2016 PÄÄTÖKSET

Vapauttava 6374/SL/16
Sunnuntaisuomalainen

Haastattelu

Sunnuntaisuomalaisen jutun näkökulma ja haastateltavat tarkentuivat ensimmäisen haastattelun tekemisen jälkeen. Se ei muuttanut lausumien asiayhteyttä eikä antanut oikeutta haastattelun perumiseen. 

Vapauttava 6350/SL/16
Kaleva

Yksityisyyden suoja, rikosepäillyn tunnistaminen

Lehti kertoi vakavasta rikoksesta ja julkaisi tietoja epäillyn taustasta ja yhteiskunnallisesta asemasta. Tietojen julkaiseminen oli perusteltua, eikä lehti antanut syytä yhdistää niitä maassa asuvaan henkilöön, koska jutussa todettiin useita kertoja, että epäilty on ulkomailla.

Vapauttava 6348/YLE/16
Yle Uutiset

Ihmisarvon kunnioittaminen

Yleisradio kertoi verkkosivuillaan poliisin kiinni ottamien henkilöiden etnisen taustan. Se oli tässä tapauksessa asiaankuuluvaa, koska kyseessä oli alueellisesti merkittävä ilmiö.

Vapauttava 6343/YLE/16
Yle

Virheen korjaus

Yle julkaisi jutun, jossa listattiin valemedioita. Jutussa ei oikaisun jälkeen ollut asiavirheitä.

Vapauttava 6335/TV/16
MTV

Yksityisyyden suoja, lasten esiintyminen mediassa, lainaaminen

MTV käytti julkisuuden henkilön Instagram-kuvaa osana verkkojuttuaan. Se ei loukannut kantelijan eikä hänen lapsensa yksityisyyden suojaa, ja kuvan lähde oli mainittu asianmukaisesti.

Vapauttava 6331/SL/16
Ilta-Sanomat

Totuudenmukainen tiedonvälitys, tietolähteiden käyttö

Verkkolehti teki lukijaäänestyksen Yhdysvaltojen presidentinvaalien voittajasta. Nettiäänestys saattoi joutua manipuloinnin kohteeksi.

Vapauttava 6321/YLE/16
Yle Svenska

Totuudenmukainen tiedonvälitys, virheen korjaus

Svenska Yle julkaisi verkkosivuillaan kulttuurikolumnin. Kolumnista poistettiin arvailuja, mutta siinä ei ollut asiavirheitä.

Vapauttava 6320/YLE/16
Svenska Yle

Haastateltavan oikeudet

Svenska Yle lähetti haastattelun uutislähetyksessään keskusteluohjelman ennakkojuttuna. Haastattelun käyttämisestä saman tiedotusvälineen verkkosivulla ei ollut välttämätöntä mainita ennakkoon, koska haastateltavan voi olettaa tunteneen median käytäntöjä.

Langettava ja vakava huomautus 6319/R/16
Radio Suomipop

Ihmisarvon kunnioittaminen

Radion aamujuontajat soittivat Välimereltä pelastetuista Eurooppaan pyrkijöistä kertovan uutisähkeen tehosteena Mikki Hiiri merihädässä -lastenlaulua ja vitsailivat asiasta. Tämä loukkasi Eurooppaan pyrkijöiden ihmisarvoa.

Langettava 6316/R/16
Radio Suomipop

Totuudenmukainen tiedonvälitys, ihmisarvon kunnioittaminen

Vahvasti päihtynyttä julkisuuden henkilöä haastateltiin suorassa radiolähetyksessä. Hänen ihmisarvoaan ei kunnioitettu, eikä yleisö voinut erottaa tosiasioita sepitteestä.

Langettava 6300/SL/16
Iltalehti

Rikosepäillyn tunnistaminen

Iltalehti kertoi rikoksesta epäillyn henkilön tunnistetiedot niin tarkasti, että se johti hänen tunnistamiseensa. 

Vapauttava 6298/SL/16
Ilta-Sanomat

Virheen korjaus, uhrin hienotunteinen kohtelu

Lehti kertoi pahoinpitelystä, jonka tekijä on kuollut. Jutussa ei ollut virheitä, ja se käsitteli kuollutta pahoinpitelijää riittävän hienotunteisesti, koska hänen henkilöllisyyttään ei kerrottu.

Langettava 6295/SL/16
Helsingin Sanomat

Totuudellinen tiedonvälitys, virheen korjaus

Lehti kertoi, että tutkimuslaitos on aloittamassa uuden selvityksen tiedevilpistä. Jutussa käytettiin virheellisesti termiä ”läpimurtotapaus”, joka antoi väärän kuvan jutussa käsitellystä tutkimuksesta. Lehti ei pyydettäessä oikaissut tietoja.

