Kantelu 1.11.2015
Kantelu kohdistuu seuraaviin Etelä-Saimaassa julkaistuihin juttuihin: 1) ”Sitkeä riitely on myrkkyä lajin kehittämiselle” (16.10.2015), 2) ”Suomen keilailuliittoa hämmästyttää” (16.10.2015), 3) ”Keilailuliitossa viritellään kapinakokousta” (22.9.2015), 4) ”Kaksi liittoa hämmästyttää” (22.9.2015), 5) ”Holmströmin yritys ei pyri Lappeenrantaan” (19.10.2015) ja 6) Oikaisu (21.10.2015).
Kantelun mukaan uutisoinnin taustalla on seuraava tilanne: Lappeenrannan keilailuliitto (LaKL) on osallistunut tarjouskilpailuun Lappeenrannan keilahallin pyörittämisestä. Nykyisen halliyrittäjän voitettua tarjouskilpailun liitto teki hankintapäätöksestä hankintaoikaisuvaatimuksen, joka hylättiin, sekä valituksen, jonka ratkaisua odotetaan markkinaoikeudesta. Osa jäsenistöstä haluaa nyt järjestää ylimääräisen kokouksen LaKL:n johdon vaihtamiseksi, ilmeisesti aikomuksenaan vetää valitus pois.
Etelä-Saimaan uutisoinnissa on kantelijan mukaan ollut seuraavat olennaiset asiavirheet:
Hallituksen rooli tarjouskilpailussa: Jutussa 1 väitetään liiton hallituksen riitauttaneen halliyrittäjän aseman ja osan jäsenistä vaativan hallituksen vaihtamista. Tarjouskilpailuun osallistui, hankintaoikaisuvaatimuksen teki ja valituksen jätti LaKL, ei sen hallitus. Etelä-Saimaalle on toimitettu oikaisupyynnön ohessa pöytäkirjat, joista ilmenee, että tarjouskilpailuun osallistuttiin enemmistön päätöksellä ja hankintaoikaisuvaatimuksesta ja valituksesta markkinaoikeuteen päätettiin yksimielisesti.
Ville Holmströmin rooli tarjouskilpailussa: Jutussa 1 väitetään, että LaKL:n tarjouksen takana olisi hallituksen jäsenen Ville Holmströmin yritys. Virhe on korjattu jutuissa 5 ja 6, mutta korjausta ei ole julkaistu Etelä-Saimaan verkkosivuilla journalistin ohjeiden kohdan 20 mukaisesti.
Milloin ylimääräinen kokous on kutsuttava: Jutussa 1 annetaan kantelun mukaan puutteellinen kuva yhdistyslaista, kun siinä väitetään, että ”Yhdistyslain mukaan ylimääräinen kokous on kutsuttava koolle, jos kymmenesosa jäsenistä sitä kirjallisesti vaatii. Mikäli hallitus ei suostu kutsumaan kokousta, asia hoituu aluehallintoviraston kautta.” Jutussa jätetään sanomatta, että asiaan voidaan kuitenkin vaikuttaa yhdistyksen säännöillä. Lappeenrannan keilailuliiton säännöissä tarvittava määrä on kolme kymmenesosaa.
Puheenjohtaja ja ylimääräinen kokous: Jutussa 1 väitetään, että LaKL:n puheenjohtaja ”on ollut haluton kutsumaan ylimääräistä kokousta koolle”. Väite ei perustu puheenjohtajan lausuntoon ja antaa väärän kuvan yhdistyslaista ja puheenjohtajan toiminnasta, sillä kokouksen järjestämisestä ei päätä puheenjohtaja vaan hallitus. Hallitus ei ole kutsunut kokousta koolle, koska sille ei ole toimitettu nimenkirjoitusoikeutettujen allekirjoittamaa vaatimusta kokouksen kutsumiseksi.
Aluehallintovirasto ja ylimääräinen kokous: Jutussa 2 väitetään virheellisesti, että aluehallintovirasto olisi kutsunut ylimääräisen kokouksen koolle.
