettava huomioon myös kuvia käytettäessä.

JO 28: Sairaus- ja kuolemantapauksista sekä onnettomuuksien ja rikosten uhreista tietoja hankittaessa ja uutisoitaessa on aina noudatettava hienotunteisuutta.

JO 30: Julkistakin aineistoa julkaistaessa pitää ottaa huomioon yksityiselämän suoja. Kaikki julkinen ei välttämättä ole julkaistavissa. Erityistä varovaisuutta on noudatettava, kun käsitellään alaikäisiä koskevia asioita.

JO 32: Tunnistamiseen johtavien tietojen käytössä on syytä olla varovainen, kun kyse on vasta rikosepäilystä tai syytteestä.

JSN:n periaatelausuma lasten ja alaikäisten esiintymisestä mediassa 10.12.2014 ”Lapsella on erityinen oikeus yksityiselämän suojaan.”

Seiska uutisoi naisen kuolemantapauksesta ja siihen liittyneestä rikosepäilystä. Jutussa kerrottiin poliisin epäilevän naisen aviomiestä vaimonsa taposta. Tapaus paljastui myöhemmin tapaturmaksi ja lehti oikaisi tiedon.

Päätoimittajan mukaan jutun ingressissä ei puhuttu taposta, vaan epäillystä taposta. Lisäksi leipätekstissä korostettiin useaan otteeseen sitä, että kyse oli epäillystä rikoksesta. Jo ingressissä kuitenkin sanottiin, että ”Seiska paljastaa tapon taustat”. 

Jutussa kerrottiin lukuisia tunnistetietoja tragedian kohteeksi joutuneesta perheestä. Heidän osoitteensa kerrottiin tunnistettavasti, myös lasten iät, sukupuolet sekä heidän koulunsa kerrottiin. Uhrin puoliso kuvailtiin jutussa aggressiiviseksi tapajuopoksi ja epäillyn rikoksen syyksi arveltiin mustasukkaisuusdraamaa. 

Puolison kasvot oli jutun kuvassa peitetty, mutta hän ja hänen kauttaan lapset olivat kuitenkin kuvan ja muiden tunnistetietojen vuoksi tunnistettavissa ainakin tuttavapiirissä ja koulussa. Jutussa loukattiin karkeasti uhrin lasten yksityisyydensuojaa, vaikka alaikäisiä koskevissa asioissa pitäisi noudattaa erityistä varovaisuutta. 

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Seiskan rikkomus on törkeä. Lehti on rikkonut hyvää journalistista tapaa ja JSN antaa sille tällä perusteella vakavan huomautuksen.

Ratkaisun tekivät:

Elina Grundström (pj), Pirjo Auvinen, Hannu Helineva, Jyrki Huotari, Ulla Järvi, Anssi Järvinen, Pasi Kivioja, Antti Kokkonen, Heikki Kuutti, Venla Mäntysalo, Paula Paloranta, Heikki Valkama ja Juha Honkonen.