Vapauttava 6287/SL/16
Helsingin Sanomat

Yksityisyyden suoja, lasten esiintyminen mediassa, otsikko

Lehti käsitteli tunnettua rokotusten vastustajaa, vaikka tämä ei suostunut haastatteluun. Juttu ei loukannut hänen tai hänen lapsensa yksityiselämän suojaa. Lapsesta julkaistiin mahdollisimman vähän tunnistamiseen johtavia tietoja. Tiedoilla oli suuri yhteiskunnallinen merkitys.

Vapauttava 6283/SL/16
Iltalehti

Erittäin kielteinen julkisuus

Lehti kuvaili kauppakeskuksen muslimeille suunnattua ramadan-juhlaa vastustanutta mielenosoitusta otsikossaan ”rasistiseksi”. Kantelija ei joutunut jutussa erittäin kielteiseen julkisuuteen.

Vapauttava 6278/SL/16
Helsingin Sanomat

Virheen korjaus

Lehti kertoi televisiossa esitettävästä dokumentista. Jutussa oli epätarkkuus, jonka lehti oikaisi verkkosivuillaan mutta ei printtilehdessä. Kyse ei kuitenkaan ollut olennaisesta asiavirheestä.

Langettava 6277/SL/16
Helsingin Sanomat

Totuudellinen tiedonvälitys

Lehti kertoi tiedevilppiä selvittäneistä raporteista. Lehti antoi lukijoilleen virheellisen kuvan selvitysten sisällöstä, eikä oikaissut olennaista asiavirhettä.

Vapauttava 6274/SL/16
Österbottens Tidning

Totuudenmukainen tiedonvälitys, lähdekritiikki, haastateltavan oikeudet

Lehti julkaisi reportaasijutun uskonnollisesta yhteisöstä ja sen pastorista. Lehti kyseenalaisti pastorin kertomia ihmekokemuksia. 

Langettava 6271/SL/16
Kauppalehti

Piilomainonta, toimittajan asema

Lehti julkaisi blogitekstin yrittäjän tietoturvasta. Blogin kirjoittaja oli mukana yrityksessä, joka myy tietoturvatuotteita. Teksti oli mainosmainen, ja siinä oli kaksi linkkiä yrityksen verkkosivuille. 

Vapauttava 6268/SL/16
Iltalehti

Virheen korjaus

Lehti kuvaili kauppakeskuksen muslimeille suunnattua ramadan-juhlaa vastustanutta mielenosoitusta sanalla ”rasistinen”.

<< 1 2 3 4 5 6 >> 

Vapauttava 5975/SL/15

Vastaaja: Ilta-Sanomat

Asia: Ihmisarvo

Ratkaistu: 17.2.2016

Lehti käytti otsikoissaan ilmaisua ”laiton pakolainen”. Myöhemmin toimitus täsmensi, että kyse on laittomasti Suomessa oleskelevista ihmisistä. Myös uutisteksteistä kävi ilmi, mistä on kysymys. Äänestyspäätös 11–1. Eriävä mielipide. 

Kantelu 14.10.2015

Kantelu kohdistuu Ilta-Sanomien paperilehden lööppiin eli myyntijulisteeseen 13.10.2015. Siinä oli otsikko: "IS paljastaa: Tänä vuonna Suomeen 10 000 LAITONTA PAKOLAISTA.” Juttu julkaistiin myös verkkoversiossa.

http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1444694649361.html

Kantelun mukaan pakolainen ei kuitenkaan voi olla laiton. Pakolainen on henkilö, jolle on myönnetty pakolaisstatus. Pakolaisstatus myönnetään henkilölle, jolla on perusteltua aihetta pelätä joutuvansa vainotuksi rodun, uskonnon, kansallisuuden, tiettyyn yhteiskunnalliseen ryhmään kuulumisen tai poliittisen mielipiteen vuoksi. Myös sotaa tai yleistä väkivaltaa pakenevat ovat pakolaisia, jos he eivät voi turvallisesti palata kotimaahansa. Laittomuuden yhdistäminen mihinkään ihmisryhmään (kuten usein siirtolaisiin) on kantelijan mukaan ylipäätään ongelmallista ja hyvin kyseenalaista, mutta pakolaisten kohdalla se on siis jo käsitteellinen mahdottomuus. 

Maahanmuuttoon liittyvän termistön tahallisesta ja tahattomasta sekoittumisesta on puhuttu jo useamman kuukauden ajan, joten kantelijan mielestä on perusteltua odottaa, että edes ammattitoimittajat koittaisivat skarpata näiden käsitteiden käytössä. Kantelija viittaa Journalistin ohjeiden kohtiin, joissa vaaditaan totuudenmukaista tiedonvälitystä, tietojen tarkistamista ja ihmisarvon kunnioittamista.