Virheellinen lainaus: LaKL:n puheenjohtajaa eli kantelijaa on lainattu väärin jutussa 3. Hän on kertonut toimittajalle LaKL:n ja halliyrittäjän ristiriidoista, jotka toimittaja on kääntänyt LaKL:n sisäisiksi ristiriidoiksi.
Kantelun mukaan Etelä-Saimaan uutisointi ei ole ollut totuudenmukaista (JO 8), tietoja ei ole tarkistettu esimerkiksi aluehallintovirastosta tai yhdistyslaista (JO 10) ja jutuissa ovat sekoittuneet mielipiteet, sepite ja tosiasiat (JO 11). Nykyinen halliyrittäjä on todennäköisesti vaikuttanut uutisointiin hyötymis- tai vahingoittamistarkoituksessa eikä toimituksessa ole noudatettu tilanteen edellyttämää lähdekritiikkiä (JO 12). Etelä-Saimaalle on kantelun mukaan lähetetty virheistä oikaisupyyntö ja sen yhteydessä taustatiedoiksi sivukaupalla LaKL:n asiakirjoja, mutta virheitä ei ole korjattu (JO 20) eikä uutisointia täydennetty (JO 13).
Etelä-Saimaan vastaus 10.6.2015
Päätoimittaja Pekka Lakka vastaa, että Etelä-Saimaa on uutisoinut syksyn 2015 aikana Lappeenrannan keilailuliiton asioista. Liitto on paikallisten keilailuseurojen yhteenliittymä. Liitossa on riidelty ja Etelä-Saimaa on kertonut mm. uuden Etelä-Karjalan keilailuliiton perustamisesta. Jutuissa on käynyt ilmi, että yhtenä asiana eripuraa keilailuväen piirissä aiheuttaa LaKL:n tyytymättömyys kaupungin omistamassa hallissa kahvilatoimintaa ja hallitoimintoja pyörittäviä yrityksiä kohtaan. Keilailuliitto yrittikin saada halli- ja kahvilatoiminnat itselleen, mutta kaupunki päätti jatkaa sopimusta nykyisten yrittäjien kanssa. Liitto teki päätöksestä valituksen markkinaoikeuteen.
Etelä-Saimaa on päätoimittaja Pekka Lakan mukaan kaikissa uutisissaan kuullut kiistan eri osapuolia tasapuolisesti. Toimitus on pyrkinyt kiistellyssä asiassa mahdollisimman totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen. Etelä-Saimaa on hankkinut uutisia tehdessään laajasti taustatietoja, jotka ovat osoittaneet selkeästi Lappeenrannan keilailuliiton tulehtuneen tilanteen.
Kuohunta keilailuliitossa on päätoimittajan mukaan ollut hyvin poikkeuksellista. Liiton ylimääräisessä kokouksessa marraskuussa paikalle tarvittiin poliisit ja Etelä-Saimaa uutisoi asiasta 22.11.2015. Lappeenrannan keilailuliiton hallitus on lisäksi erottanut kaksi jäsenseuraansa, jotka ovat arvostelleet liiton toimintaa. Seurat ovat valittaneet päätöksestä. Suomen keilailuliitto käsittelee valitusta. Juttujen tekeminen on ollut perusteltua, koska keilailuharrastajien kannalta tilanne Lappeenrannan keilailuliitossa on ollut hämmentävä.
Journalismin tehtävänä on kertoa merkittävistä asioista. Tässä on käsitelty riita-asiaa, jossa tulkintoja totuudesta on tyypillisesti monia. Etelä-Saimaa on oikaissut selkeät asiavirheet. Eriävät mielipiteet juttujen sisällöstä eivät ole luonnollisestikaan johtaneet oikaisuihin.