Jutun verkkoversion lopussa todetaan, että Ilta-Sanomat on päivittänyt sen otsikkoa:

“Jutun otsikkoa muokattu 13.10.2015 kello 19.20. Kysymys on 10 000 laittomasti maassa oleskelevasta ihmisestä, ei laittomasta pakolaisesta, kuten jutun aiemmassa otsikossa kerrottiin.”

Lehden paperiversio jää kuitenkin elämään, eikä kantelija voi hyväksyä sellaista käytäntöä, että Ilta-Sanomat ensin painaa lehtensä lööppiin perusteettomuuksia, ja sitten verkossa korjaa. Toimituskunnalla tulee olla vastuu työstään myös lööppiä kirjoitettaessa, ja korjaus aiempaan virheeseen tulisi tehdä myös julkaisussa tai kanavassa, tässä tapauksessa paperilehden lööpissä, jossa virhe on alun perin ollut. Kantelija pyytäkin, että Julkisen sanan neuvosto ottaisi kantaa Ilta-Sanomien lööppiin.

Pakolaisneuvonnalla ja pakolaisavulla on myös varta vasten toimittajille laaditut infopaketit aiheesta: 

http://www.pakolaisneuvonta.fi/files/Pakolaistietoa_toimittajille.pdf 

http://pakolaisapu.fi/pakolaisuus/sanasto/ 

Ilta-Sanomien vastaus 12.11.2015

Päätoimittaja Tapio Sadeoja vastaa, että Ilta-Sanomien lööpissä oli otsikko ”IS paljastaa: Tänä vuonna Suomeen 10 000 laitonta pakolaista”. Samana päivänä Ilta-Sanomien verkko- ja paperilehdessä on julkaistu uutisjuttu, joka on käsitellyt laittomasti Suomessa oleskelevien henkilöiden määrää. Kantelijan mukaan ko. otsikkojulisteessa käytetty käsite ”laiton pakolainen” olisi virheellinen. 

Päätoimittajan mukaan otsikkojulisteen eli lööpin otsikko on journalistisesti perusteltu, eikä otsikossa ole olennaista asiavirhettä. Juttujen tiedot ovat perustuneet poliisin arvioon siitä, että rajusti kasvava pakolaismäärä nostaa merkittävästi Suomessa laittomasti oleskelevien henkilöiden määrää. Poliisi on korostanut, että laittomasti maassa oleskelevien henkilöiden määrä on ”korreloinut pitkälle turvapaikanhakijoiden lukumäärän kanssa”. Siten viranomaisten mukaan ylivoimaisesti suurin osa laittomasti Suomessa oleskelevista henkilöistä on Suomeen tulleita turvapaikanhakijoita, jotka eivät ole saaneet turvapaikkaa. Koska pakolaisten määrä on dramaattisesti kasvanut, poliisi on arvioinut, että myös laittomasti maassa oleskelevien lukumäärä tulee merkittävästi kasvamaan. 

Sadeojan mukaan kansainvälisen kriisin aikana on laajasti puhuttu Euroopan pakolaiskriisistä. Termiä ”pakolainen” kriisin yhteydessä käyttävät niin poliitikot, tutkijat, toimittajat kuin tavalliset kansalaisetkin. Termin toimituksellisen käytön rajaaminen koskemaan vain sellaisia henkilöitä, joille on myönnetty pakolaisstatus, olisi päätoimittajan mukaan käytännössä mahdotonta ja omiaan rajoittamaan myös toimituksellista ilmaisuvapautta. 

Käsitteet elävät ajassa. ”Pakolaiskriisi” on kuluneen vuoden ja syksyn aikana muodostunut yleistermiksi, jolla viitataan valtavaan ihmisten tulvaan niin virallisissa dokumenteissa kuin mediassakin, riippumatta siitä, onko kaikilla Saksaan, Ruotsiin, Suomeen ja muihin maihin pyrkivillä henkilöillä virallinen pakolaisstatus vai ei. Mikäli ”pakolainen” tai ”pakolaiset” -termejä ei voisi enää käyttää tarkistamatta, onko kaikilla Eurooppaan pyrkivillä virallinen pakolaisstatus, vaikeutuisi toimituksellinen työ merkittävästi, ja se puolestaan Sadeojan vastauksen mukaan rajoittaisi uutisointia. 

Viime aikoina hyvin lyhyessä ajassa sadat tuhannet ihmiset ovat ylittäneet Euroopan rajoja pakolaisvirtojen mukana. Samassa joukossa kulkee sekä Geneven sopimuksen määrittelemiä pakolaisia että myös siirtolaisia/maahanmuuttajia/maahantulijoita/rajanylittäjiä/paperittomia, jotka vain pyrkivät toiseen maahan. Todella iso osa näistä ihmisistä, mukaan lukien myös sellaiset henkilöt, jotka voidaan virallisestikin luokitella pakolaisiksi, on käyttänyt maahantuloon keinoja, jotka ovat laittomia: he ovat ylittäneet esimerkiksi rajan ja astuneet toisen valtion alueelle ilmoittamatta itsestään ja hakematta turvapaikkaa. Osa näistä pakolaisvirtojen mukana kulkevista henkilöistä myös jää valitsemaansa kohdemaahan laittomasti: he hakevat turvapaikkaa, mutta eivät sitä saa, mutta eivät siitä huolimatta poistu maasta. Sadeoja pitää journalistisesti siten täysin perusteltuna puhua pakolaisista ja laittomuuksista.