Urheilutoimittaja Jarmo Hämäläinen vastaa omalta osaltaan, että 16.10.2015 Etelä-Saimaan jutussa kerrottiin, että Ville Holmström on Lappeenrannan keilailuliiton hallituksen jäsen ja hänen yrityksensä olisi ollut Keilailuliiton tekemän tarjouksen takana. Tiedot olivat virheellisiä. Holmström ei ole Lappeenrannan keilailuliiton, vaan Suomen keilailuliiton hallituksen jäsen Lappeenrannan edustajana. Holmströmin yrityksellä ei ollut osuutta keilahallin tarjoukseen, mutta hän on itse ollut tarjousta laatimassa. Nämä Holmströmin osuutta koskevat asiat on oikaistu 19.10.2015 Etelä-Saimaassa julkaistussa Holmströmin haastattelussa ja 21.10.2015 julkaistussa haastattelujutun virheellisen tiedon oikaisussa.
Ratkaisu
JO 11: Yleisön on voitava erottaa tosiasiat mielipiteistä ja sepitteellisestä aineistosta. Myöskään kuvaa tai ääntä ei saa käyttää harhaanjohtavasti.
JO 12: Tietolähteisiin on suhtauduttava kriittisesti. Erityisen tärkeää se on kiistanalaisissa asioissa, koska tietolähteellä voi olla hyötymis- tai vahingoittamistarkoitus.
JO 13: Uutisen voi julkaista rajallistenkin tietojen perusteella. Raportointia asioista ja tapahtumista on syytä täydentää, kun uutta tietoa on saatavissa. Uutistapahtumia on pyrittävä seuraamaan loppuun saakka.
JO 20: Olennainen asiavirhe on korjattava viipymättä ja niin, että se tavoittaa mahdollisimman kattavasti virheellistä tietoa saaneen yleisön. Korjaus on julkaistava sekä tiedotusvälineen toimituksellisilla verkkosivuilla että julkaisussa tai kanavassa, jossa virhe on alun perin ollut.
Korjauksen huomioarvo on suhteutettava virheen vakavuuteen. Jos jutussa on useita asiavirheitä tai jos virheestä voi aiheutua suurta vahinkoa, toimituksen tulee julkaista uusi juttu, jossa virheellinen tieto yksilöidään ja korjataan. – –
Etelä-Saimaa raportoi useissa uutisissaan monisyisestä kiistasta urheiluseuran ja kaupungin sekä toisaalta seuran ja halliyrittäjän välillä.
Julkisen sanan neuvosto katsoo, että kantelija ei ole pyytänyt asianmukaisesti korjausta, kun kyse oli ylimääräisen kokouksen koolle kutsumisesta ja puheenjohtajan haastattelulausuman mahdollisesta virhetulkinnasta. Ylimääräisestä kokouksesta tehty korjauspyyntö oli niin monitulkintainen, ettei sitä voi korjauspyyntönä pitää. Puheenjohtajan haastattelulausumaa neuvosto ei löytänyt kantelijan viittaamasta jutusta.
Etelä-Saimaa on raportoinut monisyisestä kiistasta asianmukaisesti ja eri osapuolia kuullen. Kantelijan monisivuisissa oikaisuvaatimuksissa esille nostamat seikat ovatkin neuvoston mielestä lähinnä tulkintakysymyksiä asioista, joista toimituksella on ollut oikeus tehdä omat päätelmänsä.
Etelä-Saimaa on kuitenkin tehnyt pitkän prosessin aikana yhden selkeän laiminlyönnin olennaisen asiavirheen korjauksessa. Se korjasi 22.10.2015 olennaisen asiavirheen julkaisemalla oikaisun painetussa lehdessä. Journalistin ohjeiden mukaan se olisi pitänyt julkaista myös verkossa, mutta tätä lehti ei tehnyt.
Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Etelä-Saimaa on rikkonut hyvää journalistista tapaa ja antaa lehdelle huomautuksen.
Ratkaisun tekivät:
Elina Grundström (pj), Pirjo Auvinen, Jyrki Huotari, Ulla Järvi, Anssi Järvinen, Pasi Kivioja, Antti Kokkonen, Heikki Kuutti, Venla Mäntysalo, Paula Paloranta, Heikki Valkama ja Juha Honkonen.