Journalistin ohjeiden mukaan uutisen voi julkaista rajallistenkin tietojen perusteella. Raportointia asioista ja tapahtumista on syytä täydentää, kun uutta tietoa on saatavissa. Ilta-Sanomat on katsonut tarpeelliseksi täsmentää verkko- ja paperilehdessä julkaistun uutisen sisältöä, koska pakolaiskriisin myötä maahan tulleiden lisäksi Suomessa on laittomasti maassa myös pieni lukumäärä muita ihmisiä, esimerkiksi turisteja, joiden viisumi on mennyt umpeen. Lukumäärä ei ole kuitenkaan suuri. Se ei ole kasvussa, toisin kuin laittomasti maassa oleskelevien, kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden henkilöiden lukumäärä. Ilta-Sanomat julkaisi täsmennyksen myös paperilehdessä heti seuraavana päivänä 14.10.2015.  

Ratkaisu

JO 20: Olennainen asiavirhe on korjattava viipymättä ja niin, että se tavoittaa mahdollisimman kattavasti virheellistä tietoa saaneen yleisön. Korjaus on julkaistava sekä tiedotusvälineen toimituksellisilla verkkosivuilla että julkaisussa tai kanavassa, jossa virhe on alun perin ollut.

JO 26: Jokaisen ihmisarvoa on kunnioitettava. Etnistä alkuperää, kansallisuutta, sukupuolta, seksuaalista suuntautumista, vakaumusta tai näihin verrattavaa ominaisuutta ei pidä tuoda esiin asiaankuulumattomasti tai halventavasti.

Ilta-Sanomien verkko- ja paperilehden sekä lööpin otsikoissa käytettiin ilmaisua ”laiton pakolainen”, vaikka lehti tarkoitti laittomasti maassa oleskelevia ihmisiä. Lehti täsmensi verkossa samana päivänä ja painetussa lehdessä seuraavana päivänä, että kyse on laittomasti maassa oleskelevista ihmisistä.

Pelkkä termin ”laiton pakolainen” käyttäminen ei tässä tapauksessa riko Journalistin ohjeiden kohtaa 26. 

Julkisen sanan neuvosto toteaa, että kyse ei ole olennaisesta asiavirheestä, vaan epätäsmällisestä kielenkäytöstä tai korkeintaan huolimattomuusvirheestä. Otsikoissa epätäsmällisesti käytetty ilmaisun ”laiton pakolainen” sisältö selvisi juttua lukemalla. Lehti myös korjasi samana päivänä verkkojutun otsikon ilmaisua ja kertoi muokkauksesta asianmukaisesti jutun lopussa. Painetussa lehdessä toimitus julkaisi erillisen täsmentävän uutisen seuraavana päivänä.

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Ilta-Sanomat ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.

Vapauttavan puolesta äänestivät:

Elina Grundström (pj), Hannu Helineva, Jyrki Huotari, Jussi Lankinen, Marko Forss, Pasi Kivioja, Riitta Raatikainen, Niklas Vainio, Paula Paloranta, Seppo Määttänen ja Johanna Vehkoo. 

Langettavan puolesta äänesti:

Pirjo Auvinen.

Auvisen eriävä mielipide:

Ilta-Sanomat syyllistyi vakavaan asiavirheeseen otsikossaan ja lööpissään "Tänä vuonna Suomeen 10 000 laitonta pakolaista". Lehti myönsi itsekin virheensä ja vaihtoi otsikon vielä samana päivänä ja julkaisi täsmennyksen seuraavana päivänä.

Lehti kirjoitti laittomista pakolaisista, vaikka tarkoitti kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneita/saavia tai muita luvatta Suomessa oleskelevia. Virhe on olennainen, sillä 

otsikosta syntyy kuva kuin Suomeen olisi tulossa tuhansittain lainrikkojia.

Ilta-Sanomat rikkoo Journalistin ohjeiden kohtaa 8, joka velvoittaa pyrkimään totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen, kohtaa 15, joka edellyttää että mm otsikoille on löydyttävä sisällöstä kate ja kohtaa 26, joka velvoittaa kunnioittamaan jokaisen ihmisarvoa. Siksi olen langettavan päätöksen kannalla.

Tämä päätös on avattu 2363 kertaa